Tietojärjestelmän hankkiminen ja ylläpito ei ole yksinkertaista. Jos se olisi, niin tietojärjestelmiä vaihdettaisiin useammin ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Paikkatietojärjestelmät eivät eroa tietojärjestelmistä mitenkään, ainoa haittavaikutus on spatiaalisen komponentin aiheuttamat päänsäryt SysAdmin:n päässä (”WTF is EPSG:3067?”). Mutta SysAdminin sääliminen on sairautta.

Maanmittauslaitos on paikkatietoskenen Graalin malja. Tai Pandoran lipas. Riippuu vähän näkökulmasta ja henkilöstä. Maanmittauslaitos aloitti teknisen vuoropuhelun marraskuussa 2018 koskien ”ratkaisuja Maanmittauslaitoksen maastotietojen tuotantojärjestelmän uudistamiseksi”. Maanmittauslaitoksen tuotannon ytimessä ovat ns. JAKO-tietojärjestelmät, tämä tietopyyntö koskee JAKOmtj-järjestelmän uusimista.

Tietopyynnön tiedotustilaisuuteen osallistui marraskuussa 15 suomalaista yritystä: mukana oli tavallisten epäiltyjen lisäksi uusia toimijoita. Tai siis suomalaisia, kyvykkäitä IT-toimittajia, jotka eivät aikaisemmin ole toimineeet paikkatietoskenessä. Itse tietysti odotin, että tietopyyntöön tulisi innovatiivisia vastauksia. Noh, ei tullut:

Oletettua tietysti tässä on, että Gispo Oy tarjosi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, Spatialworld Oy Smallwordia (nykyisten JAKO-järjestelmien ydinteknologia), Trimble Solutions Oy (ex-Tekla) luonnollisesti Trimble Locus (ex-XCity) -ohjelmistoa. ESRIn ArcGIS-tuoteperhe on sitten 4 suomalaisen yrityksen valinta: CGI Suomi Oy, Esri Finland Oy, Reaktor Innovations Oy ja Tieto Finland Oy uskovat vakaasti amerikkalaisen ohjelmistotuotannon ylivertaisuuteen.

Markkinatietooni, asiakkaiden kommentteihin ja yritysten markkinaviestintään pohjautuen olisin luullut, että avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoihin liittyviä palveluita tarjoaisi Suomessa joku muukin. Mutta ilmeisesti Gispo Oy on sitten ainoa, joka oikeasti uskoo ja luottaa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen lisäarvoon. Toivottovasti olen (taas) väärässä.

Muistoja 1990-luvulta

Väistämättä tässä tulee mieleen tapahtumat, kun Maanmittauslaitos hankki kiinteisörekisterijärjestelmänsä pohjaksi ydinteknologiaa 1990-luvulla (tarkemmin kai 1994). Silloinkin oli kilpailussa mukana kolme tuttua nimeä: ESRI, Smallworld ja Tekla ominaisuus(nykyään Trimble Solutions Oy). Tietojeni mukaan likaisia yksityiskohtia JAKO-järjestelmän kehittämisestä (ja hankinnasta) ollaan keräämässä kirjalliseen tuotokseen. Innokkaana odottelen tuota voittajien kirjoittamaa historiankirjoitusta.

Avoimesta lähdekoodista ei 1990-luvulla hirveästi puhuttu. Linux oli kyllä jo tehty, mutta että paikkatietoja. Niin, olihan GRASS GIS jo olemassa, mutta ei se ollut käytössä kuin akateemisessa maailmassa.

Teklan teknologia ei erityisesti vakuuttanut Maanmittauslaitoksen asiantuntijoita, eikä isänmaallisuuteen ja kotimaisuuteen vetoaminen vaikuttanut päätöksentekijöihin. ESRIn teknologia ei tuossa vaiheessa taipunut mitenkään MMLn vaatimuksiin (erityisesti pitkä transaktio oli mahdoton vaatimus). Päätös oli todella katkera ESRI:lle ja JackD ei sitä ole varmasti unohtanut. Katkeruus kyllä ulosmitattiiin useammassakin kilpailutuksessa seuraavien vuosikymmenien aikana.

Entäpä tällä kertaa

Ennustaminen, erityisesti tulevaisuuden, on vaikeaa. Sanovat. MML:n UMTK hankkeessa on nyt käynnissä soveltuvuusselvitysten tekeminen. Maanmittauslaitos analysoi tarjottuja teknologioita ja mahdollisesti syksyllä 2019 on edessä varsinainen tarjouskilpailu. Teknisen vuoropuhelun vastaukset ovat mielenkiintoista luettavaa ja nyt onkin mielenkiintoista nähdä onko tekniset vaatimukset ymmärretty samalla lailla. Ja kuinka eri teknologiat soveltuvat Maanmittauslaitoksen toimintaan.

Oma soveltuvuusselvitys hankkeemme on alkanut ja tavoitteena on näyttää kuinka QGIS ja PostGIS soveltuvat maastotietojen ylläpitoon (erityisesti rakennusten ja liikenneverkkojen osalta). Lisäksi selvitämme topologisten eheyden hallintaa, pitkiä transaktioita (edelleen) sekä 3D kohteiden editointia. Olemme luvanneet raportoida havainnoista avoimesti ja läpinäkyvästi soveltuvuusselvityksen jälkeen. Pysy siis kuulolla!

ominaisuus

Maailmalla on muutama vuosi nyt jo kohkattu What3Words -nimisestä palvelusta. Tämän kaupallisen palvelun tarkoituksena on tuottaa globaali, suljettu osoitejärjestelmä. Tänä syksynä palveluun on tuotettu suomekielen tuki ja markkinointi palvelun käyttöön on alkanut.

Lyhyesti: What3Words ei ole osoitejärjestelmä, vaan koordinaattijärjestelmä. Koordinaattijärjestelmänäkin huono ja suljettu. Kenenkään, yrityksen tai viranomaisen, ei tulisi käyttää palvelua mihinkään.

Aika vahva mielipide. Lukija varmaan odottaa muutamia perusteluja. Osa seuraavista perusteluista on lainattu, varastettu, modifioitu ja ehkä parannettu muutamista blogeista (What3Words – Not.Quite.Right ja A location grid is not an address). Ylistäviäkin kannanottoja on, niiden löytäminen ja arviointi jätetään lukijalle kotitehtäväksi.

What3Words ei ole osoitejärjestelmä

Perusideana W3W:ssä on jakaa maapallon pinta 3 m x 3 m ruutuihin ja antaa näille ruuduille sitten kolmesta sanasta muodostuva yksilöivä tunnus. Tuettuna on lukuisia kieliä, muun muassa suomi.

Nykyisin käytössä olevat osoitejärjestelmät ovat kehittyneet hitaasti. Ensivaiheessa kaiketi postin toimittamisen tueksi, mutta myöhemmin osoitejärjestelmistä on muodostunut keskeinen osa paikkatietoinfrastruktuuria. Ainakin kehittyneissä maissa, palataan kehittyviin maihin hieman myöhemmin.

Nykyiset osoitejärjestelmät ovat hierkisia ja navigoitavia. Esimerkiksi osoitteesta ”Kalevankatu 31, Helsinki, Finland” on hyvin nopeasti tunnistettavissa hierarkisuus: maa-kaupunki-katu-talonumero. Lisäksi navigoitavuus löytyy kadunnimestä ja talonumeroista: jos löydät ”Kalevankadulle”, on sinun aika helppo päätellä ympäristöä havaitsemalla, että mihin suuntaan olisi kuljettava, jotta löytäisit numeron 31 (Japani-kortti: aivan siellä ei toimi kun talonumerot annetaan rakentamisjärjestyksessä, Sokea-kortti: sokeilla on muutenkin vaikea navigoida ilman BlindSquare-tyyppisiä ohjelmistoja).

Mitä W3W antaa sitten esimerkkinä olevalle osoitteele ratkaisuksi: kaikki.elävä.paneeli. Kätevää, eikö totta? Kertoo heti missä tuo osoite on. Paitsi jos menet muistamaan hieman väärin,kirjoittamaan sanat väärässä järjestyksessä tms.
Missä edes on Gbarpolu tai Buzau? Lipuista päätellen ei kovin lähellä Helsinkiä. Esimerkin viereinen ruutu on sitten nimeltään: kysymykset.kaisla.piirros. On siis täysin mahdotonta päätellä tripletin perusteella missä ruutu sijaitsee tai mitä ruutuja on vieressä. W3W algoritmi pitää huolta siitä, että ei tule sekaannuksia. Mutta algoritmi on salainen, eikä sen toimintaa pääse arvioimaan millään lailla. On vain uskottava, että se on hyvä.

Suomenkielisessä versiossa on otettu käyttöön taivutusmuodot: monikot ja sijamuodot sekoittavat kuin selventävät asiaa. Onko tosiaan niin, että suomenkielestä ei löytynyt 25 000 sanaa, jota olisi voinut käyttää?

What3Words on huono koordinaattijärjestelmä

On siis selvää, että W3W ei ole osoitejärjestelmä. Tai jos sen sellaiseksi tulkitsee, niin ainakin kaupallinen ja suljettu. W3W:n perusperiaate on muuttaa siis kolmiosaiset yksilöivät tunnukset WGS84 koordinaateiksi (lat:60,16574, lon:24.93321). Eli käytännössä W3W on WGS84 koordinaattijärjestelmä, jossa koordinaatit on pyöristetty 3 metrin tarkkuuteen. Riittänee loistavasti navigointiin, muttei kuitenkaan kaikkeen siihen mihin koordinaatteja käytetään.

W3W:n mukaan kolme sanaa on helpompi muistaa kuin kaksi koordinaattia. Koordinaatit kuitenkin esitetään lukuina ja niiden esitystapa on yleismaailmallinen. Esimerkkiruudun tunnus voidaan esittää myös muodoissa: shot.crystals.talkers, nattklubbar.djurparker.jaså, даруухан.шүршүүр.дүүрэн tai канцлер.ясность.рекорд (kahden viime mainitun eron selittävälle luovutetaan kasa tarroja 😉 Itse varmasti unohdan nuo kaksi viimeksi mainittua saman tien jos ne minulle kerrotaan. Onneksi tuki arabialle on myös tulossa. Mitenköhän lukutaidottomat kokevat tämän asian?

Tässä vaiheessa asiaa tarkemmin tuntevat (tai myyvät) toteavat: ”Eihän ole tarkoitus, että kaikki muistavat/käyttävät kaikkia eri variaatioita. W3W:n API kautta voidaan tehdä kaikki muutokset automaatisesti joko online- tai offline-tilassa”. Ja tässä tulee esiin se missä W3W on hyvä idea.

What3Words on hyvä liiketoimintaidea

Pian koittavan Slushin innoittamana voidaan todeta, että W3W on äärimmäisen hyvä startup liiketoimintaidea: valtavat markkinat, helposti selitettävä idea pääomasijoittajille, helppo toteuttaa, ei suuria teknisiä vaikeuksia.

Kun mukaan on saatu brittiläisen imperiumin GIS osaajien kermaa (OSM:n perustaja, Ordnance Survey:n asiantuntijoita yms.) sekä maailmanjohtava suljettujen ohjelmistojen toimittaja, voin olla varma, että pääomasijoittajat ovat ”tietävät”, että heillä on käsissään paikkatietoalan paras startup. Tämän on jo todistanut Mongolian postikin.

Asiakkaan kannalta on tietysti hieman vaikeaa arvioida kustannuksia W3W:n käytöstä, kun ainoa maininta on ”We charge for high volume usage of our API and SDK”. Aikaisemmin oli maininta, että kehittyville maille tarjotaan suuri alennus käytöstä. W3W:ssä tuskin kuvitellaan, että kehittyneet maat siirtyisivät käyttäämään palvelua. Markkinat ovatkin kehittyvissä maissa, joissa ei osoitejärjestelmiä ole olemassa. Kun W3W on otettu käyttöön, mahdollisesti tehty siitä kansallinen standardi, voidaan vain odottaa hinnaston päivittämistä: ”First One is Free”, sanoi softakauppias.

Onko vaihtoehtoja?

Nykyiset osoite- ja koordinaattijärjestelmät ovat lähtökohtaisesti avoimia kaikkeen käyttöön (paitsi UK:ssa, jossa on tietysti _AINA_ omat ongelmansa, pysyisivät siellä saarellaan).

Jos on välttämättä saatava mahdollisimman yksinkertainen esitystapa koordinaateille,niin MGRS:n yksi merkkijono lienee sitten paras globaaliratkaisu.

Jos on välttämättä saatava kolmiosainen tripletti (kun-se-on-niin-cool), niin What3F***s ja What3Ikeas kelpaavat pahimpaan hätään. Lähdekoodit löytyvät Githubista.

Kaupunkisuunnittelussa kovasti pohditaan miten asukkaat saataisiin osallistumaan suunnitteluun. Asemakaavathan ovat erittäin mielenkiintoisen ja visuaalisen näköisiä:

Koska meistä vanhoista ei ole kuitenkaan enää mihinkään, niin toivo on laitettu nuorisoon. Vantaa on päätellyt, että ruotsalainen Minecraft on oikea tapa innostaa lapsia suunnittelemaan kaupunkia.

Hyvin käyttäytyvät nuoret parantavat kaupunkia, useimmiten kokeilu päättyy TNT-blokkien käyttöön. Korso on aina mielenkiintoinen paikka:

Hämeenlinna hyödyntää taasen suomalaisen Colossal Orderin Cities Skylines pelialustaa. Minecraftia voisi kuvailla kasaksi legonappuloita ja Cities Skylines on taasen kaupunkisimulaatiopeli.

Hämeenlinnan kaupunkisuunnittelukisan ehdokkaat ovat nyt nähtävissä. Voit käydä vielä äänestämässä parasta ehdotusta uudesta Hämeenlinnasta perjantaihin 3.6. asti.