Blogiarkistot

Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa IV

Nyt viedään viimeisiä sessioita. Aloitamme iltapäivän paneelilla: ”Avoin tiede geoinformatiikassa.” Panelistit ja muu iltapäivän ohjelma. Panelisteille voi esittää kysymyksiä Etherpad-dokumentin kautta.

Vanha ongelma: opetaanko paikkatietojen osaajat koodaamaan vai perehdytetään koodaajat paikkatietoihin? Paikkatiedot ja paikkatietojärjestelmät ovat työkaluja. Sama koskee tietotekniikkaa. Joten työkalut pitää antaa substanssiosaajien käyttöön.

Paneelikeskustelu oli mielenkiintoinen, tosin suomalaiseen tapaan yleisö taisi olla liian samanmielistä. Olisi ehkä tarvittu vastaopponointia.

Siirrymme kahville ja odotamme innolla iltapäivän työkalusessiota! Takaisin kahvilta.

Aineistoja ja työkaluja

QGIS 2.0:n uudet tulevat ominaisuudet – Pekka Sarkola (Gispo Oy): Kalvoni. Ja linkit eri tilaisuuksiin:

  • ALPO 2013 -seminaari – avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot ja avoimet paikkatiedot
  • SOTM Baltics – Baltian, Venäjän ja Suomen OpenStreetMap aktiivit kokoontuvat Tartossa
  • SOTM – Globaali OpenStreetMap tapaaminen/konferenssi, Birmingham UK
  • FOSS4G – SE avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto konferenssi., Nottingham UK
  • devALPO – ei linkkiä, mutta siis mahdollisesti 1.10 tai 2.10.

Paikkatiedon käsittelyja analysointiominaisuudet R-tilasto-ohjelmassa – Anssi Lensu (Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto): Kattava esitys R:n paikkatieto-ominaisuuksista. Kalvoilla on paljon koodia, jonka avulla on helpompi paneutua R:n hyödyntämiseen.

Anssi mainitsi, että R on ilmainen koulutus ja tutkimus käytössä. Kyllä ilmaisuus kattaa myös kaupallisen käytön. Epäselvyys johtunee siitä, että R itsellään on GPL2/GPL3 lisenssoitu ja tämä tarkoittaa sitä, että R:n lähdekoodi ja sen muokkaukset pitää jakaa samalla lisenssillä. R:n käyttö kaupalliseen käyttöön on täysin sallittua: esimerkiksi vakuutusyhtiössä asiakastietokantojen analysointiin. R:n eri paketit on sitten lisensoitu hyvin erilaisilla lisensseillä, pääosin vapailla lisensseilla. R:n liittäminen osaksi kaupallista, suljettua ohjelmistoa on sitten todennäköisesti lisenssin vastaista. Ehkä. Kysy lakimieheltä.

R ja spatiaalisia analyysimenetelmiä – Olli Lehtonen (Historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto): Olli käsittelee tyhjentävästi R:n mahdollisuuksia spatiaalisten aineistojen analysointi. Omaan esitykseeni lisättiin, että R:ä voi käyttää myös QGIS:stä ja Sextantesta.

CityEngine – Janne Saarikko (Esri Finland): Nyt kuulin ensimmäistä kertaa hieman teknisempää kertomusta CityEnginestä. Ideana siis on että ”mallinnuskriptien” avulla voidaan 2D paikkatietokohteista muodostaa 3D malli. 3D visualisointia voidaan näyttää selaimessa (ei IE, olisikohan WebGL tuen puute vai joku muu syynä 😉 CSCn lisenssi kattaa CityEngine:n, joten nyt alkoi yliopistoissa 3D mallinnus.

 

Mainokset

Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa III

Jatkan raportointia Geoinformatiikan tutkimuspäiviltä. Ensimmäisen päivän huomiot osissa I ja II.  Muista päivittää sivua, tekstiä tullee tajunnanvirtana.

Tulevaisuuden trendejä geoinformatiikassa

Paikkatietojen käytön tulevaisuus, näkökulmina teholaskenta ja vuorovaikutteisuus – Juha Oksanen (Geoinformatiikan ja kartografian osasto, Geodeettinen laitos): Juhan ensimmäiset kokemukset paikkatiedoista ovat 90-luvulta: muista itsekin hyvin ARC/INFOn komentorivit. Komentoriveissä ei ole mitään pahaa: tekee juuri niin kuin komennetaan, komentojonot on helppo toistaa. Koeta nauhoittaa hiirellä napsuttelu jonnekin.

Teholaskenta antaa työkaluja paikkatietoanalyysien skaalautumiseen isoihin paikkatietoaineistoihin, esimerkiksi 2m korkeusmalli Suomesta (750 Gt) on jo iso paikkatietoaineisto. Kaikki kaupalliset paikkatieto-ohjelmistot eivät skaalaudu riittävästi. Big Data ei ole giga- tai teratavuja vaan näitä suurempia peta- yms. tavuja.

Paikkatietojen käytössä tapahtuu muutos eräajoista vuorovaikutteisiin työskentelyyn. Paikkatietojen epävarmuuden huomioivat analyysit ovat raskaita. esimerkiksi sumean valuma-alueanalyysin muodostamisessa tehdään MonteCarlo-simuloinnilla muutama sata tai tuhat kertaa. Algoritmien rinnakkaistaminen GPU-prosessoreille on yksi mielenkiintoinen tutkimushanke: VALUE I ja II sekä Quick-GC ja SUPRA hankkeet.

TASSU-hankkeessa tehdyt monikosketusnäytöt ovat tulossa ensi viikon perjantaista lähtien luontokeskus Haltiassa.

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot – Sakari Tuominen (METLA): VMI tietoaineistot ovat olleet vapaasti saatavissa vuoden 2012 lopulta lähtien. Metla ei tarjoa aineistoista karttakuvia: aineistoon voi tutustua Paikkatietoikkunnassa. Metlan latauspalvelusta voi ladata alkuperäiset tiedostot paikkatieto-ohjelmistossa käytettäväksi.

VMI on tehty satelliittikuvilla, uuden sukupolven metsäinventointijärjestelmä käyttää hyväkseen laserkeilausaineistoja ja ortoilmakuvia (väri- ja väärävärikuvat). Systemaattinen ruutuhilan koko 16 x 16 m, mukana myös automaattinen metsikkokuviointi (mitenköhän tämä sopii suomalaisten metsäorganisaation prosesseihin? Muualla maailmassa tämä jokapäiväistä, Suomi jäänyt 1960-luvulle. IMHO).

Metlan laskentamenetelmissä pyritty hyödyntymään Open Source -ohjelmistoja. Hyödynnetään GRASS ja R -ohjelmistoja. Sakari mainitsi, että NFI-Tools julkaistaisiin avoimena lähdekoodina. Mitä, missä ja milloin jäi epäselväksi. Ainakin minulle.

Aineistoja ja työkaluja

Helsinki Region Infoshare – Ville Meloni (Forum Virium Helsinki):HRI pilottihanke, jonka pilotointivaihe päättyi vuoden 2012 lopussa. Vakiinnuttaminen vuonna 2013 ja osa osallistuvien kuntien toimintaa 2014 -. Esimerkkeinä Ville käyttää HSL matka-aikakarttaa. HSL on muuten hankkinut matka-aikakartan avoimeksi lähdekoodiksi, seuraa HSL Dev-sivustoa, jos haluat hyödyntää. Blindsquare hyödyntää OpenStreetMapia (esillä ALPO seminaarissa ensi viikolla, ilmoittaudu!). HRIn kokemukset tietojen avaamisesta ja sovelluksista on koottuna HRI 2 vuotta julkaisuun.

Paikkatiedon infrastruktuuri tutkimuksen palveluksessa – Antti Rainio (Maanmittauslaitos): Inspire-direktiivin raportointi vuosilta 2010-2012 on tehty: Suomessa investoitu 5 miljoonaa euroa, 500 miljoonaan palvelupyyntöä  vuodessa ja 30 viranomaisen 400 karttatasoa. Ja vielä uuppuu vielä monta viranomaista (lähinnä kuntia). Paikkatiedon palvelualustat ovat tulossa. FORGE tullee paikkatieto maustein…

Karttapohjainen kyselypalvelu Harava – Jan Lindbom (Dimenteq Oy): Harava on ”karttapohjainen kokemuksellisen tiedon palautekanava”. Harava on palvelualusta, jonka päälle eri organisaatiot voivat tehdä omia kyselyjään. Palvelulla ei ole kerätyn tiedon analyysityökalu tai yleinen palautepalvelu. Harava on integroitu Tarkkailija- ja Liiteri-palveluihin. Tarkkailija vahtii puolestasi viranomaisten toimintaa omalla kotialueellasi (tai muualta).

Haravaan on tehty muutamia valmiita kysymyssarjoja yhdessä pilottitoimijoiden kanssa. Tampereen kaupunki sai osayleiskaavaa koskevaan kyselyyn 1400 vastausta. Joensuun kaupunki löysi lepakkojen talvehtimispaikat Harava kyselyn avulla.

R, avoin data ja toistettavat analyysit – Joona Lehtomäki (Louhos): Kuilu tieteellisen julkaisun ja toistettavuuden välillä on edelleen iso: teet analyysin, julkaiset PDF:nä. Mutta kuinka joku voi toistaa väitteet.

R on tullut 2000-luvulla hyvin suosittu tilastollinen työkalu: Joonan kalvoissa näytettiin sähköpostilistojen viestien määrä: SAS, SPSS kaukana R:n takana. Toistettavuus voidaan hallita R-, knitr- ja Markdown-ohjelmistojen avulla: syntyy yksi tiedosto, jossa julkaisu sekä käytetyt ja toistettavat analyysit.

Sorvi on suomalaisen avoimen datan R-paketti. Keskeiset ominaisuudet: datan saataavuus, läpinäkyvyys ja toistettavuus, uusia tutkimusvälineitä sekä vuorovaikutteisiis. Datawiki on dataopas esimerkein.

Toistettavuus ja läpinäkyvyys paranee kun avaamme ja jaamme datan, koodin ja osaamisen.

Nyt siirrymme lounaalle, osa IV alkanee paneelikeskustelun kommentoinnilla.

Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa II

Muista lukea myös osa I

Sivuhuomautus: joku asetus WordPressissä leikkaa pitkät blogikirjoitukset, pitää muistaa tehdä useampi osa.

Yhteiskuntaa tutkimassa

Holistinen malli organisaation paikkatietokypsyyden arviointiin – Jaana Mäkelä (Maankäyttötieteiden laitos, Aalto-yliopisto):Kypsässä organisaatiossa paikkatiedot ja paikkatietosovellukset on integroitu osaksi varsinaista toimivaa, ei mikään erikoinen juttu. Hyvin harva organisaation tällä tasolla. Tai minun mielestäni kaikkein korkeimmalle tasolle ei koskaan pääse: jos todella ymmärrät paikkatietojen hyödyntämisen mahdollisuudet, tiedät että teillä on aina tehdä asioita nopeammin, tehokkaammin ja paremmin.

Kansainväliset paikkatietojen kypysyysmallit ovat hyviä lähtökohtia, mutta tarvittiin myös kansalliset erityispiirteet huomioonottava kypsyysmalli. Yhdysvaltalaisissa kypsyysmalleissa korostetaan erillisen GIS-yksikön osaamista. Hyvin (perus-)koulutetut suomalaiset pystyvät omaksumaan paikkatiedon hyödyntämisen perusperiaatteet suhteellisen lyhyellä opastuksella.

Holistinen malli ottaa huomion teknisen infrastruktuurin, organisaatiokulttuuurin ja inhimmilliset tekijät. Systeemiälykäs toiminta.

Reitti- ja sijaintiallokaatio-ongelmien ratkaiseminen geoinformatiikan menetelmin: esimerkkeinä maastoinventointireitit ja sairaalapalvelut – Harri Antikainen (Maantieteen laitos, Oulun yliopisto): Alkuun Harri on tutkinut reitinoptimointia maastossa: parannettu perus kustannuspinta-analyysiä. Metla ja Metsäkeskus ovat soveltaneet maastoinventointireittien suunnittelussa. Mielenkiintoisia teemakarttoja terveydenhuollon saavutettavuudesta. Tosin ei paljon lämmitä, jos pääsee 30 minuutissa sairaalaan, mutta pitää jonottaa 4 tuntia lääkärin vastaanotolle. Sitä on arkipäivä eteläisessä Suomessa.

Valmisteilla hankkeita liikuntapaikkojen ja kirjastopalveluiden saavutettavuudesta sekä kouluverkon optimoinnista.

Kovan ja pehmeän paikkatiedon leikkauskohdassa: PehmoGIS -tutkimusta yhdyskuntarakenteen ja kokemusten välisistä suhteista – Anna Broberg (Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä, Aalto-yliopisto): PehmoGIS pitkän tutkimuksen tuloksena, nyt käytössä koti- ja ulkomailla. Suomi on hyvä maa suomalaisille, Espoo hyvä kaupunki espoolaisille, Hipsterit tykkäävät Kalliosta ja maalaiset rakastavat maaseutua. Nyky-yhteiskunnassa ei ole enää yhtä muottia johon hyvä asuminen voitaisiin luokitella.

Ja seuraa maailman ensi-ilta: Maptionnaire on tee-se-itse pehmoGIS -sovellus, Aalto yliopistosta syntynee Mapita Oy:n ensimmäinen tuote.

Toiminnallisen monikeskuksisuuden analysointi työssäkäyntitietojen perusteella. Multiskalaarinen tarkastelu eteläisen Suomen kaupunkiseuduilla – Antti Vasanen (Maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto): Antin väitöstilaisuus 7.6.2013 Suomen Turussa. Vielä Antin pitää kehittää muutama suomenkielinen termi, pari viikkoa aikaa. Keskusten Connectivity-arvo (kytkeytyneisyys?) on määritetty lineaarisella regressioanalyysillä.

Nyt siirrymme verkoistumaan ja tutustumaan postereihin! Raportointi saattaa jatkua huomenna…

Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa I

Geoinformatiikan päivät järjestetään Helsingissä (Kumpulan kampus) 22.-23.5. Paikalla kattava otos suomalaisia paikkatietoalan tukijoita, ohjelmassa mielenkiintoisia esityksiä.

Koetan kirjailla päivien kuluessa omia ajatuksiani päivien esityksestä. Mielipiteet eivät edusta omia tai edustamieni tahojen mielipiteitä. Varaan oikeuden muuttaa, vääntää ja kääntää asioita. Twitterissä löytyy tagi #FGiRD2013, siellä voi olla mielenkiintoisempia kommentteja.

Avaus

John Westerholm avasi tutkimuspäivät, jonka jälkeen pääjärjestäjät (Tuuli Toivonen & Niina Käyhkö) kertoivat Fiuginetin toiminnasta ja geoinformatiikan alan tutkimuksesta Suomessa. Fiuginetissä tärkeänä on juuri tutkimuksen kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen. Sisältää paikkatietojen haku- ja latauspalvelut, paikkatietoanalyysipalvelut teholaskennan ja avoimen lähdekoodin sovellukseskä sekä OPM:n TTA-hankkeeseen osallistuminen.

PaITulia kehitetään yhdessä CSC:n kanssa, Paikkatietolainaamo aloitettu vuonna 2003 (lievää päivitystä kaivataan) ja lisäksi Turun yliopistossa on aloitettu Paikkatietoarkisto.

Pääpuheenvuorot

Avoin tiede – tutkimustulosten saatavuus – Juha Haataja (OPM): Tutkimustulosten metatiedot ja jakelupolitiikka kannattaa tehdä heti tutkimuksen alussa, muuten jää tekemättä. Tutkimustulosten hyödyntäminen kärsii, jos tiedot eivät ole saatavilla heti tai välittömästi tutkimuksen valmistumisen jälkeen.

Sivuhuomatus: tullessani käytin HSL CityNavigator:ia, kätevä uudenlainen mobiilireittiopas. Suosittelen.

EU tuo Open Access -politiikan tutkimukselle, voimaan 2020. Tätä ennen pilotoidaan. Tulevaisuudessa EU-rahoituksen edellytys on Open Access tutkimustuloksiin. Suomessa pitää määrittellä selketä toimintalinjat: 10 vuotta sitten Suomi oli eturintamassa Open Accessissa, nyt muut menneet ohi.

Big Data – Broad Data – Linked Data: tässä mennään taas Gartnerin hypekäyrällä ylöspäin. Yleensä organisaatioilla on pikemmin ”big DATA problem” kuin ”BIG DATA problem”

TTA-hankkeen (tutkimuksen tietoaineistot) ytimessä ovat sanastot, tunnisteet, ontologiat, luokitukset JA paikkatiedot. Sijaintitiedot ovat ulommalla kehällä, mielenkiintoista. Mikä on ero?

OKM:n hankkeet tietovarantojen avaamiseksi: TTA, KDK, AVOIN, TTA-PAS ja KDK-PAS. Lisäksi asiaan liittyy tietysti kokonaisarkkitehtuurityö (KA). Odotan PitkäAikaisSäilytyksen KokonaisArkkitehtuuri -projektia. Voisin ruveta projektipäälliköksi 😉

AVOIN-hankkeella on kaksi päätavoitetta: tutkimustiedon avaaminen ja avoimen datan hyödyntäminen tutkimuksessa. Sensitiivisen tutkimusaineistojen käytön edistäminen on mielestäni hankalin asia: pitää anonymisoida ja hoitaa käytönhallinta.

Pitkäaikaissaäilytyksessä pyritään säilyttämään digitaalisia tietoaineistoja kymmeniä tai satoja vuosia. Suljetut ohjelmistot voivat olla yksi ongelma. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot parempia, mutteivät ongelmattomia.

Maanpeitteen ja maankäytön muutostutkimusta Afrikassa – Petri Pellikka (HY): Maanpeitteen ja maankäytön tutkimuksella on suora yhteys ilmastonmuutoksen tutkmukseen.

Joissakin analyyseissä on havaittu metsäpinta-alan kasvua 1950-luvulta: tosin johtuu metsien istutuksesta, jossa on käytetty vierasperäisiä lajeja.

Mårten Boström on tutkimustyön ohessa tehnyt myös suunnistuskartan Taika vuorten alueella. Suunnistuskilpailuja ei ole VIELÄ järjestetty.

Maankäytön tulkinnassa on tunnettava myös fenologia ja muut ympäristömuuttujat: amerikkalaiset olivat havainneet 30% metsäpinta-alan vähenemisen. Olivat verranneet sadekauden ja kuivuuden aikaisia satelliittikuvia. Suomalaiset sentään osaavat asiansa. Tai ainakin näin vakuutettiin.

Maatalousmaan kasvu jatkuu Afrikassa. Suurimpana syynä on väestönkasvu ja suuri tarve maataloustuotteille. Maatalouden tuottavuuden kasvu tapahtuu pinta-alan kasvattamisella, ei teknologian tai lannoitteiden käytöllä. Tässä nyt voisi kyllä olla potentiaalisia kehitysapukohteita: ruvetaan viemään maanviljelijöitä!

Taitavuorille tutkimusretki 1989, Helsingin yliopisto hankki tutkimusaseman 2009. 8 väitöskirjaa, 30 gradua. Akatemian ja UM:n rahoittamia tutkimushankkeita.

Paikkatietoa käyttävä ekologinenpäätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia – Atte Moilanen (HY): ekoinformatiikka: ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätösenteon tukena. Monet analyysit pohjaavat paikkatietoon.

Zonation on ekologinen päätösanalyysiohjelmisto, hyödyntää laajasti rasterimuotoisia paikkatietoaineistoja. Kytkeytyvyys on minulle uusi termi. Metson kytkeytyvyyteen liittyy mm. positiivisina soitimen/elinpiirin mittakaava (2km) ja negatiivisena asutuksen läheisyys (500m). Kuullostaa minulta spatial statistics ja/tai mapalgebra asioilta. Zonation tuottaa ”prioriteettikartoituksen maiseman yli”. Analyysit: arvokkaiden alueiden tunnistaminen, ekologisesti vähemmän tärkeiden alueiden tunnistaminen, olemassa olevien suojelualueiden arvioiminen ja suojelualueiden laajentaminen.

Lukuisia kysymyksiä Moilaselle. Nyt siirrymme lounaalle. Takaisin auditoriossa.

Ympäristömallinnusta

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa – Sanna Mäkeläinen (Luonnontieteellinen keskusmuseo): Liikkuvien eläinten seurantaa radiopannoista GPS laitteisiin. Seurantalähettimien hinta ja toimivuus on haaste: liito-oravien seuraamisen GPS pohjaiset liian kookkaita.Sekä QGIS että R -ohjelmistoihin saa lisäosia, joilla voi määritellä habitaatteja.

Design of an internet map application for sustainable stormwater management in Lahti – Jiri Kadlec (School of Engineering, Aalto-yliopisto): OpenLayers/GeoExt käyttöliittymä paikkatietoanalyysipalveluihin. WFS ja WPS -palveluiden lisäksi puhuttiin SOS (Sensor Observation Services). Käyttöliittymästä voi myös tehdä simulointeja hulevesien käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa (tekeillä). MapProxy cache auttaa ortokuvien käytössä (Lahden WMS palvelu lienee ollut hidas [lue: perinteinen WMS palvelu]). Toteutettu myös lisäosa kahden ilmakuvan vertailua varten.

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä – Jere Kaivosoja (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus): Taas tuli meikäläisellä sopiva aihealue: lantalogistiikka. Täsmäviljelystä tulossa väitöstilaisuus: Raimo Nikkilä: ”Automated control of compliance with production standards in precision agriculture”, aika taitaa olla 7.6.2013 Otaniemessä.

Paikkatiedon hyödyntäminen ekosysteemipalveluiden mallintamisessa: hiili, vesi ja biodiversiteetti Vanajaveden valuma-alueella (CLIMES-hanke)  – Laura Mononen (SYKE ja Itä-Suomen yliopisto): Taas tuli termi, josta olin hukassa, mutta Wikipedia auttaa:

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ilmaiseksi tarjoamia, ihmiselle välttämättömiä aineellisia ja aineettomia palveluja

CLIMES-hanke on suomalais-kiinalainen hanke, Suomessa tutkimusalue Vanajaveden alueella.

Nyt kahvia ja pullaa!

Jatkoa tutkimuspäivien antiin

%d bloggers like this: