Category Archives: Tapahtumat
SOTM Baltics – osa I
SOTM Baltics järjestetään (-tiin) 3.-4.8.2013 Viron Tartossa. State Of The Map -tapahtumat keräävät OpenStreetMapin kehittäjät, kartoittajat ja käyttäjät yhteen. SOTM Baltics järjestetiin nyt ensimmäistä kertaa, paikalla oli noin 50 henkilöä pääosin Virosta, Venäjältä sekä muista Baltian maista.
Matkustin paikan päälle jo perjantaina. Pre-conference tapaaminen vietettiin iloisissa merkeissä paikallisessa ruutikellarissa (Püssirohukelder). Paikkaa voi suositella oluen ystäville.
Varsinainen konferenssiohjelma alkoi sivistysmaiden tapaan lauantaina vasta klo 12. Tapahtuma järjestettiin Tarton yliopiston päärakennuksessa.
Henk Hoff ja Jaak Lainaste avasivat SOTM Balticsin. Jaakin mukaan OpenStreetMap on valmis Baltian maissa.
Welcome to the University – Alexander N: Esityksen pitäjän sukunimi lipsahti ohi, joten jäi arvoitukseksi. Mielenkiintoista, että Maantieteen laitoksen henkilöstöstä ei ollut löytänyt avauksen pitäjää, ehkä OSM on liian anarkistinen kansanliike. Tarton väestöstä 20% on opiskelijoita. Tarton yliopisto kuuluu myös 3% parhaimmista yliopistoista.
A word from OSM Foundation – Dermot McNally: OpenStreetMap (siis me) voitti ” Geospatial Content Organisation of the year 2012″ -palkinnon, lisätietoja OSM Foundation blogista.
OpenStreetMap address base: ready for prime time? – Maxim Dubinin: Maxim oli tehnyt erilaisia kokeiluja ja analyysejä OpenStreetMap-aineiston osoitteistosta Venäjällä. Olivat etsineet poliisien osoitteita 112.ru-palvelsta ja geokoodaanneet: 41k osoitetta Moskovassa, joista 65% osui rakennukseen ja 33% tielle. Äänestyspaikkoja oli noin 3500 kpl, joista lievän jälkiprosessoinnin jälkeen 97% osui rakennukseen. Venäjällä on noin 5000 orpokotia: alueelliset vaihtelut olivat suuria. Isot kaupungit (Moskova, Pietari) ovat hyvin kartoitettuja alueita, mutta muualla vaihtelu on hyvin suurta. Maxim oli myös tehnyt kevyen vertailun kaupalliseen geokoodaus-palveluun (Yandex): molemmat olivat yhtä huonoja (tai hyviä) riippuen alueesta. OSM osoitteiden parantaminen edellyttää lisää kartoitusta, mutta myös posiitivisen palautteen antamista kartoittajille geokoodauksen hyödyntämisestä.
Gone Shopping: detailed retail mapping – Jerry Clough: Jerryä oli ruvennut häiritsemään kaikenlaiset Internet luettelot (YACID=Yet Another Crap Internet Directory): Nottinghamissa 6 vuotta sitten lopetettu pubi, jonka rakennus oli purettu 4 vuotta sitten, löytyy edelleen lukuisista luettelopalveluista. Nottingham on Iso-Britannian 8. suurin vähittäiskauppa-alue, joten Jerry päätti tehdä asialle jotain.
Yksi käytetyistä lähtöaineistoista oli luettelo hygieeniapasseista (Food Hygiene Rating): vapaa paikallinen aineisto. Kattaa 50-60% kaikista vähittäiskaupoista. Täydentävä kartoitus ilmavalokuvilta ja kuvaamalla paikan päällä kauppojen sekä kahviloidan tiedot. Kauppakeskusten kartoittaminen on hankalaa: valokuvaaminen kielletty, useita tasoja, sisätilojen kartoitus.
Open 2.5D maps: concepts and rendering pipeline – Vladimir Elistratov: Perustietoa OSM aineiston visualisoinnista 3D malleiksi. Mainittuja Open Source -ohjelmistoja: POV-Ray ja Blender. Myös F4-kartat mukana esityksessä:
World Cleanup and World Waste Map – Kadi Kenk: Virossa oli noin viisi vuotta sitten hyvin roskaista. Let’s Do It! -projekti keräsi 600 vapaaehtoista siivoamaan maan. 300 roskien kartoittajaa yhden viikonlopun aikana. Yli 500 yhteistyökumppania, 0 euron budjetti. Kampanjaan ilmoittautui yli 40k ihmistä. Video valoittaa enemmän asiaa:
Kampanja jatkuu nyt hieman erilaisena: http://www.letsdoitworld.org/.
Seuraavaksi siirrymme lounaalle. Raportointi jatkuu ellei lounas venähdy pitkäksi 😉
Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa IV
Nyt viedään viimeisiä sessioita. Aloitamme iltapäivän paneelilla: ”Avoin tiede geoinformatiikassa.” Panelistit ja muu iltapäivän ohjelma. Panelisteille voi esittää kysymyksiä Etherpad-dokumentin kautta.
Vanha ongelma: opetaanko paikkatietojen osaajat koodaamaan vai perehdytetään koodaajat paikkatietoihin? Paikkatiedot ja paikkatietojärjestelmät ovat työkaluja. Sama koskee tietotekniikkaa. Joten työkalut pitää antaa substanssiosaajien käyttöön.
Paneelikeskustelu oli mielenkiintoinen, tosin suomalaiseen tapaan yleisö taisi olla liian samanmielistä. Olisi ehkä tarvittu vastaopponointia.
Siirrymme kahville ja odotamme innolla iltapäivän työkalusessiota! Takaisin kahvilta.
Aineistoja ja työkaluja
QGIS 2.0:n uudet tulevat ominaisuudet – Pekka Sarkola (Gispo Oy): Kalvoni. Ja linkit eri tilaisuuksiin:
- ALPO 2013 -seminaari – avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot ja avoimet paikkatiedot
- SOTM Baltics – Baltian, Venäjän ja Suomen OpenStreetMap aktiivit kokoontuvat Tartossa
- SOTM – Globaali OpenStreetMap tapaaminen/konferenssi, Birmingham UK
- FOSS4G – SE avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto konferenssi., Nottingham UK
- devALPO – ei linkkiä, mutta siis mahdollisesti 1.10 tai 2.10.
Paikkatiedon käsittelyja analysointiominaisuudet R-tilasto-ohjelmassa – Anssi Lensu (Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto): Kattava esitys R:n paikkatieto-ominaisuuksista. Kalvoilla on paljon koodia, jonka avulla on helpompi paneutua R:n hyödyntämiseen.
Anssi mainitsi, että R on ilmainen koulutus ja tutkimus käytössä. Kyllä ilmaisuus kattaa myös kaupallisen käytön. Epäselvyys johtunee siitä, että R itsellään on GPL2/GPL3 lisenssoitu ja tämä tarkoittaa sitä, että R:n lähdekoodi ja sen muokkaukset pitää jakaa samalla lisenssillä. R:n käyttö kaupalliseen käyttöön on täysin sallittua: esimerkiksi vakuutusyhtiössä asiakastietokantojen analysointiin. R:n eri paketit on sitten lisensoitu hyvin erilaisilla lisensseillä, pääosin vapailla lisensseilla. R:n liittäminen osaksi kaupallista, suljettua ohjelmistoa on sitten todennäköisesti lisenssin vastaista. Ehkä. Kysy lakimieheltä.
R ja spatiaalisia analyysimenetelmiä – Olli Lehtonen (Historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto): Olli käsittelee tyhjentävästi R:n mahdollisuuksia spatiaalisten aineistojen analysointi. Omaan esitykseeni lisättiin, että R:ä voi käyttää myös QGIS:stä ja Sextantesta.
CityEngine – Janne Saarikko (Esri Finland): Nyt kuulin ensimmäistä kertaa hieman teknisempää kertomusta CityEnginestä. Ideana siis on että ”mallinnuskriptien” avulla voidaan 2D paikkatietokohteista muodostaa 3D malli. 3D visualisointia voidaan näyttää selaimessa (ei IE, olisikohan WebGL tuen puute vai joku muu syynä 😉 CSCn lisenssi kattaa CityEngine:n, joten nyt alkoi yliopistoissa 3D mallinnus.
Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa III
Jatkan raportointia Geoinformatiikan tutkimuspäiviltä. Ensimmäisen päivän huomiot osissa I ja II. Muista päivittää sivua, tekstiä tullee tajunnanvirtana.
Tulevaisuuden trendejä geoinformatiikassa
Paikkatietojen käytön tulevaisuus, näkökulmina teholaskenta ja vuorovaikutteisuus – Juha Oksanen (Geoinformatiikan ja kartografian osasto, Geodeettinen laitos): Juhan ensimmäiset kokemukset paikkatiedoista ovat 90-luvulta: muista itsekin hyvin ARC/INFOn komentorivit. Komentoriveissä ei ole mitään pahaa: tekee juuri niin kuin komennetaan, komentojonot on helppo toistaa. Koeta nauhoittaa hiirellä napsuttelu jonnekin.
Teholaskenta antaa työkaluja paikkatietoanalyysien skaalautumiseen isoihin paikkatietoaineistoihin, esimerkiksi 2m korkeusmalli Suomesta (750 Gt) on jo iso paikkatietoaineisto. Kaikki kaupalliset paikkatieto-ohjelmistot eivät skaalaudu riittävästi. Big Data ei ole giga- tai teratavuja vaan näitä suurempia peta- yms. tavuja.
Paikkatietojen käytössä tapahtuu muutos eräajoista vuorovaikutteisiin työskentelyyn. Paikkatietojen epävarmuuden huomioivat analyysit ovat raskaita. esimerkiksi sumean valuma-alueanalyysin muodostamisessa tehdään MonteCarlo-simuloinnilla muutama sata tai tuhat kertaa. Algoritmien rinnakkaistaminen GPU-prosessoreille on yksi mielenkiintoinen tutkimushanke: VALUE I ja II sekä Quick-GC ja SUPRA hankkeet.
TASSU-hankkeessa tehdyt monikosketusnäytöt ovat tulossa ensi viikon perjantaista lähtien luontokeskus Haltiassa.
Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot – Sakari Tuominen (METLA): VMI tietoaineistot ovat olleet vapaasti saatavissa vuoden 2012 lopulta lähtien. Metla ei tarjoa aineistoista karttakuvia: aineistoon voi tutustua Paikkatietoikkunnassa. Metlan latauspalvelusta voi ladata alkuperäiset tiedostot paikkatieto-ohjelmistossa käytettäväksi.
VMI on tehty satelliittikuvilla, uuden sukupolven metsäinventointijärjestelmä käyttää hyväkseen laserkeilausaineistoja ja ortoilmakuvia (väri- ja väärävärikuvat). Systemaattinen ruutuhilan koko 16 x 16 m, mukana myös automaattinen metsikkokuviointi (mitenköhän tämä sopii suomalaisten metsäorganisaation prosesseihin? Muualla maailmassa tämä jokapäiväistä, Suomi jäänyt 1960-luvulle. IMHO).
Metlan laskentamenetelmissä pyritty hyödyntymään Open Source -ohjelmistoja. Hyödynnetään GRASS ja R -ohjelmistoja. Sakari mainitsi, että NFI-Tools julkaistaisiin avoimena lähdekoodina. Mitä, missä ja milloin jäi epäselväksi. Ainakin minulle.
Aineistoja ja työkaluja
Helsinki Region Infoshare – Ville Meloni (Forum Virium Helsinki):HRI pilottihanke, jonka pilotointivaihe päättyi vuoden 2012 lopussa. Vakiinnuttaminen vuonna 2013 ja osa osallistuvien kuntien toimintaa 2014 -. Esimerkkeinä Ville käyttää HSL matka-aikakarttaa. HSL on muuten hankkinut matka-aikakartan avoimeksi lähdekoodiksi, seuraa HSL Dev-sivustoa, jos haluat hyödyntää. Blindsquare hyödyntää OpenStreetMapia (esillä ALPO seminaarissa ensi viikolla, ilmoittaudu!). HRIn kokemukset tietojen avaamisesta ja sovelluksista on koottuna HRI 2 vuotta julkaisuun.
Paikkatiedon infrastruktuuri tutkimuksen palveluksessa – Antti Rainio (Maanmittauslaitos): Inspire-direktiivin raportointi vuosilta 2010-2012 on tehty: Suomessa investoitu 5 miljoonaa euroa, 500 miljoonaan palvelupyyntöä vuodessa ja 30 viranomaisen 400 karttatasoa. Ja vielä uuppuu vielä monta viranomaista (lähinnä kuntia). Paikkatiedon palvelualustat ovat tulossa. FORGE tullee paikkatieto maustein…
Karttapohjainen kyselypalvelu Harava – Jan Lindbom (Dimenteq Oy): Harava on ”karttapohjainen kokemuksellisen tiedon palautekanava”. Harava on palvelualusta, jonka päälle eri organisaatiot voivat tehdä omia kyselyjään. Palvelulla ei ole kerätyn tiedon analyysityökalu tai yleinen palautepalvelu. Harava on integroitu Tarkkailija- ja Liiteri-palveluihin. Tarkkailija vahtii puolestasi viranomaisten toimintaa omalla kotialueellasi (tai muualta).
Haravaan on tehty muutamia valmiita kysymyssarjoja yhdessä pilottitoimijoiden kanssa. Tampereen kaupunki sai osayleiskaavaa koskevaan kyselyyn 1400 vastausta. Joensuun kaupunki löysi lepakkojen talvehtimispaikat Harava kyselyn avulla.
R, avoin data ja toistettavat analyysit – Joona Lehtomäki (Louhos): Kuilu tieteellisen julkaisun ja toistettavuuden välillä on edelleen iso: teet analyysin, julkaiset PDF:nä. Mutta kuinka joku voi toistaa väitteet.
R on tullut 2000-luvulla hyvin suosittu tilastollinen työkalu: Joonan kalvoissa näytettiin sähköpostilistojen viestien määrä: SAS, SPSS kaukana R:n takana. Toistettavuus voidaan hallita R-, knitr- ja Markdown-ohjelmistojen avulla: syntyy yksi tiedosto, jossa julkaisu sekä käytetyt ja toistettavat analyysit.
Sorvi on suomalaisen avoimen datan R-paketti. Keskeiset ominaisuudet: datan saataavuus, läpinäkyvyys ja toistettavuus, uusia tutkimusvälineitä sekä vuorovaikutteisiis. Datawiki on dataopas esimerkein.
Toistettavuus ja läpinäkyvyys paranee kun avaamme ja jaamme datan, koodin ja osaamisen.
Nyt siirrymme lounaalle, osa IV alkanee paneelikeskustelun kommentoinnilla.
Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa I
Geoinformatiikan päivät järjestetään Helsingissä (Kumpulan kampus) 22.-23.5. Paikalla kattava otos suomalaisia paikkatietoalan tukijoita, ohjelmassa mielenkiintoisia esityksiä.
Koetan kirjailla päivien kuluessa omia ajatuksiani päivien esityksestä. Mielipiteet eivät edusta omia tai edustamieni tahojen mielipiteitä. Varaan oikeuden muuttaa, vääntää ja kääntää asioita. Twitterissä löytyy tagi #FGiRD2013, siellä voi olla mielenkiintoisempia kommentteja.
Avaus
John Westerholm avasi tutkimuspäivät, jonka jälkeen pääjärjestäjät (Tuuli Toivonen & Niina Käyhkö) kertoivat Fiuginetin toiminnasta ja geoinformatiikan alan tutkimuksesta Suomessa. Fiuginetissä tärkeänä on juuri tutkimuksen kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen. Sisältää paikkatietojen haku- ja latauspalvelut, paikkatietoanalyysipalvelut teholaskennan ja avoimen lähdekoodin sovellukseskä sekä OPM:n TTA-hankkeeseen osallistuminen.
PaITulia kehitetään yhdessä CSC:n kanssa, Paikkatietolainaamo aloitettu vuonna 2003 (lievää päivitystä kaivataan) ja lisäksi Turun yliopistossa on aloitettu Paikkatietoarkisto.
Pääpuheenvuorot
Avoin tiede – tutkimustulosten saatavuus – Juha Haataja (OPM): Tutkimustulosten metatiedot ja jakelupolitiikka kannattaa tehdä heti tutkimuksen alussa, muuten jää tekemättä. Tutkimustulosten hyödyntäminen kärsii, jos tiedot eivät ole saatavilla heti tai välittömästi tutkimuksen valmistumisen jälkeen.
Sivuhuomatus: tullessani käytin HSL CityNavigator:ia, kätevä uudenlainen mobiilireittiopas. Suosittelen.
EU tuo Open Access -politiikan tutkimukselle, voimaan 2020. Tätä ennen pilotoidaan. Tulevaisuudessa EU-rahoituksen edellytys on Open Access tutkimustuloksiin. Suomessa pitää määrittellä selketä toimintalinjat: 10 vuotta sitten Suomi oli eturintamassa Open Accessissa, nyt muut menneet ohi.
Big Data – Broad Data – Linked Data: tässä mennään taas Gartnerin hypekäyrällä ylöspäin. Yleensä organisaatioilla on pikemmin ”big DATA problem” kuin ”BIG DATA problem”
TTA-hankkeen (tutkimuksen tietoaineistot) ytimessä ovat sanastot, tunnisteet, ontologiat, luokitukset JA paikkatiedot. Sijaintitiedot ovat ulommalla kehällä, mielenkiintoista. Mikä on ero?
OKM:n hankkeet tietovarantojen avaamiseksi: TTA, KDK, AVOIN, TTA-PAS ja KDK-PAS. Lisäksi asiaan liittyy tietysti kokonaisarkkitehtuurityö (KA). Odotan PitkäAikaisSäilytyksen KokonaisArkkitehtuuri -projektia. Voisin ruveta projektipäälliköksi 😉
AVOIN-hankkeella on kaksi päätavoitetta: tutkimustiedon avaaminen ja avoimen datan hyödyntäminen tutkimuksessa. Sensitiivisen tutkimusaineistojen käytön edistäminen on mielestäni hankalin asia: pitää anonymisoida ja hoitaa käytönhallinta.
Pitkäaikaissaäilytyksessä pyritään säilyttämään digitaalisia tietoaineistoja kymmeniä tai satoja vuosia. Suljetut ohjelmistot voivat olla yksi ongelma. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot parempia, mutteivät ongelmattomia.
Maanpeitteen ja maankäytön muutostutkimusta Afrikassa – Petri Pellikka (HY): Maanpeitteen ja maankäytön tutkimuksella on suora yhteys ilmastonmuutoksen tutkmukseen.
Joissakin analyyseissä on havaittu metsäpinta-alan kasvua 1950-luvulta: tosin johtuu metsien istutuksesta, jossa on käytetty vierasperäisiä lajeja.
Mårten Boström on tutkimustyön ohessa tehnyt myös suunnistuskartan Taika vuorten alueella. Suunnistuskilpailuja ei ole VIELÄ järjestetty.
Maankäytön tulkinnassa on tunnettava myös fenologia ja muut ympäristömuuttujat: amerikkalaiset olivat havainneet 30% metsäpinta-alan vähenemisen. Olivat verranneet sadekauden ja kuivuuden aikaisia satelliittikuvia. Suomalaiset sentään osaavat asiansa. Tai ainakin näin vakuutettiin.
Maatalousmaan kasvu jatkuu Afrikassa. Suurimpana syynä on väestönkasvu ja suuri tarve maataloustuotteille. Maatalouden tuottavuuden kasvu tapahtuu pinta-alan kasvattamisella, ei teknologian tai lannoitteiden käytöllä. Tässä nyt voisi kyllä olla potentiaalisia kehitysapukohteita: ruvetaan viemään maanviljelijöitä!
Taitavuorille tutkimusretki 1989, Helsingin yliopisto hankki tutkimusaseman 2009. 8 väitöskirjaa, 30 gradua. Akatemian ja UM:n rahoittamia tutkimushankkeita.
Paikkatietoa käyttävä ekologinenpäätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia – Atte Moilanen (HY): ekoinformatiikka: ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätösenteon tukena. Monet analyysit pohjaavat paikkatietoon.
Zonation on ekologinen päätösanalyysiohjelmisto, hyödyntää laajasti rasterimuotoisia paikkatietoaineistoja. Kytkeytyvyys on minulle uusi termi. Metson kytkeytyvyyteen liittyy mm. positiivisina soitimen/elinpiirin mittakaava (2km) ja negatiivisena asutuksen läheisyys (500m). Kuullostaa minulta spatial statistics ja/tai mapalgebra asioilta. Zonation tuottaa ”prioriteettikartoituksen maiseman yli”. Analyysit: arvokkaiden alueiden tunnistaminen, ekologisesti vähemmän tärkeiden alueiden tunnistaminen, olemassa olevien suojelualueiden arvioiminen ja suojelualueiden laajentaminen.
Lukuisia kysymyksiä Moilaselle. Nyt siirrymme lounaalle. Takaisin auditoriossa.
Ympäristömallinnusta
Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa – Sanna Mäkeläinen (Luonnontieteellinen keskusmuseo): Liikkuvien eläinten seurantaa radiopannoista GPS laitteisiin. Seurantalähettimien hinta ja toimivuus on haaste: liito-oravien seuraamisen GPS pohjaiset liian kookkaita.Sekä QGIS että R -ohjelmistoihin saa lisäosia, joilla voi määritellä habitaatteja.
Design of an internet map application for sustainable stormwater management in Lahti – Jiri Kadlec (School of Engineering, Aalto-yliopisto): OpenLayers/GeoExt käyttöliittymä paikkatietoanalyysipalveluihin. WFS ja WPS -palveluiden lisäksi puhuttiin SOS (Sensor Observation Services). Käyttöliittymästä voi myös tehdä simulointeja hulevesien käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa (tekeillä). MapProxy cache auttaa ortokuvien käytössä (Lahden WMS palvelu lienee ollut hidas [lue: perinteinen WMS palvelu]). Toteutettu myös lisäosa kahden ilmakuvan vertailua varten.
Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä – Jere Kaivosoja (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus): Taas tuli meikäläisellä sopiva aihealue: lantalogistiikka. Täsmäviljelystä tulossa väitöstilaisuus: Raimo Nikkilä: ”Automated control of compliance with production standards in precision agriculture”, aika taitaa olla 7.6.2013 Otaniemessä.
Paikkatiedon hyödyntäminen ekosysteemipalveluiden mallintamisessa: hiili, vesi ja biodiversiteetti Vanajaveden valuma-alueella (CLIMES-hanke) – Laura Mononen (SYKE ja Itä-Suomen yliopisto): Taas tuli termi, josta olin hukassa, mutta Wikipedia auttaa:
Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ilmaiseksi tarjoamia, ihmiselle välttämättömiä aineellisia ja aineettomia palveluja
CLIMES-hanke on suomalais-kiinalainen hanke, Suomessa tutkimusalue Vanajaveden alueella.
Nyt kahvia ja pullaa!
Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla -seminaarin satoa – osa II
Lounaan jälkeen Juha Järvi kertoi HSL:n matka-aikakartasta. Suurimpina käyttäjäryhminä muuttajat (henkilöt tai yritykset). OpenStreetMap tieverkon avulla lasketaan jalankulku- ja pyöräilyreitit. Laskenta tehdään selaimessa: JavaScriptillä. Lievästi paljon nopeampi kuin keskitetyllä palvelimella tehdyt hakupalvelut. Tämmöisen paikallisen selainsovelluksen haittana on tietysti se, että käytettävä aineisto pitää ladata selaimeen. Juha on tehnyt hyvän työn: koko aineisto on muutaman megatavun kokoinen. Ei siis suositella huonoilla mobiiliyhteyksillä käytettävissä. Mutta mikä tahansa ADSL/3G yhteys on ihan riittävä.
Lassi Tani oli komennettu parempiin hommin ja Hannu-Pekka Rantaniemi puhui Helsingin seudun liikennevirtojen visualisoinneista. Ensimmäistä kertaa nähtiin myös kuinka visualisointi oikeasti syntyy.
Teemu Peltonen oli nostetty hyllyltä alas ja hän tuli kertomaan tekemistään palveluista:
- kartat.hylly.org – Maastotietokannasta tuotettu maastokartta Garmin GPS-laitteisiin. Hinta 0 €. Ladattu yli 25 000 kertaa.
- liikenne.hylly.org – yhdistelee avoimesti saatavilla olevaa liikennetietoa
- saa.hylly.org – säätietoja kartalla
Näistä vielä kuullaan:
Ainoa kysymys, jonka osasin Teemulle tehdä: ”Miksi?”. Vastaus oli yksinkertainen: ”Koska voin”.
Lauri Kajan valoitti säätilastojen visualisoinnista avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla. Aalto-yliopistossa tehty kurssityö lähti vähän lapasesta ja tuli tehtyä säätietojen visualisointi. Värien etsintään Lauri oli käyttänyt ColorBreweriä, itse olen suosinut tuota JavaScript-versiota.
Iltapäivän ohjelman on tähän mennessä ollut parempi kuin aamupäivällä. Tai ainakin mielenkiintoisempi. Odotusarvo lopuille puhujille on nyt kovempi.
”Hyperspektridatasta tehtävät paikkatietoanalyysit” oli Petri Nygrénin esityksen otsikkona. Hyperspektrisensoreita käytetään laajasti metsätaloudessa maailmalla, muttei Suomessa (ei taida olla suutarin lapsilla kenkiä). Toistaiseksi Specim:n kamerat ovat suhteellisen isoja UAV-käyttöön: nyt 10-11 kg, tulossa 4-5 kg.
David Eränen kertoi paikkatietoanalyysien suorittamisesta teholaskentaympäristössä. Teholaskentaa tehdään GPU (Graphical processing units) eli näytönohjainprosessoreillea. Suomeen on tulossa käyttöön 2 x 2 m korkeusmalli, joka tarkoittaa 208 miljardia korkeuspistettä, valuma-aluiden laskenta on siis CPU-intensitiivinen tehtävä. Nyt kehitetty GPU arkkitehtuuri oli testien mukaan 200x nopeampi kuin kaupallinen ohjelmisto.
Seminaarin anti oli mielenkiintoinen. Kiitoksia järjestäjille! Yhteenvetokeskustelun yhteenveto jää nyt tekemättä.
Esitykset ovat ladattavissa ProGISin sivuilta.
Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla -seminaarin satoa
Osallistuin to 11.4.2013 Poligonin ja ProGIS:in järjestämään seminaarin: ”Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla”. Tilaisuus järjestettiin Otaniemessa, niin tutussa salissa E. Vielä ei päärakennuksen peruskorjaus ollut päässyt muuttamaan vanhoja seiniä.
Poligonille tilaisuus oli Teemapäivä ja ProGIS:lle Kevätseminaari. Hyvä, että yhdistysten voimavarat yhdistettiin. Myös osallistujien aikaa säästyy, kun ei tarvitse joka viikko istua seminaarissa.
Tuuli Toivonen alusti aluksi paikkatietoanalyysien ja visualisoinnin hyödyistä. Inspire-seminaarissa olleet havaitsivat esityksissä samoja piirteitä: hyviä kalvoja on syytä kierrättää. Johdatuksen jälkeen Tuuli pääsi taas vauhtiin ja tulos on aina pysäyttävää. Uusi tuttavuus paikkatieto-ohjelmistoista oli Zonation. Open Science -liikehdintä edellyttää avoimuutta ja toistettavuutta. Tästä johtuen paikkatietoanalyysien prosessointikoodi pitäisi myös avata. Sama koskee myös visualisointeja. Hyvä esimerkki on WorldGrids. Yhteenvetona:
- Laadukas tieto on tärkeää analyyseille
- Kartografian ja tilastotieteen perussäännöt pätevät edelleen (vanhoillakin on siis vielä markkina-arvoa)
- Lopputuloksen lisäksi myös prosessi on arvokas. Voisiko senkin jakaa?
Omaa osamista voi päivittää helposti nettiopiskelulla: Tuuli seuraa Courseran kursseja.
HRI:n Tanja Lahti kertoi, avoimen datan löytämisestä, käyttöönotosta ja jakamisesta. HRI:n verkkosivuilla on kaksi roolia:
- Clearing house: ”Data metatietorekisteri”
- Tiedon jakelija: ”Helsingin seudun datakatalogi”
HRI:tä on rakennettu pilottina 2010-2012. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus vakiinnuttaa toiminta sekä siirtyä vuonna 2014 kuntien normaaliksi toiminnaksi. HRI:llä on haastava lista toivottavista paikkatietoaineistojen avauksista: opaskartta, osoitteet (avattu Helsingin osalta CSV-tiedostona), kiinteistörekisteri, rakennuskiellot, ajantasa-asemakaava, yleiskaava, ilmanlaatupisteet (HSY), pilantuneet maat, korkeustiedot (tulvariskialueet), suunnittelutarvealueet. Datatoiveet voi lähettää HRI:lle suoraan: http://www.hri.fi/fi/datatoiveet/
Roope Tervo Ilmatieteen laitoksella kertoi säätietojen avauksesta. Ensimmäiset palvelut ovat jo beta-vaiheessa, tuotantoon siirryttäneen kesällä 2013. Avoimen datan rajapintoja toteutetaan niin, että myös Inspire-direktiivin vaikutukset voidaan hoitaa samalla palvelulla: kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Datan rakenn noudattaa O&M (Observation & Measurement) standardin perusrakennetta.
Hiladataa ei tulla jakamaan GML-formaatissa. Hirlam painepinnat tuottavat 17 Gt 4 krt vuorokaudessa. Kun tuon binääridatan muuttaisi GML-tiedostoksi (siis XML:n), niin voitte kuvitella tietoaineistojen kokoa. GML:nä jaetaan linkkiä binääridataan, jonka käyttäjät (kuka? voi sitten käsitellä haluamallaan tavalla.
Ilmatieteen laitos julkaisee myös avoimen lähdekoodin kirjaston (MetO Lin) datan käytän helpottamiseksi. Jakelu GitHub:ssa: JavaScript, Python ja JAVA (ehkä) tuki.
Eero Salminen näytti esimerkkejä paikkatietoanalyysien käytöstä kaupunkisuunnittelussa. KTM:n piti tietysti todeta: ”Jonkun verran joutuu käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, kuten QGIS” 😉. Tarkennettu 29.4.2013: ”Jotkut meillä käyttävät avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, kuten QGIS” (ks. lisää kommenteista). Muutamia esimerkkejä kouluverkon optimoinnista ja turvallisista koulureiteistä: ilmeisesti lopputuloksia ei ole jaettu avoimena aineistona kuntalaisten käyttöön. Prossessointikoodeista puhumattakaan.
Kävelyhoukuttavuuden analyysin tulokset haluaisin kaikkien kaupunkisuunnittelulautakunnissa istuvien poliittisten päättäjien käyttöön, ehkä pitäisi tehdä myös tuon antianalyysi. Tuolla ”autoiluhoukuttavuus” -analyysillä voisi ymmärtää paremmin kuntalaisten halukkuutta yksityisautoiluun.
Tiia Palvimo näytti demoja paikkatietoanalyysien mahdollisuuksista. 3D visualisointi on perin näyttävää, mutta aika monen paikkatietoanalyytikon kykyjen ulkopuolella. Mielenkiintoinen demo, jonka perusteella Ruoholahden 7 päiväkodista ainakin 3 pitäisi siirtää Töölön. Toivottavasti tulokset on tehty Helsingin toimesta tai ainakin tulokset on kerrottu eteenpäin.
Päijät-Hämeen maakunnassa oli tehty tuulivoimaloista näkyvyysanalyysiä. Ainakin asukkaat pääsevät kommentoimaan, mutta toivottavasti myös kesäasukkaat. Analyysi oli tehty Maanmittauslaitoksen avoimilla korkeusmalleilla.
Petri Kola informoi vuosittaisesta Apps4Finland -kilpailusta. Nyt tulossa 5. kerta: varsinaisesta kisaa ei ole vielä julkaistu. Mutta nyt oli saatavilla ennakkotietoa. Koska mitään salassapitolausekkeita ei ollut käytössä, vuodan kaiken. Lienee sallitua ottaen huomioon kilpailun luonteen.
Apps4Finland: avoimen datan hyödyntämisen SM-kilpailut. Esimerkkejä edellisten vuosien kilpailutöistä. Vuoden 2013 sarjat ja aikataulut noudattanevat edellisten vuosien kaavaa: kisan julkistus keväällä, elo-syyskuussa työpajoja, palautus marraskuussa sekä palkintogaala joulukuussa.
Rajapinnat tehokäyttöön – jatkot
Inspire-verkosto järjesti viime torstaina (7.3.2013) Rajapinnat tehokäyttöön -seminaarin. Olin näyttämässä demoja rajapintojen julkaisijoille (Geoserver & PostGIS) sekä hyödyntäjille (rajapintojen käyttö avoimen lähdekoodin ohjelmassa).
Seminaariin oli ilmoittautunut lähes 120 henkilöä ja paikallekin oli tullut reilu 100 henkilöä. Ilmeisesti tiedolle on tarvetta. Esitysmateriaalit ovat tulossa jakeluun. Omat esitykseni olivat demoja, joten paljoa ei jäänyt jaettavaksi. Videointia ei tällä kertaa ollut järjestetty. Joten jos haluat uusintaesityksen, niin sitten pitää vaan pyytää kauniisti.
Esitysten aikana ja kahvitauolla tuli muutamia kysymyksiä, joihin on tässä vähän vielä tarkennettuja vastauksia. Lisääkin voi kysellä.
Geoserver ja PostGIS
Demoissa käytin Amazonin ”pilvipalveluita”, olin etukäteen valmistellut yhden Windows-palvelimen (Windows Server 2008 R2). Olen nuo AWS:n palvelut todennut kustannustehokkaiksi.
PostGISin asennuksessa käytän useasti Windows-ympäristössä EnterpriseDB:n valmiita asennuspaketteja. PostgreSQL:n asennuspakettiin on sisällytetty valmiiksi myös PostGIS:n vaatimat osat. Linux-ympäristöissä tulee useimmiten käännettyä PostGIS suoraan lähdekoodista: ohje Ubuntulle.
Geoserverin kotisivuilta löytyy asennuspaketti ja -ohjeet Windows-ympäristöön. Yksi huomattava asia on, että vaikka käyttäisit 64-bittistä käyttöjärjestelmää, niin asenna 32-bittinen JRE JAVA:sta. Ongelmat vähenevät, IMHO.
Demosin myös GeoExplorer -webkäyttöliittymää. Tuon osion lähdekoodin koodin voi ladata OpenGeo:n Github-projektista. Jos kaipaat valmiiksi käännettyä lisäosiota, niin laita mailia.
Sitten vastauksia muutamiin kysymyksiin, jotka tilaisuudessa esitettiin:
- Tukeeko Geoserver myös Oracle -tietokantaa?
Ei ja kyllä. Peruspaketti GeoServeristä ei sisällä tukea Oraclen tietokannoilla. Asentamalla laajennoksen saa tuen Oraclen tietokannoille (ml. Spatial ja Locator lisäosat). Oraclen GeoRaster tuki löytyy myös laajennoksen avulla. - Suurten rasteriaineistojen käyttö hidastaa / kaataa Geoserverin. Mikä avuksi?
Lähtökohtaisesti Geoserver ei ole kovin hyvä käsittelemään massiivisia määriä rasteriaineistoja. Java-sovelluksena se kuluttaa aika paljon RAMia, joten rasteriaineistojen käsittelyssä voi olla ongelmia. Lähtökohtaisesti suosittelen seuraavia vaihtoehtoja:- Geoserver käyttää Java Advanced Imaging APIa (JAI) rasterikuvien käsittelyyn. Perusasennuksessa käytetään pure JAVA -versiota, joten tehoa voi saada käyttämällä natiivia versiota JAI:sta
- Käytetään rasteriaineistojen käsittelyyn jotain muuta ohjelmaa, esimerkiksi MapServer ja MapProxy ovat hyviä vaihtoehtoja.
- Muitakin vaihtoehtoja on, mutta tarkemmat vastaukset vaatisivat tarkempia tietoja haasteista. Log-tiedostojen luku on myös suositeltavaa.
- Voiko Teklan tietokannasta julkaista karttapalvelun?
Ei ja voi. Suoraan lukua Teklan tietokannasta ei ole toteutettu Geoserveriin. Teknisesti se ei ole kovin ihmeellinen laajennos, mutta koska tietokannan rajapintojen määrityksiä ei ole saatavilla, niin työ jäänee tekemättä.
Toisaalta useat Teklan asiakkaat ovat julkaisseet WMS ja WFS-rajapintapalveluita. Näitä rajapintoja voi hyödyntää Geoserverissä hyvin monella eri tavalla.
Rajapintojen hyödyntäminen
Tässä luentosarjassa oli käsitelty jo monesti sekä Quantum GISiä että monia muita avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoja. Omassa esityksessä näytin kuinka OpenStreetMap aineistoa digitoidaan JOSM ohjelmistolla sekä kuinka siinä voidaan hyödyntää Inspire-direktiivin mukaisia rajapintapalveluita.
Muutamia kysymyksiä:
- OpenStreetMap editointia varten on kehittetty oma rajapintapalvelu (OSM API). OSM:n aineistosta on tehty useita WMS-palveluja.
Jäikö jotain hampaankoloon? Laita alle kommenttia tai kysymyksiä sähköpostilla, jos julkisuus pelottaa.
Johdatus Paikkatietoikkunaan ja yleiseen karttakäyttöliittymään
Viime viikon perjantaina oli mahdollisuus osallistua Paikkatietoikkunan ja Yleisen karttaliittymän katselmointiin. Itse kuvittelin, että katselmoinnissa olisi enemmän keskitetty uusiin ominaisuuksiin sekä koodaukseen. Ehkäpä ensi kerralla.
Katselmoinnin videotallennus on nyt katseltavissa. Videon vieressä näkyy sensuroimattomia kommentteja asiasta ja etenkin asian vierestä. Hyvä että on dokumentoitu jälkipolville.
Muista vääntää resoluutio 720HD:ksi, niin saat selvää kuvista.
Avoimen paikkatiedon tapahtumia
Kun kohta on saatu tammikuu pakettiin ja toivuttu viime vuoden uurastuksista, on hyvä ruveta suunnittelemaan kuluvan vuoden kouluttautumista. Ohessa muutamia vinkkejä tapahtumista, joihin voit osallistua, jos avoimen lähdekoodin ja avoimen paikkatiedon ratkaisut kiinnostavat.
Kuntien paikkatietoseminaaari, 5.-6.2.2013
Tämä tilaisuus on tietysti kohdistettu kuntien paikkatietovastaaville, mutta paikalla lienee runsain mitoin myös yritysten ja muun julkishallinnon edustajia. Ohjelmasta voi poimia muutaman mielenkiintoisen paneelin:
- Avoin data – palvelujen ylläpito, kehittäminen ja rahoitus
- Avoin lähdekoodi – palvelujen ylläpito, kehittäminen ja rahoitus
Jälkimmäisessä Maanmittauslaitos (oskari.org) pitää alustuspuheen ja Trimle-Tekla -akseli opponoi. Tilaisuuteen osallistuvat agentimme raportoivat myöhemmin oliko kyseessä hyökkäys vai puolustus. Validos -yhdistyksen jäsenyys kertoo ehkä enemmän Teklan suhtautumisesta avoimen lähdekoodin, kuin mikään muu.
OKF Finland Convention, 7.-8.2.2013
Joulukuussa 2012 perustettu OKF Finland järjestää ensimmäisen ”virallisen” tapahtuman. Jos et päässyt osallistumaan viime syksyiseen Open Knowledge Festivalin, niin nyt voit paikata aukon sivistyksestä. Ohjelma on tekeillä, mutta jo nyt mukana on äärimmäisen mielenkiintoisia esityksiä. Liput alkaen 128 euroa, hanki Holvi:sta.
ICHC 2013, 30.6. – 5.7.2013
Kartografian historian konferenssi järjestetään parhaimpaan kesäaikaan Helsingissä. Erittäin vieraanvaraista ulkomaalaisille osallistujille, mutta lomakausi saattaa verottaa suomalaisia osanottajia. Toisaalta ei työelämässäkään paljoa heinäkuussa tapahdu, joten konferenssi ei pahasti häiritse normaaleja työtehtäviä
FOSS4G 2013, 17.-21.9.2013
Euroopan toiseksi paras avoimen lähdekoodin konferenssien järjestäjä pyrkii toteuttamaan loistavan konfere
nssin Lontoon takamailla. No, ei se Notthingham nyt missään metsässä ole ja tilaisuus onnistuu, jos osallistujat ovat hyviä. Joten ehkä meidän suomalaistenkin pitää auttaa kollegoita ja osallistua tapahtumaan sankoin joukoin. Tai jos meitä olisi nyt enemmän kuin ruotsalaisia.
Jätin tarkoituksella huomiotta monia tapahtumia. Mutta voit kommentoida sinulle erityisen tärkeät tapahtumat alle. ALPO-seminaarikin järjestetään sekä aiheeseen liittyviä koulutuksia. Ota yhteyttä, jos kiinnostaa.
Jotkut työnantajat pyrkivät välttämään henkilöstön koulutusta: ”Mitä jos ne lähtevät meiltä heti kalliin koulutuksen/seminaarin/konferenssin jälkeen”. Entä jos henkilöstöä ei kouluteta ja ne jäävät palkkalistoille? Esimerkkejä jälkimmäisestä on valitettavan paljon.
Hyvää PostGIS Day’tä
Tänään vietetään kansainvälistä PostGIS Day’tä. Suomessa ehkä tuntemattompi, mutta maailmalla sadat, jopa tuhannet henkilöt juhlistavat PostGIS päivää.
PostGIS on maailman suosituin avoimen lähdekoodin paikkatietokanta. Käytännössä PostGIS on PostgreSQL tietokannan laajennos, joka mahdollistaa paikkatietojen tallentamisen ja käytön relaatiotietokannassa. Kehittäjien lähtökohtana on ollut toteuttaa mahdollisimman hyvin OGC:n standardeja koskien paikkatietojen käyttöä relaatiotietokanssa (tarkemmin Simple Features Specification for SQL -suositusta). Viime kesänä julkistetun version 2.0 avulla voi tallentaa sekä rasteri- että vektoripaikkatietoaineistoja tehokkaasti avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön. Myös monissa suljetun lähdekoodin ohjelmistoissa on tuki PostGIS:lle.
Itselleni on jäänyt epäselväksi juhlistetaanko tänään paikkatietojärjestelmien jälkeisestä aikaa vai onko kyseessä vain toipuminen eilisestä? Kiitokset Maanmittauslaitokselle 200v juhlista!
Kaikesta huolimatta, päätin itse juhlistaa tekemällä tarjouspaketteja kaikille paikkatietoalan ammattilaisille. Nyt voit hankkia Maanmittauslaitoksen maastotietokannan PostGIS-tietokannassa käytettäväksi. Samalla voit tukea OpenLayersin version 3 kehitystyötä. Tarjoukset ovat voimassa rajoitetun ajan, tilaa nyt!
Paikkatieto 