Kaupunkipyörähaaste – Suoritettu!

Ensimmäinen kaupunkipyörähaaste on nyt suoritettu: kaikki Espoon kaupunkipyöräasemat pyöräilty läpi. Haaste alkoi Ruomelantien asemalta klo 11:32 ja Nokkalan pyöräasemalla olin 12:11. Aikaa meni siis 39 minuuttia, sekunteja ei tässä kannata ruveta laskemaan. Vielä.

HaasteAikataulu

Omasta käyttöhistoriasta kaapattuna. Miksi noita ei muuten saa ladattua CSV-tiedostona? Haloo HSL: Mydata on se kova sana!

Minulle varmaan tavoiteaika voisi olla siinä 30 minuutin tienoilla,. Oikeat pyöräilijät varmaan saavat leikitellen 20 minuuttia rikottua.

Suurempia ongelmia ei ollut pyörien kanssa. Ainoastaan Suomenlahdentien asemalla en saanutkaan uutta pyörää alle, vaan jouduin ottamaan uudestaan saman pyörän alle.

Kuten voi arvata niin suurimmat ulkopuoliset ongelmat tulivat siitä, että OpenStreetMap:istä(kin) puuttui työmaita, jotka aiheuttivat lievää kiemurtelua reitillä:

RoadBlock1


Kuunkadun pohjoispuoli ei ollutkaan ajokunnossa

RoadBlock2


Matinkartanontien asemalle saavuttaessa Matiraitti oli poikki. Ei mitään viitoitusta kuinka olisi voinut kiertää työmaan. Tuli kokeiltua maasto-ominaisuudet: ruohikolla ihan jees

Kaikkia tietysti kiinnostaa, että kuinka suunnistaminen onnistui. Noh, kohtuullisesti. Maasto on tietysti aika tuttua ja muutamat koukkaukset laitan maastossa olleiden esteiden syyksi 😉 Klikkaa karttaa, niin pääset selailemaan tarkemmin reittiä.

Reittikartalla

Haaste myös videotiin, mutta siinä nyt ei ole hirveästi katseltavaa. Voin sitä näyttää, jos joku joskus ehdottomasti sitä vaatii. Poistun kyllä sitten itse paikalta hyvin nopeasti. Videoinnin lisäksi huoltojoukot suorittivat still-kuvaukset Mapillary-palveluun.

Kuvauskalusto

Koko jotoksen voi siis selata myös Mapillaryn-palvelusta

MapillaryUI

Huomioita muille suorittajille

Muutamia pikaisia vinkkejä, jos joku muu haluaa suorittaa haasteen:

  • Matkakortti voi olla nopeampi kuin tunnusluku/pin
  • Kannattaa odottaa että pyörä on palautunut, ennen kuin rupea syöttämään toiseen pyörään tunnusta
  • Vesipullo kannattaa kuljettaa korissa. Reppu ei ehkä ole paras väline. Tavaroiden heittäminen etukorista toiseen sujuu helposti
  • Nopein ajankohta lienee aamuyöstä, kun muuta liikennettä ei ole häiritsemässä
  • Korkeuserojen huomioiminen säästää pohkeita. Tai tietysti jos sykettä nyt erityisesti hakee, niin asiahan on toinen.
  • Pitäisi saada joku Leaderboard aikaiseksi 😉

Lopuksi toivotetaan kaikille kaupunkilaisille oikein hyvää äitienpäivää! Laittakaa äidit pyörän päälle!

Kaupunkipyörähaaste – osa 1

Viime vuonna HSL aloitti kaupunkipyörien kokeilun Helsingissä. Suosio oli valtava ja itsekin käytin useampaan kertaan pyöriä. Tänä vuonna kaupunkipyörien määrä on kasvanut huimasti ja asemat ovat laajentuneet myös Espooseen. On siis aika aloittaa Kaupunkipyörähaaste!

Kaupunkipyörähaasteessa on tarkoitus kiertää kaupunkipyöräasemat. Sarjoja voi laatia useita: kaupunginosa-, kaupunki- tai koko kaupunkipyöräverkostosarja. Itselleni sopii parhaiten tuo keskimmäinen: joten tänään aion suorittaa (ensimmäisenä?) Espoon kaupunkipyörähaasteen!

KaupunkipyöriäOlarissa

Kaupunkipyöriä Espoon Olarissa

Suunnittelu

Haasteen suorittaminen kannattaa aloittaa huolellisella suunnittelulla. Ensin valitaan haasteen alueellinen kattavuus ja tarkistetaan pyörien lukumäärät eri asemilla. Tähän soveltuu parhaiten Kaupunkifillarit.fi -sivusto. Espoossa näyttää pyöriä olevan tasaisesti saatavilla:

Kaupunkifillarit_Espoo.png

Seuraavaksi ongelmaksi nousee reitinvalinta: mikä on paras/nopen reitti kulkea kaikki kaupunkipyöräasemat läpi? Perinteisessä suunnistuksessa on helppoa, kun rata on valmiiksi valittu, pitää tehdä ainoastaan paras reitin valinta rastipisteiden välillä. (Huomautus paikkatietoanalyytikoille: ei ole mitään valmista järjestelmää/aineistoa, joka tähän oikeasti sopisi. Älkää tarjoilko mitään kaupallisia tai avoimia järjestelmiä: niissä ei ole riittävästi tietoa haasteen tarpeisiin. Piste. Voi kommentoida alla, niin murskaan sitten ne teidän ns. ”perustelut” 😉

Tavallisille haasteeseen vastaaville löytyy muutamakin mahdollisuus tehdä ihan riittävän hyvä reitinvalinta. Espoon kaupunkipyörähaaste on reitinvalinnan suhteen helppo: lähdetään pohjoisesta ja edetään etelään Nokkalaan. Kaiken lisäksi Nokkalan Majakka tarjoaa haasteen suorittajalle palautumiseväät hienossa ympäristössä. Kesällä voi ehkä pulahtaa myös uimaan.

Kokeilin optimaalisen reitin valintaa useammallakin OpenStreetMap-pohjaisella välineellä. Päädyin kolmeen suhteellisen hyvään työkaluun: Skobbler, OpenRouteService ja Graphhopper. Kaikissa palveluissa voi tehdä reitinoptimoinnin pyöräilijöille ja reitin voi ladata GPX-tiedostona, jota voi sitten käyttää GPS laitteessa tai kännykässä. Lisäksi kaikissa on myös API, joten näppärät koodaajat voivat toteuttaa omia palvelujaan kaupunkipyörähaasteeseen.

Kaupunkipyörät_Espoo_Skobbler

Kaupunkipyörät_Espoo_OpenRouteService

Kaupunkipyörät_Espoo_Graphhopper

Itse siirsin vielä GPX-reitit QGIS-ohjelmistoon ja tein paperikartan (työskentelen ICT-alalla, en luota sähköisiin tietovälineisiin).

Kaupunkipyörähaaste_2017_Espoo

Toteutus

Mukaan ei oikeastaan tarvita muuta kuin käyttöoikeus Kaupunkipyöriin. Varaan itselleni nyt kuitenkin mukaan GPS-laitteen (GPX-reitin tallentamista varten), tulostetun reittikartan, vesipullon ja pyöräilykypärän. Kamat on suunnilleen pakattu, joten klo 11 jälkeen on tarkoitus lähteä liikkeelle. Perillä Nokkalassa joskus klo 11:30 jälkeen: ajamiseen mennee reilu 20 min ja vaihtoihin sitten jotain. Raportoin tarkemmin siten myöhemmin, jos olen suorittanut Kaupunkipyörähaasteen.

Julkisen hankinnan sietämätön avoimuus

Ammattilaisten paikkatietojärjestelmien suurin käyttäjäryhmä on julkinen hallinto. Olen siis parin vuosikymmenen mittaisella työurallani päässyt/joutunut osallistumaan useihin julkisiin hankintoihin. Sekä ostajan että myyjän puolella. Voin sanoa, että kummallakaan puolella ei ole palkitsevaa istua. Myyjät tuskailevat aina huonosti laadittuja tarjouspyytöjä. Ostajat taas pelkäävät että valituksi tulee se kaikkein osaamattomin toimittaja, jonka kanssa joutuu tuskailemaan sitten useamman vuoden kanssa. Vanha suomalainen myyntisananlasku toteaa, että ”julkisen hankinnan voittaa se joka laskee tarjouksen väärin tai kehtaa valehdella eniten”. Kaiken päällä riippuu vielä pelko Markkinaoikeudesta: julkinen nöyryytys lienee kaikille tuttu joko koulusta tai armeijasta (toivottovasti ei työpaikalta). Mutta että kaikki julkiseen hankintaan liittyvät asiat avataan ja sitten vielä julkaistaan koko ammattikunnan reposteltavaksi: sitä ei liene kukaan vapaaehtoisesti halua.

logo_markkinaoikeusMarkkinaoikeuden ratkaisuista ei montaa paikkatietohin liittyvää ratkaisua löydy. Ilmeisesti järjestelmiä tai palveluja hankkivat osaavat asiansa tai sitten markkinoilla on riittänyt kaikille riittävästi töitä. Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:580/16 on kuitenkin päästy puimaan paikkatietoihin liittyviä teknisiä asioita. Valittaja A on laatinut pitkän luettelon tarjouksen pakollisista vaatimuksista, jotka ovat valittajan mukaan olleet ”syrjiviä ja kilpailua rajoittavia”. Yksi kiistanalaisista vaatmuksista on Valittaja A kuvannut seuraavasti:

leaflet_drawellipseToiminnallinen vaatimus V97 ”Karttaikkuna mahdollistaa myös käyttäjän omien piirrosten teon ja tallentamisen. Piirtotyökaluna on oltava ainakin piste, viiva, monikulmio ja ellipsi.” on ollut suhteeton ja kilpailua rajoittava. Ellipsien piirtäminen ei ole millään tavoin oleellista kunnallisten lupien hakuprosessissa, vaan se on täysin teoreettinen lupahakemuksiin liittyvä geometrinen muoto. Tarpeettoman toiminnallisuuden edellyttäminen on ollut kohtuutonta ja kilpailua rajoittavaa, eikä se ole liittynyt kilpailun kohteeseen. Vaatimus on ollut omiaan parantamaan perusteettomasti voittaneen tarjoajan asemaa tarjouskilpailussa.

Ei varmaan pitäisi päästää lakimiehiä tekemään näitä valituksia. Ellipsi lienee ympyrän erikoistapaus (tai päinvastoin). Ei ehkä oleellinen tekninen vaatimus, mutta ei varmaan täysin tarpeeton vaatimus. Luonnollisesti Valittajan A järjestelmässä ei ollut liene tämmöistä ominaisuutta. Joku ”vaihtoehtoiseen totuuteen” uskova olisi varmaan oikonut mutkia tarjousta laatiessa.

Toinen nostoni koskee avoimen lähdekoodin käyttöä. Useiden eurooppalaisten oikeustapausten perusteella, avoimen lähdekoodin käyttöönotto ei ole julkinen hankinta: voit siis ottaa käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmiston ilman kilpailutusta. Kilpailutettavia komponentteja ovat sitten mahdolliset tuki-, koulutus- ja räätälöintipalvelut. Valittajan mukaan avoimen lähdekoodin sovelluksen käyttö on ”kohtuuton ja kilpailua rajoittava”:

logoTekninen vaatimus V10 ”Karttaikkunan toteutuksessa tulee käyttää julkisen hallinnon kehittämää avoimen lähdekoodin ratkaisua, jota maanmittauslaitos hallinnoi. Karttaikkunan lähdekoodi ja ohjelmakomponentit löytyvät osoitteesta www.oskari.org.” on ollut kohtuuton ja kilpailua rajoittava. Vaatimus on nimennyt suoraan järjestelmän, johon toteutuksen on tullut perustua antamatta mahdollisuutta tarjota vastaavia ratkaisuja. Vaatimus on ollut voittanutta tarjoajaa suosiva.

Mitä mieltä Markkinaoikeus sitten oli näistä Valittajan A huomioista? Kokonaisuudessaan Markkinaoikeus hylkäsi valituksen, eikä tästä päätöksestä ole valitetu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Joten päätös perusteluineen on siis yksi lainvoimainen tulkinta näistä asioita.

Vaatimuksesta V97 ei päätöksessä puhuta mitään, joten lienee perusteltua tulkita, että ellipsin (ympyrän) piirtäminen liittyy kunnallisten lupien hakuprosessiin. Rakkaat tietojärjestelmiä rakentavat toimittajat: lisätkää nyt se ellipsin/ympyrän piirto, ettei tartte toista kertaa kolauttaa päätä Markkinaoikeuden tammioveen. ”Vaihtoehtoinen totuus” ei liene sopivaa suomalaisille toimittajille. Toivottovasti ison maan tavat eivät jalkaudu tälle puolen Atlanttia.

Markkinaoikeus katsoo myös, että hankinnan kohteena on teknisen vaatimuksen V10 osalta voinut olla tietyn avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentin käyttö ja integroiminen hankittavaan järjestelmään.

Avoimen lähdekoodin käytön voi siis kirjoittaa tietojärjestelmän pakolliseksi vaatimukseksi. Itse asiassa tuon vaatimuksen voi kirjoittaa jopa niin, että vaaditaan tiettyä avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponenttia. Suomeksi sanottuna: ”Hankimme PostGIS / Geoserver / QGIS -pohjaisen paikkatietojärjestelmän” on sallitu pakollinen vaatimus julkisessa tarjouspyynnössä. Tai en minä mikään lakimies ole, joten ehkä tuo kannattaa tarkistaa omalta hankintalakimieheltä.

Kannattaako sitten Markkinaoikeuteen valittaa? Sitä on vaikea arvioida. Valittaja A:lle tuli korvattavaksi vastapuolen oikeudenkäyntikulut (16 640 euroa). Päälle omat kulut ja tietysti julkisuutta sähköissä medioissa.

Jos virtuaalimetsään haluat mennä nyt

niin takuulla yllätyt.

Lapissa asuu Joulupukin lisäksi myös osaavia paikkatiedon ammattilaisia. Lapin AMK:ssa ovat rakentaneet QGIS:n laajennoksen, jonka avulla voi muodostaa Unity-pelimoottorilla pyörivän virtuaalimetsän. Video kertoo enemmän kuin sanat:

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2017! Toivottovasti ehdin kirjoittaa useampia blogi-kirjoituksia tänä vuonna. Tämä ei ollut lupaus 😉

#PostGISDay on tänään!

PostGIS logoTänään vietetään kansainvälistä PostGISDay:tä. Päivän tarkoituksen on tuoda esiin avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen ja avoimien paikkatietoaineistojen merkitystä paikkatietojen hyödyntämisestä.

Pääkaupunkiseudulla voit osallistua kahteen tapahtumaan: OSM Kahvit Espoo tai OSM GeoBeers. Kovakuntoisimmat juovat ensin kahvit Espoossa ja kiirehtivät sitten itäisen satamakaupungin humuun.

Jos et pääse esteiden tai etäisyyden takia mukaan tapahtumiin, niin voit tutustua PostGIS:n perusteisiin ja HOT Finlandin toimintaan oheisten videoiden avulla.

 

 

Kolme.Pientä.Sanaa on huono idea

Maailmalla on muutama vuosi nyt jo kohkattu What3Words -nimisestä palvelusta. Tämän kaupallisen palvelun tarkoituksena on tuottaa globaali, suljettu osoitejärjestelmä. Tänä syksynä palveluun on tuotettu suomekielen tuki ja markkinointi palvelun käyttöön on alkanut.

Lyhyesti: What3Words ei ole osoitejärjestelmä, vaan koordinaattijärjestelmä. Koordinaattijärjestelmänäkin huono ja suljettu. Kenenkään, yrityksen tai viranomaisen, ei tulisi käyttää palvelua mihinkään.

Aika vahva mielipide. Lukija varmaan odottaa muutamia perusteluja. Osa seuraavista perusteluista on lainattu, varastettu, modifioitu ja ehkä parannettu muutamista blogeista (What3Words – Not.Quite.Right ja A location grid is not an address). Ylistäviäkin kannanottoja on, niiden löytäminen ja arviointi jätetään lukijalle kotitehtäväksi.

What3Words ei ole osoitejärjestelmä

Perusideana W3W:ssä on jakaa maapallon pinta 3 m x 3 m ruutuihin ja antaa näille ruuduille sitten kolmesta sanasta muodostuva yksilöivä tunnus. Tuettuna on lukuisia kieliä, muun muassa suomi.

Nykyisin käytössä olevat osoitejärjestelmät ovat kehittyneet hitaasti. Ensivaiheessa kaiketi postin toimittamisen tueksi, mutta myöhemmin osoitejärjestelmistä on muodostunut keskeinen osa paikkatietoinfrastruktuuria. Ainakin kehittyneissä maissa, palataan kehittyviin maihin hieman myöhemmin.

Nykyiset osoitejärjestelmät ovat hierkisia ja navigoitavia. Esimerkiksi osoitteesta ”Kalevankatu 31, Helsinki, Finland” on hyvin nopeasti tunnistettavissa hierarkisuus: maa-kaupunki-katu-talonumero. Lisäksi navigoitavuus löytyy kadunnimestä ja talonumeroista: jos löydät ”Kalevankadulle”, on sinun aika helppo päätellä ympäristöä havaitsemalla, että mihin suuntaan olisi kuljettava, jotta löytäisit numeron 31 (Japani-kortti: aivan siellä ei toimi kun talonumerot annetaan rakentamisjärjestyksessä, Sokea-kortti: sokeilla on muutenkin vaikea navigoida ilman BlindSquare-tyyppisiä ohjelmistoja).

Mitä W3W antaa sitten esimerkkinä olevalle osoitteele ratkaisuksi: kaikki.elävä.paneeli. Kätevää, eikö totta? Kertoo heti missä tuo osoite on. Paitsi jos menet muistamaan hieman väärin,kirjoittamaan sanat väärässä järjestyksessä tms.
kalevankatu31Missä edes on Gbarpolu tai Buzau? Lipuista päätellen ei kovin lähellä Helsinkiä. Esimerkin viereinen ruutu on sitten nimeltään: kysymykset.kaisla.piirros. On siis täysin mahdotonta päätellä tripletin perusteella missä ruutu sijaitsee tai mitä ruutuja on vieressä. W3W algoritmi pitää huolta siitä, että ei tule sekaannuksia. Mutta algoritmi on salainen, eikä sen toimintaa pääse arvioimaan millään lailla. On vain uskottava, että se on hyvä.

Suomenkielisessä versiossa on otettu käyttöön taivutusmuodot: monikot ja sijamuodot sekoittavat kuin selventävät asiaa. Onko tosiaan niin, että suomenkielestä ei löytynyt 25 000 sanaa, jota olisi voinut käyttää?

What3Words on huono koordinaattijärjestelmä

On siis selvää, että W3W ei ole osoitejärjestelmä. Tai jos sen sellaiseksi tulkitsee, niin ainakin kaupallinen ja suljettu. W3W:n perusperiaate on muuttaa siis kolmiosaiset yksilöivät tunnukset WGS84 koordinaateiksi (lat:60,16574, lon:24.93321). Eli käytännössä W3W on WGS84 koordinaattijärjestelmä, jossa koordinaatit on pyöristetty 3 metrin tarkkuuteen. Riittänee loistavasti navigointiin, muttei kuitenkaan kaikkeen siihen mihin koordinaatteja käytetään.

W3W:n mukaan kolme sanaa on helpompi muistaa kuin kaksi koordinaattia. Koordinaatit kuitenkin esitetään lukuina ja niiden esitystapa on yleismaailmallinen. Esimerkkiruudun tunnus voidaan esittää myös muodoissa: shot.crystals.talkers, nattklubbar.djurparker.jaså, даруухан.шүршүүр.дүүрэн tai канцлер.ясность.рекорд (kahden viime mainitun eron selittävälle luovutetaan kasa tarroja 😉 Itse varmasti unohdan nuo kaksi viimeksi mainittua saman tien jos ne minulle kerrotaan. Onneksi tuki arabialle on myös tulossa. Mitenköhän lukutaidottomat kokevat tämän asian?

Tässä vaiheessa asiaa tarkemmin tuntevat (tai myyvät) toteavat: ”Eihän ole tarkoitus, että kaikki muistavat/käyttävät kaikkia eri variaatioita. W3W:n API kautta voidaan tehdä kaikki muutokset automaatisesti joko online- tai offline-tilassa”. Ja tässä tulee esiin se missä W3W on hyvä idea.

What3Words on hyvä liiketoimintaidea

Pian koittavan Slushin innoittamana voidaan todeta, että W3W on äärimmäisen hyvä startup liiketoimintaidea: valtavat markkinat, helposti selitettävä idea pääomasijoittajille, helppo toteuttaa, ei suuria teknisiä vaikeuksia.

Kun mukaan on saatu brittiläisen imperiumin GIS osaajien kermaa (OSM:n perustaja, Ordnance Survey:n asiantuntijoita yms.) sekä maailmanjohtava suljettujen ohjelmistojen toimittaja, voin olla varma, että pääomasijoittajat ovat ”tietävät”, että heillä on käsissään paikkatietoalan paras startup. Tämän on jo todistanut Mongolian postikin.

Asiakkaan kannalta on tietysti hieman vaikeaa arvioida kustannuksia W3W:n käytöstä, kun ainoa maininta on ”We charge for high volume usage of our API and SDK”. Aikaisemmin oli maininta, että kehittyville maille tarjotaan suuri alennus käytöstä. W3W:ssä tuskin kuvitellaan, että kehittyneet maat siirtyisivät käyttäämään palvelua. Markkinat ovatkin kehittyvissä maissa, joissa ei osoitejärjestelmiä ole olemassa. Kun W3W on otettu käyttöön, mahdollisesti tehty siitä kansallinen standardi, voidaan vain odottaa hinnaston päivittämistä: ”First One is Free”, sanoi softakauppias.

Onko vaihtoehtoja?

Nykyiset osoite- ja koordinaattijärjestelmät ovat lähtökohtaisesti avoimia kaikkeen käyttöön (paitsi UK:ssa, jossa on tietysti _AINA_ omat ongelmansa, pysyisivät siellä saarellaan).

Jos on välttämättä saatava mahdollisimman yksinkertainen esitystapa koordinaateille,niin MGRS:n yksi merkkijono lienee sitten paras globaaliratkaisu.

Jos on välttämättä saatava kolmiosainen tripletti (kun-se-on-niin-cool), niin What3F***s ja What3Ikeas kelpaavat pahimpaan hätään. Lähdekoodit löytyvät Githubista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

QGIS 2.16 tutuksi -video

Itse en luonnollisesti pysty katsomaan tuota videota 10 sekuntia pidemmälle, mutta ehkä joku teistä kaipaa tietoa QGIS 2.16 -version ominaisuuksista.

QGIS:n uusin versio 2.18 julkaistiin 8. marraskuuta, tarkempia teknisiä yksityiskohtia on listatat Changelog for QGIS 2.18-sivustolla. Webinaari on jo suunnitteilla.

Paikkatiedon kokoontumisajot lähestyvät

ptm2016Ensi viikolla pidetään taas vuosittaiset paikkatietoalan kokoontumisajot. Juorumarkkinoiksikin kutsutut Paikkatietomarkinat kokoavat reilu 2000 lähinnä paikkatietoalan sisäpiirin edustajaa Helsingin messukeskukseen. Urbaaninhuhun mukaan joka vuosi paikalle eksyy muutama ulkopuolinen henkilö: todennäköisesti poistuvat ennen tiistai-illan Linkkibuffettia (tämä oli ennen Linkkibileet, mutta ilmeisesti biletys jää pois), joka lienee se tärkein verkostumistilaisuus.

Gispo Oy:llä ei tänä vuonna ole omaa osastoa, mutta jos tunnistat meidät sankasta joukosta, niin pyydä tarroja tai postikortteja. 50 ensimmäistä saavat paikkatieto-ohjelmiston käyttöönsä loppuelämäksi (sisältää sekä paikkatietoaineistoja että versiopäivitykset).

Paikkatietomarkkinoiden ohjelma on hyvin monimuotoinen. Pääsalin ohjelmassa on koottuna ajankohtaista yleistä tietoa, jonkinlaista megatrendien seuraamista. Tänä vuonna kuuma peruna on SOTE. Näin vaikkakin SOTEn liittyvät paikkatietoanalyysit on jo tehty ja analyysien lopputulos on jätetty huomioimatta poliittisessa päätöksenteossa.

Tietoiskuohjelma koostuu näytteilleasettajien kaupallisista puheenvuoroista: näistä ei etukäteen voi tietää onko kyse täysin kaupallisesta tuoteluettelon esittelystä vai olisiko jokin asiakin eksynyt mukaan puheenvuoroon. Kun itsekehu ei oikein suomalaisilta onnistu, niin toinen linja on valjastaa sitoutettu asiakas kertomaan omaa sanomaa. Vapaataitelija A.Ahola on kerännyt tietoiskuista kokonaisuuksia eri kävijäprofiileille. Osa tietoiskuista tulee olemaan ääriämyöten täynnä ja toisissa on sitten enemmän tilaa. Vinkki: jos haluat varmistaa istumapaikan sille mielenkiintoiselle tietoiskulle, mene kuuntelemaan jo edellinen puheenvuoro. Tästä vinkistä johtuen monet voivat saada ansiotonta kuulijakuntaa 😉

Gispo Oy on mukana muutamassa ohjelmanumerossa. Sponsoroimme yhdessä HSL:n ja CGI:n kanssa OpenStreetMap-mapthonia (ti 8.11. klo 12-16). Mapthonissa on hyvä käydä katsomassa kuinka OSM:iä kartoitetaan ja kuinka sitä voi hyödyntää omassa toiminnassa. Tietoiskuissa on myös monta puheenvuoroa OpenStreetMap:n hyödyntämisestä. Keskiviikkona (klo 9-11) järjestetään JHS-seminaari, jossa on oiva tilaisuus kuulla Julkisen Hallinnon Suositukseen -liittyvistä asioista, myös Paikkatiedon Viitearkkitehtuurin saloja avataan.

Kuka on vaihtanut työpaikkaa? Mitkä virastot yhdistetään ensi vuonna? Mikä on kuumin ohjelmistotuote? Mikä laitevimpain on kaikkien saatava ensi vuonna? Kuka on menestyjä ja kuka häviäjä? Nähdään ensi viikolla Paikkatietomarkkinoilla!

 

 

 

 

Pelaajat liikkumaan – Pokémon GO

pgoJos et ole vielä lukenut juttua Pokémon GO -pelistä, niin olet todennäköisesti ollut lievässä uutispimennossa. Peli julkaistiin 6. heinäkuuta Yhdysvalloissa ja Australiassa. Tuon jälkeen ovat pelaajat muualla odottaneet innolla pelin julkaisua omalla alueellaan. Euroopassa julkaisut ovat alkaneet 13. heinäkuuta ja lähipäivinä virallinen julkaisu tapahtunee myös Suomessa.

Lyhyesti sanottuna Pokémon GO on paikkatietoihin perustuva lisätyn todellisuuden mobiilipeli. Paikkatietoihin perustuvia pelejä on hahmoteltu ja toteutettu siitä lähtien kun Benefon julkaisi ensimmäisen GPS-puhelimen vuonna 1999. 17 vuotta on pitkä aika odottaa läpimurtoa.

Paikkatietoja hyödyntäviä mobiilipelejä on ollut aikaisemminkin, mutta mitään varsinaista läpimurtoa ei ole tapahtunut. Ilmeisesti nyt aika oli kypsä, myös Pokémon -pelimaailmaan löytyy laaja pelaajamassa saman tien.

Helpoiten pelin ideasta ja toiminnasta saa ymmäryksen Herbalistin videolta:

Miten paikkatietojen ammattilainen voi varautua Pokémon GO -julkaisuun?

Nyt kaikkien paikkatietojen ammattilaiset voivat saada ilmaiseksi oikeata katu-uskottavuutta. Varaudu siis huolellisesti ja muista seuraavat asiat:

  • ”Ei sitä peliä kannatta vielä ladata, Nintendo voi bännätä jos lataa ’laittomasti'”
  • ”Näitähän on nyt nähty aikaisemminkin, nyt on saatu massoille sopiva tuote. Ingress oli ehkä mielenkiintoisempi.”
  • ”Kartat ovat Googlen. Eivät kaikkialla kovin hyviä, mutta sopii tähän pelailuun”
  • Varaudu hankkimaan rajoittamaton datayhteys kaikille perheen 18-35 -vuotiaille miespuolisille henkilöille sekä kaikille alle 15-vuotiaille.
  • ”Miksi meidän pitää juosta, eikö voitaisi vain väärentää GPS-signaali”. Nopeat ohjeet, jos olet unohtanut miten se oikeasti tehdään 😉

Onko tällä väliä?

Jos olet joskus miettinyt koska muut ymmärtävät mitä teet työksi, niin nyt voit selittää aika helposti: ”Paikkatietojärjestelmä on niinkuin Pokémon GO, mutta ammattilaisille/julkiselle hallinnolle/yrityksille/keksi-itse”.

Pokémon GO ei ole täydellinen ja ilmeisen buginen vielä tässä vaiheessa. Mutta joka tapauksessa ensimmäinen, eikä varmasti viimeinen.

Odotan mielenkiinnolla syksyn keskusteluja. Huolestuminen siitä, että nuoret vain makaavat sisällä pelaamassa tietokoneella vaihtuu siihen, että hyökkäävät yhtäkkiä kellonajasta huolimatta puolustumaan jotain jymiä tai hakemaan jotain Dodriota.

Poliitikotkin ovat jo ottaneet Pokémon GO:n käyttöön. Ehkä sinäkin?

 

 

Kaupunkisuunnittelua peleillä

Kaupunkisuunnittelussa kovasti pohditaan miten asukkaat saataisiin osallistumaan suunnitteluun. Asemakaavathan ovat erittäin mielenkiintoisen ja visuaalisen näköisiä:

Asemakaava_tapiola

Koska meistä vanhoista ei ole kuitenkaan enää mihinkään, niin toivo on laitettu nuorisoon. Vantaa on päätellyt, että ruotsalainen Minecraft on oikea tapa innostaa lapsia suunnittelemaan kaupunkia. Vantaa_Minecraft

Hyvin käyttäytyvät nuoret parantavat kaupunkia, useimmiten kokeilu päättyy TNT-blokkien käyttöön. Korso on aina mielenkiintoinen paikka:

Hämeenlinna hyödyntää taasen suomalaisen Colossal Orderin Cities Skylines pelialustaa. Minecraftia voisi kuvailla kasaksi legonappuloita ja Cities Skylines on taasen kaupunkisimulaatiopeli.

Hämeenlinnan kaupunkisuunnittelukisan ehdokkaat ovat nyt nähtävissä. Voit käydä vielä äänestämässä parasta ehdotusta uudesta Hämeenlinnasta perjantaihin 3.6. asti.

 

 

 

 

 

%d bloggers like this: