Jatkan raportointia Geoinformatiikan tutkimuspäiviltä. Ensimmäisen päivän huomiot osissa I ja II.  Muista päivittää sivua, tekstiä tullee tajunnanvirtana.

Tulevaisuuden trendejä geoinformatiikassa

Paikkatietojen käytön tulevaisuus, näkökulmina teholaskenta ja vuorovaikutteisuus – Juha Oksanen (Geoinformatiikan ja kartografian osasto, Geodeettinen laitos): Juhan ensimmäiset kokemukset paikkatiedoista ovat 90-luvulta: muista itsekin hyvin ARC/INFOn komentorivit. Komentoriveissä ei ole mitään pahaa: tekee juuri niin kuin komennetaan, komentojonot on helppo toistaa. Koeta nauhoittaa hiirellä napsuttelu jonnekin.

Teholaskenta antaa työkaluja paikkatietoanalyysien skaalautumiseen isoihin paikkatietoaineistoihin, esimerkiksi 2m korkeusmalli Suomesta (750 Gt) on jo iso paikkatietoaineisto. Kaikki kaupalliset paikkatieto-ohjelmistot eivät skaalaudu riittävästi. Big Data ei ole giga- tai teratavuja vaan näitä suurempia peta- yms. tavuja.

Paikkatietojen käytössä tapahtuu muutos eräajoista vuorovaikutteisiin työskentelyyn. Paikkatietojen epävarmuuden huomioivat analyysit ovat raskaita. esimerkiksi sumean valuma-alueanalyysin muodostamisessa tehdään MonteCarlo-simuloinnilla muutama sata tai tuhat kertaa. Algoritmien rinnakkaistaminen GPU-prosessoreille on yksi mielenkiintoinen tutkimushanke: VALUE I ja II sekä Quick-GC ja SUPRA hankkeet.

TASSU-hankkeessa tehdyt monikosketusnäytöt ovat tulossa ensi viikon perjantaista lähtien luontokeskus Haltiassa.

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot – Sakari Tuominen (METLA): VMI tietoaineistot ovat olleet vapaasti saatavissa vuoden 2012 lopulta lähtien. Metla ei tarjoa aineistoista karttakuvia: aineistoon voi tutustua Paikkatietoikkunnassa. Metlan latauspalvelusta voi ladata alkuperäiset tiedostot paikkatieto-ohjelmistossa käytettäväksi.

VMI on tehty satelliittikuvilla, uuden sukupolven metsäinventointijärjestelmä käyttää hyväkseen laserkeilausaineistoja ja ortoilmakuvia (väri- ja väärävärikuvat). Systemaattinen ruutuhilan koko 16 x 16 m, mukana myös automaattinen metsikkokuviointi (mitenköhän tämä sopii suomalaisten metsäorganisaation prosesseihin? Muualla maailmassa tämä jokapäiväistä, Suomi jäänyt 1960-luvulle. IMHO).

Metlan laskentamenetelmissä pyritty hyödyntymään Open Source -ohjelmistoja. Hyödynnetään GRASS ja R -ohjelmistoja. Sakari mainitsi, että NFI-Tools julkaistaisiin avoimena lähdekoodina. Mitä, missä ja milloin jäi epäselväksi. Ainakin minulle.

Aineistoja ja työkaluja

Helsinki Region Infoshare – Ville Meloni (Forum Virium Helsinki):HRI pilottihanke, jonka pilotointivaihe päättyi vuoden 2012 lopussa. Vakiinnuttaminen vuonna 2013 ja osa osallistuvien kuntien toimintaa 2014 -. Esimerkkeinä Ville käyttää HSL matka-aikakarttaa. HSL on muuten hankkinut matka-aikakartan avoimeksi lähdekoodiksi, seuraa HSL Dev-sivustoa, jos haluat hyödyntää. Blindsquare hyödyntää OpenStreetMapia (esillä ALPO seminaarissa ensi viikolla, ilmoittaudu!). HRIn kokemukset tietojen avaamisesta ja sovelluksista on koottuna HRI 2 vuotta julkaisuun.

Paikkatiedon infrastruktuuri tutkimuksen palveluksessa – Antti Rainio (Maanmittauslaitos): Inspire-direktiivin raportointi vuosilta 2010-2012 on tehty: Suomessa investoitu 5 miljoonaa euroa, 500 miljoonaan palvelupyyntöä  vuodessa ja 30 viranomaisen 400 karttatasoa. Ja vielä uuppuu vielä monta viranomaista (lähinnä kuntia). Paikkatiedon palvelualustat ovat tulossa. FORGE tullee paikkatieto maustein…

Karttapohjainen kyselypalvelu Harava – Jan Lindbom (Dimenteq Oy): Harava on ”karttapohjainen kokemuksellisen tiedon palautekanava”. Harava on palvelualusta, jonka päälle eri organisaatiot voivat tehdä omia kyselyjään. Palvelulla ei ole kerätyn tiedon analyysityökalu tai yleinen palautepalvelu. Harava on integroitu Tarkkailija- ja Liiteri-palveluihin. Tarkkailija vahtii puolestasi viranomaisten toimintaa omalla kotialueellasi (tai muualta).

Haravaan on tehty muutamia valmiita kysymyssarjoja yhdessä pilottitoimijoiden kanssa. Tampereen kaupunki sai osayleiskaavaa koskevaan kyselyyn 1400 vastausta. Joensuun kaupunki löysi lepakkojen talvehtimispaikat Harava kyselyn avulla.

R, avoin data ja toistettavat analyysit – Joona Lehtomäki (Louhos): Kuilu tieteellisen julkaisun ja toistettavuuden välillä on edelleen iso: teet analyysin, julkaiset PDF:nä. Mutta kuinka joku voi toistaa väitteet.

R on tullut 2000-luvulla hyvin suosittu tilastollinen työkalu: Joonan kalvoissa näytettiin sähköpostilistojen viestien määrä: SAS, SPSS kaukana R:n takana. Toistettavuus voidaan hallita R-, knitr- ja Markdown-ohjelmistojen avulla: syntyy yksi tiedosto, jossa julkaisu sekä käytetyt ja toistettavat analyysit.

Sorvi on suomalaisen avoimen datan R-paketti. Keskeiset ominaisuudet: datan saataavuus, läpinäkyvyys ja toistettavuus, uusia tutkimusvälineitä sekä vuorovaikutteisiis. Datawiki on dataopas esimerkein.

Toistettavuus ja läpinäkyvyys paranee kun avaamme ja jaamme datan, koodin ja osaamisen.

Nyt siirrymme lounaalle, osa IV alkanee paneelikeskustelun kommentoinnilla.