Author Archives: pos

Rahoille vastinetta

Useissa kehittämishankkeissa, joskus myös IT-hankkeissa, lasketaan tarkasti ROI (Return-On-Investment) tai kustannussäästöanalyyseja. Sinänsä laskelmien teko ei ole vaikeaa: lasketaan kustannukset yhteen ja verrataan sitä saatuun hyötyyn. Ongelmaksi vain tulee, että nopealla harjoittelulla ei laskelmista tule positiivisia. Nopeassa laskelmassa otetaan tietysti huomioon vain välittömät kustannukset ja hyödyt. Yleensä laskelmien teko alkaa siitä, että kysytään paljonko tuon tuoton tai suhteen pitäisi olla. Kun tiedetään mitä halutaan tulokseksi, voidaan helposti aliarvioida välillisiä kustannuksia ja yliarvioida välillisiä hyötyjä. ”Asiakas kokemuksen parantuminen” ja ”Palvelujen laatu” ovat helppoja mittareita, joilla voi perustella lähes tulkoon minkä tahansa kehittämishankkeen.

Päädyin tuohon pohdiskeluun kun luin professori Art Lembon blogikirjoituksen Big Data analyysien suorittamisesta erilaisissa paikkatietojärjestelmissä. Professori Lembo päätyi siihen, että PostGIS on nopein (ja edullisin) tapa suorittaa paikkatietojen suurteholaskentoja:

BigDataAnalysis_noBorder

Source: Art Lembo / https://artlembo.com

Eri ohjelmistojen tehokkuusvertailuja ei yleensä hirveästi nähdä julkisuudessa. Niitä kyllä tehdään, mutta tuloksia ei julkaista. Tämän estää tehokkaasti erityisesti (ja vain) suljettujen ohjelmistojen lisenssointiehdot.

Tehokkuustestistä ilmenee hyvin, että ESRIn ArcGIS Server Big Data GeoAnalytics with Big Data File Share (AGSBDGADBDFS ?) on lähes yhtä nopea kuin PostGIS. Manifoldia en tiedä kenenkään käyttävän Suomessa, mutta se ei tietysti tarkoita mitään.

Mielenkiintoiseksi vertailun voi johtaa kun ruvetaan vertailemaan kustannuksia. PostGISn lisenssikustannukset ovat 0 euroa. Manifoldin hinta lienee 595 USD. ESRIn hinnasto ei ole julkinen, mutta arvioin on että tuon käytetyn ohjelmistopaketin hinta on Suomessa noin 90 000 EUR (+ALV). Hinta koostuu lisensseistä (68 875,55 EUR) ja ensimmäisen vuoden ”vapaaehtoisesta” tuki- ja ylläpitomaksusta (20 349,60 EUR).

Ei me voida mitään avointa lähdekoodia ottaa käyttöön, kun me ei osata

Kommentti on aivan perusteltu. Mutta kuopasta pois pääseminen pitää aloittaa siitä, että lopettaa kaivamisen. Mitä nyt sitten maksaisi PostGIS:n käyttöönotto Big Data analyysiä varten? Lähdetään siitä, että organisaatiossa on muutamia paikkatietoalan ammattilaisia, jotka haluavat oppia uutta. Päädyin seuraavaan karkeaan kustannuslaskelmaan:

FOSS4G käyttöönoton kustannukset

FOSS4G käyttöönoton kustannukset (ilman ALVia, vapaasti tilattavissa info@gispo.fi)

Laskelmaa voi vapaasti kritisoida (”ei kyllä mene kuin 2 tuntia PostGISn asentamiseen”), mutta antaa edes jonkinlaisen kustannusarvion avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttöönotosta. Luonnollisesti osaamisen voi hankkia ilmaiseksi netistä itseopiskeluna, konsultointipalvelut voi tehdä itse ja tukipalvelut eivät ole pakollisia (tosin moni on pitänyt hyödyllisenä).

Mainokset

Tänään on QGIS3 päivä!

Pitkään ja hartaasti kehitetty sekä odotettu QGIS3 julkaistaan tänään. Julkaisu on nyt ehkä väärä sana: klo 12 (UTC) alkaa ohjelmiston paketointi eri käyttöalustoille. Joten hengitystä ei kannata pidättää iltapäivällä. Mutta viikonlopun aikana varmaan asennuspaketit ovat valmiina ja voit ottaa uuden version käyttöön.

Mitä uutta?

Tärkein QGIS3:sen uudistus on konepellin alla: Qt5 ja Python3. Käyttäjien ei kannata näistä murehtia. Devaajille tärkeitä asioita, jotka mahdollistavat uusien toiminnallisuuksien kehittämisen.

Uusia ominaisuuksia on listattu muutamissa blogeissa ja videoissa:

Uudistettu suomenkielinen käännös!

Monista syistä johtuen version 2.18 suomenkielinen käännös jäi jälkeen. Tämän vuoden aikana on suomalaiset vapaaehtoiset urakoineet, kiitos kaikille osallistuneille! Ihan kaikkea ei ehditty kääntämään, alle 8000 termin kuitenkin päästiin.

Transiflex_2018-02-23

Lähtökohtaisesti englanninkielisiä termejä ei pitäisi peruskäyttäjälle heti ilmestyä käyttöliittymään. Mutta jos sellaiseen törmäät, niin voit antaa meille palautteen (Löysitkö QGIS 3.0 suomennoksesta virheen?). Päivitämme käännökset ja ne tulevat sitten kaikkien saataville seuraavissa versioissa.

Voit osallistua itse QGIS:n suomennokseen, ainakin seuraavilla tavoilla:

QGIS:n suomennos on juuri niin hyvä kuin sinä haluat sen olevan!

Nuorisossa on tulevaisuus

Viimeisimmän KIRA-digin rahoituskierroksen kokeiluhankkeissa oli innostava hanke:

kliffa_2018_leiritunnus_COLORKliffa 2018 
Hakija: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry, Kliffa2018 piirileiri
Suunnitellut yhteistyötahot: Segma Solutions, Microdata FInland Oy ja LoRa.

Hankkeessa on tarkoitus toteuttaa alueellinen IoT verkko, joka palvelee Kliffa 2018 leirin rakentamisen, logistiikan ja käytönseurannan tarpeita. Anturiverkon runkoyhteydet toteutetaan LoRa – radioverkolla, jonka kautta tiedot kerätään teollisuusstandardin antureista. Tiedot kootaan keskitettyyn tietovarastoon ja esitetään internetin yli alueen johtokeskukseen visualisoituna karttanäkymänä. Toteutus dokumentoidaan ja julkaistaan yleisesti hyödynnettäväksi

kira-logoTarkemmin hankkeesta voi kuulla kokeiluhankkeiden kick-off -tilaisuudessa ke 7.2. Tilaisuudet lähetetään suorina videolähetyksinä ja edellisten tallenteetkin ovat vielä tallessa. Jossain.

Partio on harrastus, jossa vastuuta annetaan jo nuorella iällä. Kuten AapoR:lle, joka 21-vuotiaana vastasi 40 hengen videotiimin ja ulkopuolisen toimittajan tekemisestä. Tosin geenit taitavat olla Aapolla kohdallaan 😉 Unelmat ja tavoitteet ovat korkealla, kuten nykyajan nuorilla aina.

 

 

Kaupunkipyöräilyä Bostonissa

Minulla oli viime viikolla tilaisuus osallistua FOSS4G-konferenssiin Bostonissa. Kun sää oli kovin suosiollinen, niin oli pakko kokeilla paikallisia kaupunkipyöriä.

20170812_140221.jpg

Hubway-järjestelmä on hyvin samankaltainen Helsingin kaupunkipyörien kanssa. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Asemia Bostonissa on reilu 180 ja se riitti mainiosti minulle. Perusmaksuihin sisältyy 30 minuuttia pyöräilyaikaa ja sen jälkeen alkaa juosta sakkoa. Bostonin majapaikasta oli navigaattorien mukaan 31 minuutin matka Harvardin kampukselle, joten välissä piti tehdä pyöränvaihto. Ei ongelma, mutta matkan päällä ei tietysti tiedä onko pyöriä asemalla vapaana. Lisäksi jos asema oli täynnä, niin piti etsiä uusi asema. Helsingin tapaista palvelua, jossa pyöriä tasaillaan asemien välillä en huomannut.

Järjestelmä löytyy kätevä karttakäyttöliittymä, lisäksi käyttöliittymästä on helppo tarkastella omia matkoja. Tosin amerikkalaisten Export-toiminto on heikko: ei CSV:tä tms.

HubWay_MapUI

MyTrips

Viikon reissulle edullisin tapa oli ostaa yhden kuukauden käyttöoikeus (20 USD). 72-tunnin olisi maksanut 15 USD ja 24h 8 USD. Mielenkiintoinen ominaisuus oli se, että ostoksesta sai tunnistekoodin, jonka avulla pyöräaseman automaatista sai käsiinsä muovisen lätkän, jolla pyörä otettiin käyttöön:

20170812_140249.jpg

Hubway:lla on offline tilassakin toimiva mobiilisovellus. Kun tuli paniikki vaihtaa pyörää n. 25 min ajon jälkeen, niin sovelluksen avulla oli helppo etsiä lähin pyöräasema. Tosin jos asema oli tyhjä tai täynnä, niin sitten tulikin aika kiire seuraavalle. Noh, tämmöinen tapahtui kerran viikon ajojen aikana.

Tarkennus: jos asema on täynnä, niin saa 15 min lisäaikaa, kun vilauttaa korttia asemalla, Thanks @Hubway about clarification!
https://help.thehubway.com/hc/en-us/articles/115006255887-Redistribution

Screenshot_20170823-190337.png

Pyöräillen näki tietysti enemmän kuin kävellen ja miellyttävämmin kuin bussissa/autossa istuen. Metrosta puhumattakaan. Luonnollisesti piti myös kokeilla kuinka Mapillaryn katukuvaukset onnistuvat Bostonissa. Action-kameran kiinnittäminen kaupunkipyörän tavaratelineeseen onnistui lievän virittämisen jälkeen:

20170813_094955.jpg

Suurempaa haastetta tuli kännykän kiinnittämisestä: laastariteipillä viritetty kännykän juoksutasku toimi tässäkin tapauksessa. Ensi kerralla muistan pakata mukaan nippusiteet ja jesaria. Kännykkä on tarpeellinen helppoon ja turvalliseen suunnistamiseen.

20170813_094945.jpg

Tämä sama ongelma on myös Helsingin kaupunkipyörissä: tuntemattomissa paikoissa suunnistaminen on hieman hankalaa, jos joutuu pysähtymään ja kaivamaan kännykkää taskusta. Ja yhdellä kädellä kurvailu on luonnollisesti kiellettyä 😉 Kovin paljoa ei Bostonissa ei ole Mapillary kuvia tuotettu, joten toivottovasti esimerkki innostaa paikallisia kuvailemaan pyöräteitä.

20170815_072810.png

Mapillary_thumb-2048

 

Taivaassa solmittu?

Sitä on viikon poissa ja täällä saadaan sitten heti paikkatietoalan pelikenttä sekaisin:

TIVI_CgiAffecto

Paikkatietojärjestelmiä ja -palveluja ostaville asiakkaille tämä ei nyt välttämättä ole kovin hyvä uutinen: CGI:n ja Affecto/Karttakeskuksen yhdistetty markkinaosuus on varmasti alan isoimpia. Varmaan kilpailuviranomaisillakin on omat sanottavansa yhdistymiseen.

Toisaalta kyse on vasta ostotarjouksesta eli kannata vielä nuolaista. Ruotsalaiset ovat ennenkin nokittaneet tarjouksia. Haetaan popcronia ja jäädään odottamaan.

Osaajakeskeisessä maailmassa voi joskus nämä perustelut tuntua ontuvilta:

CGI_osaajat

CGI ei nyt ole alan asiantuntijoiden keskuudessa se kiinnostavin työpaikka. Jatkuva tarve osaavista ammattilaisista tarkoittaa hyvin nopeasti sitä, että muualle töihin pääsevät affectolaiset ovat jo LinkedIn päivitysten parissa. Kuten monesti viime viikolla kuulin FOSS4G-konferenssissa: ”We’re hiring”.

Science of What?

Isossakin maailmassa osataan törmäillä oikein kunnolla:

SicenceofWhat

Lähde: 5 Branding Mistakes Easily Avoided

Tarkkoja satelliittikuvia käyttöön

Suomen ympäristökeskus avasi heinäkuun alussa satellittikuvia jakelevan karttapalvelimen. TARKKA-palvelussa voi selailla Sentinel-2 ja Landsat-8 -satelliittien kuvia. Palveluun tulee Suomen merialueilta valmiiksi analysoituja satelliitikuvia useamman kerran viikossa. Tosin pitäisi olla pilvetöntä säätä, jotta kuvista olisi nyt oikeastaan mitään hyötyä. Pilvettömiä päiviä ei nyt ole montaa osunut tälle kesälle.

SYKE Tarkka Web UI - 30.7.2017

Mitä sitten tuolla karttapalvelun käyttöliittymällä voi oikein tehdä? Kuten yleensäkin, niin käyttöliittymä soveltuu valmiiden aineistojen selailuun ja katseluun. Tosivärikuvien nimestä voi päätellä lähteen: S2 on Sentinel-2 eli eurooppalaisten verorahoilla tuotettu järjestelmä. Landsat-8 on taasen amerikkalaisten järjestelmä (niin kauan kuin liittovaltion rahoitus jatkuu ;-(

”Missä on rajapinnat?”, kuulen jo huudon kaikuvan tyhjissä toimistohuoneissa. Hipsteri web-devaajat voivat unohtaa REST-rajapintansa: täällä jylläävät OGC:n WMS– ja WCS-rajapinnat. Ihan helposti noita rajapintoja ei tuolta sivulta löydä:

WMS: http://geoserver2.ymparisto.fi:8080/geoserver/eo_hr_rgb/wms
WCS: http://geoserver2.ymparisto.fi:8080/geoserver/eo_hr_rgb/wcs

Rajapintojen avulla voi tehdä kivoja web-sovelluksia, mutta itselle tuli heti tarve tehdä Suomenlahden levätilanteesta taustakuva omalle tietokoneelleni. Joten QGIS vain esiin ja rajapinnat hyötykäyttöön:

QGIS_with_TARKKA_WMS_2

Voit ladata valmiin taustakuvan (16:9 suhteen näytöille, ~7 Mt), jos et halua tuottaa omaasi. Valmis QGIS-projektitiedosto on myös ladattavissa.

Kuvista voi poimia muutamia mielenkiintoisia kohteita:

Blog_Pyörre

Kai levälautta voi olla kaunis? Avaruudesta katsottuna

Blog_levälautan_murtaminen

Levälautan murtoluokka Ia Super?

Blog_Tallinna

Tallinna vihreän muurin takana, johon suomalaiset lauttoineen koettavat porata reikiä.

Blog_Hangon_eteläpuoli

Hangon eteläpuoli vielä sininen…

Tosi ammattilaiset voivat koettaa ladata alkuperäiset aineistot Copernicus-ohjelman sivustolta. Toivon kaikille yrittäville pitkää pinnaa: paljon huonommaksi ei voisi käyttöliittymää tehdä.

Kaupunkipyörähaaste – Suoritettu!

Ensimmäinen kaupunkipyörähaaste on nyt suoritettu: kaikki Espoon kaupunkipyöräasemat pyöräilty läpi. Haaste alkoi Ruomelantien asemalta klo 11:32 ja Nokkalan pyöräasemalla olin 12:11. Aikaa meni siis 39 minuuttia, sekunteja ei tässä kannata ruveta laskemaan. Vielä.

HaasteAikataulu

Omasta käyttöhistoriasta kaapattuna. Miksi noita ei muuten saa ladattua CSV-tiedostona? Haloo HSL: Mydata on se kova sana!

Minulle varmaan tavoiteaika voisi olla siinä 30 minuutin tienoilla,. Oikeat pyöräilijät varmaan saavat leikitellen 20 minuuttia rikottua.

Suurempia ongelmia ei ollut pyörien kanssa. Ainoastaan Suomenlahdentien asemalla en saanutkaan uutta pyörää alle, vaan jouduin ottamaan uudestaan saman pyörän alle.

Kuten voi arvata niin suurimmat ulkopuoliset ongelmat tulivat siitä, että OpenStreetMap:istä(kin) puuttui työmaita, jotka aiheuttivat lievää kiemurtelua reitillä:

RoadBlock1


Kuunkadun pohjoispuoli ei ollutkaan ajokunnossa

RoadBlock2


Matinkartanontien asemalle saavuttaessa Matiraitti oli poikki. Ei mitään viitoitusta kuinka olisi voinut kiertää työmaan. Tuli kokeiltua maasto-ominaisuudet: ruohikolla ihan jees

Kaikkia tietysti kiinnostaa, että kuinka suunnistaminen onnistui. Noh, kohtuullisesti. Maasto on tietysti aika tuttua ja muutamat koukkaukset laitan maastossa olleiden esteiden syyksi 😉 Klikkaa karttaa, niin pääset selailemaan tarkemmin reittiä.

Reittikartalla

Haaste myös videotiin, mutta siinä nyt ei ole hirveästi katseltavaa. Voin sitä näyttää, jos joku joskus ehdottomasti sitä vaatii. Poistun kyllä sitten itse paikalta hyvin nopeasti. Videoinnin lisäksi huoltojoukot suorittivat still-kuvaukset Mapillary-palveluun.

Kuvauskalusto

Koko jotoksen voi siis selata myös Mapillaryn-palvelusta

MapillaryUI

Huomioita muille suorittajille

Muutamia pikaisia vinkkejä, jos joku muu haluaa suorittaa haasteen:

  • Matkakortti voi olla nopeampi kuin tunnusluku/pin
  • Kannattaa odottaa että pyörä on palautunut, ennen kuin rupea syöttämään toiseen pyörään tunnusta
  • Vesipullo kannattaa kuljettaa korissa. Reppu ei ehkä ole paras väline. Tavaroiden heittäminen etukorista toiseen sujuu helposti
  • Nopein ajankohta lienee aamuyöstä, kun muuta liikennettä ei ole häiritsemässä
  • Korkeuserojen huomioiminen säästää pohkeita. Tai tietysti jos sykettä nyt erityisesti hakee, niin asiahan on toinen.
  • Pitäisi saada joku Leaderboard aikaiseksi 😉

Lopuksi toivotetaan kaikille kaupunkilaisille oikein hyvää äitienpäivää! Laittakaa äidit pyörän päälle!

Kaupunkipyörähaaste – osa 1

Viime vuonna HSL aloitti kaupunkipyörien kokeilun Helsingissä. Suosio oli valtava ja itsekin käytin useampaan kertaan pyöriä. Tänä vuonna kaupunkipyörien määrä on kasvanut huimasti ja asemat ovat laajentuneet myös Espooseen. On siis aika aloittaa Kaupunkipyörähaaste!

Kaupunkipyörähaasteessa on tarkoitus kiertää kaupunkipyöräasemat. Sarjoja voi laatia useita: kaupunginosa-, kaupunki- tai koko kaupunkipyöräverkostosarja. Itselleni sopii parhaiten tuo keskimmäinen: joten tänään aion suorittaa (ensimmäisenä?) Espoon kaupunkipyörähaasteen!

KaupunkipyöriäOlarissa

Kaupunkipyöriä Espoon Olarissa

Suunnittelu

Haasteen suorittaminen kannattaa aloittaa huolellisella suunnittelulla. Ensin valitaan haasteen alueellinen kattavuus ja tarkistetaan pyörien lukumäärät eri asemilla. Tähän soveltuu parhaiten Kaupunkifillarit.fi -sivusto. Espoossa näyttää pyöriä olevan tasaisesti saatavilla:

Kaupunkifillarit_Espoo.png

Seuraavaksi ongelmaksi nousee reitinvalinta: mikä on paras/nopen reitti kulkea kaikki kaupunkipyöräasemat läpi? Perinteisessä suunnistuksessa on helppoa, kun rata on valmiiksi valittu, pitää tehdä ainoastaan paras reitin valinta rastipisteiden välillä. (Huomautus paikkatietoanalyytikoille: ei ole mitään valmista järjestelmää/aineistoa, joka tähän oikeasti sopisi. Älkää tarjoilko mitään kaupallisia tai avoimia järjestelmiä: niissä ei ole riittävästi tietoa haasteen tarpeisiin. Piste. Voi kommentoida alla, niin murskaan sitten ne teidän ns. ”perustelut” 😉

Tavallisille haasteeseen vastaaville löytyy muutamakin mahdollisuus tehdä ihan riittävän hyvä reitinvalinta. Espoon kaupunkipyörähaaste on reitinvalinnan suhteen helppo: lähdetään pohjoisesta ja edetään etelään Nokkalaan. Kaiken lisäksi Nokkalan Majakka tarjoaa haasteen suorittajalle palautumiseväät hienossa ympäristössä. Kesällä voi ehkä pulahtaa myös uimaan.

Kokeilin optimaalisen reitin valintaa useammallakin OpenStreetMap-pohjaisella välineellä. Päädyin kolmeen suhteellisen hyvään työkaluun: Skobbler, OpenRouteService ja Graphhopper. Kaikissa palveluissa voi tehdä reitinoptimoinnin pyöräilijöille ja reitin voi ladata GPX-tiedostona, jota voi sitten käyttää GPS laitteessa tai kännykässä. Lisäksi kaikissa on myös API, joten näppärät koodaajat voivat toteuttaa omia palvelujaan kaupunkipyörähaasteeseen.

Kaupunkipyörät_Espoo_Skobbler

Kaupunkipyörät_Espoo_OpenRouteService

Kaupunkipyörät_Espoo_Graphhopper

Itse siirsin vielä GPX-reitit QGIS-ohjelmistoon ja tein paperikartan (työskentelen ICT-alalla, en luota sähköisiin tietovälineisiin).

Kaupunkipyörähaaste_2017_Espoo

Toteutus

Mukaan ei oikeastaan tarvita muuta kuin käyttöoikeus Kaupunkipyöriin. Varaan itselleni nyt kuitenkin mukaan GPS-laitteen (GPX-reitin tallentamista varten), tulostetun reittikartan, vesipullon ja pyöräilykypärän. Kamat on suunnilleen pakattu, joten klo 11 jälkeen on tarkoitus lähteä liikkeelle. Perillä Nokkalassa joskus klo 11:30 jälkeen: ajamiseen mennee reilu 20 min ja vaihtoihin sitten jotain. Raportoin tarkemmin siten myöhemmin, jos olen suorittanut Kaupunkipyörähaasteen.

Julkisen hankinnan sietämätön avoimuus

Ammattilaisten paikkatietojärjestelmien suurin käyttäjäryhmä on julkinen hallinto. Olen siis parin vuosikymmenen mittaisella työurallani päässyt/joutunut osallistumaan useihin julkisiin hankintoihin. Sekä ostajan että myyjän puolella. Voin sanoa, että kummallakaan puolella ei ole palkitsevaa istua. Myyjät tuskailevat aina huonosti laadittuja tarjouspyytöjä. Ostajat taas pelkäävät että valituksi tulee se kaikkein osaamattomin toimittaja, jonka kanssa joutuu tuskailemaan sitten useamman vuoden kanssa. Vanha suomalainen myyntisananlasku toteaa, että ”julkisen hankinnan voittaa se joka laskee tarjouksen väärin tai kehtaa valehdella eniten”. Kaiken päällä riippuu vielä pelko Markkinaoikeudesta: julkinen nöyryytys lienee kaikille tuttu joko koulusta tai armeijasta (toivottovasti ei työpaikalta). Mutta että kaikki julkiseen hankintaan liittyvät asiat avataan ja sitten vielä julkaistaan koko ammattikunnan reposteltavaksi: sitä ei liene kukaan vapaaehtoisesti halua.

logo_markkinaoikeusMarkkinaoikeuden ratkaisuista ei montaa paikkatietohin liittyvää ratkaisua löydy. Ilmeisesti järjestelmiä tai palveluja hankkivat osaavat asiansa tai sitten markkinoilla on riittänyt kaikille riittävästi töitä. Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:580/16 on kuitenkin päästy puimaan paikkatietoihin liittyviä teknisiä asioita. Valittaja A on laatinut pitkän luettelon tarjouksen pakollisista vaatimuksista, jotka ovat valittajan mukaan olleet ”syrjiviä ja kilpailua rajoittavia”. Yksi kiistanalaisista vaatmuksista on Valittaja A kuvannut seuraavasti:

leaflet_drawellipseToiminnallinen vaatimus V97 ”Karttaikkuna mahdollistaa myös käyttäjän omien piirrosten teon ja tallentamisen. Piirtotyökaluna on oltava ainakin piste, viiva, monikulmio ja ellipsi.” on ollut suhteeton ja kilpailua rajoittava. Ellipsien piirtäminen ei ole millään tavoin oleellista kunnallisten lupien hakuprosessissa, vaan se on täysin teoreettinen lupahakemuksiin liittyvä geometrinen muoto. Tarpeettoman toiminnallisuuden edellyttäminen on ollut kohtuutonta ja kilpailua rajoittavaa, eikä se ole liittynyt kilpailun kohteeseen. Vaatimus on ollut omiaan parantamaan perusteettomasti voittaneen tarjoajan asemaa tarjouskilpailussa.

Ei varmaan pitäisi päästää lakimiehiä tekemään näitä valituksia. Ellipsi lienee ympyrän erikoistapaus (tai päinvastoin). Ei ehkä oleellinen tekninen vaatimus, mutta ei varmaan täysin tarpeeton vaatimus. Luonnollisesti Valittajan A järjestelmässä ei ollut liene tämmöistä ominaisuutta. Joku ”vaihtoehtoiseen totuuteen” uskova olisi varmaan oikonut mutkia tarjousta laatiessa.

Toinen nostoni koskee avoimen lähdekoodin käyttöä. Useiden eurooppalaisten oikeustapausten perusteella, avoimen lähdekoodin käyttöönotto ei ole julkinen hankinta: voit siis ottaa käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmiston ilman kilpailutusta. Kilpailutettavia komponentteja ovat sitten mahdolliset tuki-, koulutus- ja räätälöintipalvelut. Valittajan mukaan avoimen lähdekoodin sovelluksen käyttö on ”kohtuuton ja kilpailua rajoittava”:

logoTekninen vaatimus V10 ”Karttaikkunan toteutuksessa tulee käyttää julkisen hallinnon kehittämää avoimen lähdekoodin ratkaisua, jota maanmittauslaitos hallinnoi. Karttaikkunan lähdekoodi ja ohjelmakomponentit löytyvät osoitteesta www.oskari.org.” on ollut kohtuuton ja kilpailua rajoittava. Vaatimus on nimennyt suoraan järjestelmän, johon toteutuksen on tullut perustua antamatta mahdollisuutta tarjota vastaavia ratkaisuja. Vaatimus on ollut voittanutta tarjoajaa suosiva.

Mitä mieltä Markkinaoikeus sitten oli näistä Valittajan A huomioista? Kokonaisuudessaan Markkinaoikeus hylkäsi valituksen, eikä tästä päätöksestä ole valitetu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Joten päätös perusteluineen on siis yksi lainvoimainen tulkinta näistä asioita.

Vaatimuksesta V97 ei päätöksessä puhuta mitään, joten lienee perusteltua tulkita, että ellipsin (ympyrän) piirtäminen liittyy kunnallisten lupien hakuprosessiin. Rakkaat tietojärjestelmiä rakentavat toimittajat: lisätkää nyt se ellipsin/ympyrän piirto, ettei tartte toista kertaa kolauttaa päätä Markkinaoikeuden tammioveen. ”Vaihtoehtoinen totuus” ei liene sopivaa suomalaisille toimittajille. Toivottovasti ison maan tavat eivät jalkaudu tälle puolen Atlanttia.

Markkinaoikeus katsoo myös, että hankinnan kohteena on teknisen vaatimuksen V10 osalta voinut olla tietyn avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentin käyttö ja integroiminen hankittavaan järjestelmään.

Avoimen lähdekoodin käytön voi siis kirjoittaa tietojärjestelmän pakolliseksi vaatimukseksi. Itse asiassa tuon vaatimuksen voi kirjoittaa jopa niin, että vaaditaan tiettyä avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponenttia. Suomeksi sanottuna: ”Hankimme PostGIS / Geoserver / QGIS -pohjaisen paikkatietojärjestelmän” on sallitu pakollinen vaatimus julkisessa tarjouspyynnössä. Tai en minä mikään lakimies ole, joten ehkä tuo kannattaa tarkistaa omalta hankintalakimieheltä.

Kannattaako sitten Markkinaoikeuteen valittaa? Sitä on vaikea arvioida. Valittaja A:lle tuli korvattavaksi vastapuolen oikeudenkäyntikulut (16 640 euroa). Päälle omat kulut ja tietysti julkisuutta sähköissä medioissa.

%d bloggers like this: