Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla -seminaarin satoa – osa II

Aamupäivän osuus täällä

Lounaan jälkeen Juha Järvi kertoi HSL:n matka-aikakartasta.  Suurimpina käyttäjäryhminä muuttajat (henkilöt tai yritykset). OpenStreetMap tieverkon avulla lasketaan jalankulku- ja pyöräilyreitit. Laskenta tehdään selaimessa: JavaScriptillä. Lievästi paljon nopeampi kuin keskitetyllä palvelimella tehdyt hakupalvelut. Tämmöisen paikallisen selainsovelluksen haittana on tietysti se, että käytettävä aineisto pitää ladata selaimeen. Juha on tehnyt hyvän työn: koko aineisto on muutaman megatavun kokoinen. Ei siis suositella huonoilla mobiiliyhteyksillä käytettävissä. Mutta mikä tahansa ADSL/3G yhteys on ihan riittävä.

HSL_Matka-aika

Lassi Tani oli komennettu parempiin hommin ja Hannu-Pekka Rantaniemi puhui Helsingin seudun liikennevirtojen visualisoinneista. Ensimmäistä kertaa nähtiin myös kuinka visualisointi oikeasti syntyy.

Teemu Peltonen oli nostetty hyllyltä alas ja hän tuli kertomaan tekemistään palveluista:

  • kartat.hylly.org – Maastotietokannasta tuotettu maastokartta Garmin GPS-laitteisiin. Hinta 0 €. Ladattu yli 25 000 kertaa.
  • liikenne.hylly.org – yhdistelee avoimesti saatavilla olevaa liikennetietoa
  • saa.hylly.org – säätietoja kartalla

Näistä vielä kuullaan:

liikenne_lahirata

Ainoa kysymys, jonka osasin Teemulle tehdä: ”Miksi?”. Vastaus oli yksinkertainen: ”Koska voin”.

Lauri Kajan valoitti säätilastojen visualisoinnista avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla. Aalto-yliopistossa tehty kurssityö lähti vähän lapasesta ja tuli tehtyä säätietojen visualisointi. Värien etsintään Lauri oli käyttänyt ColorBreweriä, itse olen suosinut tuota JavaScript-versiota.

WMP2013

Iltapäivän ohjelman on tähän mennessä ollut parempi kuin aamupäivällä. Tai ainakin mielenkiintoisempi. Odotusarvo lopuille puhujille on nyt kovempi.

”Hyperspektridatasta tehtävät paikkatietoanalyysit” oli Petri Nygrénin esityksen otsikkona. Hyperspektrisensoreita käytetään laajasti metsätaloudessa maailmalla, muttei Suomessa (ei taida olla suutarin lapsilla kenkiä). Toistaiseksi Specim:n kamerat ovat suhteellisen isoja UAV-käyttöön: nyt 10-11 kg, tulossa 4-5 kg.

David Eränen kertoi paikkatietoanalyysien suorittamisesta teholaskentaympäristössä. Teholaskentaa tehdään GPU (Graphical processing units) eli näytönohjainprosessoreillea. Suomeen on tulossa käyttöön 2 x 2 m korkeusmalli, joka tarkoittaa 208 miljardia korkeuspistettä, valuma-aluiden laskenta on siis CPU-intensitiivinen tehtävä. Nyt kehitetty GPU arkkitehtuuri oli testien mukaan 200x nopeampi kuin kaupallinen ohjelmisto.

Seminaarin anti oli mielenkiintoinen. Kiitoksia järjestäjille! Yhteenvetokeskustelun yhteenveto jää nyt tekemättä.

Esitykset ovat ladattavissa ProGISin sivuilta.

Mainokset

Posted on 11.04.2013, in Tapahtumat and tagged , , , . Bookmark the permalink. 1 kommentti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: