Blogiarkistot

Osoitteet hukassa

Maaliskuun lopussa useat suomalaiset mediat (mm. Digitoday, MTV3 ja Ilta-Sanomat) kertoivat väärän talon purkamisesta Yhdysvalloissa. Virheen alkulähteeksi on mainittu useasti Googlen kartta-aineistot.

Mikä helpotus suomalaisille! Ei kai kukaan nyt käytä Googlen karttapalveluja kriittisten asioiden tarkasteluun. Lisäksi meillähän on luotetut viranomaisaineistot, jotka on saatavilla avoimen aineistona (tiedoksi: VRK:n väestötietojärjestelmän rakennustiedot on eduskunnan päätöksellä avattu. Toimenpiteitä odotellessa…).

Suuri vaiettu asia paikkatiedon ammattilaisten keskuudessa on suomalaisten osoitetietojen sekavuus ja laatuongelmat. Aiheesta on väännetty vuodesta miekka-ja-kivi. Vuoden 2014 Paikkatietomarkkinoilla pidettiin paneelikeskustelua. Tammikuussa 2016 Hätäkeskuslaitos kävi kertomassa rakennusten osoitteiden laatuongelmista Kuntaliiton seminaarissa: sijaintiongelmia kymmenissä tuhansisssa osoitteissa. Luvatun mukaisesti kuntien osalta osoitetiedot piti laittaa kuntoon muutamassa viikossa…

Ongelma on vain jossain maalla, ei meidän kaupungissa…

Tässä kuvaruutukaappaus Hätäkeskuslaitoksen tunnistamista ongelmista, paikka Itäinen Satamakaupunki:

Häke_osoite_Laru.png

Voit tarkistaa oman osoitteesi tilanteen verkkopalvelusta. ÄLÄ soita hätänumeroon, jos kotiosoitteesi on virheellinen: laita sähköpostia oman kuntasi vastaavalle viranhaltijalle. (laittaisin tähän linkin nettisivulle, jossa voi ilmoittaa viranomaisten tietoaineistojen virheistä….)

OpenStreetMapissa ei ole kattavaa osoiterekisteriä. Mutta sinne voi ainakin helposti korjata virheet. Omat ja muiden tekemät.

Mainokset

Joukkoistamaan geotietoja

OpenFinlandChallenge_logoOpen Finland Challenge -kilpailu on käynnissä (ex. Apps4Finland). Mukana on taas lukuisa joukko sponsoreja. Sarjoja ja palkintoja on monia. Kunniaa, mainetta ja hieman eurojakin on siis tarjolla innokkaille kehittäjille.

Yhtenä haastajana paikkatietojen osalta on Geologian tutkimuskeskus. Haastena on geotietoihin liittyvien tietojen kerääminen joukkoistamalla. Tästähän voisi syntyä uusi, hieno OpenGeoMap. Mahdollisesti myös liiketoimintaa halukkaalle yrittäjälle. Geologia on maailmanlaajuista, joten markkinat lienevät kohtuullisen suuret.

Asiaan liitymätön kuva - tai onhan siinä kiviä

Asiaan liitymätön kuva – tai onhan siinä kiviä

Vakoilevia tukiasemia etsimässä

Viime viikolla Oslossa norjalaisille paljastui, että matkapuhelinverkkoa voidaan vakoilla asettamalla kuuluvuusalueelle vakoilevia tukiasemia. Teknisesti tuollaisen vakoilevan tukiaseman rakentaminen ei liene vaikeaa, valtiollisille toimijoille jopa helppoa. Mutta kuinka paljastaa vakoilevat tukiasemat?

Ainakin tukiasemien seuraantaan voi käyttää joukkoistamalla kerättyjä tietopankkeja. OpenCellID-tietokannasta (käyttöoikeuslisenssi: CC-BY-SA) voi poimia tietyllä alueella toimivat matkapuhelinverkon tukiasemat. Teleoperaattoreiden on helppo verrata tietokannan tietoja omiin tukiasemaluetteloihinsa.

QGIS OpenCellID Helsinki

Tukiasemien sijainnista ei kannata päätellä juuri mitään. Sijainti on määritetty tukiasemaa käyttävien matkapuhelinten muodostaman monikulmion keskelle. Tämä tapa ei ota huomioon, että erityisesti kaupunkialueilla tukiasemat on hyvin useasti suunnattuja antenneja. Venäjän ja USA:n suurlähetystön alueella olevat tukiasemat eivät siis todennäköisesti sijaitse OpenCellID:n tietokannan mukaisessa paikassa. Kai.

Olisiko aika Suunnittelutietojärjestelmälle?

ATK:n varhaisissa vaiheissa (1970-luvulla) syntyi käsitys, että Suomeen tarvitaan Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ). KTJ on sittemin toteutunut ja on osa suomalaista tietoinfrastruktuuria. KTJ:stä voi helposti hakea esimerkiksi kiinteistöt Ahvenanmaalta. Avoimen yhteiskunnan etuja tämäkin.

FastighetiÅland

KTJ:tä ylläpitävät Maanmittauslaitos ja kunnat. Maanmittauslaitos on toteuttanut sittemin myös Maastotietojärjestelmän (MTJ). MTJ:hen on kerätty ja koottu erilaisista lähteistä maastoa kuvailevia tietoja. Tiedot avattiin 1.5.2012 ja sen jälkeen käyttö on laajentunut merkittävästi. Jopa OpenStreetMap -aktiivit hyödyntävät aineistoa OSM:n päivittämisessä.

Ilmeisen alkuvaiheessa on myös ideana ollut toteuttaa Suunnittelutietojärjestelmä (STJ tai KTJ/S). STJ on jäänyt unelmaksi. Vaikka maankäytön suunnitelmat ovat erittäin merkittäviä monille toimijoille. Jotenkin olisi kuvitellut, että alan viranomaiset olisivat saaneet jotain merkittävää aikaa noin 40 vuoden aikana. Asiaa on luonnollisesti selvitetty ja suunniteltu (sic) huolellisesti, Internetin hakukoneet eivät ylety kovin helposti vuosikymmenten taakse. Hyvä niin.

Lähde: YM: Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.

Lähde: YM: Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.

Mutta on hienoa kun nuoret, innovatiiviset ihmiset eivät välitä vanhoista vaan päättävät ryhtyä toimeen. Ympäristöministeriön johdolla Suomen Ympäristökeskukseen tulevaan Liiteri-tietojärjestelmään on kerätty yhtenäiseksi tietoaineistoksi Suomen kaikki yleiskaavat. Sito Oy:n on tehnyt likaisen työn, joka on sisältänyt kyyneliä ja hikeä sekä tuskaa ja varmasti myös iloa. Muutaman tuhannen puhelinsoiton jälkeen, pölyisten arkistojen ja kunnantalojen kaivelujen ( ”Täällä se on, kunnantalon seinällä”) ja lukemattomien työtuntien jälkeen on aika kiitosten. Kiitos!

Jos olet kiinnostunut niin, asiasta voi kuulla lisää YM:n tilaisuudessa ke 29.10. Myös Paikkatietomarkkinoilla voi palveluun tutustua.

Ketuille

Muiden ei ehkä kannata lukea (pakollinen disclaimer).

Se on vaan rasteriaineistoa: aivan, suurin osa yleiskaavoista on vain karttana. Ei rakenteellisena tietona tietokannassa. Vapaaehtoiset voivat ruveta digitoimaan.

Pitäisi olla myös asemakaavat: niinpä, näitäkin löytyy jo useiden kuntien tietojärjestelmistä rakenteellisina tietoina. Ja jopa rajapintojen kautta käytettävissä. Parhaiten säilytettyjä aarteita Suomessa.

Tämä ei ole avoin aineisto: tietojen kerääminen on maksanut maltaita (oops, herääkö AVI) ja jostain pitää saada rahoitusta. Käsitykseni mukaan aineistosta ei tulla keräämään ”käyttöoikeusmaksuja” vaan tiedon keräämisestä ja jakelusta koituvia kustannuksia. Tietoaineistohan varmaan voidaan saattaa avoimeksi tiedoksi,. Halukkaat voivat tehdä valtioavustusanomuksen valtionvarainministeriön budjettiosastolle. Onnea matkaan!

Lopuksi

Itse haluan kiittää tekijöitä niistä kaikista uhrauksista jota olette joutuneet tekemään. Ei varmasti ole ollut helppoa. Työtänne ja päämääriänne on varmasti arvosteltu laajasti, eikä asia tästä helpotu. Mutta kertomalla asisasta avoimesti on ehkä mahdollista, että Suomessa olisi 2020-luvulla käytössä Suunnittelutietojärjestelmä. Tietysti jos annamme toteuttamisen nuorelle sukupolvelle, niin asia ratkennee jo 2010-luvulla.

Kyllä niitä SADe-varoja olisi voinut (ja on käytetty) käyttää huonomminkin 😉

 

 

Huomioita kansallisesta paikkatietostrategiasta

Inspire-direktiivin toimeenpanon vauhdittajana toimi Inspire-verkosto vuosina 2009-2013. Viime vuoden kesäkuussa Inspire-verkoston tilalle luotiin Paikkatietoverkosto. Paikkatietoverkosto on laaja-alainen kansallinen yhteistyöverkosto, joka tukee kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin Suomessa.

Verkoston suurimpina haasteena on ollut puutteelliset resurssit. Toisin sanoen työtä on tehty pääsääntöisesti vapaaehtoisesti ja omien toimien ohella. Kovin suuriin ihmetekoihin ei siis ole pyritty. Yksi verkoston kärkihankkeista on ollut kansallisen paikkatietostrategian uudistaminen. Itse en ole tuohon uudistamiseen osallistunut ja ehdinkin tutustua aiheeseen vasta kevään työpajassa.

Erityisesti kaksi toimenpidettä tuntuivat minusta hyviltä:

Toimenpide 3: Tehostetaan yhteisöllisten menetelmien käyttöä paikkatiedon keruussa ja ylläpidossa

Toimenpide 10: Käytetään avoimen lähdekoodin periaatteita paikkatietoalan järjestelmäkehitysprojekteissa

OpenStreetMapEnsin mainitun toimenpiteen osalta toivoisin suomalaisten tiedontuottajien ottavan huomioon OpenStreetMap -tietoaineiston yhtenä merkittävimmistä yhteisöllisesti kerätyistä paikkatietoaineistoista. Passiivisesti kerättyjen tietoaineistojen osalta OpenCellID -tietoaineisto sisältää mielenkiintoisia mahdollisuuksia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.

Avoimen lähdekoodin osalta uudistetussa strategiassa laajennetaan avoimen lähdekoodin periaatteiden käyttö myös suljettuihin järjestelmiin. Tällä tarkoitettaneen sitä, että myös suljettujen ohjelmistojen päälle tehtävät räätälöinnit ja lisäosat tulisi kehittää avoimen lähdekoodin lisenssien mukaisesti. Tärkeimpänä ajatuksena lienee se, että kerran julkisin varoin kehitettyä komponenttia ei tarvitsisi hankkia erikseen. Samoin myös julkisin verorahoin kehitetyt ohjelmistot olisivat yritysten ja kansalaisten hyödynnettävissä omassa toiminnassaan.

OSGeoJos avoimen lähdekoodin periaatteet ovat sinulle uusia tai tuntemattomia, niin ALPO-seminaari (ti 27.5.2014) on loistava paikka tutustua aiheeseen. ALPO-seminaarissa kuulet COSS ry:n puheenvuorossa perusperiaateet sekä käytännön esimerkkejä kuinka avoimen lähdekoodin periaatteita on hyödynnetty erilaisissa hankkeissa. Tärkeimpänä antina on varmasti verkottoituminen suomalaisiin avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen kehittäjiin ja hyödyntäjiin.

Jos olet aivan liian kiireinen osallistumaan ALPO-seminaaarin, suosittelen Paul Ramsey:n ”Being an Open Source Citizen” -esityksen katselemista: 20 minuutin aikana saat nopean johdatuksen aiheeseen:

being an open source citizen: video 20min

 

 

Joukkoistetut paikkatietoaineistot

Progis ry, Sytyke ry ja OKF Finland järjestivät keskiviikkona 26.3.2014 seminaarin ”Joukkoistetut paikkatietoaineistot”.

Oma panokseni oli esitys OpenStreetMap:istä. Esitystä tehdessäni halusin oppia uutta ja tein ”kalvot” HTML-sivuina Reveal.js -kirjaston avustuksella. Prosessista voi sanoa: helppoa ja kiinnostavaa. Suosittelen. Linkki esitykseen löytyy oheisesta kuvassta:

Avoin data ja kartat

Muita esityksiä ja/tai linkkejä kasautunee OKF:n sivuille.

 

Aloita uusi vuosi vanhoilla peruskartoilla

Tuli sitten musta joulu. Ei ollut hiihtolatuja. Etelässä. Vesisateessa ulkoilu ei innostanut.

Onneksi Maanmittauslaitos antoi (taas) kivan joululahjan. Vanhat painetut peruskartat on nyt skannattu ja laitettu avoimesti kaikkien kansalaisten iloksi. Siinä vähän tekemistä joulun ajaksi.

Lopputuloksena syntyi omaan käyttöön tehtyjä PDF-tiedostoja Espoon alueelta. Näiden avulla on naapureiden ja muiden kylänmiesten helppo tarkastella miten Espoo on muuttunut ja rakentunut 1960-luvulta lähtien.

WPK_esimerkkiJaettu ilo on tietysti paras ilo, joten voit käydä lataamassa pdf:t omaan käyttösi.

Tiedostoihin on tallennettu peruskarttoja eri vuosikymmeniltä. Lisäksi mukana on vuoden 2012 maastotietokannan tiestö ja rakennukset. Näin on helpompi etsiä tutut paikat peltojen ja metsien kohdalta.

OpenLayers 3 -kilpailu ratkennut

Viime viikolla alkanut suomalainen OpenLayer 3 -kilpailu on ratkennut.

Kisassa etsittiin nopeinta ratkaisua suomalaisten paikkatietoaineistojen käyttöön OpenLayers 3 -sovelluksessa. Minimivaatimukset täyttävän ratkaisun toimitti Juuso Lehtinen lauantai iltana. Ratkaisun referenssi-implementaation lisäksi ohjelmistokoodi löytyy hyödynnettäväksi Github-projektista. Onnittelemme voittajaa!

Kilpailu ei ole vielä ohi. Juuson ratkaisusta puuttuu optionaalinen WFS-T -toiminnallisuus. Lisäoption voi rakentaa voittajan ehdotuksen päälle tai kokonaan omana työnään. Tämän II osion voittaa nopein toimitus, tosin määräpäiväksi on asetettu 2 viikkoa. Toimitus siis viimeistään 26.11. klo 10:00 mennessä.

FinOL3js_kisa

Uutiskooste

Huomaan välittäväni erilaisia uutisia enemmän Twitterin ja muiden some-välineiden kautta kuin blogikirjoitusten avulla. Ehkä oma kynnykseni blogikirjoituksen tekemiseen on liiankin korkealla. Twitterin 140 merkkiä riittää monessa tapauksessa.

Päätin kuitenkin kerätä muutamia uutisia yhteen, lievien kommenttien kera:

SOTM Baltics – osa I

SOTM Baltics-PosterSOTM Baltics 2013SOTM Baltics järjestetään (-tiin) 3.-4.8.2013 Viron Tartossa. State Of The Map -tapahtumat keräävät OpenStreetMapin kehittäjät, kartoittajat ja käyttäjät yhteen. SOTM Baltics järjestetiin nyt ensimmäistä kertaa, paikalla oli noin 50 henkilöä pääosin Virosta, Venäjältä sekä muista Baltian maista.

Matkustin paikan päälle jo perjantaina. Pre-conference tapaaminen vietettiin iloisissa merkeissä paikallisessa ruutikellarissa (Püssirohukelder). Paikkaa voi suositella oluen ystäville.

Varsinainen konferenssiohjelma alkoi sivistysmaiden tapaan lauantaina vasta klo 12. Tapahtuma järjestettiin Tarton yliopiston päärakennuksessa.

Henk Hoff ja Jaak Lainaste avasivat SOTM Balticsin. Jaakin mukaan OpenStreetMap on valmis Baltian maissa.

Welcome to the University – Alexander N: Esityksen pitäjän sukunimi lipsahti ohi, joten jäi arvoitukseksi. Mielenkiintoista, että Maantieteen laitoksen henkilöstöstä ei ollut löytänyt avauksen pitäjää, ehkä OSM on liian anarkistinen kansanliike. Tarton väestöstä 20% on opiskelijoita. Tarton yliopisto kuuluu myös 3% parhaimmista yliopistoista.

A word from OSM Foundation – Dermot McNally: OpenStreetMap (siis me) voitti ” Geospatial Content Organisation of the year 2012″ -palkinnon, lisätietoja OSM Foundation blogista.

OpenStreetMap address base: ready for prime time? – Maxim Dubinin: Maxim oli tehnyt erilaisia kokeiluja ja analyysejä OpenStreetMap-aineiston osoitteistosta Venäjällä. Olivat etsineet poliisien osoitteita 112.ru-palvelsta ja geokoodaanneet: 41k osoitetta Moskovassa, joista 65% osui rakennukseen ja 33% tielle. Äänestyspaikkoja oli noin 3500 kpl, joista lievän jälkiprosessoinnin jälkeen 97% osui rakennukseen. Venäjällä on noin 5000 orpokotia: alueelliset vaihtelut olivat suuria. Isot kaupungit (Moskova, Pietari) ovat hyvin kartoitettuja alueita, mutta muualla vaihtelu on hyvin suurta. Maxim oli myös tehnyt kevyen vertailun kaupalliseen geokoodaus-palveluun (Yandex): molemmat olivat yhtä huonoja (tai hyviä) riippuen alueesta. OSM osoitteiden parantaminen edellyttää lisää kartoitusta, mutta myös posiitivisen palautteen antamista kartoittajille geokoodauksen hyödyntämisestä.

Gone Shopping: detailed retail mapping – Jerry Clough: Jerryä oli ruvennut häiritsemään kaikenlaiset Internet luettelot (YACID=Yet Another Crap Internet Directory): Nottinghamissa 6 vuotta sitten lopetettu pubi, jonka rakennus oli purettu 4 vuotta sitten, löytyy edelleen lukuisista luettelopalveluista. Nottingham on Iso-Britannian 8. suurin vähittäiskauppa-alue, joten Jerry päätti tehdä asialle jotain.

Yksi käytetyistä lähtöaineistoista oli luettelo hygieeniapasseista (Food Hygiene Rating): vapaa paikallinen aineisto. Kattaa 50-60% kaikista vähittäiskaupoista. Täydentävä kartoitus ilmavalokuvilta ja kuvaamalla paikan päällä kauppojen sekä kahviloidan tiedot. Kauppakeskusten kartoittaminen on hankalaa: valokuvaaminen kielletty, useita tasoja, sisätilojen kartoitus.

Open 2.5D maps: concepts and rendering pipeline – Vladimir Elistratov: Perustietoa OSM aineiston visualisoinnista 3D malleiksi. Mainittuja Open Source -ohjelmistoja: POV-Ray ja Blender. Myös F4-kartat mukana esityksessä:

SOTM Baltics F4 map

World Cleanup and World Waste Map – Kadi Kenk: Virossa oli noin viisi vuotta sitten hyvin roskaista. Let’s Do It! -projekti keräsi 600 vapaaehtoista siivoamaan maan. 300 roskien kartoittajaa yhden viikonlopun aikana. Yli 500 yhteistyökumppania, 0 euron budjetti. Kampanjaan ilmoittautui yli 40k ihmistä. Video valoittaa enemmän asiaa:

Kampanja jatkuu nyt hieman erilaisena: http://www.letsdoitworld.org/.

Seuraavaksi siirrymme lounaalle. Raportointi jatkuu ellei lounas venähdy pitkäksi 😉

SOTM Baltics – osa II

%d bloggers like this: