Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa II

Muista lukea myös osa I

Sivuhuomautus: joku asetus WordPressissä leikkaa pitkät blogikirjoitukset, pitää muistaa tehdä useampi osa.

Yhteiskuntaa tutkimassa

Holistinen malli organisaation paikkatietokypsyyden arviointiin – Jaana Mäkelä (Maankäyttötieteiden laitos, Aalto-yliopisto):Kypsässä organisaatiossa paikkatiedot ja paikkatietosovellukset on integroitu osaksi varsinaista toimivaa, ei mikään erikoinen juttu. Hyvin harva organisaation tällä tasolla. Tai minun mielestäni kaikkein korkeimmalle tasolle ei koskaan pääse: jos todella ymmärrät paikkatietojen hyödyntämisen mahdollisuudet, tiedät että teillä on aina tehdä asioita nopeammin, tehokkaammin ja paremmin.

Kansainväliset paikkatietojen kypysyysmallit ovat hyviä lähtökohtia, mutta tarvittiin myös kansalliset erityispiirteet huomioonottava kypsyysmalli. Yhdysvaltalaisissa kypsyysmalleissa korostetaan erillisen GIS-yksikön osaamista. Hyvin (perus-)koulutetut suomalaiset pystyvät omaksumaan paikkatiedon hyödyntämisen perusperiaatteet suhteellisen lyhyellä opastuksella.

Holistinen malli ottaa huomion teknisen infrastruktuurin, organisaatiokulttuuurin ja inhimmilliset tekijät. Systeemiälykäs toiminta.

Reitti- ja sijaintiallokaatio-ongelmien ratkaiseminen geoinformatiikan menetelmin: esimerkkeinä maastoinventointireitit ja sairaalapalvelut – Harri Antikainen (Maantieteen laitos, Oulun yliopisto): Alkuun Harri on tutkinut reitinoptimointia maastossa: parannettu perus kustannuspinta-analyysiä. Metla ja Metsäkeskus ovat soveltaneet maastoinventointireittien suunnittelussa. Mielenkiintoisia teemakarttoja terveydenhuollon saavutettavuudesta. Tosin ei paljon lämmitä, jos pääsee 30 minuutissa sairaalaan, mutta pitää jonottaa 4 tuntia lääkärin vastaanotolle. Sitä on arkipäivä eteläisessä Suomessa.

Valmisteilla hankkeita liikuntapaikkojen ja kirjastopalveluiden saavutettavuudesta sekä kouluverkon optimoinnista.

Kovan ja pehmeän paikkatiedon leikkauskohdassa: PehmoGIS -tutkimusta yhdyskuntarakenteen ja kokemusten välisistä suhteista – Anna Broberg (Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä, Aalto-yliopisto): PehmoGIS pitkän tutkimuksen tuloksena, nyt käytössä koti- ja ulkomailla. Suomi on hyvä maa suomalaisille, Espoo hyvä kaupunki espoolaisille, Hipsterit tykkäävät Kalliosta ja maalaiset rakastavat maaseutua. Nyky-yhteiskunnassa ei ole enää yhtä muottia johon hyvä asuminen voitaisiin luokitella.

Ja seuraa maailman ensi-ilta: Maptionnaire on tee-se-itse pehmoGIS -sovellus, Aalto yliopistosta syntynee Mapita Oy:n ensimmäinen tuote.

Toiminnallisen monikeskuksisuuden analysointi työssäkäyntitietojen perusteella. Multiskalaarinen tarkastelu eteläisen Suomen kaupunkiseuduilla – Antti Vasanen (Maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto): Antin väitöstilaisuus 7.6.2013 Suomen Turussa. Vielä Antin pitää kehittää muutama suomenkielinen termi, pari viikkoa aikaa. Keskusten Connectivity-arvo (kytkeytyneisyys?) on määritetty lineaarisella regressioanalyysillä.

Nyt siirrymme verkoistumaan ja tutustumaan postereihin! Raportointi saattaa jatkua huomenna…

Advertisements

Posted on 22.05.2013, in Yleistä and tagged , . Bookmark the permalink. 2 kommenttia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: