Paikkatietojärjestelmää hankkimassa
Tietojärjestelmän hankkiminen ja ylläpito ei ole yksinkertaista. Jos se olisi, niin tietojärjestelmiä vaihdettaisiin useammin ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Paikkatietojärjestelmät eivät eroa tietojärjestelmistä mitenkään, ainoa haittavaikutus on spatiaalisen komponentin aiheuttamat päänsäryt SysAdmin:n päässä (”WTF is EPSG:3067?”). Mutta SysAdminin sääliminen on sairautta.
Maanmittauslaitos on paikkatietoskenen Graalin malja. Tai Pandoran lipas. Riippuu vähän näkökulmasta ja henkilöstä. Maanmittauslaitos aloitti teknisen vuoropuhelun marraskuussa 2018 koskien ”ratkaisuja Maanmittauslaitoksen maastotietojen tuotantojärjestelmän uudistamiseksi”. Maanmittauslaitoksen tuotannon ytimessä ovat ns. JAKO-tietojärjestelmät, tämä tietopyyntö koskee JAKOmtj-järjestelmän uusimista.
Tietopyynnön tiedotustilaisuuteen osallistui marraskuussa 15 suomalaista yritystä: mukana oli tavallisten epäiltyjen lisäksi uusia toimijoita. Tai siis suomalaisia, kyvykkäitä IT-toimittajia, jotka eivät aikaisemmin ole toimineeet paikkatietoskenessä. Itse tietysti odotin, että tietopyyntöön tulisi innovatiivisia vastauksia. Noh, ei tullut:
Oletettua tietysti tässä on, että Gispo Oy tarjosi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, Spatialworld Oy Smallwordia (nykyisten JAKO-järjestelmien ydinteknologia), Trimble Solutions Oy (ex-Tekla) luonnollisesti Trimble Locus (ex-XCity) -ohjelmistoa. ESRIn ArcGIS-tuoteperhe on sitten 4 suomalaisen yrityksen valinta: CGI Suomi Oy, Esri Finland Oy, Reaktor Innovations Oy ja Tieto Finland Oy uskovat vakaasti amerikkalaisen ohjelmistotuotannon ylivertaisuuteen.
Markkinatietooni, asiakkaiden kommentteihin ja yritysten markkinaviestintään pohjautuen olisin luullut, että avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoihin liittyviä palveluita tarjoaisi Suomessa joku muukin. Mutta ilmeisesti Gispo Oy on sitten ainoa, joka oikeasti uskoo ja luottaa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen lisäarvoon. Toivottovasti olen (taas) väärässä.
Muistoja 1990-luvulta
Väistämättä tässä tulee mieleen tapahtumat, kun Maanmittauslaitos hankki kiinteisörekisterijärjestelmänsä pohjaksi ydinteknologiaa 1990-luvulla (tarkemmin kai 1994). Silloinkin oli kilpailussa mukana kolme tuttua nimeä: ESRI, Smallworld ja Tekla ominaisuus(nykyään Trimble Solutions Oy). Tietojeni mukaan likaisia yksityiskohtia JAKO-järjestelmän kehittämisestä (ja hankinnasta) ollaan keräämässä kirjalliseen tuotokseen. Innokkaana odottelen tuota voittajien kirjoittamaa historiankirjoitusta.
Avoimesta lähdekoodista ei 1990-luvulla hirveästi puhuttu. Linux oli kyllä jo tehty, mutta että paikkatietoja. Niin, olihan GRASS GIS jo olemassa, mutta ei se ollut käytössä kuin akateemisessa maailmassa.
Teklan teknologia ei erityisesti vakuuttanut Maanmittauslaitoksen asiantuntijoita, eikä isänmaallisuuteen ja kotimaisuuteen vetoaminen vaikuttanut päätöksentekijöihin. ESRIn teknologia ei tuossa vaiheessa taipunut mitenkään MMLn vaatimuksiin (erityisesti pitkä transaktio oli mahdoton vaatimus). Päätös oli todella katkera ESRI:lle ja JackD ei sitä ole varmasti unohtanut. Katkeruus kyllä ulosmitattiiin useammassakin kilpailutuksessa seuraavien vuosikymmenien aikana.
Entäpä tällä kertaa
Ennustaminen, erityisesti tulevaisuuden, on vaikeaa. Sanovat. MML:n UMTK hankkeessa on nyt käynnissä soveltuvuusselvitysten tekeminen. Maanmittauslaitos analysoi tarjottuja teknologioita ja mahdollisesti syksyllä 2019 on edessä varsinainen tarjouskilpailu. Teknisen vuoropuhelun vastaukset ovat mielenkiintoista luettavaa ja nyt onkin mielenkiintoista nähdä onko tekniset vaatimukset ymmärretty samalla lailla. Ja kuinka eri teknologiat soveltuvat Maanmittauslaitoksen toimintaan.
Oma soveltuvuusselvitys hankkeemme on alkanut ja tavoitteena on näyttää kuinka QGIS ja PostGIS soveltuvat maastotietojen ylläpitoon (erityisesti rakennusten ja liikenneverkkojen osalta). Lisäksi selvitämme topologisten eheyden hallintaa, pitkiä transaktioita (edelleen) sekä 3D kohteiden editointia. Olemme luvanneet raportoida havainnoista avoimesti ja läpinäkyvästi soveltuvuusselvityksen jälkeen. Pysy siis kuulolla!
ominaisuus
Posted on 13.03.2019, in Yleistä. Bookmark the permalink. Jätä kommentti.
Jätä kommentti
Comments 0