Blogiarkistot
Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla -seminaarin satoa – osa II
Lounaan jälkeen Juha Järvi kertoi HSL:n matka-aikakartasta. Suurimpina käyttäjäryhminä muuttajat (henkilöt tai yritykset). OpenStreetMap tieverkon avulla lasketaan jalankulku- ja pyöräilyreitit. Laskenta tehdään selaimessa: JavaScriptillä. Lievästi paljon nopeampi kuin keskitetyllä palvelimella tehdyt hakupalvelut. Tämmöisen paikallisen selainsovelluksen haittana on tietysti se, että käytettävä aineisto pitää ladata selaimeen. Juha on tehnyt hyvän työn: koko aineisto on muutaman megatavun kokoinen. Ei siis suositella huonoilla mobiiliyhteyksillä käytettävissä. Mutta mikä tahansa ADSL/3G yhteys on ihan riittävä.
Lassi Tani oli komennettu parempiin hommin ja Hannu-Pekka Rantaniemi puhui Helsingin seudun liikennevirtojen visualisoinneista. Ensimmäistä kertaa nähtiin myös kuinka visualisointi oikeasti syntyy.
Teemu Peltonen oli nostetty hyllyltä alas ja hän tuli kertomaan tekemistään palveluista:
- kartat.hylly.org – Maastotietokannasta tuotettu maastokartta Garmin GPS-laitteisiin. Hinta 0 €. Ladattu yli 25 000 kertaa.
- liikenne.hylly.org – yhdistelee avoimesti saatavilla olevaa liikennetietoa
- saa.hylly.org – säätietoja kartalla
Näistä vielä kuullaan:
Ainoa kysymys, jonka osasin Teemulle tehdä: ”Miksi?”. Vastaus oli yksinkertainen: ”Koska voin”.
Lauri Kajan valoitti säätilastojen visualisoinnista avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla. Aalto-yliopistossa tehty kurssityö lähti vähän lapasesta ja tuli tehtyä säätietojen visualisointi. Värien etsintään Lauri oli käyttänyt ColorBreweriä, itse olen suosinut tuota JavaScript-versiota.
Iltapäivän ohjelman on tähän mennessä ollut parempi kuin aamupäivällä. Tai ainakin mielenkiintoisempi. Odotusarvo lopuille puhujille on nyt kovempi.
”Hyperspektridatasta tehtävät paikkatietoanalyysit” oli Petri Nygrénin esityksen otsikkona. Hyperspektrisensoreita käytetään laajasti metsätaloudessa maailmalla, muttei Suomessa (ei taida olla suutarin lapsilla kenkiä). Toistaiseksi Specim:n kamerat ovat suhteellisen isoja UAV-käyttöön: nyt 10-11 kg, tulossa 4-5 kg.
David Eränen kertoi paikkatietoanalyysien suorittamisesta teholaskentaympäristössä. Teholaskentaa tehdään GPU (Graphical processing units) eli näytönohjainprosessoreillea. Suomeen on tulossa käyttöön 2 x 2 m korkeusmalli, joka tarkoittaa 208 miljardia korkeuspistettä, valuma-aluiden laskenta on siis CPU-intensitiivinen tehtävä. Nyt kehitetty GPU arkkitehtuuri oli testien mukaan 200x nopeampi kuin kaupallinen ohjelmisto.
Seminaarin anti oli mielenkiintoinen. Kiitoksia järjestäjille! Yhteenvetokeskustelun yhteenveto jää nyt tekemättä.
Esitykset ovat ladattavissa ProGISin sivuilta.
Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla -seminaarin satoa
Osallistuin to 11.4.2013 Poligonin ja ProGIS:in järjestämään seminaarin: ”Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla”. Tilaisuus järjestettiin Otaniemessa, niin tutussa salissa E. Vielä ei päärakennuksen peruskorjaus ollut päässyt muuttamaan vanhoja seiniä.
Poligonille tilaisuus oli Teemapäivä ja ProGIS:lle Kevätseminaari. Hyvä, että yhdistysten voimavarat yhdistettiin. Myös osallistujien aikaa säästyy, kun ei tarvitse joka viikko istua seminaarissa.
Tuuli Toivonen alusti aluksi paikkatietoanalyysien ja visualisoinnin hyödyistä. Inspire-seminaarissa olleet havaitsivat esityksissä samoja piirteitä: hyviä kalvoja on syytä kierrättää. Johdatuksen jälkeen Tuuli pääsi taas vauhtiin ja tulos on aina pysäyttävää. Uusi tuttavuus paikkatieto-ohjelmistoista oli Zonation. Open Science -liikehdintä edellyttää avoimuutta ja toistettavuutta. Tästä johtuen paikkatietoanalyysien prosessointikoodi pitäisi myös avata. Sama koskee myös visualisointeja. Hyvä esimerkki on WorldGrids. Yhteenvetona:
- Laadukas tieto on tärkeää analyyseille
- Kartografian ja tilastotieteen perussäännöt pätevät edelleen (vanhoillakin on siis vielä markkina-arvoa)
- Lopputuloksen lisäksi myös prosessi on arvokas. Voisiko senkin jakaa?
Omaa osamista voi päivittää helposti nettiopiskelulla: Tuuli seuraa Courseran kursseja.
HRI:n Tanja Lahti kertoi, avoimen datan löytämisestä, käyttöönotosta ja jakamisesta. HRI:n verkkosivuilla on kaksi roolia:
- Clearing house: ”Data metatietorekisteri”
- Tiedon jakelija: ”Helsingin seudun datakatalogi”
HRI:tä on rakennettu pilottina 2010-2012. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus vakiinnuttaa toiminta sekä siirtyä vuonna 2014 kuntien normaaliksi toiminnaksi. HRI:llä on haastava lista toivottavista paikkatietoaineistojen avauksista: opaskartta, osoitteet (avattu Helsingin osalta CSV-tiedostona), kiinteistörekisteri, rakennuskiellot, ajantasa-asemakaava, yleiskaava, ilmanlaatupisteet (HSY), pilantuneet maat, korkeustiedot (tulvariskialueet), suunnittelutarvealueet. Datatoiveet voi lähettää HRI:lle suoraan: http://www.hri.fi/fi/datatoiveet/
Roope Tervo Ilmatieteen laitoksella kertoi säätietojen avauksesta. Ensimmäiset palvelut ovat jo beta-vaiheessa, tuotantoon siirryttäneen kesällä 2013. Avoimen datan rajapintoja toteutetaan niin, että myös Inspire-direktiivin vaikutukset voidaan hoitaa samalla palvelulla: kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Datan rakenn noudattaa O&M (Observation & Measurement) standardin perusrakennetta.
Hiladataa ei tulla jakamaan GML-formaatissa. Hirlam painepinnat tuottavat 17 Gt 4 krt vuorokaudessa. Kun tuon binääridatan muuttaisi GML-tiedostoksi (siis XML:n), niin voitte kuvitella tietoaineistojen kokoa. GML:nä jaetaan linkkiä binääridataan, jonka käyttäjät (kuka? voi sitten käsitellä haluamallaan tavalla.
Ilmatieteen laitos julkaisee myös avoimen lähdekoodin kirjaston (MetO Lin) datan käytän helpottamiseksi. Jakelu GitHub:ssa: JavaScript, Python ja JAVA (ehkä) tuki.
Eero Salminen näytti esimerkkejä paikkatietoanalyysien käytöstä kaupunkisuunnittelussa. KTM:n piti tietysti todeta: ”Jonkun verran joutuu käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, kuten QGIS” 😉. Tarkennettu 29.4.2013: ”Jotkut meillä käyttävät avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, kuten QGIS” (ks. lisää kommenteista). Muutamia esimerkkejä kouluverkon optimoinnista ja turvallisista koulureiteistä: ilmeisesti lopputuloksia ei ole jaettu avoimena aineistona kuntalaisten käyttöön. Prossessointikoodeista puhumattakaan.
Kävelyhoukuttavuuden analyysin tulokset haluaisin kaikkien kaupunkisuunnittelulautakunnissa istuvien poliittisten päättäjien käyttöön, ehkä pitäisi tehdä myös tuon antianalyysi. Tuolla ”autoiluhoukuttavuus” -analyysillä voisi ymmärtää paremmin kuntalaisten halukkuutta yksityisautoiluun.
Tiia Palvimo näytti demoja paikkatietoanalyysien mahdollisuuksista. 3D visualisointi on perin näyttävää, mutta aika monen paikkatietoanalyytikon kykyjen ulkopuolella. Mielenkiintoinen demo, jonka perusteella Ruoholahden 7 päiväkodista ainakin 3 pitäisi siirtää Töölön. Toivottavasti tulokset on tehty Helsingin toimesta tai ainakin tulokset on kerrottu eteenpäin.
Päijät-Hämeen maakunnassa oli tehty tuulivoimaloista näkyvyysanalyysiä. Ainakin asukkaat pääsevät kommentoimaan, mutta toivottavasti myös kesäasukkaat. Analyysi oli tehty Maanmittauslaitoksen avoimilla korkeusmalleilla.
Petri Kola informoi vuosittaisesta Apps4Finland -kilpailusta. Nyt tulossa 5. kerta: varsinaisesta kisaa ei ole vielä julkaistu. Mutta nyt oli saatavilla ennakkotietoa. Koska mitään salassapitolausekkeita ei ollut käytössä, vuodan kaiken. Lienee sallitua ottaen huomioon kilpailun luonteen.
Apps4Finland: avoimen datan hyödyntämisen SM-kilpailut. Esimerkkejä edellisten vuosien kilpailutöistä. Vuoden 2013 sarjat ja aikataulut noudattanevat edellisten vuosien kaavaa: kisan julkistus keväällä, elo-syyskuussa työpajoja, palautus marraskuussa sekä palkintogaala joulukuussa.
Paikkatieto 