Category Archives: Yleistä

#PostGISDay on tänään!

PostGIS logoTänään vietetään kansainvälistä PostGISDay:tä. Päivän tarkoituksen on tuoda esiin avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen ja avoimien paikkatietoaineistojen merkitystä paikkatietojen hyödyntämisestä.

Pääkaupunkiseudulla voit osallistua kahteen tapahtumaan: OSM Kahvit Espoo tai OSM GeoBeers. Kovakuntoisimmat juovat ensin kahvit Espoossa ja kiirehtivät sitten itäisen satamakaupungin humuun.

Jos et pääse esteiden tai etäisyyden takia mukaan tapahtumiin, niin voit tutustua PostGIS:n perusteisiin ja HOT Finlandin toimintaan oheisten videoiden avulla.

 

 

Kolme.Pientä.Sanaa on huono idea

Maailmalla on muutama vuosi nyt jo kohkattu What3Words -nimisestä palvelusta. Tämän kaupallisen palvelun tarkoituksena on tuottaa globaali, suljettu osoitejärjestelmä. Tänä syksynä palveluun on tuotettu suomekielen tuki ja markkinointi palvelun käyttöön on alkanut.

Lyhyesti: What3Words ei ole osoitejärjestelmä, vaan koordinaattijärjestelmä. Koordinaattijärjestelmänäkin huono ja suljettu. Kenenkään, yrityksen tai viranomaisen, ei tulisi käyttää palvelua mihinkään.

Aika vahva mielipide. Lukija varmaan odottaa muutamia perusteluja. Osa seuraavista perusteluista on lainattu, varastettu, modifioitu ja ehkä parannettu muutamista blogeista (What3Words – Not.Quite.Right ja A location grid is not an address). Ylistäviäkin kannanottoja on, niiden löytäminen ja arviointi jätetään lukijalle kotitehtäväksi.

What3Words ei ole osoitejärjestelmä

Perusideana W3W:ssä on jakaa maapallon pinta 3 m x 3 m ruutuihin ja antaa näille ruuduille sitten kolmesta sanasta muodostuva yksilöivä tunnus. Tuettuna on lukuisia kieliä, muun muassa suomi.

Nykyisin käytössä olevat osoitejärjestelmät ovat kehittyneet hitaasti. Ensivaiheessa kaiketi postin toimittamisen tueksi, mutta myöhemmin osoitejärjestelmistä on muodostunut keskeinen osa paikkatietoinfrastruktuuria. Ainakin kehittyneissä maissa, palataan kehittyviin maihin hieman myöhemmin.

Nykyiset osoitejärjestelmät ovat hierkisia ja navigoitavia. Esimerkiksi osoitteesta ”Kalevankatu 31, Helsinki, Finland” on hyvin nopeasti tunnistettavissa hierarkisuus: maa-kaupunki-katu-talonumero. Lisäksi navigoitavuus löytyy kadunnimestä ja talonumeroista: jos löydät ”Kalevankadulle”, on sinun aika helppo päätellä ympäristöä havaitsemalla, että mihin suuntaan olisi kuljettava, jotta löytäisit numeron 31 (Japani-kortti: aivan siellä ei toimi kun talonumerot annetaan rakentamisjärjestyksessä, Sokea-kortti: sokeilla on muutenkin vaikea navigoida ilman BlindSquare-tyyppisiä ohjelmistoja).

Mitä W3W antaa sitten esimerkkinä olevalle osoitteele ratkaisuksi: kaikki.elävä.paneeli. Kätevää, eikö totta? Kertoo heti missä tuo osoite on. Paitsi jos menet muistamaan hieman väärin,kirjoittamaan sanat väärässä järjestyksessä tms.
kalevankatu31Missä edes on Gbarpolu tai Buzau? Lipuista päätellen ei kovin lähellä Helsinkiä. Esimerkin viereinen ruutu on sitten nimeltään: kysymykset.kaisla.piirros. On siis täysin mahdotonta päätellä tripletin perusteella missä ruutu sijaitsee tai mitä ruutuja on vieressä. W3W algoritmi pitää huolta siitä, että ei tule sekaannuksia. Mutta algoritmi on salainen, eikä sen toimintaa pääse arvioimaan millään lailla. On vain uskottava, että se on hyvä.

Suomenkielisessä versiossa on otettu käyttöön taivutusmuodot: monikot ja sijamuodot sekoittavat kuin selventävät asiaa. Onko tosiaan niin, että suomenkielestä ei löytynyt 25 000 sanaa, jota olisi voinut käyttää?

What3Words on huono koordinaattijärjestelmä

On siis selvää, että W3W ei ole osoitejärjestelmä. Tai jos sen sellaiseksi tulkitsee, niin ainakin kaupallinen ja suljettu. W3W:n perusperiaate on muuttaa siis kolmiosaiset yksilöivät tunnukset WGS84 koordinaateiksi (lat:60,16574, lon:24.93321). Eli käytännössä W3W on WGS84 koordinaattijärjestelmä, jossa koordinaatit on pyöristetty 3 metrin tarkkuuteen. Riittänee loistavasti navigointiin, muttei kuitenkaan kaikkeen siihen mihin koordinaatteja käytetään.

W3W:n mukaan kolme sanaa on helpompi muistaa kuin kaksi koordinaattia. Koordinaatit kuitenkin esitetään lukuina ja niiden esitystapa on yleismaailmallinen. Esimerkkiruudun tunnus voidaan esittää myös muodoissa: shot.crystals.talkers, nattklubbar.djurparker.jaså, даруухан.шүршүүр.дүүрэн tai канцлер.ясность.рекорд (kahden viime mainitun eron selittävälle luovutetaan kasa tarroja 😉 Itse varmasti unohdan nuo kaksi viimeksi mainittua saman tien jos ne minulle kerrotaan. Onneksi tuki arabialle on myös tulossa. Mitenköhän lukutaidottomat kokevat tämän asian?

Tässä vaiheessa asiaa tarkemmin tuntevat (tai myyvät) toteavat: ”Eihän ole tarkoitus, että kaikki muistavat/käyttävät kaikkia eri variaatioita. W3W:n API kautta voidaan tehdä kaikki muutokset automaatisesti joko online- tai offline-tilassa”. Ja tässä tulee esiin se missä W3W on hyvä idea.

What3Words on hyvä liiketoimintaidea

Pian koittavan Slushin innoittamana voidaan todeta, että W3W on äärimmäisen hyvä startup liiketoimintaidea: valtavat markkinat, helposti selitettävä idea pääomasijoittajille, helppo toteuttaa, ei suuria teknisiä vaikeuksia.

Kun mukaan on saatu brittiläisen imperiumin GIS osaajien kermaa (OSM:n perustaja, Ordnance Survey:n asiantuntijoita yms.) sekä maailmanjohtava suljettujen ohjelmistojen toimittaja, voin olla varma, että pääomasijoittajat ovat ”tietävät”, että heillä on käsissään paikkatietoalan paras startup. Tämän on jo todistanut Mongolian postikin.

Asiakkaan kannalta on tietysti hieman vaikeaa arvioida kustannuksia W3W:n käytöstä, kun ainoa maininta on ”We charge for high volume usage of our API and SDK”. Aikaisemmin oli maininta, että kehittyville maille tarjotaan suuri alennus käytöstä. W3W:ssä tuskin kuvitellaan, että kehittyneet maat siirtyisivät käyttäämään palvelua. Markkinat ovatkin kehittyvissä maissa, joissa ei osoitejärjestelmiä ole olemassa. Kun W3W on otettu käyttöön, mahdollisesti tehty siitä kansallinen standardi, voidaan vain odottaa hinnaston päivittämistä: ”First One is Free”, sanoi softakauppias.

Onko vaihtoehtoja?

Nykyiset osoite- ja koordinaattijärjestelmät ovat lähtökohtaisesti avoimia kaikkeen käyttöön (paitsi UK:ssa, jossa on tietysti _AINA_ omat ongelmansa, pysyisivät siellä saarellaan).

Jos on välttämättä saatava mahdollisimman yksinkertainen esitystapa koordinaateille,niin MGRS:n yksi merkkijono lienee sitten paras globaaliratkaisu.

Jos on välttämättä saatava kolmiosainen tripletti (kun-se-on-niin-cool), niin What3F***s ja What3Ikeas kelpaavat pahimpaan hätään. Lähdekoodit löytyvät Githubista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaupunkisuunnittelua peleillä

Kaupunkisuunnittelussa kovasti pohditaan miten asukkaat saataisiin osallistumaan suunnitteluun. Asemakaavathan ovat erittäin mielenkiintoisen ja visuaalisen näköisiä:

Asemakaava_tapiola

Koska meistä vanhoista ei ole kuitenkaan enää mihinkään, niin toivo on laitettu nuorisoon. Vantaa on päätellyt, että ruotsalainen Minecraft on oikea tapa innostaa lapsia suunnittelemaan kaupunkia. Vantaa_Minecraft

Hyvin käyttäytyvät nuoret parantavat kaupunkia, useimmiten kokeilu päättyy TNT-blokkien käyttöön. Korso on aina mielenkiintoinen paikka:

Hämeenlinna hyödyntää taasen suomalaisen Colossal Orderin Cities Skylines pelialustaa. Minecraftia voisi kuvailla kasaksi legonappuloita ja Cities Skylines on taasen kaupunkisimulaatiopeli.

Hämeenlinnan kaupunkisuunnittelukisan ehdokkaat ovat nyt nähtävissä. Voit käydä vielä äänestämässä parasta ehdotusta uudesta Hämeenlinnasta perjantaihin 3.6. asti.

 

 

 

 

 

Miksi paikkatietojen tuominen kansalliseen palveluväylään on hidasta ja kallista?

Paikkatietoihin perustuvien verkkopalvelujen tuottaminen kansalliseen palveluväylään tulee olemaan hidasta ja kallista. Sekä toteutusprojektina että ylläpidettävinä palveluina.

Yksinkertaistetaan kuvina. Ensin nykyinen OGC:n standardeihin perustuva ratkaisu:

OGC-palvelut_simple

Tällä hetkellä näitä OGC-palveluja on käynnissä Suomessa ja ulkomailla satoja, ellei tuhansia. OGC:n rajapinnat on tuettu lukuisissa avoimen (ja suljetun) lähdekoodin sovelluksissa.

Uuden Paikkatiedon viitearkkitehtuuri-dokumentin (lausunnolla, linkki voi mennä rikki myöhemmin) mukaan OGC:n palveluiden tuottaminen kansalliseen palveluväylään tapahtuu seuraavasti:

OGC-XRoad

Punaisella ympäröin ne komponentit/ohjelmistot/palvelimet, jotka tulisi toteuttaa.

Ei mulla muuta.

Osoitteet hukassa

Maaliskuun lopussa useat suomalaiset mediat (mm. Digitoday, MTV3 ja Ilta-Sanomat) kertoivat väärän talon purkamisesta Yhdysvalloissa. Virheen alkulähteeksi on mainittu useasti Googlen kartta-aineistot.

Mikä helpotus suomalaisille! Ei kai kukaan nyt käytä Googlen karttapalveluja kriittisten asioiden tarkasteluun. Lisäksi meillähän on luotetut viranomaisaineistot, jotka on saatavilla avoimen aineistona (tiedoksi: VRK:n väestötietojärjestelmän rakennustiedot on eduskunnan päätöksellä avattu. Toimenpiteitä odotellessa…).

Suuri vaiettu asia paikkatiedon ammattilaisten keskuudessa on suomalaisten osoitetietojen sekavuus ja laatuongelmat. Aiheesta on väännetty vuodesta miekka-ja-kivi. Vuoden 2014 Paikkatietomarkkinoilla pidettiin paneelikeskustelua. Tammikuussa 2016 Hätäkeskuslaitos kävi kertomassa rakennusten osoitteiden laatuongelmista Kuntaliiton seminaarissa: sijaintiongelmia kymmenissä tuhansisssa osoitteissa. Luvatun mukaisesti kuntien osalta osoitetiedot piti laittaa kuntoon muutamassa viikossa…

Ongelma on vain jossain maalla, ei meidän kaupungissa…

Tässä kuvaruutukaappaus Hätäkeskuslaitoksen tunnistamista ongelmista, paikka Itäinen Satamakaupunki:

Häke_osoite_Laru.png

Voit tarkistaa oman osoitteesi tilanteen verkkopalvelusta. ÄLÄ soita hätänumeroon, jos kotiosoitteesi on virheellinen: laita sähköpostia oman kuntasi vastaavalle viranhaltijalle. (laittaisin tähän linkin nettisivulle, jossa voi ilmoittaa viranomaisten tietoaineistojen virheistä….)

OpenStreetMapissa ei ole kattavaa osoiterekisteriä. Mutta sinne voi ainakin helposti korjata virheet. Omat ja muiden tekemät.

Bloggauksen sietämätön tuska

Kirjoitelmien tekeminen on hidastunut huolettavasti. Sanomista on vuoden sisällä ollut paljonkin, mutta aikaa vähemmän. Tai aikaahan on aina saman verran, mutta ajankäytön priorisointi on vienyt blogikirjoitukselta kaiken ajan.

Sanomisia olen laittanut satunnaisesti Twitteriin. Joskus Facebookin. Mutta useimmiten on jäänyt sanomatta.

G-leikattu_316x316Mihin on sitten aikani mennyt? Meitä on nyt 4 henkilöä Gispo:ssa. Kokemuksesta voin sanoa, että työntekijöiden palkkaaminen ei nyt välttämättä vähennä työtä. Mutta ilman heitä on mahdotonta auttaa ja palvella asiakkaita.

Asiakkaille ollaan tehty sitten lyhyempiä ja pitempiä projekteja viimeisen vuoden aikana. Olemme muun muassa:

  • Analysoineet liito-oravien liitopolkuja Espoossa ja muualla
  • Selvittäneet avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen soveltuvuutta erilaisiin käyttökohteisiin
  • Arvioineet OpenStreetMapin soveltuvuutta pyörätieverkoston käyttöön
  • Osallistuneet JHS-suositusten tekemiseen (JHS193, JHS196 ja JHS197)
  • Konsultoineet rakennetun ympäristön digitalisointiin liittyvissä hankkeissa
  • Tuottaneet rasterikartta-aineistoja Aasiasta ja Suomesta

Olemme myös kouluttaneet lukuisia asiakkaita QGIS:n, Geoserverin ja PostGIS:n saloihin. Koulutuksia on pidetty sekä yleisinä kursseina että asiakaskohtaisina. Koulutusten jälkeen on tullut usein kysymyksiä käyttöönotosta: tukipalvelujen avaaminen on myös priorisoinut ajankäyttöä. Gispo_tukipalvelu

Kaikesta kiireestä huolimatta on ollut hauskaa. Lievää ajankäytön priorisointi ongelmia on vieläkin, mutta kirjoitelmille olen ajatellut kuitenkin uhrata enemmän aikaa.

 

SUPRA karttapalvelu – miksi siitä pitäisi innostua?

Suomen paikkatietoalan julkisin salaisuus on jo muutaman vuoden ollut SUPRA-hankkeen karttapalvelu. Maanmittauslaitoksen FGI Paikkatietokeskuksessa (ex-Geodeettinen laitos) on kehitetty jo vuosien ajan paikkatietojen teholaskentaa yhdessä Åbo Akademin kanssa. Lyhyesti: rinnakkaistetaan paikkatietoanalyysit ja suoritetaan laskenta näytönohjaimen GPU-suorittimilla. Tarkemmin: http://www.mdpi.com/2220-9964/4/4/1813.

Itse olen päässyt seuraamaan hanketta yrityksistä koostuvan ohjausryhmän jäsenenä. Suunnilleen ensimmäisestä demosta lähtien olen vauhkonnut, että tästä pitäisi tehdä liiketoimintaa. Ehkä sellaista on jo tulossa. Toivottovasti.

Jos et ole vakuuttunut, niin nyt sinulla on itse mahdollisuus kokeilla SUPRAn karttapalvelua. Tutkimusryhmä tarjoaa live demon vuoden 2015 loppuun asti: http://supra.abo.fi/

SUPRA - Jyväskylä - running

Lyhyet ohjeet palvelun käyttöön:

  1. Siirry halumallesi alueelle, yllä on kaappauskuva Jyväskylän alueelta. Palvelussa on Pohjois-Euroopan alueelta Sports Trackerin käyttäjien GPS-polkuja (800k jälkeä, noin 2.8 miljardia GPS pistettä)
  2. Valitse oikealta valikosta parametrit ja kartta päivittyy.
  3. Kokeile mitä reittejä pyöräilijät tai juoksijat käyttävät. Harjun alueella juostaan kesällä. Rullaluistelijat kiertävät Jyväsjärveä. Arvelen, että kaikki kaupunkisuunnitellijat sekä SmartCity hipsterit haluaisivat tämmöisen palvelun käyttöönsä.

Tämmöisiähän heat map -viritelmiä on nähty vaikka kuinka paljon. Mitä tässä nyt on niin erikoista?
Veronmaksajien rahaa on taas tuhlattu turhanpäiväiseen.
Amerikkalaiset ovat tehneet jo paljon parempia.

No niin, jospa hieman selitän taustoja:

  • Ensinnäkin paikkatietoanalyysit tehdään lennosta. Ei siis mitään valmiiksi laskettuja karttatiiliä (cached map tiles) tai vastaavia. Viivettä syntyy käytännössä vain siitä kun analyysin visualisointia varten tehdyt karttatiilet siirretään Åbon palvelimelta selaimellesi. Tulos syntyy millisekunneissa (millisekunti on 1/1000 sekuntia, tulokset aina siis alle 1 s)
  • Paikkatietoanalyysi ei ole yksinkertainen laitetaan-viivoille-arvoja-ja-visualisoidaan. Aineiston laatu (kaiken maailman älypuhelin GPS-virityksiä) moninaiset ominaisuustiedot yms. tekevät asiasta ongelmallisen.
  • 2.8 miljardia pistettä ja 800k+ viivaa ei ole ihan super massiivinen paikkatietoaineisto. Mutta liikaa useimmille paikkatieto-ohjelmistoille, lähdekoodiin katsomatta.
  • Karttapalvelun demolaitteistosta ei minulla ole tarkempaa tietoa. Mutta käsitykseni mukaan sellaista perus-ATK-kamaa, jota löytyy jokaisen teinipojan pelikoneesta.
  • Jos tuntuu silti köykäiseltä demolta, niin koeta rakentaa itse vastaava. Väitän, että yksikään kaupallinen _TAI_ avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto ei pysty vastaavaan suorituskykyyn. Ainakan samalla raudalla. Tässä(kin) asiassa haluaisin olla väärässä. Taitaa jäädä haaveeksi.

Nyt vaan odotellaan, kun SUPRA-hanke julkaisee ohjelmiston lähdekoodit Githubissa (mieluiten MIT, EUPL:kin on ihan kiva). Meritulvaskenaarioon liityvä lähdekoodi on luettavissa Githubissa: https://github.com/jsoksane/cageo. Ei sama kuin SUPRA, mutta tuosta pääsee noheva koodaajaa jäljille toteutuksesta.

Tarkennettu 18.10.2015: sarkasmia korostettu ja Github-linkki lisätty.

QGIS – versio 2.12 jäädytetty, joukolla testaaman

Suositun QGIS-ohjelmiston seuraavan version (2.12) ominaisuudet on jäädytetty (feature freeze). Tämä tarkoittaa sitä, että nyt on aika testata uusia ominaisuuksia ja muutenkin varmistaa, että ohjelmistossa olevat virheet tulevat korjattua varsinaiseen versioon.

Muutamia valittuja uusia toiminnallisuuksia:

Jos haluat nähdä uudet ominaisuudet, niin vieraile Paikkatietomarkkinoilla Gispo:n osastolla.

Syksyn tapahtumia

Ensi kuun jälkeen on joulukuu ja kohta se pukkikin tulee. Vaikka nyt tuntuu siltä, että viimeisen kvartaalin jälkeen ei ole elämää, niin voin kokemuksesta sanoa, että kyllä niitä päiviä kalenterissa riittää.

Oma osaaminen on hyvä pitää yllä koko ajan. Jatkuva ammattitaidon ylläpitäminen on varmin tapa varmistaa sen, että työsuhteesi jatkuu myös myöhemmin. Tai jos nykyinen työnantajasi ei arvostaisi osaamistasi, niin joku muu on varmasti kiinnostunut sinusta.

Ainakin seuraavissa tapahtumissa voit kasvattaa osaamistasi:

devALPO 2015 – to 22.10.2015

Tapaa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen suomalaiset sovelluskehittäjät. Kuulet uusinta uutta ja voit samalla liittyä OSGeo Finlandin jäseneksi. Ohjelma ja ilmoittautuminen käynnissä!

Paikkatietomarkkinat – 3.-4.11.2015

Saat kattavan näkemyksen paikkatietoalan toimijoista ja ratkaisuista. Gispo esiintyy osastolla M4, ilmoittautuminen tapahtuu helpoten nettilomakkeella. Itse olen esiintymässä useampaankin kertaan:

  • Ti 3.11. klo 12:00 – 12:25 – Liito-oravien liitopolut kaupunkisuunnittelun tukena (sali 218)
  • Ke 4.11. klo 11:30 – 11:55  – 250 euron paikkatietopalvelin (sali 216)
  • Ke 4.11. klo 13 alkaen Paikkatiedon JHS-seminaari (pääsali)
  • Lisäksi olen luvannut kertoa paikkatietopalvelimen pystyttämisestä ”Tykkäämme kartoista – We love maps!” seminaarissa (ti 3.11. iltapäivällä, kai)

Muina aikoina päivystän sitten messuosastolla tai sen lähettyvillä.


PostgreSQLPostgreSQL -koulutukset

Hannu Krosing (2nd Quadrant) tulee pitämään PostgreSQL koulutuksia marras-joulukuun vaihteessa, lisätietoja kurssiesitteestä.

QGIS -koulutukset

Johdanto QGISn käyttöön -koulutusQGIS on 8.-9.12.2015. Tällä koulutuksella saat QGISn hyötykäyttöön nopeasti ja tehokkaasti. Jos haluat oppia räätälöimään ja muokkaamaan QGIS:iä Pythonin avulla, niin Oslandian Hugo Mercier tulee pitäämään koulutusta vielä joulukuussa.

Olisiko tänään?

Sitten kun olen vastannut yhteen tarjouksen tarkennukseen, laskuttanut, tehdyt työaikakirjaukset, käynyt yhden kehityskeskustelun (alakoulussa), toiminut autonkuljettajana lentokentälle, hankkinut elintarpeita, toimittanut koulutusmateriaalia, laatinut alustuksen (huomiseksi),  koodannut bash-skriptiä, muokannut paikkatietoaineistoa sekä tehnyt muut rästityöt, niin sitten voisi:

[youtube https://youtu.be/pJeDrX31o50]

Tai sitten menen vaan kävelylenkille. Oikein aurinkoista viikonloppua!

%d bloggers like this: