Author Archives: pos
Paikkatietojärjestelmää hankkimassa
Tietojärjestelmän hankkiminen ja ylläpito ei ole yksinkertaista. Jos se olisi, niin tietojärjestelmiä vaihdettaisiin useammin ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Paikkatietojärjestelmät eivät eroa tietojärjestelmistä mitenkään, ainoa haittavaikutus on spatiaalisen komponentin aiheuttamat päänsäryt SysAdmin:n päässä (”WTF is EPSG:3067?”). Mutta SysAdminin sääliminen on sairautta.
Maanmittauslaitos on paikkatietoskenen Graalin malja. Tai Pandoran lipas. Riippuu vähän näkökulmasta ja henkilöstä. Maanmittauslaitos aloitti teknisen vuoropuhelun marraskuussa 2018 koskien ”ratkaisuja Maanmittauslaitoksen maastotietojen tuotantojärjestelmän uudistamiseksi”. Maanmittauslaitoksen tuotannon ytimessä ovat ns. JAKO-tietojärjestelmät, tämä tietopyyntö koskee JAKOmtj-järjestelmän uusimista.
Tietopyynnön tiedotustilaisuuteen osallistui marraskuussa 15 suomalaista yritystä: mukana oli tavallisten epäiltyjen lisäksi uusia toimijoita. Tai siis suomalaisia, kyvykkäitä IT-toimittajia, jotka eivät aikaisemmin ole toimineeet paikkatietoskenessä. Itse tietysti odotin, että tietopyyntöön tulisi innovatiivisia vastauksia. Noh, ei tullut:
Oletettua tietysti tässä on, että Gispo Oy tarjosi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, Spatialworld Oy Smallwordia (nykyisten JAKO-järjestelmien ydinteknologia), Trimble Solutions Oy (ex-Tekla) luonnollisesti Trimble Locus (ex-XCity) -ohjelmistoa. ESRIn ArcGIS-tuoteperhe on sitten 4 suomalaisen yrityksen valinta: CGI Suomi Oy, Esri Finland Oy, Reaktor Innovations Oy ja Tieto Finland Oy uskovat vakaasti amerikkalaisen ohjelmistotuotannon ylivertaisuuteen.
Markkinatietooni, asiakkaiden kommentteihin ja yritysten markkinaviestintään pohjautuen olisin luullut, että avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoihin liittyviä palveluita tarjoaisi Suomessa joku muukin. Mutta ilmeisesti Gispo Oy on sitten ainoa, joka oikeasti uskoo ja luottaa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen lisäarvoon. Toivottovasti olen (taas) väärässä.
Muistoja 1990-luvulta
Väistämättä tässä tulee mieleen tapahtumat, kun Maanmittauslaitos hankki kiinteisörekisterijärjestelmänsä pohjaksi ydinteknologiaa 1990-luvulla (tarkemmin kai 1994). Silloinkin oli kilpailussa mukana kolme tuttua nimeä: ESRI, Smallworld ja Tekla ominaisuus(nykyään Trimble Solutions Oy). Tietojeni mukaan likaisia yksityiskohtia JAKO-järjestelmän kehittämisestä (ja hankinnasta) ollaan keräämässä kirjalliseen tuotokseen. Innokkaana odottelen tuota voittajien kirjoittamaa historiankirjoitusta.
Avoimesta lähdekoodista ei 1990-luvulla hirveästi puhuttu. Linux oli kyllä jo tehty, mutta että paikkatietoja. Niin, olihan GRASS GIS jo olemassa, mutta ei se ollut käytössä kuin akateemisessa maailmassa.
Teklan teknologia ei erityisesti vakuuttanut Maanmittauslaitoksen asiantuntijoita, eikä isänmaallisuuteen ja kotimaisuuteen vetoaminen vaikuttanut päätöksentekijöihin. ESRIn teknologia ei tuossa vaiheessa taipunut mitenkään MMLn vaatimuksiin (erityisesti pitkä transaktio oli mahdoton vaatimus). Päätös oli todella katkera ESRI:lle ja JackD ei sitä ole varmasti unohtanut. Katkeruus kyllä ulosmitattiiin useammassakin kilpailutuksessa seuraavien vuosikymmenien aikana.
Entäpä tällä kertaa
Ennustaminen, erityisesti tulevaisuuden, on vaikeaa. Sanovat. MML:n UMTK hankkeessa on nyt käynnissä soveltuvuusselvitysten tekeminen. Maanmittauslaitos analysoi tarjottuja teknologioita ja mahdollisesti syksyllä 2019 on edessä varsinainen tarjouskilpailu. Teknisen vuoropuhelun vastaukset ovat mielenkiintoista luettavaa ja nyt onkin mielenkiintoista nähdä onko tekniset vaatimukset ymmärretty samalla lailla. Ja kuinka eri teknologiat soveltuvat Maanmittauslaitoksen toimintaan.
Oma soveltuvuusselvitys hankkeemme on alkanut ja tavoitteena on näyttää kuinka QGIS ja PostGIS soveltuvat maastotietojen ylläpitoon (erityisesti rakennusten ja liikenneverkkojen osalta). Lisäksi selvitämme topologisten eheyden hallintaa, pitkiä transaktioita (edelleen) sekä 3D kohteiden editointia. Olemme luvanneet raportoida havainnoista avoimesti ja läpinäkyvästi soveltuvuusselvityksen jälkeen. Pysy siis kuulolla!
ominaisuus
Drooneilla kartoitusta
Drooneja hankitaan nyt kovin kiivaasti ja jossain vaiheessa niistä lienee myös oikeasti hyötyä. Itse pääsin rakentelemaan drooneja jo FOSS4G:ssä Soulissa vuonna 2015 (mihin tämä aika oikein menee). Vaikka paikalla oli ankara sotilaallinen valvonta, niin drooni jäi maahan. Kolmessa vuodessa markkinat ovat kehittyneet siten, että ihan kelvolliseen lopputulokseen pääsee kuluttajatason laitteilla: käytettynä 500+ euroa ja uutena hankitut 1500+ euroa.
Mutta drooni itsessään ei riitä, vaan otetut kuvat pitää saada jotenkin lähtömateriaaliksi kartoista varten. Tähän on jo muutaman vuoden ollut kehitteillä avoimen lähdekoodin ratkaisu – OpenDroneMap. Otin viikonloppuharrastukseksi kokeilla olisiko ohjelmistosta mihinkään ja hämmästyin melkoisesti!
Kuvaukset
En nyt erityisesti saanut lupaa hankkia omaa droonia, joten piti rimpauttaa kaverille. Dimensiumin pojat lupasivat auttaa, kun heillä sattuu oleman tuollainen kuluttajille tarkoitettu drooni hyllyssä. Ja osaamista riittävästi (ehkä jopa liikaakiin tämmöiseen harrasteluun).
Kuvaaja valmiina ohjeistamaan droonia suorittamaan tehtävää
Sitten vaan suunniteltiin kuvausalue kännykällä, laitettiin kännykkä ohjaimeen kiinni ja suoritettiin kuvaus: 10 min ja 187 kuvaa oli valmiina muistikortilla. Noh, ei se nyt ihan noin helposti mennyt 😉
Drone Mapping – Command and Control Dashboard
Kuvia otettiin noin 80% peitolla, joten oletuksena tietysti oli, että tuloksena voisi tulla jonkinlainen ortokuva.
Otetut kuvat ja niiden GPS tietoja
Kuvien prosessointi
Joskus olen ortoilmakuvia pyöritellyt, joten teoriassa ainakin minun pitäisi tietää kuinka edetään. Aluksi on tietysti hyvä asentaa ohjelmisto, siihen saa joskus kulumaan aikaa ja kahvia. Valitsin helpon tien ja otin alustaksi Ubuntun Amazonin pilvessä: Windowsin kanssa olisi varmaan saanut tuhrattua kahvia enemmän. Yllättäen ohjelmisto (WebODM) asentui ilman ongelmia (alle 20 min) ja nyt jäi tehtäväksi vain ladata kuvat palveluun. En jaksanut ruveta miettimään mitään suurempia parametrejä tai kuvien orientointia yms. Eiku kuvat sisään ja kone pyörimään.
Ja hieman reilun 2 tunnin prosessoinnin jälkeen minulla oli valmis ortoilmakuva käytettävissä.
Ortokuva tarkasteltuna OpenStreetMap:n kanssa
Ortokuvan lisäksi WebODM tuotti myös pistepilven ja sitä voi suoraan tarkastella web-käyttöliittymässä.
Droonin kuvista muodostettu pistepilvi
Kivat web-käyttöliittymät ovat tietysti mukavia demoja, mutta aineistot pitää tietysti saada jatkokäsittelyä varten. Valikoima eri tiedostoformaateista lienee riittävä:
Aineistojen lataus jatkokäsittelyä varten.
Kaikki aineistot vievät tilaa noin 2 Gt, joten en nyt niitä erityisesti laita yleiseen jakeluun. Ortokuvasta (104 Mt) voi olla enemmän kiinnostusta. Aukeaa ihan kivasti QGIS:ssä.
Jos unohdin mainita, niin WebODM ja muut OpenDroneMap-ohjelmistoperheeseen kuuluvat ohjelmistot ovat avointa lähdekoodia. Niiden käyttö on vapaata ja monessa tapauksessa hyvin edullista. Mikä on sinun syysi käyttää kaupallisia, suljettuja ohjelmistoa droonien kuvamateriaalien prosessointiin?
Rahoille vastinetta
Useissa kehittämishankkeissa, joskus myös IT-hankkeissa, lasketaan tarkasti ROI (Return-On-Investment) tai kustannussäästöanalyyseja. Sinänsä laskelmien teko ei ole vaikeaa: lasketaan kustannukset yhteen ja verrataan sitä saatuun hyötyyn. Ongelmaksi vain tulee, että nopealla harjoittelulla ei laskelmista tule positiivisia. Nopeassa laskelmassa otetaan tietysti huomioon vain välittömät kustannukset ja hyödyt. Yleensä laskelmien teko alkaa siitä, että kysytään paljonko tuon tuoton tai suhteen pitäisi olla. Kun tiedetään mitä halutaan tulokseksi, voidaan helposti aliarvioida välillisiä kustannuksia ja yliarvioida välillisiä hyötyjä. ”Asiakas kokemuksen parantuminen” ja ”Palvelujen laatu” ovat helppoja mittareita, joilla voi perustella lähes tulkoon minkä tahansa kehittämishankkeen.
Päädyin tuohon pohdiskeluun kun luin professori Art Lembon blogikirjoituksen Big Data analyysien suorittamisesta erilaisissa paikkatietojärjestelmissä. Professori Lembo päätyi siihen, että PostGIS on nopein (ja edullisin) tapa suorittaa paikkatietojen suurteholaskentoja:
Source: Art Lembo / https://artlembo.com
Eri ohjelmistojen tehokkuusvertailuja ei yleensä hirveästi nähdä julkisuudessa. Niitä kyllä tehdään, mutta tuloksia ei julkaista. Tämän estää tehokkaasti erityisesti (ja vain) suljettujen ohjelmistojen lisenssointiehdot.
Tehokkuustestistä ilmenee hyvin, että ESRIn ArcGIS Server Big Data GeoAnalytics with Big Data File Share (AGSBDGADBDFS ?) on lähes yhtä nopea kuin PostGIS. Manifoldia en tiedä kenenkään käyttävän Suomessa, mutta se ei tietysti tarkoita mitään.
Mielenkiintoiseksi vertailun voi johtaa kun ruvetaan vertailemaan kustannuksia. PostGISn lisenssikustannukset ovat 0 euroa. Manifoldin hinta lienee 595 USD. ESRIn hinnasto ei ole julkinen, mutta arvioin on että tuon käytetyn ohjelmistopaketin hinta on Suomessa noin 90 000 EUR (+ALV). Hinta koostuu lisensseistä (68 875,55 EUR) ja ensimmäisen vuoden ”vapaaehtoisesta” tuki- ja ylläpitomaksusta (20 349,60 EUR).
Ei me voida mitään avointa lähdekoodia ottaa käyttöön, kun me ei osata
Kommentti on aivan perusteltu. Mutta kuopasta pois pääseminen pitää aloittaa siitä, että lopettaa kaivamisen. Mitä nyt sitten maksaisi PostGIS:n käyttöönotto Big Data analyysiä varten? Lähdetään siitä, että organisaatiossa on muutamia paikkatietoalan ammattilaisia, jotka haluavat oppia uutta. Päädyin seuraavaan karkeaan kustannuslaskelmaan:
FOSS4G käyttöönoton kustannukset (ilman ALVia, vapaasti tilattavissa info@gispo.fi)
Laskelmaa voi vapaasti kritisoida (”ei kyllä mene kuin 2 tuntia PostGISn asentamiseen”), mutta antaa edes jonkinlaisen kustannusarvion avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttöönotosta. Luonnollisesti osaamisen voi hankkia ilmaiseksi netistä itseopiskeluna, konsultointipalvelut voi tehdä itse ja tukipalvelut eivät ole pakollisia (tosin moni on pitänyt hyödyllisenä).
Tänään on QGIS3 päivä!
Pitkään ja hartaasti kehitetty sekä odotettu QGIS3 julkaistaan tänään. Julkaisu on nyt ehkä väärä sana: klo 12 (UTC) alkaa ohjelmiston paketointi eri käyttöalustoille. Joten hengitystä ei kannata pidättää iltapäivällä. Mutta viikonlopun aikana varmaan asennuspaketit ovat valmiina ja voit ottaa uuden version käyttöön.
Mitä uutta?
Tärkein QGIS3:sen uudistus on konepellin alla: Qt5 ja Python3. Käyttäjien ei kannata näistä murehtia. Devaajille tärkeitä asioita, jotka mahdollistavat uusien toiminnallisuuksien kehittämisen.
Uusia ominaisuuksia on listattu muutamissa blogeissa ja videoissa:
- Anita Graser: Resources for QGIS3
- Kurt Menke: My Favorite Features of QGIS 3.0…To Date
Uudistettu suomenkielinen käännös!
Monista syistä johtuen version 2.18 suomenkielinen käännös jäi jälkeen. Tämän vuoden aikana on suomalaiset vapaaehtoiset urakoineet, kiitos kaikille osallistuneille! Ihan kaikkea ei ehditty kääntämään, alle 8000 termin kuitenkin päästiin.
Lähtökohtaisesti englanninkielisiä termejä ei pitäisi peruskäyttäjälle heti ilmestyä käyttöliittymään. Mutta jos sellaiseen törmäät, niin voit antaa meille palautteen (Löysitkö QGIS 3.0 suomennoksesta virheen?). Päivitämme käännökset ja ne tulevat sitten kaikkien saataville seuraavissa versioissa.
Voit osallistua itse QGIS:n suomennokseen, ainakin seuraavilla tavoilla:
- Liity ja osallistu keskusteluun OSGeo Finlandin sähköpostilistalla
- Osallistu QGIS:n suomentajien etätapaamiseen ti 6.3. klo 15 alkaen
QGIS:n suomennos on juuri niin hyvä kuin sinä haluat sen olevan!
Nuorisossa on tulevaisuus
Viimeisimmän KIRA-digin rahoituskierroksen kokeiluhankkeissa oli innostava hanke:
Kliffa 2018
Hakija: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry, Kliffa2018 piirileiri
Suunnitellut yhteistyötahot: Segma Solutions, Microdata FInland Oy ja LoRa.Hankkeessa on tarkoitus toteuttaa alueellinen IoT verkko, joka palvelee Kliffa 2018 leirin rakentamisen, logistiikan ja käytönseurannan tarpeita. Anturiverkon runkoyhteydet toteutetaan LoRa – radioverkolla, jonka kautta tiedot kerätään teollisuusstandardin antureista. Tiedot kootaan keskitettyyn tietovarastoon ja esitetään internetin yli alueen johtokeskukseen visualisoituna karttanäkymänä. Toteutus dokumentoidaan ja julkaistaan yleisesti hyödynnettäväksi
Tarkemmin hankkeesta voi kuulla kokeiluhankkeiden kick-off -tilaisuudessa ke 7.2. Tilaisuudet lähetetään suorina videolähetyksinä ja edellisten tallenteetkin ovat vielä tallessa. Jossain.
Partio on harrastus, jossa vastuuta annetaan jo nuorella iällä. Kuten AapoR:lle, joka 21-vuotiaana vastasi 40 hengen videotiimin ja ulkopuolisen toimittajan tekemisestä. Tosin geenit taitavat olla Aapolla kohdallaan 😉 Unelmat ja tavoitteet ovat korkealla, kuten nykyajan nuorilla aina.
Kaupunkipyöräilyä Bostonissa
Minulla oli viime viikolla tilaisuus osallistua FOSS4G-konferenssiin Bostonissa. Kun sää oli kovin suosiollinen, niin oli pakko kokeilla paikallisia kaupunkipyöriä.
Hubway-järjestelmä on hyvin samankaltainen Helsingin kaupunkipyörien kanssa. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Asemia Bostonissa on reilu 180 ja se riitti mainiosti minulle. Perusmaksuihin sisältyy 30 minuuttia pyöräilyaikaa ja sen jälkeen alkaa juosta sakkoa. Bostonin majapaikasta oli navigaattorien mukaan 31 minuutin matka Harvardin kampukselle, joten välissä piti tehdä pyöränvaihto. Ei ongelma, mutta matkan päällä ei tietysti tiedä onko pyöriä asemalla vapaana. Lisäksi jos asema oli täynnä, niin piti etsiä uusi asema. Helsingin tapaista palvelua, jossa pyöriä tasaillaan asemien välillä en huomannut.
Järjestelmä löytyy kätevä karttakäyttöliittymä, lisäksi käyttöliittymästä on helppo tarkastella omia matkoja. Tosin amerikkalaisten Export-toiminto on heikko: ei CSV:tä tms.
Viikon reissulle edullisin tapa oli ostaa yhden kuukauden käyttöoikeus (20 USD). 72-tunnin olisi maksanut 15 USD ja 24h 8 USD. Mielenkiintoinen ominaisuus oli se, että ostoksesta sai tunnistekoodin, jonka avulla pyöräaseman automaatista sai käsiinsä muovisen lätkän, jolla pyörä otettiin käyttöön:
Hubway:lla on offline tilassakin toimiva mobiilisovellus. Kun tuli paniikki vaihtaa pyörää n. 25 min ajon jälkeen, niin sovelluksen avulla oli helppo etsiä lähin pyöräasema. Tosin jos asema oli tyhjä tai täynnä, niin sitten tulikin aika kiire seuraavalle. Noh, tämmöinen tapahtui kerran viikon ajojen aikana.
Tarkennus: jos asema on täynnä, niin saa 15 min lisäaikaa, kun vilauttaa korttia asemalla, Thanks @Hubway about clarification!
https://help.thehubway.com/hc/en-us/articles/115006255887-Redistribution
Pyöräillen näki tietysti enemmän kuin kävellen ja miellyttävämmin kuin bussissa/autossa istuen. Metrosta puhumattakaan. Luonnollisesti piti myös kokeilla kuinka Mapillaryn katukuvaukset onnistuvat Bostonissa. Action-kameran kiinnittäminen kaupunkipyörän tavaratelineeseen onnistui lievän virittämisen jälkeen:
Suurempaa haastetta tuli kännykän kiinnittämisestä: laastariteipillä viritetty kännykän juoksutasku toimi tässäkin tapauksessa. Ensi kerralla muistan pakata mukaan nippusiteet ja jesaria. Kännykkä on tarpeellinen helppoon ja turvalliseen suunnistamiseen.
Tämä sama ongelma on myös Helsingin kaupunkipyörissä: tuntemattomissa paikoissa suunnistaminen on hieman hankalaa, jos joutuu pysähtymään ja kaivamaan kännykkää taskusta. Ja yhdellä kädellä kurvailu on luonnollisesti kiellettyä 😉 Kovin paljoa ei Bostonissa ei ole Mapillary kuvia tuotettu, joten toivottovasti esimerkki innostaa paikallisia kuvailemaan pyöräteitä.
Taivaassa solmittu?
Sitä on viikon poissa ja täällä saadaan sitten heti paikkatietoalan pelikenttä sekaisin:
Paikkatietojärjestelmiä ja -palveluja ostaville asiakkaille tämä ei nyt välttämättä ole kovin hyvä uutinen: CGI:n ja Affecto/Karttakeskuksen yhdistetty markkinaosuus on varmasti alan isoimpia. Varmaan kilpailuviranomaisillakin on omat sanottavansa yhdistymiseen.
Toisaalta kyse on vasta ostotarjouksesta eli kannata vielä nuolaista. Ruotsalaiset ovat ennenkin nokittaneet tarjouksia. Haetaan popcronia ja jäädään odottamaan.
Osaajakeskeisessä maailmassa voi joskus nämä perustelut tuntua ontuvilta:
CGI ei nyt ole alan asiantuntijoiden keskuudessa se kiinnostavin työpaikka. Jatkuva tarve osaavista ammattilaisista tarkoittaa hyvin nopeasti sitä, että muualle töihin pääsevät affectolaiset ovat jo LinkedIn päivitysten parissa. Kuten monesti viime viikolla kuulin FOSS4G-konferenssissa: ”We’re hiring”.
Tarkkoja satelliittikuvia käyttöön
Suomen ympäristökeskus avasi heinäkuun alussa satellittikuvia jakelevan karttapalvelimen. TARKKA-palvelussa voi selailla Sentinel-2 ja Landsat-8 -satelliittien kuvia. Palveluun tulee Suomen merialueilta valmiiksi analysoituja satelliitikuvia useamman kerran viikossa. Tosin pitäisi olla pilvetöntä säätä, jotta kuvista olisi nyt oikeastaan mitään hyötyä. Pilvettömiä päiviä ei nyt ole montaa osunut tälle kesälle.
Mitä sitten tuolla karttapalvelun käyttöliittymällä voi oikein tehdä? Kuten yleensäkin, niin käyttöliittymä soveltuu valmiiden aineistojen selailuun ja katseluun. Tosivärikuvien nimestä voi päätellä lähteen: S2 on Sentinel-2 eli eurooppalaisten verorahoilla tuotettu järjestelmä. Landsat-8 on taasen amerikkalaisten järjestelmä (niin kauan kuin liittovaltion rahoitus jatkuu ;-(
”Missä on rajapinnat?”, kuulen jo huudon kaikuvan tyhjissä toimistohuoneissa. Hipsteri web-devaajat voivat unohtaa REST-rajapintansa: täällä jylläävät OGC:n WMS– ja WCS-rajapinnat. Ihan helposti noita rajapintoja ei tuolta sivulta löydä:
WMS: http://geoserver2.ymparisto.fi:8080/geoserver/eo_hr_rgb/wms WCS: http://geoserver2.ymparisto.fi:8080/geoserver/eo_hr_rgb/wcs
Rajapintojen avulla voi tehdä kivoja web-sovelluksia, mutta itselle tuli heti tarve tehdä Suomenlahden levätilanteesta taustakuva omalle tietokoneelleni. Joten QGIS vain esiin ja rajapinnat hyötykäyttöön:
Voit ladata valmiin taustakuvan (16:9 suhteen näytöille, ~7 Mt), jos et halua tuottaa omaasi. Valmis QGIS-projektitiedosto on myös ladattavissa.
Kuvista voi poimia muutamia mielenkiintoisia kohteita:
Kai levälautta voi olla kaunis? Avaruudesta katsottuna
Levälautan murtoluokka Ia Super?
Tallinna vihreän muurin takana, johon suomalaiset lauttoineen koettavat porata reikiä.
Hangon eteläpuoli vielä sininen…
Tosi ammattilaiset voivat koettaa ladata alkuperäiset aineistot Copernicus-ohjelman sivustolta. Toivon kaikille yrittäville pitkää pinnaa: paljon huonommaksi ei voisi käyttöliittymää tehdä.
Kaupunkipyörähaaste – Suoritettu!
Ensimmäinen kaupunkipyörähaaste on nyt suoritettu: kaikki Espoon kaupunkipyöräasemat pyöräilty läpi. Haaste alkoi Ruomelantien asemalta klo 11:32 ja Nokkalan pyöräasemalla olin 12:11. Aikaa meni siis 39 minuuttia, sekunteja ei tässä kannata ruveta laskemaan. Vielä.
Omasta käyttöhistoriasta kaapattuna. Miksi noita ei muuten saa ladattua CSV-tiedostona? Haloo HSL: Mydata on se kova sana!
Minulle varmaan tavoiteaika voisi olla siinä 30 minuutin tienoilla,. Oikeat pyöräilijät varmaan saavat leikitellen 20 minuuttia rikottua.
Suurempia ongelmia ei ollut pyörien kanssa. Ainoastaan Suomenlahdentien asemalla en saanutkaan uutta pyörää alle, vaan jouduin ottamaan uudestaan saman pyörän alle.
Kuten voi arvata niin suurimmat ulkopuoliset ongelmat tulivat siitä, että OpenStreetMap:istä(kin) puuttui työmaita, jotka aiheuttivat lievää kiemurtelua reitillä:
Kuunkadun pohjoispuoli ei ollutkaan ajokunnossa
Matinkartanontien asemalle saavuttaessa Matiraitti oli poikki. Ei mitään viitoitusta kuinka olisi voinut kiertää työmaan. Tuli kokeiltua maasto-ominaisuudet: ruohikolla ihan jees
Kaikkia tietysti kiinnostaa, että kuinka suunnistaminen onnistui. Noh, kohtuullisesti. Maasto on tietysti aika tuttua ja muutamat koukkaukset laitan maastossa olleiden esteiden syyksi 😉 Klikkaa karttaa, niin pääset selailemaan tarkemmin reittiä.
Haaste myös videotiin, mutta siinä nyt ei ole hirveästi katseltavaa. Voin sitä näyttää, jos joku joskus ehdottomasti sitä vaatii. Poistun kyllä sitten itse paikalta hyvin nopeasti. Videoinnin lisäksi huoltojoukot suorittivat still-kuvaukset Mapillary-palveluun.
Koko jotoksen voi siis selata myös Mapillaryn-palvelusta
Huomioita muille suorittajille
Muutamia pikaisia vinkkejä, jos joku muu haluaa suorittaa haasteen:
- Matkakortti voi olla nopeampi kuin tunnusluku/pin
- Kannattaa odottaa että pyörä on palautunut, ennen kuin rupea syöttämään toiseen pyörään tunnusta
- Vesipullo kannattaa kuljettaa korissa. Reppu ei ehkä ole paras väline. Tavaroiden heittäminen etukorista toiseen sujuu helposti
- Nopein ajankohta lienee aamuyöstä, kun muuta liikennettä ei ole häiritsemässä
- Korkeuserojen huomioiminen säästää pohkeita. Tai tietysti jos sykettä nyt erityisesti hakee, niin asiahan on toinen.
- Pitäisi saada joku Leaderboard aikaiseksi 😉
Lopuksi toivotetaan kaikille kaupunkilaisille oikein hyvää äitienpäivää! Laittakaa äidit pyörän päälle!
Paikkatieto 