Blogiarkistot

Kaupunkipyörähaaste – osa 1

Viime vuonna HSL aloitti kaupunkipyörien kokeilun Helsingissä. Suosio oli valtava ja itsekin käytin useampaan kertaan pyöriä. Tänä vuonna kaupunkipyörien määrä on kasvanut huimasti ja asemat ovat laajentuneet myös Espooseen. On siis aika aloittaa Kaupunkipyörähaaste!

Kaupunkipyörähaasteessa on tarkoitus kiertää kaupunkipyöräasemat. Sarjoja voi laatia useita: kaupunginosa-, kaupunki- tai koko kaupunkipyöräverkostosarja. Itselleni sopii parhaiten tuo keskimmäinen: joten tänään aion suorittaa (ensimmäisenä?) Espoon kaupunkipyörähaasteen!

KaupunkipyöriäOlarissa

Kaupunkipyöriä Espoon Olarissa

Suunnittelu

Haasteen suorittaminen kannattaa aloittaa huolellisella suunnittelulla. Ensin valitaan haasteen alueellinen kattavuus ja tarkistetaan pyörien lukumäärät eri asemilla. Tähän soveltuu parhaiten Kaupunkifillarit.fi -sivusto. Espoossa näyttää pyöriä olevan tasaisesti saatavilla:

Kaupunkifillarit_Espoo.png

Seuraavaksi ongelmaksi nousee reitinvalinta: mikä on paras/nopen reitti kulkea kaikki kaupunkipyöräasemat läpi? Perinteisessä suunnistuksessa on helppoa, kun rata on valmiiksi valittu, pitää tehdä ainoastaan paras reitin valinta rastipisteiden välillä. (Huomautus paikkatietoanalyytikoille: ei ole mitään valmista järjestelmää/aineistoa, joka tähän oikeasti sopisi. Älkää tarjoilko mitään kaupallisia tai avoimia järjestelmiä: niissä ei ole riittävästi tietoa haasteen tarpeisiin. Piste. Voi kommentoida alla, niin murskaan sitten ne teidän ns. ”perustelut” 😉

Tavallisille haasteeseen vastaaville löytyy muutamakin mahdollisuus tehdä ihan riittävän hyvä reitinvalinta. Espoon kaupunkipyörähaaste on reitinvalinnan suhteen helppo: lähdetään pohjoisesta ja edetään etelään Nokkalaan. Kaiken lisäksi Nokkalan Majakka tarjoaa haasteen suorittajalle palautumiseväät hienossa ympäristössä. Kesällä voi ehkä pulahtaa myös uimaan.

Kokeilin optimaalisen reitin valintaa useammallakin OpenStreetMap-pohjaisella välineellä. Päädyin kolmeen suhteellisen hyvään työkaluun: Skobbler, OpenRouteService ja Graphhopper. Kaikissa palveluissa voi tehdä reitinoptimoinnin pyöräilijöille ja reitin voi ladata GPX-tiedostona, jota voi sitten käyttää GPS laitteessa tai kännykässä. Lisäksi kaikissa on myös API, joten näppärät koodaajat voivat toteuttaa omia palvelujaan kaupunkipyörähaasteeseen.

Kaupunkipyörät_Espoo_Skobbler

Kaupunkipyörät_Espoo_OpenRouteService

Kaupunkipyörät_Espoo_Graphhopper

Itse siirsin vielä GPX-reitit QGIS-ohjelmistoon ja tein paperikartan (työskentelen ICT-alalla, en luota sähköisiin tietovälineisiin).

Kaupunkipyörähaaste_2017_Espoo

Toteutus

Mukaan ei oikeastaan tarvita muuta kuin käyttöoikeus Kaupunkipyöriin. Varaan itselleni nyt kuitenkin mukaan GPS-laitteen (GPX-reitin tallentamista varten), tulostetun reittikartan, vesipullon ja pyöräilykypärän. Kamat on suunnilleen pakattu, joten klo 11 jälkeen on tarkoitus lähteä liikkeelle. Perillä Nokkalassa joskus klo 11:30 jälkeen: ajamiseen mennee reilu 20 min ja vaihtoihin sitten jotain. Raportoin tarkemmin siten myöhemmin, jos olen suorittanut Kaupunkipyörähaasteen.

Mainokset

Paikkatietomarkkinoiden satoa

Alkuviikolla pidettiin Paikkatietomarkkinat. Viiden vuoden tauon jälkeen olin tiskin toisella puolella. Ei se maailma kovin erilainen ole näyteilleasettajan puolelta. Mitä nyt on hirveä kiire ennen, aikana ja jälkeen. Asiaa ei tietysti helpottanut 4 esiintymistä erilaisissa foorumeissa. Lupasin, että kalvot tulevat ladattavaksi nettin. Myös joitain tarkempia ohjeita keräilen tässä kokoon, lähiaikoina on siis tulossa useampia kirjoitelmia eri aiheista.

Ensimmäinen esitykseni koski projektia, jossa selvitimme Espoon kaupungille liito-oravien mahdollisia liitopolkuja. Tavoitteena oli paikkatietoanalyysien avulla selvittää mistä kohdin liito-oravat mahdollisesti ylittävät Espoon pääväyliä (Kehät I, II, III, Turunväylä ja Länsiväylä). Kalvot löytyvät ensimmäisen kuvan takaa (pdf, 6 Mt)

LIITO-ORAVIEN LIITOPOLUT KAUPUNKISUUNNITTELUN TUKENA

Seuraavassa kuvassa on visualisoitu liitopolkuja Länsiväylän yli Niittykummun kohdalla.

PtrVol_PTM2015_ylitys

Aina paikkatietoanalyysin tulokset eivät vastaa todellisuutta. Oheisessa esimerkissä on Turvesolmun kohdalta laskennan tulokset. Lähtöaineistona käytetty LIDAR-aineisto oli vuodelta 2013,. Kuvan taustalla olevasta ortoilmakuvasta voi nähdä, että alueella ei ole enää puustoa. Tuskinpa myöskään liitopolkuja.

PtrVol_PTM2015_turvesolmu

SUPRA karttapalvelu – miksi siitä pitäisi innostua?

Suomen paikkatietoalan julkisin salaisuus on jo muutaman vuoden ollut SUPRA-hankkeen karttapalvelu. Maanmittauslaitoksen FGI Paikkatietokeskuksessa (ex-Geodeettinen laitos) on kehitetty jo vuosien ajan paikkatietojen teholaskentaa yhdessä Åbo Akademin kanssa. Lyhyesti: rinnakkaistetaan paikkatietoanalyysit ja suoritetaan laskenta näytönohjaimen GPU-suorittimilla. Tarkemmin: http://www.mdpi.com/2220-9964/4/4/1813.

Itse olen päässyt seuraamaan hanketta yrityksistä koostuvan ohjausryhmän jäsenenä. Suunnilleen ensimmäisestä demosta lähtien olen vauhkonnut, että tästä pitäisi tehdä liiketoimintaa. Ehkä sellaista on jo tulossa. Toivottovasti.

Jos et ole vakuuttunut, niin nyt sinulla on itse mahdollisuus kokeilla SUPRAn karttapalvelua. Tutkimusryhmä tarjoaa live demon vuoden 2015 loppuun asti: http://supra.abo.fi/

SUPRA - Jyväskylä - running

Lyhyet ohjeet palvelun käyttöön:

  1. Siirry halumallesi alueelle, yllä on kaappauskuva Jyväskylän alueelta. Palvelussa on Pohjois-Euroopan alueelta Sports Trackerin käyttäjien GPS-polkuja (800k jälkeä, noin 2.8 miljardia GPS pistettä)
  2. Valitse oikealta valikosta parametrit ja kartta päivittyy.
  3. Kokeile mitä reittejä pyöräilijät tai juoksijat käyttävät. Harjun alueella juostaan kesällä. Rullaluistelijat kiertävät Jyväsjärveä. Arvelen, että kaikki kaupunkisuunnitellijat sekä SmartCity hipsterit haluaisivat tämmöisen palvelun käyttöönsä.

Tämmöisiähän heat map -viritelmiä on nähty vaikka kuinka paljon. Mitä tässä nyt on niin erikoista?
Veronmaksajien rahaa on taas tuhlattu turhanpäiväiseen.
Amerikkalaiset ovat tehneet jo paljon parempia.

No niin, jospa hieman selitän taustoja:

  • Ensinnäkin paikkatietoanalyysit tehdään lennosta. Ei siis mitään valmiiksi laskettuja karttatiiliä (cached map tiles) tai vastaavia. Viivettä syntyy käytännössä vain siitä kun analyysin visualisointia varten tehdyt karttatiilet siirretään Åbon palvelimelta selaimellesi. Tulos syntyy millisekunneissa (millisekunti on 1/1000 sekuntia, tulokset aina siis alle 1 s)
  • Paikkatietoanalyysi ei ole yksinkertainen laitetaan-viivoille-arvoja-ja-visualisoidaan. Aineiston laatu (kaiken maailman älypuhelin GPS-virityksiä) moninaiset ominaisuustiedot yms. tekevät asiasta ongelmallisen.
  • 2.8 miljardia pistettä ja 800k+ viivaa ei ole ihan super massiivinen paikkatietoaineisto. Mutta liikaa useimmille paikkatieto-ohjelmistoille, lähdekoodiin katsomatta.
  • Karttapalvelun demolaitteistosta ei minulla ole tarkempaa tietoa. Mutta käsitykseni mukaan sellaista perus-ATK-kamaa, jota löytyy jokaisen teinipojan pelikoneesta.
  • Jos tuntuu silti köykäiseltä demolta, niin koeta rakentaa itse vastaava. Väitän, että yksikään kaupallinen _TAI_ avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto ei pysty vastaavaan suorituskykyyn. Ainakan samalla raudalla. Tässä(kin) asiassa haluaisin olla väärässä. Taitaa jäädä haaveeksi.

Nyt vaan odotellaan, kun SUPRA-hanke julkaisee ohjelmiston lähdekoodit Githubissa (mieluiten MIT, EUPL:kin on ihan kiva). Meritulvaskenaarioon liityvä lähdekoodi on luettavissa Githubissa: https://github.com/jsoksane/cageo. Ei sama kuin SUPRA, mutta tuosta pääsee noheva koodaajaa jäljille toteutuksesta.

Tarkennettu 18.10.2015: sarkasmia korostettu ja Github-linkki lisätty.

Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla -seminaarin satoa – osa II

Aamupäivän osuus täällä

Lounaan jälkeen Juha Järvi kertoi HSL:n matka-aikakartasta.  Suurimpina käyttäjäryhminä muuttajat (henkilöt tai yritykset). OpenStreetMap tieverkon avulla lasketaan jalankulku- ja pyöräilyreitit. Laskenta tehdään selaimessa: JavaScriptillä. Lievästi paljon nopeampi kuin keskitetyllä palvelimella tehdyt hakupalvelut. Tämmöisen paikallisen selainsovelluksen haittana on tietysti se, että käytettävä aineisto pitää ladata selaimeen. Juha on tehnyt hyvän työn: koko aineisto on muutaman megatavun kokoinen. Ei siis suositella huonoilla mobiiliyhteyksillä käytettävissä. Mutta mikä tahansa ADSL/3G yhteys on ihan riittävä.

HSL_Matka-aika

Lassi Tani oli komennettu parempiin hommin ja Hannu-Pekka Rantaniemi puhui Helsingin seudun liikennevirtojen visualisoinneista. Ensimmäistä kertaa nähtiin myös kuinka visualisointi oikeasti syntyy.

Teemu Peltonen oli nostetty hyllyltä alas ja hän tuli kertomaan tekemistään palveluista:

  • kartat.hylly.org – Maastotietokannasta tuotettu maastokartta Garmin GPS-laitteisiin. Hinta 0 €. Ladattu yli 25 000 kertaa.
  • liikenne.hylly.org – yhdistelee avoimesti saatavilla olevaa liikennetietoa
  • saa.hylly.org – säätietoja kartalla

Näistä vielä kuullaan:

liikenne_lahirata

Ainoa kysymys, jonka osasin Teemulle tehdä: ”Miksi?”. Vastaus oli yksinkertainen: ”Koska voin”.

Lauri Kajan valoitti säätilastojen visualisoinnista avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla. Aalto-yliopistossa tehty kurssityö lähti vähän lapasesta ja tuli tehtyä säätietojen visualisointi. Värien etsintään Lauri oli käyttänyt ColorBreweriä, itse olen suosinut tuota JavaScript-versiota.

WMP2013

Iltapäivän ohjelman on tähän mennessä ollut parempi kuin aamupäivällä. Tai ainakin mielenkiintoisempi. Odotusarvo lopuille puhujille on nyt kovempi.

”Hyperspektridatasta tehtävät paikkatietoanalyysit” oli Petri Nygrénin esityksen otsikkona. Hyperspektrisensoreita käytetään laajasti metsätaloudessa maailmalla, muttei Suomessa (ei taida olla suutarin lapsilla kenkiä). Toistaiseksi Specim:n kamerat ovat suhteellisen isoja UAV-käyttöön: nyt 10-11 kg, tulossa 4-5 kg.

David Eränen kertoi paikkatietoanalyysien suorittamisesta teholaskentaympäristössä. Teholaskentaa tehdään GPU (Graphical processing units) eli näytönohjainprosessoreillea. Suomeen on tulossa käyttöön 2 x 2 m korkeusmalli, joka tarkoittaa 208 miljardia korkeuspistettä, valuma-aluiden laskenta on siis CPU-intensitiivinen tehtävä. Nyt kehitetty GPU arkkitehtuuri oli testien mukaan 200x nopeampi kuin kaupallinen ohjelmisto.

Seminaarin anti oli mielenkiintoinen. Kiitoksia järjestäjille! Yhteenvetokeskustelun yhteenveto jää nyt tekemättä.

Esitykset ovat ladattavissa ProGISin sivuilta.

Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla -seminaarin satoa

Poligoni_logoOsallistuin to 11.4.2013 Poligonin ja ProGIS:in järjestämään seminaarin: ”Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla”. Tilaisuus järjestettiin Otaniemessa, niin tutussa salissa E. Vielä ei päärakennuksen peruskorjaus ollut päässyt muuttamaan vanhoja seiniä.

ProGIS_logoPoligonille tilaisuus oli Teemapäivä ja ProGIS:lle Kevätseminaari. Hyvä, että yhdistysten voimavarat yhdistettiin. Myös osallistujien aikaa säästyy, kun ei tarvitse joka viikko istua seminaarissa.

Tuuli Toivonen alusti aluksi paikkatietoanalyysien ja visualisoinnin hyödyistä. Inspire-seminaarissa olleet havaitsivat esityksissä samoja piirteitä: hyviä kalvoja on syytä kierrättää. Johdatuksen jälkeen Tuuli pääsi taas vauhtiin ja tulos on aina pysäyttävää. Uusi tuttavuus paikkatieto-ohjelmistoista oli Zonation. Open Science -liikehdintä edellyttää avoimuutta ja toistettavuutta. Tästä johtuen paikkatietoanalyysien prosessointikoodi pitäisi myös avata.  Sama koskee myös visualisointeja. Hyvä esimerkki on WorldGrids. Yhteenvetona:

  • Laadukas tieto on tärkeää analyyseille
  • Kartografian ja tilastotieteen perussäännöt pätevät edelleen (vanhoillakin on siis vielä markkina-arvoa)
  • Lopputuloksen lisäksi myös prosessi on arvokas. Voisiko senkin jakaa?

Omaa osamista voi päivittää helposti nettiopiskelulla: Tuuli seuraa Courseran kursseja.

HRI:n Tanja Lahti kertoi, avoimen datan löytämisestä, käyttöönotosta ja jakamisesta. HRI:n verkkosivuilla on kaksi roolia:

  • Clearing house: ”Data metatietorekisteri”
  • Tiedon jakelija: ”Helsingin seudun datakatalogi”

HRI:tä on rakennettu pilottina 2010-2012. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus vakiinnuttaa toiminta sekä siirtyä vuonna 2014 kuntien normaaliksi toiminnaksi. HRI:llä on haastava lista toivottavista paikkatietoaineistojen avauksista: opaskartta, osoitteet (avattu Helsingin osalta CSV-tiedostona), kiinteistörekisteri, rakennuskiellot, ajantasa-asemakaava, yleiskaava, ilmanlaatupisteet (HSY), pilantuneet maat, korkeustiedot (tulvariskialueet), suunnittelutarvealueet. Datatoiveet voi lähettää HRI:lle suoraan: http://www.hri.fi/fi/datatoiveet/

Roope Tervo Ilmatieteen laitoksella kertoi säätietojen avauksesta. Ensimmäiset palvelut ovat jo beta-vaiheessa, tuotantoon siirryttäneen kesällä 2013. Avoimen datan rajapintoja toteutetaan niin, että myös Inspire-direktiivin vaikutukset voidaan hoitaa samalla palvelulla: kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Datan rakenn noudattaa O&M (Observation & Measurement) standardin perusrakennetta.

Hiladataa ei tulla jakamaan GML-formaatissa. Hirlam painepinnat tuottavat 17 Gt 4 krt vuorokaudessa. Kun tuon binääridatan muuttaisi GML-tiedostoksi (siis XML:n), niin voitte kuvitella tietoaineistojen kokoa. GML:nä jaetaan linkkiä binääridataan, jonka käyttäjät (kuka? voi sitten käsitellä haluamallaan tavalla.

Ilmatieteen laitos julkaisee myös avoimen lähdekoodin kirjaston (MetO Lin) datan käytän helpottamiseksi. Jakelu GitHub:ssa: JavaScript, Python ja JAVA (ehkä) tuki.

Eero Salminen näytti esimerkkejä paikkatietoanalyysien käytöstä kaupunkisuunnittelussa. KTM:n piti tietysti todeta: ”Jonkun verran joutuu käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, kuten QGIS” 😉. Tarkennettu 29.4.2013: ”Jotkut meillä käyttävät avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, kuten QGIS” (ks. lisää kommenteista). Muutamia esimerkkejä kouluverkon optimoinnista ja turvallisista koulureiteistä: ilmeisesti lopputuloksia ei ole jaettu avoimena aineistona kuntalaisten käyttöön. Prossessointikoodeista puhumattakaan.

Kävelyhoukuttavuuden analyysin tulokset haluaisin kaikkien kaupunkisuunnittelulautakunnissa istuvien poliittisten päättäjien käyttöön, ehkä pitäisi tehdä myös tuon antianalyysi. Tuolla ”autoiluhoukuttavuus” -analyysillä voisi ymmärtää paremmin kuntalaisten halukkuutta yksityisautoiluun.

Tiia Palvimo näytti demoja paikkatietoanalyysien mahdollisuuksista. 3D visualisointi on perin näyttävää, mutta aika monen paikkatietoanalyytikon kykyjen ulkopuolella. Mielenkiintoinen demo, jonka perusteella Ruoholahden 7 päiväkodista ainakin 3 pitäisi siirtää Töölön. Toivottavasti tulokset on tehty Helsingin toimesta tai ainakin tulokset on kerrottu eteenpäin.

Päijät-Hämeen maakunnassa oli tehty tuulivoimaloista näkyvyysanalyysiä. Ainakin asukkaat pääsevät kommentoimaan, mutta toivottavasti myös kesäasukkaat. Analyysi oli tehty Maanmittauslaitoksen avoimilla korkeusmalleilla.

Petri Kola informoi vuosittaisesta Apps4Finland -kilpailusta. Nyt tulossa 5. kerta: varsinaisesta kisaa ei ole vielä julkaistu. Mutta nyt oli saatavilla ennakkotietoa. Koska mitään salassapitolausekkeita ei ollut käytössä, vuodan kaiken. Lienee sallitua ottaen huomioon kilpailun luonteen.

Apps4Finland: avoimen datan hyödyntämisen SM-kilpailut. Esimerkkejä edellisten vuosien kilpailutöistä. Vuoden 2013 sarjat ja aikataulut noudattanevat edellisten vuosien kaavaa: kisan julkistus keväällä, elo-syyskuussa työpajoja, palautus marraskuussa sekä palkintogaala joulukuussa.

Iltapäivän osuus eri kirjoitelmassa

Asiantuntijoita kuntauudistukseen

Suomalaisen hallintokulttuurin mukaisesti julkisten asioiden valmistelu tapahtuu salaisesti. Kun päätökset on tehty, niin niitä ei voida enää muuttaa. Suomen kuvalehti julkaisi pe 13.1.2012 salaisen kuntakartan. Kartasta voi päätellä, että päätöksenteossa kunnioitetaan nykyisiä kunrajoja. Parempi ratkaisu olisi varmasti muodostaa täysin uudet kuntarajat.

Paikkatietoanalyysien avulla olisi helppo tehdä päätettyjen periaatteiden perusteella optimaaliset kuntarajat. Periaatteita voisivat olla esimerkiksi väestön ja työpaikkojen tasapainottaminen, nykyisen liikenne-, energia-, tietoliikenne- ja muiden infrastruktuurien tehokas käyttö ja muut sijaintiin liittyvät seikat. Tässä mallissa on tietysti ongelmana se, että poliittiselle harkinnalle ei jää tilaa. Mitäs me sitten poliitikoilla teemme? Poliitikoita on verrattu useasti vaippoihin: molempia pitää vaihtaa säännöllisesti. Toisaalta kun lapsi oppii kuivaksi, niin ei ole tarvetta vaipoille. Itse olen jo siinä iässä, että uuteen vaippaikään on vähemmän aikaa kun uskonkaan.

Espoon kaupungin virkamiehissä (tai poliitikoissa) on ilmiselvästi herännyt ajatus: olisiko ehkä akateemisella maailmalla jotain annettavaa kuntauudistukseen? Löytyisiköhän Suomesta joku erityisesti kaupungien maantieteeseen perehtynyttä tutkijaa? Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara oli kutsuttu puhumaan Espoon valtuustoseminaariin ke 18.1.2012, aiheena ”Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? ”. Vaattovaaran ajatukset olisivat voineet vanhaan hyvään aikaan jäädä hyvin pienen kuulijakunnan iloksi. Mutta nyt koko puheenvuoro on meidän kaikkien katseltavissa ja kuunnelteltavissa Espoon kaupungin sivuilta:

Seminaarin viimeisessä puheenvuorossa toivottiin, että video siirrettäisiin CD:lle ja lähetettäisiin Helsingin päättäjille katsottavaksi. Ehkä naapurissa on sen verran vanhat Internet-yhteydet, että webin kautta katselu jää tekemättä. Ehkä se DVD olisi ihan hyvä vaihtoehto…

Espoolaisena olen tietysti sitä mieltä, että tarvitsemme ehdottomasti syväsataman ja lentokentän. Tästä johtuen Helsinki ja Vantaa voidaan liittää Espooseen. Asukkaista ja virkamiehistä voidaan neuvotella erikseen, poliitikoista ei 😉

Paikkatietoiskuja – osa 5

Turun kaupungin uusimmassa Paikkatietoiskuja -julkaisussa käsitellään taloudellisten säästöjen saavuttamista reitin optimoinnilla.

Mielestäni monesti ylikorostetaan säästynyttä ajoaikaa ja/tai kustannuksia. Varsinkin julkisten palvelujen osalta on tärkeää huomioida, että ajoajassa säästetty aika tuo lisää palveluaikaa. Eräässä itäsuomalaisessa kaupungissa on voitu kasvattaa oleellisesti kotihoidon palveluaikaa asiakkaiden (lue: mummojen) luona, kun on käytetty hyvin kevyesti paikkatietoanalyysejä.

Paikkatietoanalyysit kuntauudistuksessa

Uuden hallitusohjelman mukaisesti vanhat opit/ohjelmat heitettiin roskakoriin ja kuntauudistusta tehdään nyt uudelta pohjalta. Ministeri Virkkusen puheenvuoro sisälsi mielenkiintoisia heittoja. Esitys sisältää monta teemakarttaa valituista aiheista. Lisäksi Rakenntyöryhmän tulee laati esityksensä ”myös karttamuotoisena”. Toivottavasti myös paikkatietoanalyysejä tehtäisiin. Ja syvällisemmin kuin tuohon esitykseen on tehty. Pelkkä tilastoaineistojen visualisointi teemakartoilla ei tuo riittävästi tietoa päätösentekon tueksi. Tehdyt pendelöintikartat ovat jotenkin 90-lukulaisia.

Jo ennen vaaleja kuntarajojen uusia linjauksia tehtiin kovalla kiireellä. Toivottavasti näitä voisi käyttää hyväksi, ovathan Vihreätkin hallituksessa. Vai onko se vain Kokoomuksen puistoryhmä? Klikkaa karttaa ja voit tarkastella 100 uuden kunnan rajoja verrattuna nykyisiin kuntarajoihin:

%d bloggers like this: