Blogiarkistot
Drooneilla kartoitusta
Drooneja hankitaan nyt kovin kiivaasti ja jossain vaiheessa niistä lienee myös oikeasti hyötyä. Itse pääsin rakentelemaan drooneja jo FOSS4G:ssä Soulissa vuonna 2015 (mihin tämä aika oikein menee). Vaikka paikalla oli ankara sotilaallinen valvonta, niin drooni jäi maahan. Kolmessa vuodessa markkinat ovat kehittyneet siten, että ihan kelvolliseen lopputulokseen pääsee kuluttajatason laitteilla: käytettynä 500+ euroa ja uutena hankitut 1500+ euroa.
Mutta drooni itsessään ei riitä, vaan otetut kuvat pitää saada jotenkin lähtömateriaaliksi kartoista varten. Tähän on jo muutaman vuoden ollut kehitteillä avoimen lähdekoodin ratkaisu – OpenDroneMap. Otin viikonloppuharrastukseksi kokeilla olisiko ohjelmistosta mihinkään ja hämmästyin melkoisesti!
Kuvaukset
En nyt erityisesti saanut lupaa hankkia omaa droonia, joten piti rimpauttaa kaverille. Dimensiumin pojat lupasivat auttaa, kun heillä sattuu oleman tuollainen kuluttajille tarkoitettu drooni hyllyssä. Ja osaamista riittävästi (ehkä jopa liikaakiin tämmöiseen harrasteluun).
Kuvaaja valmiina ohjeistamaan droonia suorittamaan tehtävää
Sitten vaan suunniteltiin kuvausalue kännykällä, laitettiin kännykkä ohjaimeen kiinni ja suoritettiin kuvaus: 10 min ja 187 kuvaa oli valmiina muistikortilla. Noh, ei se nyt ihan noin helposti mennyt 😉
Drone Mapping – Command and Control Dashboard
Kuvia otettiin noin 80% peitolla, joten oletuksena tietysti oli, että tuloksena voisi tulla jonkinlainen ortokuva.
Otetut kuvat ja niiden GPS tietoja
Kuvien prosessointi
Joskus olen ortoilmakuvia pyöritellyt, joten teoriassa ainakin minun pitäisi tietää kuinka edetään. Aluksi on tietysti hyvä asentaa ohjelmisto, siihen saa joskus kulumaan aikaa ja kahvia. Valitsin helpon tien ja otin alustaksi Ubuntun Amazonin pilvessä: Windowsin kanssa olisi varmaan saanut tuhrattua kahvia enemmän. Yllättäen ohjelmisto (WebODM) asentui ilman ongelmia (alle 20 min) ja nyt jäi tehtäväksi vain ladata kuvat palveluun. En jaksanut ruveta miettimään mitään suurempia parametrejä tai kuvien orientointia yms. Eiku kuvat sisään ja kone pyörimään.
Ja hieman reilun 2 tunnin prosessoinnin jälkeen minulla oli valmis ortoilmakuva käytettävissä.
Ortokuva tarkasteltuna OpenStreetMap:n kanssa
Ortokuvan lisäksi WebODM tuotti myös pistepilven ja sitä voi suoraan tarkastella web-käyttöliittymässä.
Droonin kuvista muodostettu pistepilvi
Kivat web-käyttöliittymät ovat tietysti mukavia demoja, mutta aineistot pitää tietysti saada jatkokäsittelyä varten. Valikoima eri tiedostoformaateista lienee riittävä:
Aineistojen lataus jatkokäsittelyä varten.
Kaikki aineistot vievät tilaa noin 2 Gt, joten en nyt niitä erityisesti laita yleiseen jakeluun. Ortokuvasta (104 Mt) voi olla enemmän kiinnostusta. Aukeaa ihan kivasti QGIS:ssä.
Jos unohdin mainita, niin WebODM ja muut OpenDroneMap-ohjelmistoperheeseen kuuluvat ohjelmistot ovat avointa lähdekoodia. Niiden käyttö on vapaata ja monessa tapauksessa hyvin edullista. Mikä on sinun syysi käyttää kaupallisia, suljettuja ohjelmistoa droonien kuvamateriaalien prosessointiin?
Rahoille vastinetta
Useissa kehittämishankkeissa, joskus myös IT-hankkeissa, lasketaan tarkasti ROI (Return-On-Investment) tai kustannussäästöanalyyseja. Sinänsä laskelmien teko ei ole vaikeaa: lasketaan kustannukset yhteen ja verrataan sitä saatuun hyötyyn. Ongelmaksi vain tulee, että nopealla harjoittelulla ei laskelmista tule positiivisia. Nopeassa laskelmassa otetaan tietysti huomioon vain välittömät kustannukset ja hyödyt. Yleensä laskelmien teko alkaa siitä, että kysytään paljonko tuon tuoton tai suhteen pitäisi olla. Kun tiedetään mitä halutaan tulokseksi, voidaan helposti aliarvioida välillisiä kustannuksia ja yliarvioida välillisiä hyötyjä. ”Asiakas kokemuksen parantuminen” ja ”Palvelujen laatu” ovat helppoja mittareita, joilla voi perustella lähes tulkoon minkä tahansa kehittämishankkeen.
Päädyin tuohon pohdiskeluun kun luin professori Art Lembon blogikirjoituksen Big Data analyysien suorittamisesta erilaisissa paikkatietojärjestelmissä. Professori Lembo päätyi siihen, että PostGIS on nopein (ja edullisin) tapa suorittaa paikkatietojen suurteholaskentoja:
Source: Art Lembo / https://artlembo.com
Eri ohjelmistojen tehokkuusvertailuja ei yleensä hirveästi nähdä julkisuudessa. Niitä kyllä tehdään, mutta tuloksia ei julkaista. Tämän estää tehokkaasti erityisesti (ja vain) suljettujen ohjelmistojen lisenssointiehdot.
Tehokkuustestistä ilmenee hyvin, että ESRIn ArcGIS Server Big Data GeoAnalytics with Big Data File Share (AGSBDGADBDFS ?) on lähes yhtä nopea kuin PostGIS. Manifoldia en tiedä kenenkään käyttävän Suomessa, mutta se ei tietysti tarkoita mitään.
Mielenkiintoiseksi vertailun voi johtaa kun ruvetaan vertailemaan kustannuksia. PostGISn lisenssikustannukset ovat 0 euroa. Manifoldin hinta lienee 595 USD. ESRIn hinnasto ei ole julkinen, mutta arvioin on että tuon käytetyn ohjelmistopaketin hinta on Suomessa noin 90 000 EUR (+ALV). Hinta koostuu lisensseistä (68 875,55 EUR) ja ensimmäisen vuoden ”vapaaehtoisesta” tuki- ja ylläpitomaksusta (20 349,60 EUR).
Ei me voida mitään avointa lähdekoodia ottaa käyttöön, kun me ei osata
Kommentti on aivan perusteltu. Mutta kuopasta pois pääseminen pitää aloittaa siitä, että lopettaa kaivamisen. Mitä nyt sitten maksaisi PostGIS:n käyttöönotto Big Data analyysiä varten? Lähdetään siitä, että organisaatiossa on muutamia paikkatietoalan ammattilaisia, jotka haluavat oppia uutta. Päädyin seuraavaan karkeaan kustannuslaskelmaan:
FOSS4G käyttöönoton kustannukset (ilman ALVia, vapaasti tilattavissa info@gispo.fi)
Laskelmaa voi vapaasti kritisoida (”ei kyllä mene kuin 2 tuntia PostGISn asentamiseen”), mutta antaa edes jonkinlaisen kustannusarvion avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttöönotosta. Luonnollisesti osaamisen voi hankkia ilmaiseksi netistä itseopiskeluna, konsultointipalvelut voi tehdä itse ja tukipalvelut eivät ole pakollisia (tosin moni on pitänyt hyödyllisenä).
Julkisen hankinnan sietämätön avoimuus
Ammattilaisten paikkatietojärjestelmien suurin käyttäjäryhmä on julkinen hallinto. Olen siis parin vuosikymmenen mittaisella työurallani päässyt/joutunut osallistumaan useihin julkisiin hankintoihin. Sekä ostajan että myyjän puolella. Voin sanoa, että kummallakaan puolella ei ole palkitsevaa istua. Myyjät tuskailevat aina huonosti laadittuja tarjouspyytöjä. Ostajat taas pelkäävät että valituksi tulee se kaikkein osaamattomin toimittaja, jonka kanssa joutuu tuskailemaan sitten useamman vuoden kanssa. Vanha suomalainen myyntisananlasku toteaa, että ”julkisen hankinnan voittaa se joka laskee tarjouksen väärin tai kehtaa valehdella eniten”. Kaiken päällä riippuu vielä pelko Markkinaoikeudesta: julkinen nöyryytys lienee kaikille tuttu joko koulusta tai armeijasta (toivottovasti ei työpaikalta). Mutta että kaikki julkiseen hankintaan liittyvät asiat avataan ja sitten vielä julkaistaan koko ammattikunnan reposteltavaksi: sitä ei liene kukaan vapaaehtoisesti halua.
Markkinaoikeuden ratkaisuista ei montaa paikkatietohin liittyvää ratkaisua löydy. Ilmeisesti järjestelmiä tai palveluja hankkivat osaavat asiansa tai sitten markkinoilla on riittänyt kaikille riittävästi töitä. Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:580/16 on kuitenkin päästy puimaan paikkatietoihin liittyviä teknisiä asioita. Valittaja A on laatinut pitkän luettelon tarjouksen pakollisista vaatimuksista, jotka ovat valittajan mukaan olleet ”syrjiviä ja kilpailua rajoittavia”. Yksi kiistanalaisista vaatmuksista on Valittaja A kuvannut seuraavasti:
Toiminnallinen vaatimus V97 ”Karttaikkuna mahdollistaa myös käyttäjän omien piirrosten teon ja tallentamisen. Piirtotyökaluna on oltava ainakin piste, viiva, monikulmio ja ellipsi.” on ollut suhteeton ja kilpailua rajoittava. Ellipsien piirtäminen ei ole millään tavoin oleellista kunnallisten lupien hakuprosessissa, vaan se on täysin teoreettinen lupahakemuksiin liittyvä geometrinen muoto. Tarpeettoman toiminnallisuuden edellyttäminen on ollut kohtuutonta ja kilpailua rajoittavaa, eikä se ole liittynyt kilpailun kohteeseen. Vaatimus on ollut omiaan parantamaan perusteettomasti voittaneen tarjoajan asemaa tarjouskilpailussa.
Ei varmaan pitäisi päästää lakimiehiä tekemään näitä valituksia. Ellipsi lienee ympyrän erikoistapaus (tai päinvastoin). Ei ehkä oleellinen tekninen vaatimus, mutta ei varmaan täysin tarpeeton vaatimus. Luonnollisesti Valittajan A järjestelmässä ei ollut liene tämmöistä ominaisuutta. Joku ”vaihtoehtoiseen totuuteen” uskova olisi varmaan oikonut mutkia tarjousta laatiessa.
Toinen nostoni koskee avoimen lähdekoodin käyttöä. Useiden eurooppalaisten oikeustapausten perusteella, avoimen lähdekoodin käyttöönotto ei ole julkinen hankinta: voit siis ottaa käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmiston ilman kilpailutusta. Kilpailutettavia komponentteja ovat sitten mahdolliset tuki-, koulutus- ja räätälöintipalvelut. Valittajan mukaan avoimen lähdekoodin sovelluksen käyttö on ”kohtuuton ja kilpailua rajoittava”:
Tekninen vaatimus V10 ”Karttaikkunan toteutuksessa tulee käyttää julkisen hallinnon kehittämää avoimen lähdekoodin ratkaisua, jota maanmittauslaitos hallinnoi. Karttaikkunan lähdekoodi ja ohjelmakomponentit löytyvät osoitteesta www.oskari.org.” on ollut kohtuuton ja kilpailua rajoittava. Vaatimus on nimennyt suoraan järjestelmän, johon toteutuksen on tullut perustua antamatta mahdollisuutta tarjota vastaavia ratkaisuja. Vaatimus on ollut voittanutta tarjoajaa suosiva.
Mitä mieltä Markkinaoikeus sitten oli näistä Valittajan A huomioista? Kokonaisuudessaan Markkinaoikeus hylkäsi valituksen, eikä tästä päätöksestä ole valitetu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Joten päätös perusteluineen on siis yksi lainvoimainen tulkinta näistä asioita.
Vaatimuksesta V97 ei päätöksessä puhuta mitään, joten lienee perusteltua tulkita, että ellipsin (ympyrän) piirtäminen liittyy kunnallisten lupien hakuprosessiin. Rakkaat tietojärjestelmiä rakentavat toimittajat: lisätkää nyt se ellipsin/ympyrän piirto, ettei tartte toista kertaa kolauttaa päätä Markkinaoikeuden tammioveen. ”Vaihtoehtoinen totuus” ei liene sopivaa suomalaisille toimittajille. Toivottovasti ison maan tavat eivät jalkaudu tälle puolen Atlanttia.
Markkinaoikeus katsoo myös, että hankinnan kohteena on teknisen vaatimuksen V10 osalta voinut olla tietyn avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentin käyttö ja integroiminen hankittavaan järjestelmään.
Avoimen lähdekoodin käytön voi siis kirjoittaa tietojärjestelmän pakolliseksi vaatimukseksi. Itse asiassa tuon vaatimuksen voi kirjoittaa jopa niin, että vaaditaan tiettyä avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponenttia. Suomeksi sanottuna: ”Hankimme PostGIS / Geoserver / QGIS -pohjaisen paikkatietojärjestelmän” on sallitu pakollinen vaatimus julkisessa tarjouspyynnössä. Tai en minä mikään lakimies ole, joten ehkä tuo kannattaa tarkistaa omalta hankintalakimieheltä.
Kannattaako sitten Markkinaoikeuteen valittaa? Sitä on vaikea arvioida. Valittaja A:lle tuli korvattavaksi vastapuolen oikeudenkäyntikulut (16 640 euroa). Päälle omat kulut ja tietysti julkisuutta sähköissä medioissa.
Paikkatiedon kokoontumisajot lähestyvät
Ensi viikolla pidetään taas vuosittaiset paikkatietoalan kokoontumisajot. Juorumarkkinoiksikin kutsutut Paikkatietomarkinat kokoavat reilu 2000 lähinnä paikkatietoalan sisäpiirin edustajaa Helsingin messukeskukseen. Urbaaninhuhun mukaan joka vuosi paikalle eksyy muutama ulkopuolinen henkilö: todennäköisesti poistuvat ennen tiistai-illan Linkkibuffettia (tämä oli ennen Linkkibileet, mutta ilmeisesti biletys jää pois), joka lienee se tärkein verkostumistilaisuus.
Gispo Oy:llä ei tänä vuonna ole omaa osastoa, mutta jos tunnistat meidät sankasta joukosta, niin pyydä tarroja tai postikortteja. 50 ensimmäistä saavat paikkatieto-ohjelmiston käyttöönsä loppuelämäksi (sisältää sekä paikkatietoaineistoja että versiopäivitykset).
Paikkatietomarkkinoiden ohjelma on hyvin monimuotoinen. Pääsalin ohjelmassa on koottuna ajankohtaista yleistä tietoa, jonkinlaista megatrendien seuraamista. Tänä vuonna kuuma peruna on SOTE. Näin vaikkakin SOTEn liittyvät paikkatietoanalyysit on jo tehty ja analyysien lopputulos on jätetty huomioimatta poliittisessa päätöksenteossa.
Tietoiskuohjelma koostuu näytteilleasettajien kaupallisista puheenvuoroista: näistä ei etukäteen voi tietää onko kyse täysin kaupallisesta tuoteluettelon esittelystä vai olisiko jokin asiakin eksynyt mukaan puheenvuoroon. Kun itsekehu ei oikein suomalaisilta onnistu, niin toinen linja on valjastaa sitoutettu asiakas kertomaan omaa sanomaa. Vapaataitelija A.Ahola on kerännyt tietoiskuista kokonaisuuksia eri kävijäprofiileille. Osa tietoiskuista tulee olemaan ääriämyöten täynnä ja toisissa on sitten enemmän tilaa. Vinkki: jos haluat varmistaa istumapaikan sille mielenkiintoiselle tietoiskulle, mene kuuntelemaan jo edellinen puheenvuoro. Tästä vinkistä johtuen monet voivat saada ansiotonta kuulijakuntaa 😉
Gispo Oy on mukana muutamassa ohjelmanumerossa. Sponsoroimme yhdessä HSL:n ja CGI:n kanssa OpenStreetMap-mapthonia (ti 8.11. klo 12-16). Mapthonissa on hyvä käydä katsomassa kuinka OSM:iä kartoitetaan ja kuinka sitä voi hyödyntää omassa toiminnassa. Tietoiskuissa on myös monta puheenvuoroa OpenStreetMap:n hyödyntämisestä. Keskiviikkona (klo 9-11) järjestetään JHS-seminaari, jossa on oiva tilaisuus kuulla Julkisen Hallinnon Suositukseen -liittyvistä asioista, myös Paikkatiedon Viitearkkitehtuurin saloja avataan.
Kuka on vaihtanut työpaikkaa? Mitkä virastot yhdistetään ensi vuonna? Mikä on kuumin ohjelmistotuote? Mikä laitevimpain on kaikkien saatava ensi vuonna? Kuka on menestyjä ja kuka häviäjä? Nähdään ensi viikolla Paikkatietomarkkinoilla!
Huomioita kansallisesta paikkatietostrategiasta
Inspire-direktiivin toimeenpanon vauhdittajana toimi Inspire-verkosto vuosina 2009-2013. Viime vuoden kesäkuussa Inspire-verkoston tilalle luotiin Paikkatietoverkosto. Paikkatietoverkosto on laaja-alainen kansallinen yhteistyöverkosto, joka tukee kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin Suomessa.
Verkoston suurimpina haasteena on ollut puutteelliset resurssit. Toisin sanoen työtä on tehty pääsääntöisesti vapaaehtoisesti ja omien toimien ohella. Kovin suuriin ihmetekoihin ei siis ole pyritty. Yksi verkoston kärkihankkeista on ollut kansallisen paikkatietostrategian uudistaminen. Itse en ole tuohon uudistamiseen osallistunut ja ehdinkin tutustua aiheeseen vasta kevään työpajassa.
Erityisesti kaksi toimenpidettä tuntuivat minusta hyviltä:
Toimenpide 3: Tehostetaan yhteisöllisten menetelmien käyttöä paikkatiedon keruussa ja ylläpidossa
Toimenpide 10: Käytetään avoimen lähdekoodin periaatteita paikkatietoalan järjestelmäkehitysprojekteissa
Ensin mainitun toimenpiteen osalta toivoisin suomalaisten tiedontuottajien ottavan huomioon OpenStreetMap -tietoaineiston yhtenä merkittävimmistä yhteisöllisesti kerätyistä paikkatietoaineistoista. Passiivisesti kerättyjen tietoaineistojen osalta OpenCellID -tietoaineisto sisältää mielenkiintoisia mahdollisuuksia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.
Avoimen lähdekoodin osalta uudistetussa strategiassa laajennetaan avoimen lähdekoodin periaatteiden käyttö myös suljettuihin järjestelmiin. Tällä tarkoitettaneen sitä, että myös suljettujen ohjelmistojen päälle tehtävät räätälöinnit ja lisäosat tulisi kehittää avoimen lähdekoodin lisenssien mukaisesti. Tärkeimpänä ajatuksena lienee se, että kerran julkisin varoin kehitettyä komponenttia ei tarvitsisi hankkia erikseen. Samoin myös julkisin verorahoin kehitetyt ohjelmistot olisivat yritysten ja kansalaisten hyödynnettävissä omassa toiminnassaan.
Jos avoimen lähdekoodin periaatteet ovat sinulle uusia tai tuntemattomia, niin ALPO-seminaari (ti 27.5.2014) on loistava paikka tutustua aiheeseen. ALPO-seminaarissa kuulet COSS ry:n puheenvuorossa perusperiaateet sekä käytännön esimerkkejä kuinka avoimen lähdekoodin periaatteita on hyödynnetty erilaisissa hankkeissa. Tärkeimpänä antina on varmasti verkottoituminen suomalaisiin avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen kehittäjiin ja hyödyntäjiin.
Jos olet aivan liian kiireinen osallistumaan ALPO-seminaaarin, suosittelen Paul Ramsey:n ”Being an Open Source Citizen” -esityksen katselemista: 20 minuutin aikana saat nopean johdatuksen aiheeseen:
Paikkatieto-ohjelmisto muistitikulle
Monet avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot on helppo ladata verkosta ja asentaa koneelle. Mitään erillistä lähdekoodin kääntämistä ei tarvitse tehdä (ellei välttämättä halua) ja asennusohjelmat ovat hyvin helppoja käyttää.
Ongelmia tulee kun jostain syystä käytössä ei ole pääkäyttäjän oikeuksia: tällöin tulee nöyrtyä ottamaan yhteyttä tietohallintoon, kirjoittaa tiketti tms. Mutta on toinenkin mahdollisuus: Portable GIS.
Portable GIS sisältää QGIS paikkatieto-ohjelmiston, PostgreSQL -tietokannan (luonnollisesti PostGIS -laajennoksella), GDAL/OGR -ohjelmistot ja paljon muuta. Uusin version (4.0) on ilmestynyt tammikuussa 2014.
Portable GIS:n käyttöönotto on helppoa, tarvitset vain tyhjän USB-muistitikun (2 Gt riittää), verkkoyhteyden ja Windows-tietokoneen. Lataa Portable GIS -asennuspaketti (Younited-palvelusta, 562 Mt, tarkista myös MD5 Checksum). Kun käynnistät ladatun exe-tiedoston, niin asennus tapahtuu valitsemallesi USB-muistitikulle.
Nyt voit laittaa USB muistitikun Windows-koneeseen ja käyttää QGIS-ohjelmisto missä tahansa. Portable GIS on myös mainio tapa testata ohjelmistoja ilman asennuksia. Toinen tapa testata avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoja on ladata OSGeo Live -ohjelmistopaketti.
Portable GIS sopii mainiosti satunnaiseen, Windows-käyttöön. OSGeo Live-paketit paremmin erilaisten avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen kokeiluun Linux-ympäristössä. Jos siis tunnet olevasi eksyksissä Linux-maailmassa, etkä halua välttämättä opiskella uutta, niin Portable GIS on sinun välineesi. Muille suosittelen OSGeo Live:n lataamista ja kokeilua.
OpenLayers 3 -kilpailu ratkennut
Viime viikolla alkanut suomalainen OpenLayer 3 -kilpailu on ratkennut.
Kisassa etsittiin nopeinta ratkaisua suomalaisten paikkatietoaineistojen käyttöön OpenLayers 3 -sovelluksessa. Minimivaatimukset täyttävän ratkaisun toimitti Juuso Lehtinen lauantai iltana. Ratkaisun referenssi-implementaation lisäksi ohjelmistokoodi löytyy hyödynnettäväksi Github-projektista. Onnittelemme voittajaa!
Kilpailu ei ole vielä ohi. Juuson ratkaisusta puuttuu optionaalinen WFS-T -toiminnallisuus. Lisäoption voi rakentaa voittajan ehdotuksen päälle tai kokonaan omana työnään. Tämän II osion voittaa nopein toimitus, tosin määräpäiväksi on asetettu 2 viikkoa. Toimitus siis viimeistään 26.11. klo 10:00 mennessä.
Suomen OpenLayers 3 -kilpailu
Gispo Oy yhteistyökumppaneineen järjestää sovelluskehittäjillä kilpailun OpenLayers 3 -sovelluksen toteuttamisesta. Kilpailun tarkoituksena on tuottaa yksinkertainen, jaettava OpenLayers 3 -sovellus suomalaisten avointen paikkatietoaineistojen hyödyntämiseen.
Nopein voittaa, lue lisää kilpailusta.
Avoimen lähdekoodin rahoituksesta
Monesti avoimen lähdekoodia ratkaisuja käsittelevissä FUD-lausunnoissa otetaan esiin puutteelliset rahoitusratkaisut. Väitetään, että vapaa-ajalla tai muuten puolihuolimattomasti koodatuista ohjelmistoista ei ole kriittisten tietojärjestelmien osaksi. Ainakaan pitkäjänteisyyttä ei voi olla, koska jatkuvaan sovelluskehitykseen ei ole rahoitusta.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kehitetään osana erilaisia IT-projekteja. Joissakin tapauksissa yksittäiset yritykset ottavat suuren vastuun ohjelmiston kehittämisestä. Rahoitus voi näissä tapauksissa tulla loppukäyttäjän budjeteista tai joukkorahoituksen avulla.
”Markkinat ovat aina oikeassa”, todetaan monesti pörssikurssien heilahteluista. Ennen pörssiin menoa, startup-yritykset saavat rahoitusta pääomasijoittajilta. Seuraavat esimerkit kertovat kuinka pääomasijoittajat uskovat avoimen lähdekoodin yrityksiin:
Boundless – Why OpenGeo Has Taken on Outside Investment
Kaikilla ei ole aikaa odottaa 40+ vuotta päästääkseen markkinajohtajaksi: ”Investment allows us a way to do things better, faster, and serve our customers more effectively. We are listening to our customers, and they need us to expand our capabilities more quickly and increase our headcount, and we’re working with strong investment partners to make that happen.”
MapBox – $10 Million Funding from Foundry Group
Aloittavalla yritykselle ei välttämättä ole kovin helppoa: ”For three years, we’ve been completely bootstrapped, which meant we had only a few months in the bank at any time.”, mutta nyt: ”Now we grow”.
SkySQL – SkySQL Raises $20 Million To Work on MariaDB
Pessimistit ovat oikeassa: ”Ei tuota tapahdu kuin isossa-maailmassa, eikä koskaan täällä Suomessa”. SkySQL ja monet muut suomalaiset yritykset ovat osoittaneet tuon jo vääräksi. ”No, ei ainakaan paikkatiedoissa…”
Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen kehittäjät ja hyödyntäjät tapaavat Paikkatietomarkkinoilla ti 5.11. klo 16 alkaen. Tule katsomaan kuinka maailma muutetaan!
Avoimen lähdekoodin kansalainen
Paikkatietomarkkinoilla kokoontuu avoimen lähdekoodin kehittäjät ja hyödyntäjät. Tarkemmin ti 5.11. klo 16 – 17, ohjelma löytyy OSGeo wiki-sivustolta. Tule kuuntelemaan kuinka voit hyödyntää avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoja ja näe miten voit olla hyvä avoimen lähdekoodin kansalainen.
Paul Ramsey kertoi FOSS4G:n puheenvuorossaan oman versionsa aiheesta:
Paikkatieto 