Blogiarkistot
Rajapinnat tehokäyttöön – jatkot
Inspire-verkosto järjesti viime torstaina (7.3.2013) Rajapinnat tehokäyttöön -seminaarin. Olin näyttämässä demoja rajapintojen julkaisijoille (Geoserver & PostGIS) sekä hyödyntäjille (rajapintojen käyttö avoimen lähdekoodin ohjelmassa).
Seminaariin oli ilmoittautunut lähes 120 henkilöä ja paikallekin oli tullut reilu 100 henkilöä. Ilmeisesti tiedolle on tarvetta. Esitysmateriaalit ovat tulossa jakeluun. Omat esitykseni olivat demoja, joten paljoa ei jäänyt jaettavaksi. Videointia ei tällä kertaa ollut järjestetty. Joten jos haluat uusintaesityksen, niin sitten pitää vaan pyytää kauniisti.
Esitysten aikana ja kahvitauolla tuli muutamia kysymyksiä, joihin on tässä vähän vielä tarkennettuja vastauksia. Lisääkin voi kysellä.
Geoserver ja PostGIS
Demoissa käytin Amazonin ”pilvipalveluita”, olin etukäteen valmistellut yhden Windows-palvelimen (Windows Server 2008 R2). Olen nuo AWS:n palvelut todennut kustannustehokkaiksi.
PostGISin asennuksessa käytän useasti Windows-ympäristössä EnterpriseDB:n valmiita asennuspaketteja. PostgreSQL:n asennuspakettiin on sisällytetty valmiiksi myös PostGIS:n vaatimat osat. Linux-ympäristöissä tulee useimmiten käännettyä PostGIS suoraan lähdekoodista: ohje Ubuntulle.
Geoserverin kotisivuilta löytyy asennuspaketti ja -ohjeet Windows-ympäristöön. Yksi huomattava asia on, että vaikka käyttäisit 64-bittistä käyttöjärjestelmää, niin asenna 32-bittinen JRE JAVA:sta. Ongelmat vähenevät, IMHO.
Demosin myös GeoExplorer -webkäyttöliittymää. Tuon osion lähdekoodin koodin voi ladata OpenGeo:n Github-projektista. Jos kaipaat valmiiksi käännettyä lisäosiota, niin laita mailia.
Sitten vastauksia muutamiin kysymyksiin, jotka tilaisuudessa esitettiin:
- Tukeeko Geoserver myös Oracle -tietokantaa?
Ei ja kyllä. Peruspaketti GeoServeristä ei sisällä tukea Oraclen tietokannoilla. Asentamalla laajennoksen saa tuen Oraclen tietokannoille (ml. Spatial ja Locator lisäosat). Oraclen GeoRaster tuki löytyy myös laajennoksen avulla. - Suurten rasteriaineistojen käyttö hidastaa / kaataa Geoserverin. Mikä avuksi?
Lähtökohtaisesti Geoserver ei ole kovin hyvä käsittelemään massiivisia määriä rasteriaineistoja. Java-sovelluksena se kuluttaa aika paljon RAMia, joten rasteriaineistojen käsittelyssä voi olla ongelmia. Lähtökohtaisesti suosittelen seuraavia vaihtoehtoja:- Geoserver käyttää Java Advanced Imaging APIa (JAI) rasterikuvien käsittelyyn. Perusasennuksessa käytetään pure JAVA -versiota, joten tehoa voi saada käyttämällä natiivia versiota JAI:sta
- Käytetään rasteriaineistojen käsittelyyn jotain muuta ohjelmaa, esimerkiksi MapServer ja MapProxy ovat hyviä vaihtoehtoja.
- Muitakin vaihtoehtoja on, mutta tarkemmat vastaukset vaatisivat tarkempia tietoja haasteista. Log-tiedostojen luku on myös suositeltavaa.
- Voiko Teklan tietokannasta julkaista karttapalvelun?
Ei ja voi. Suoraan lukua Teklan tietokannasta ei ole toteutettu Geoserveriin. Teknisesti se ei ole kovin ihmeellinen laajennos, mutta koska tietokannan rajapintojen määrityksiä ei ole saatavilla, niin työ jäänee tekemättä.
Toisaalta useat Teklan asiakkaat ovat julkaisseet WMS ja WFS-rajapintapalveluita. Näitä rajapintoja voi hyödyntää Geoserverissä hyvin monella eri tavalla.
Rajapintojen hyödyntäminen
Tässä luentosarjassa oli käsitelty jo monesti sekä Quantum GISiä että monia muita avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoja. Omassa esityksessä näytin kuinka OpenStreetMap aineistoa digitoidaan JOSM ohjelmistolla sekä kuinka siinä voidaan hyödyntää Inspire-direktiivin mukaisia rajapintapalveluita.
Muutamia kysymyksiä:
- OpenStreetMap editointia varten on kehittetty oma rajapintapalvelu (OSM API). OSM:n aineistosta on tehty useita WMS-palveluja.
Jäikö jotain hampaankoloon? Laita alle kommenttia tai kysymyksiä sähköpostilla, jos julkisuus pelottaa.
Inspire-verkoston 3. vuosikokous
Inspire-verkoston 3. vuosikokous pidettiin tänään keskiviikkona 1. kesäkuuta 2011.
Tässä kokouksen aikana kirjoittamani muistiinpanot.
Katsaus 2. toimintakauteen
Verkoston toiminta, tulokset ja palaute
Antti Rainio, Inspire-sihteeristö, MML
Inspire-direktiivin etenminen: Metatietoja 189 aineistoista ja 13 palvelusta, valtion vs. kunnat 50/50. WMS-palveluissa yli 150 karttatasoa. Noin 10 kuntaa on myös julkaissut WMS-palveluja.
Palautetta: tavoitteet eivät ole aivan selkeitä. Täsmäprojekteja toivotaan. Työryhmätyötä on pidetty tärkeänä. Koulutusta ja tiedon jakamista pidetään hyvin tärkeänä.
Kansallinen paikkatietostrategia julkaistiin 2. toimintakautena. Tekeminen oli 1. toimintakaudella. Nyt toimeenpano menossa.
Työryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti. Tuloksiakin on jotkut saaneet. Omasta mielestäni kaikkien hienoin saavutus oli paikkatietojen hyödyntämisestä tehty raportti: Paikkatiedon hyödyntäminen Suomessa 2010, Osa I, Julkishallinnon organisaatiot.
Ohjausryhmä on valmistellut uuden toimintasuunnitelman, joka hieman muuttaa verkoston toimintaa.
Tiedontuottajien toiminta verkostossa
Paikkatietotuotteet ja harmonisointi -työryhmän vetäjä Riitta Teiniranta, Suomen Ympäristökeskus
Tiedontuottajat ovat hyvin erilaisia. Joillakin tiedot syntyvät osana prosesseja, toisten perustehtävä on tuotta paikkatietoaineistoja. Tietopolitiikat ovat hyvin erilaisia.
Miksi kannattaa osallistua: oppiminen, mahdollisuus vaikuttaa toimintamalleihin, vertaiskeskustelut ja parhaat käytännöt, Inspire-toimeenpanon seuraaminen.
Miksei ole osallistuttu: Inspire-toteutus on alkuvaiheessa, resurssipula, oma organisaatio ei vielä ymmärrä paikkatietojen merkitystä, painotus Inspire:ssä, hyödyt havaittavissa vasta pitkän ajan päästä.
Haasteita: tietotasoissa eroja, resurssien vähyys, Inspire terminologia ja lainsäädäntö, Inspire-velvoitteiden toteutus vaatii aikaa
Verkosto = käyttäjät. Riittääkö innostus / ihmiset useimpiin verkostoihin (Inspire / ProGIS). Tähän voisi sitten lisätä vielä ne n kpl maanmittausalan yhdistystä, joissa on lienee jo akuuttia pulaa henkilöistä.
Yritysten toiminta verkostossa
Verkoston varapuheenjohtaja Juha Saarentaus, Sito-yhtiöt
Odotukset olivat kovat muutama vuosi sitten. Odotukset eivät ole täyttyneet nyt muutaman vuoden sisällä. Nyt paikalla 30, pari vuotta sitten sali oli täynnä.
Kysely yrityksille paikkatietojen hyödynnettävyydestä kertoi pääasiat: yksityisyyden suoja ei rajoita, erilaiset käyttöehdot ovat yksi suurimmista esteistä.
Yrityksiä paikalla 4+1. Neljä ovat ohjausryhmän jäseniä ja paikalla kohteliaisuudesta 😉
Keskustelu oli aika kipakkaa. Kertoo siitä, että näkökulmat ovat hyvin kaukana toisistaan. Suuri kipupiste on julkisen hallinnon ydintehtävien määrittely ja sitä tukevien tukitoimintojen järjestäminen. Kun nämä asiat on määritelty, niin sitten on helppo miettiä mitä tehdään itse ja mitä ostetaan / hankitaan ulkopuolelta. IMHO
Tutkimuksen ja koulutuksen näkökulma verkoston toimintaan
Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen -työryhmän vetäjä
Jaana Mäkelä, Aalto yliopisto
Hyvä näköalapaikka kansalliseen paikkatietoinfrastruktuurin. Materiaalia opetuksen tueksi: Inspire-pikaopas, Case-esimerkit, paikkatietoikkuna.
Tuotu tutkimuksellinen näkökulma ja tutkimusmenetelmät ongelmien tarkasteluun ja analysointiin.
Verkosto voisi viestiä paikkatietojen hyödyntämismahdollisuuksista, laajentaa aineistojen käyttöä tutkimuksessa sekä nostaa kansallisia tutkimusaiheita esiin.
Kolmannen toimintakauden toimintasuunnitelma
Alustava toimintasuunnitelma oli luettavissa jo etukäteen.
Toimintamalli muuttuu, tässä yksi kuva eri toimijoiden rooleista:
Toimintasuunnitelmasta oli kysely, joitakin huomioita:
- Inspire-verkosto jatkaisi vuoteen 2013.
- Toiminnan jatko (ProGIS?) oli jakanut vastauksia
- Tärkein tehtävä olisi koota ja jakaa tietoa Inspire:n toimeenpanosta
- Strategian päivittäminen vuonna 2013
Vastaajia oli ollut 17, joten ei kovin kattavaa.
Äänestykset sähköisellä välineellä alkavat nyt. Alkuun oli vaan lämmittelyä…
- Koska Inspire-verkoston toiminta päättyisi? Kesä 2013 voitti (13 kpl). Yksi ääni kesä 2011, kuka pkle? Tai ei taida olla vaikea arvata aikaisemmin käydyn keskustelun kuka äänesti.
- Toiminnan jatkajana ProGIS? Täysin samaa mieltä (6 kpl), mutta äänet hajaantuvat kaikkiin luokkiin.
Miten järjestetään rahoitus? Arvio verkoston pyörittämisen kustannuksista on vähintään 50k euroa, hyvää toiminnantukea saisi 100k – 150k eurolla. Ei välttämättä mahdoton rahasumma kerättäväksi eri toimijoilta. - Tärkein tehtävä: Jakaa tietoa Inspiren säädöksistä ja ohjeista (11 kpl)
- Toiminnan muoto: Tapahtuman valmisteluun painottuva työryhmätyö voitti ylivoimaisesti (20 kpl). Äänestäjiä yhteensä 25 kpl.
- Tärkein työryhmä: Yhteistyö (8 kpl) ja hyödyntäminen (7 kpl).
Toimintasuunnitelmaan lisätään vielä tarkennus tehtävien siirrosta ProGIS ry:lle. Ohjausryhmän tehtäväksi jätettiin selvittää kuinka siirtäminen voitaisiin tehdä sekä kuinka rahoitus hoidetaan.
Inspire-verkoston vastuuhenkilöiden valinta
Mielenkiintoisin anti oli tietysti jätetty viimeiseksi. Inspire-verkoston toiminta on täysin riippuvainen oikeista henkilöistä. MML:n henkilöitä oli ehdotettu, mutta he eivät ole käytettävissä tehtäviin.
Äänestyksen tulokset olivat seuraavat:
Puheenjohtaja
Riitta Teiniranta, Suomen ympäristökeskus: 14 ääntä
Juha Tiihonen, Liikennevirasto: 12 ääntä
Infrastruktuuri -valmisteluryhmä
Kari Mikkonen, Paikkatietokonsultit, vetäytyi
Juha Tiihonen, Liikennevirasto, valittiiin
Yhteistyö -valmisteluryhmä
Matti Holopainen, Suomen kuntaliitto, 2 ääntä
Kari Mikkonen, Paikkatietokonsultit, 22 ääntä
Hyödyntäminen -valmisteluryhmä
Katariina Hilke, Turun kaupunki, valittiiin
Osaaminen -valmisteluryhmä
Outi Hermans, Helsingin kaupunki, vetäytyi
Lassi Lehto, Geodeettinen laitos, 7 ääntä
Tuuli Toivonen, Helsingin yliopisto, 14 ääntä
Varapuheenjohtajat
Ensin äänestys varapuheenjohtajien määrästä: äänet tasan, joten puheenjohtajan äänellä otetaan vain yksi varapuheenjohtaja.
Pekka Sarkola, Poscon Oy, 10 ääntä
Antti Vertanen, maa- ja metsätalousministeriö, 16 ääntä
Paikkatieto 