Pelaajat liikkumaan – Pokémon GO

pgoJos et ole vielä lukenut juttua Pokémon GO -pelistä, niin olet todennäköisesti ollut lievässä uutispimennossa. Peli julkaistiin 6. heinäkuuta Yhdysvalloissa ja Australiassa. Tuon jälkeen ovat pelaajat muualla odottaneet innolla pelin julkaisua omalla alueellaan. Euroopassa julkaisut ovat alkaneet 13. heinäkuuta ja lähipäivinä virallinen julkaisu tapahtunee myös Suomessa.

Lyhyesti sanottuna Pokémon GO on paikkatietoihin perustuva lisätyn todellisuuden mobiilipeli. Paikkatietoihin perustuvia pelejä on hahmoteltu ja toteutettu siitä lähtien kun Benefon julkaisi ensimmäisen GPS-puhelimen vuonna 1999. 17 vuotta on pitkä aika odottaa läpimurtoa.

Paikkatietoja hyödyntäviä mobiilipelejä on ollut aikaisemminkin, mutta mitään varsinaista läpimurtoa ei ole tapahtunut. Ilmeisesti nyt aika oli kypsä, myös Pokémon -pelimaailmaan löytyy laaja pelaajamassa saman tien.

Helpoiten pelin ideasta ja toiminnasta saa ymmäryksen Herbalistin videolta:

Miten paikkatietojen ammattilainen voi varautua Pokémon GO -julkaisuun?

Nyt kaikkien paikkatietojen ammattilaiset voivat saada ilmaiseksi oikeata katu-uskottavuutta. Varaudu siis huolellisesti ja muista seuraavat asiat:

  • ”Ei sitä peliä kannatta vielä ladata, Nintendo voi bännätä jos lataa ’laittomasti'”
  • ”Näitähän on nyt nähty aikaisemminkin, nyt on saatu massoille sopiva tuote. Ingress oli ehkä mielenkiintoisempi.”
  • ”Kartat ovat Googlen. Eivät kaikkialla kovin hyviä, mutta sopii tähän pelailuun”
  • Varaudu hankkimaan rajoittamaton datayhteys kaikille perheen 18-35 -vuotiaille miespuolisille henkilöille sekä kaikille alle 15-vuotiaille.
  • ”Miksi meidän pitää juosta, eikö voitaisi vain väärentää GPS-signaali”. Nopeat ohjeet, jos olet unohtanut miten se oikeasti tehdään😉

Onko tällä väliä?

Jos olet joskus miettinyt koska muut ymmärtävät mitä teet työksi, niin nyt voit selittää aika helposti: ”Paikkatietojärjestelmä on niinkuin Pokémon GO, mutta ammattilaisille/julkiselle hallinnolle/yrityksille/keksi-itse”.

Pokémon GO ei ole täydellinen ja ilmeisen buginen vielä tässä vaiheessa. Mutta joka tapauksessa ensimmäinen, eikä varmasti viimeinen.

Odotan mielenkiinnolla syksyn keskusteluja. Huolestuminen siitä, että nuoret vain makaavat sisällä pelaamassa tietokoneella vaihtuu siihen, että hyökkäävät yhtäkkiä kellonajasta huolimatta puolustumaan jotain jymiä tai hakemaan jotain Dodriota.

Poliitikotkin ovat jo ottaneet Pokémon GO:n käyttöön. Ehkä sinäkin?

 

 

Kaupunkisuunnittelua peleillä

Kaupunkisuunnittelussa kovasti pohditaan miten asukkaat saataisiin osallistumaan suunnitteluun. Asemakaavathan ovat erittäin mielenkiintoisen ja visuaalisen näköisiä:

Asemakaava_tapiola

Koska meistä vanhoista ei ole kuitenkaan enää mihinkään, niin toivo on laitettu nuorisoon. Vantaa on päätellyt, että ruotsalainen Minecraft on oikea tapa innostaa lapsia suunnittelemaan kaupunkia. Vantaa_Minecraft

Hyvin käyttäytyvät nuoret parantavat kaupunkia, useimmiten kokeilu päättyy TNT-blokkien käyttöön. Korso on aina mielenkiintoinen paikka:

Hämeenlinna hyödyntää taasen suomalaisen Colossal Orderin Cities Skylines pelialustaa. Minecraftia voisi kuvailla kasaksi legonappuloita ja Cities Skylines on taasen kaupunkisimulaatiopeli.

Hämeenlinnan kaupunkisuunnittelukisan ehdokkaat ovat nyt nähtävissä. Voit käydä vielä äänestämässä parasta ehdotusta uudesta Hämeenlinnasta perjantaihin 3.6. asti.

 

 

 

 

 

Miksi paikkatietojen tuominen kansalliseen palveluväylään on hidasta ja kallista?

Paikkatietoihin perustuvien verkkopalvelujen tuottaminen kansalliseen palveluväylään tulee olemaan hidasta ja kallista. Sekä toteutusprojektina että ylläpidettävinä palveluina.

Yksinkertaistetaan kuvina. Ensin nykyinen OGC:n standardeihin perustuva ratkaisu:

OGC-palvelut_simple

Tällä hetkellä näitä OGC-palveluja on käynnissä Suomessa ja ulkomailla satoja, ellei tuhansia. OGC:n rajapinnat on tuettu lukuisissa avoimen (ja suljetun) lähdekoodin sovelluksissa.

Uuden Paikkatiedon viitearkkitehtuuri-dokumentin (lausunnolla, linkki voi mennä rikki myöhemmin) mukaan OGC:n palveluiden tuottaminen kansalliseen palveluväylään tapahtuu seuraavasti:

OGC-XRoad

Punaisella ympäröin ne komponentit/ohjelmistot/palvelimet, jotka tulisi toteuttaa.

Ei mulla muuta.

Osoitteet hukassa

Maaliskuun lopussa useat suomalaiset mediat (mm. Digitoday, MTV3 ja Ilta-Sanomat) kertoivat väärän talon purkamisesta Yhdysvalloissa. Virheen alkulähteeksi on mainittu useasti Googlen kartta-aineistot.

Mikä helpotus suomalaisille! Ei kai kukaan nyt käytä Googlen karttapalveluja kriittisten asioiden tarkasteluun. Lisäksi meillähän on luotetut viranomaisaineistot, jotka on saatavilla avoimen aineistona (tiedoksi: VRK:n väestötietojärjestelmän rakennustiedot on eduskunnan päätöksellä avattu. Toimenpiteitä odotellessa…).

Suuri vaiettu asia paikkatiedon ammattilaisten keskuudessa on suomalaisten osoitetietojen sekavuus ja laatuongelmat. Aiheesta on väännetty vuodesta miekka-ja-kivi. Vuoden 2014 Paikkatietomarkkinoilla pidettiin paneelikeskustelua. Tammikuussa 2016 Hätäkeskuslaitos kävi kertomassa rakennusten osoitteiden laatuongelmista Kuntaliiton seminaarissa: sijaintiongelmia kymmenissä tuhansisssa osoitteissa. Luvatun mukaisesti kuntien osalta osoitetiedot piti laittaa kuntoon muutamassa viikossa…

Ongelma on vain jossain maalla, ei meidän kaupungissa…

Tässä kuvaruutukaappaus Hätäkeskuslaitoksen tunnistamista ongelmista, paikka Itäinen Satamakaupunki:

Häke_osoite_Laru.png

Voit tarkistaa oman osoitteesi tilanteen verkkopalvelusta. ÄLÄ soita hätänumeroon, jos kotiosoitteesi on virheellinen: laita sähköpostia oman kuntasi vastaavalle viranhaltijalle. (laittaisin tähän linkin nettisivulle, jossa voi ilmoittaa viranomaisten tietoaineistojen virheistä….)

OpenStreetMapissa ei ole kattavaa osoiterekisteriä. Mutta sinne voi ainakin helposti korjata virheet. Omat ja muiden tekemät.

Tippuiko kopterisi?

Kopteri_Kalevankatu31_2016-03-02

Sen verran aprillipilaa, että tuo tuli alas jo kuukausi sitten. Voisi sattua päähän, jos osuisi. Mutta urbaanissa ympäristössä pitää olla varuillaan:

ps. Löytäjä ei saanut pitää, ”onnellinen” kartoittaja-ammattilainen kävi korjaamassa romun pois. Pelko lakimiehistä estää minua kertomasta omistajayrityksen nimeä: ei kuitenkaan mikään nakkipaja tai startup-hörhöilyä😉

 

Bloggauksen sietämätön tuska

Kirjoitelmien tekeminen on hidastunut huolettavasti. Sanomista on vuoden sisällä ollut paljonkin, mutta aikaa vähemmän. Tai aikaahan on aina saman verran, mutta ajankäytön priorisointi on vienyt blogikirjoitukselta kaiken ajan.

Sanomisia olen laittanut satunnaisesti Twitteriin. Joskus Facebookin. Mutta useimmiten on jäänyt sanomatta.

G-leikattu_316x316Mihin on sitten aikani mennyt? Meitä on nyt 4 henkilöä Gispo:ssa. Kokemuksesta voin sanoa, että työntekijöiden palkkaaminen ei nyt välttämättä vähennä työtä. Mutta ilman heitä on mahdotonta auttaa ja palvella asiakkaita.

Asiakkaille ollaan tehty sitten lyhyempiä ja pitempiä projekteja viimeisen vuoden aikana. Olemme muun muassa:

  • Analysoineet liito-oravien liitopolkuja Espoossa ja muualla
  • Selvittäneet avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen soveltuvuutta erilaisiin käyttökohteisiin
  • Arvioineet OpenStreetMapin soveltuvuutta pyörätieverkoston käyttöön
  • Osallistuneet JHS-suositusten tekemiseen (JHS193, JHS196 ja JHS197)
  • Konsultoineet rakennetun ympäristön digitalisointiin liittyvissä hankkeissa
  • Tuottaneet rasterikartta-aineistoja Aasiasta ja Suomesta

Olemme myös kouluttaneet lukuisia asiakkaita QGIS:n, Geoserverin ja PostGIS:n saloihin. Koulutuksia on pidetty sekä yleisinä kursseina että asiakaskohtaisina. Koulutusten jälkeen on tullut usein kysymyksiä käyttöönotosta: tukipalvelujen avaaminen on myös priorisoinut ajankäyttöä. Gispo_tukipalvelu

Kaikesta kiireestä huolimatta on ollut hauskaa. Lievää ajankäytön priorisointi ongelmia on vieläkin, mutta kirjoitelmille olen ajatellut kuitenkin uhrata enemmän aikaa.

 

WeLoveMaps – Haluan perustaa karttapalvelun – mitä teen?

Paikkatietomarkkinoiden I päivän iltapäivällä Suomen Kartografinen Seura (SKS) järjesti ”Tykkäämme kartoista – We love maps!” -seminaarin. Ohjelmassa oli perinteisten puhujapöntössä sessioiden lisäksi myös karttaorigamien askartelua.

Kartagrammi_by_JuhaOksanen

© Juha Oksanen

SKS julisti Kartta 2016 -haasteen. Nyt on mahdollisuus loistaa kartografina sekä kerätä mainetta. Ammattilaisten sarjan parhaat kartat lähetetään Kansainväliseen Kartografian konferenssin Japaniin. Aikaa toteuttamiseen on riittävästi, aina syyskuun 2016 loppuun asti.

Oma pönttöesiintyminen koski karttapalvelun perustamista. Esityksen aluksi näytin tyypillisen ammattilaisen näkymän web-karttapalvelun toteuttamisesta:

WeLoveMaps_code

Ei herättänyt suurta mielenkiintoa, joten siirryin sujuvasti näyttämään kuinka ilman varsinaista koodaamista voi tuottaa omat karttapalvelunsa. Luonnollisesti hyödyntäen avoimia tietoaineistoja ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

OpenStreetMap

Helpoin tapa tehdä yksinkertainen karttapalvelu on hyödyntää OpenStreetMap:in ”Jakaminen” toimintoa. Valitse OSM:n karttakäyttöliittymästä oikealta ”Jakaminen”. Laita ”Lisää karttamerkki” -kohtaan ruksi, siirrä karttaa oikeaan paikkaan. Kopioi joko suora linkki sähköpostiin tai upota HTML-koodi omalle web-sivullesi. Esimerkit löydät WeLoveMaps-sivultani.

WeLoveMaps_OSM

Perinteinen web-kartta

OpenStreetmapin upotettu HTML-koodi riittää varmaan monelle kartoista kiinnostuneille. Jos on tarpeen julkaista hieman monimutkaisempia karttoja, niin niiden tekeminen onnistuu esimerkiksi QGIS-ohjelmiston qgis2web-laajennoksen avulla. Laajennoksen avulla voi helposti tuottaa OpenLayers tai Leaflet -javascript kirjastoihin perustuvan karttapalvelun.

WeLoveMaps-qgis2web

3D kartta

Kaikilla näyttelyosastoilla näytti olevan mitä hienoimpia 3D esityksiä paikkatiedoista. Joten olihan sellainen myös tehtävä. QGIS:n qgis2threejs-laajennos mahdollistaa helposti 3-ulotteisen karttakäyttöliittymän julkaisun:

WeLoveMaps_ThreeJS_demo

Kaikista edellä mainituista löytyvät esimerkit (ja lähdekoodit) WeLoveMaps-sivultani. Voit myös ladata valmiit QGIS-tiedostot paikkatietoaineistoineen omaan käyttöösi (noin 30 Mt ZIP-tiedosto). Happy Mapping!

Paikkatietomarkkinoiden satoa

Alkuviikolla pidettiin Paikkatietomarkkinat. Viiden vuoden tauon jälkeen olin tiskin toisella puolella. Ei se maailma kovin erilainen ole näyteilleasettajan puolelta. Mitä nyt on hirveä kiire ennen, aikana ja jälkeen. Asiaa ei tietysti helpottanut 4 esiintymistä erilaisissa foorumeissa. Lupasin, että kalvot tulevat ladattavaksi nettin. Myös joitain tarkempia ohjeita keräilen tässä kokoon, lähiaikoina on siis tulossa useampia kirjoitelmia eri aiheista.

Ensimmäinen esitykseni koski projektia, jossa selvitimme Espoon kaupungille liito-oravien mahdollisia liitopolkuja. Tavoitteena oli paikkatietoanalyysien avulla selvittää mistä kohdin liito-oravat mahdollisesti ylittävät Espoon pääväyliä (Kehät I, II, III, Turunväylä ja Länsiväylä). Kalvot löytyvät ensimmäisen kuvan takaa (pdf, 6 Mt)

LIITO-ORAVIEN LIITOPOLUT KAUPUNKISUUNNITTELUN TUKENA

Seuraavassa kuvassa on visualisoitu liitopolkuja Länsiväylän yli Niittykummun kohdalla.

PtrVol_PTM2015_ylitys

Aina paikkatietoanalyysin tulokset eivät vastaa todellisuutta. Oheisessa esimerkissä on Turvesolmun kohdalta laskennan tulokset. Lähtöaineistona käytetty LIDAR-aineisto oli vuodelta 2013,. Kuvan taustalla olevasta ortoilmakuvasta voi nähdä, että alueella ei ole enää puustoa. Tuskinpa myöskään liitopolkuja.

PtrVol_PTM2015_turvesolmu

SUPRA karttapalvelu – miksi siitä pitäisi innostua?

Suomen paikkatietoalan julkisin salaisuus on jo muutaman vuoden ollut SUPRA-hankkeen karttapalvelu. Maanmittauslaitoksen FGI Paikkatietokeskuksessa (ex-Geodeettinen laitos) on kehitetty jo vuosien ajan paikkatietojen teholaskentaa yhdessä Åbo Akademin kanssa. Lyhyesti: rinnakkaistetaan paikkatietoanalyysit ja suoritetaan laskenta näytönohjaimen GPU-suorittimilla. Tarkemmin: http://www.mdpi.com/2220-9964/4/4/1813.

Itse olen päässyt seuraamaan hanketta yrityksistä koostuvan ohjausryhmän jäsenenä. Suunnilleen ensimmäisestä demosta lähtien olen vauhkonnut, että tästä pitäisi tehdä liiketoimintaa. Ehkä sellaista on jo tulossa. Toivottovasti.

Jos et ole vakuuttunut, niin nyt sinulla on itse mahdollisuus kokeilla SUPRAn karttapalvelua. Tutkimusryhmä tarjoaa live demon vuoden 2015 loppuun asti: http://supra.abo.fi/

SUPRA - Jyväskylä - running

Lyhyet ohjeet palvelun käyttöön:

  1. Siirry halumallesi alueelle, yllä on kaappauskuva Jyväskylän alueelta. Palvelussa on Pohjois-Euroopan alueelta Sports Trackerin käyttäjien GPS-polkuja (800k jälkeä, noin 2.8 miljardia GPS pistettä)
  2. Valitse oikealta valikosta parametrit ja kartta päivittyy.
  3. Kokeile mitä reittejä pyöräilijät tai juoksijat käyttävät. Harjun alueella juostaan kesällä. Rullaluistelijat kiertävät Jyväsjärveä. Arvelen, että kaikki kaupunkisuunnitellijat sekä SmartCity hipsterit haluaisivat tämmöisen palvelun käyttöönsä.

Tämmöisiähän heat map -viritelmiä on nähty vaikka kuinka paljon. Mitä tässä nyt on niin erikoista?
Veronmaksajien rahaa on taas tuhlattu turhanpäiväiseen.
Amerikkalaiset ovat tehneet jo paljon parempia.

No niin, jospa hieman selitän taustoja:

  • Ensinnäkin paikkatietoanalyysit tehdään lennosta. Ei siis mitään valmiiksi laskettuja karttatiiliä (cached map tiles) tai vastaavia. Viivettä syntyy käytännössä vain siitä kun analyysin visualisointia varten tehdyt karttatiilet siirretään Åbon palvelimelta selaimellesi. Tulos syntyy millisekunneissa (millisekunti on 1/1000 sekuntia, tulokset aina siis alle 1 s)
  • Paikkatietoanalyysi ei ole yksinkertainen laitetaan-viivoille-arvoja-ja-visualisoidaan. Aineiston laatu (kaiken maailman älypuhelin GPS-virityksiä) moninaiset ominaisuustiedot yms. tekevät asiasta ongelmallisen.
  • 2.8 miljardia pistettä ja 800k+ viivaa ei ole ihan super massiivinen paikkatietoaineisto. Mutta liikaa useimmille paikkatieto-ohjelmistoille, lähdekoodiin katsomatta.
  • Karttapalvelun demolaitteistosta ei minulla ole tarkempaa tietoa. Mutta käsitykseni mukaan sellaista perus-ATK-kamaa, jota löytyy jokaisen teinipojan pelikoneesta.
  • Jos tuntuu silti köykäiseltä demolta, niin koeta rakentaa itse vastaava. Väitän, että yksikään kaupallinen _TAI_ avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto ei pysty vastaavaan suorituskykyyn. Ainakan samalla raudalla. Tässä(kin) asiassa haluaisin olla väärässä. Taitaa jäädä haaveeksi.

Nyt vaan odotellaan, kun SUPRA-hanke julkaisee ohjelmiston lähdekoodit Githubissa (mieluiten MIT, EUPL:kin on ihan kiva). Meritulvaskenaarioon liityvä lähdekoodi on luettavissa Githubissa: https://github.com/jsoksane/cageo. Ei sama kuin SUPRA, mutta tuosta pääsee noheva koodaajaa jäljille toteutuksesta.

Tarkennettu 18.10.2015: sarkasmia korostettu ja Github-linkki lisätty.

QGIS – versio 2.12 jäädytetty, joukolla testaaman

Suositun QGIS-ohjelmiston seuraavan version (2.12) ominaisuudet on jäädytetty (feature freeze). Tämä tarkoittaa sitä, että nyt on aika testata uusia ominaisuuksia ja muutenkin varmistaa, että ohjelmistossa olevat virheet tulevat korjattua varsinaiseen versioon.

Muutamia valittuja uusia toiminnallisuuksia:

Jos haluat nähdä uudet ominaisuudet, niin vieraile Paikkatietomarkkinoilla Gispo:n osastolla.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 700 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: