Blogiarkistot

Pelaajat liikkumaan – Pokémon GO

pgoJos et ole vielä lukenut juttua Pokémon GO -pelistä, niin olet todennäköisesti ollut lievässä uutispimennossa. Peli julkaistiin 6. heinäkuuta Yhdysvalloissa ja Australiassa. Tuon jälkeen ovat pelaajat muualla odottaneet innolla pelin julkaisua omalla alueellaan. Euroopassa julkaisut ovat alkaneet 13. heinäkuuta ja lähipäivinä virallinen julkaisu tapahtunee myös Suomessa.

Lyhyesti sanottuna Pokémon GO on paikkatietoihin perustuva lisätyn todellisuuden mobiilipeli. Paikkatietoihin perustuvia pelejä on hahmoteltu ja toteutettu siitä lähtien kun Benefon julkaisi ensimmäisen GPS-puhelimen vuonna 1999. 17 vuotta on pitkä aika odottaa läpimurtoa.

Paikkatietoja hyödyntäviä mobiilipelejä on ollut aikaisemminkin, mutta mitään varsinaista läpimurtoa ei ole tapahtunut. Ilmeisesti nyt aika oli kypsä, myös Pokémon -pelimaailmaan löytyy laaja pelaajamassa saman tien.

Helpoiten pelin ideasta ja toiminnasta saa ymmäryksen Herbalistin videolta:

Miten paikkatietojen ammattilainen voi varautua Pokémon GO -julkaisuun?

Nyt kaikkien paikkatietojen ammattilaiset voivat saada ilmaiseksi oikeata katu-uskottavuutta. Varaudu siis huolellisesti ja muista seuraavat asiat:

  • ”Ei sitä peliä kannatta vielä ladata, Nintendo voi bännätä jos lataa ’laittomasti'”
  • ”Näitähän on nyt nähty aikaisemminkin, nyt on saatu massoille sopiva tuote. Ingress oli ehkä mielenkiintoisempi.”
  • ”Kartat ovat Googlen. Eivät kaikkialla kovin hyviä, mutta sopii tähän pelailuun”
  • Varaudu hankkimaan rajoittamaton datayhteys kaikille perheen 18-35 -vuotiaille miespuolisille henkilöille sekä kaikille alle 15-vuotiaille.
  • ”Miksi meidän pitää juosta, eikö voitaisi vain väärentää GPS-signaali”. Nopeat ohjeet, jos olet unohtanut miten se oikeasti tehdään 😉

Onko tällä väliä?

Jos olet joskus miettinyt koska muut ymmärtävät mitä teet työksi, niin nyt voit selittää aika helposti: ”Paikkatietojärjestelmä on niinkuin Pokémon GO, mutta ammattilaisille/julkiselle hallinnolle/yrityksille/keksi-itse”.

Pokémon GO ei ole täydellinen ja ilmeisen buginen vielä tässä vaiheessa. Mutta joka tapauksessa ensimmäinen, eikä varmasti viimeinen.

Odotan mielenkiinnolla syksyn keskusteluja. Huolestuminen siitä, että nuoret vain makaavat sisällä pelaamassa tietokoneella vaihtuu siihen, että hyökkäävät yhtäkkiä kellonajasta huolimatta puolustumaan jotain jymiä tai hakemaan jotain Dodriota.

Poliitikotkin ovat jo ottaneet Pokémon GO:n käyttöön. Ehkä sinäkin?

 

 

Osoitteet hukassa

Maaliskuun lopussa useat suomalaiset mediat (mm. Digitoday, MTV3 ja Ilta-Sanomat) kertoivat väärän talon purkamisesta Yhdysvalloissa. Virheen alkulähteeksi on mainittu useasti Googlen kartta-aineistot.

Mikä helpotus suomalaisille! Ei kai kukaan nyt käytä Googlen karttapalveluja kriittisten asioiden tarkasteluun. Lisäksi meillähän on luotetut viranomaisaineistot, jotka on saatavilla avoimen aineistona (tiedoksi: VRK:n väestötietojärjestelmän rakennustiedot on eduskunnan päätöksellä avattu. Toimenpiteitä odotellessa…).

Suuri vaiettu asia paikkatiedon ammattilaisten keskuudessa on suomalaisten osoitetietojen sekavuus ja laatuongelmat. Aiheesta on väännetty vuodesta miekka-ja-kivi. Vuoden 2014 Paikkatietomarkkinoilla pidettiin paneelikeskustelua. Tammikuussa 2016 Hätäkeskuslaitos kävi kertomassa rakennusten osoitteiden laatuongelmista Kuntaliiton seminaarissa: sijaintiongelmia kymmenissä tuhansisssa osoitteissa. Luvatun mukaisesti kuntien osalta osoitetiedot piti laittaa kuntoon muutamassa viikossa…

Ongelma on vain jossain maalla, ei meidän kaupungissa…

Tässä kuvaruutukaappaus Hätäkeskuslaitoksen tunnistamista ongelmista, paikka Itäinen Satamakaupunki:

Häke_osoite_Laru.png

Voit tarkistaa oman osoitteesi tilanteen verkkopalvelusta. ÄLÄ soita hätänumeroon, jos kotiosoitteesi on virheellinen: laita sähköpostia oman kuntasi vastaavalle viranhaltijalle. (laittaisin tähän linkin nettisivulle, jossa voi ilmoittaa viranomaisten tietoaineistojen virheistä….)

OpenStreetMapissa ei ole kattavaa osoiterekisteriä. Mutta sinne voi ainakin helposti korjata virheet. Omat ja muiden tekemät.

Olisiko aika Suunnittelutietojärjestelmälle?

ATK:n varhaisissa vaiheissa (1970-luvulla) syntyi käsitys, että Suomeen tarvitaan Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ). KTJ on sittemin toteutunut ja on osa suomalaista tietoinfrastruktuuria. KTJ:stä voi helposti hakea esimerkiksi kiinteistöt Ahvenanmaalta. Avoimen yhteiskunnan etuja tämäkin.

FastighetiÅland

KTJ:tä ylläpitävät Maanmittauslaitos ja kunnat. Maanmittauslaitos on toteuttanut sittemin myös Maastotietojärjestelmän (MTJ). MTJ:hen on kerätty ja koottu erilaisista lähteistä maastoa kuvailevia tietoja. Tiedot avattiin 1.5.2012 ja sen jälkeen käyttö on laajentunut merkittävästi. Jopa OpenStreetMap -aktiivit hyödyntävät aineistoa OSM:n päivittämisessä.

Ilmeisen alkuvaiheessa on myös ideana ollut toteuttaa Suunnittelutietojärjestelmä (STJ tai KTJ/S). STJ on jäänyt unelmaksi. Vaikka maankäytön suunnitelmat ovat erittäin merkittäviä monille toimijoille. Jotenkin olisi kuvitellut, että alan viranomaiset olisivat saaneet jotain merkittävää aikaa noin 40 vuoden aikana. Asiaa on luonnollisesti selvitetty ja suunniteltu (sic) huolellisesti, Internetin hakukoneet eivät ylety kovin helposti vuosikymmenten taakse. Hyvä niin.

Lähde: YM: Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.

Lähde: YM: Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.

Mutta on hienoa kun nuoret, innovatiiviset ihmiset eivät välitä vanhoista vaan päättävät ryhtyä toimeen. Ympäristöministeriön johdolla Suomen Ympäristökeskukseen tulevaan Liiteri-tietojärjestelmään on kerätty yhtenäiseksi tietoaineistoksi Suomen kaikki yleiskaavat. Sito Oy:n on tehnyt likaisen työn, joka on sisältänyt kyyneliä ja hikeä sekä tuskaa ja varmasti myös iloa. Muutaman tuhannen puhelinsoiton jälkeen, pölyisten arkistojen ja kunnantalojen kaivelujen ( ”Täällä se on, kunnantalon seinällä”) ja lukemattomien työtuntien jälkeen on aika kiitosten. Kiitos!

Jos olet kiinnostunut niin, asiasta voi kuulla lisää YM:n tilaisuudessa ke 29.10. Myös Paikkatietomarkkinoilla voi palveluun tutustua.

Ketuille

Muiden ei ehkä kannata lukea (pakollinen disclaimer).

Se on vaan rasteriaineistoa: aivan, suurin osa yleiskaavoista on vain karttana. Ei rakenteellisena tietona tietokannassa. Vapaaehtoiset voivat ruveta digitoimaan.

Pitäisi olla myös asemakaavat: niinpä, näitäkin löytyy jo useiden kuntien tietojärjestelmistä rakenteellisina tietoina. Ja jopa rajapintojen kautta käytettävissä. Parhaiten säilytettyjä aarteita Suomessa.

Tämä ei ole avoin aineisto: tietojen kerääminen on maksanut maltaita (oops, herääkö AVI) ja jostain pitää saada rahoitusta. Käsitykseni mukaan aineistosta ei tulla keräämään ”käyttöoikeusmaksuja” vaan tiedon keräämisestä ja jakelusta koituvia kustannuksia. Tietoaineistohan varmaan voidaan saattaa avoimeksi tiedoksi,. Halukkaat voivat tehdä valtioavustusanomuksen valtionvarainministeriön budjettiosastolle. Onnea matkaan!

Lopuksi

Itse haluan kiittää tekijöitä niistä kaikista uhrauksista jota olette joutuneet tekemään. Ei varmasti ole ollut helppoa. Työtänne ja päämääriänne on varmasti arvosteltu laajasti, eikä asia tästä helpotu. Mutta kertomalla asisasta avoimesti on ehkä mahdollista, että Suomessa olisi 2020-luvulla käytössä Suunnittelutietojärjestelmä. Tietysti jos annamme toteuttamisen nuorelle sukupolvelle, niin asia ratkennee jo 2010-luvulla.

Kyllä niitä SADe-varoja olisi voinut (ja on käytetty) käyttää huonomminkin 😉

 

 

Ebola ja paikkatiedot

Ebola-viruksen leviäminen Länsi-Afrikassa on saanut OpenStreetMap HOT-yhteisön aloittamaan uuden projektin, 2014 West Africa Ebola Response -projektissa kerätään ja päivitetään OSM-aineistoa Ebolan tartuntalueelta.

OpenStreetMap-aineistoja hyödyntävät ainakin ”Lääkärit ilma rajoja” -järjestö, Punainen risti sekä lukuisat muut kansainväliset yhteisöt (mm. WHO ja YK).

Näkyvimpiä hyödyntäjiä on MapAction. MapAction on kansainvälinen avustusjärjestö, jonka paikkatietoasiantuntijat auttavat erilaisissa kriiseissä. Tällä hetkellä asiantuntijoita on Ebola-tartunta-alueella, Irakissa ja Syyriassa.

MA012 EbolaResponseUnits v5

MapAction ja OpenStreetMap ovat molemmat vapaaehtoisjärjestöjä. Jos ei itse voi uhrata kallista aikaasi vapaaehtoistyöhön, niin rahalla on myös vaikutusta toimintaan: MapAction Donate  Donate to OpenStreetMap HOT   Donate to OpenStreetMap

Jos olet menossa auttamaan tai olet Ebola-tartunta-alueella, ota yhteyttä. Tarvitse joka tapauksessa paikkatietoja alueelta. Alueella toimiessasi kaupallisen navigaattorisi kartta-aineistot voivat olla vanhentuneita tai puuttellisia.

ALPO 2014 – vielä voit ilmoittautua

OSGeoEnnakkotiedoista poiketen, ALPO 2014 -seminaarin ilmoittatuminen on vielä auki (ke 21.5. klo 23:59 asti). Tule hankkimaan uusin tieto Oskari-palvelualustasta, OGC:n Geopackage -tiedostoformaatista, QGIS paikkatieto-ohjelmistosta ja WebGL-kirjastosta.

Kuulet myös avoimen lähdekoodin perusperiaatteista, hyödyntämisestä ja hankinnasta.

 

OGRS 2014 kesäkuussa Espoossa

Open Source Geospatial Research and Education SymposiumOGRS 2014 Symbosium järjestetään Otaniemessä 10.-13.6.2014. OGRS on lyhenne Open source Geospatial Research and education Symbosium -sanoista. Tapahtumassa siis keskitytään avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen hyödyntämisestä tutkimuksessa ja koulutuksessa.

OGRS on järjestetty jo kaksi kertaa aikaisemmin, lähinnä ranskankielisessä tiedeyhteisössä. Viime kertainen tapahtuma Sveitsin Yverdonissa oli hyvin kansainvälinen ja innovatiivinen. Tieteellisten esitelmien seuraaminen oli suhteellisen helppoa, vaikka itse tieteellisestä tutkimusaiheesta ei olisikaan ollut täysin selvillä.

OGRS 2014 sisältää yli 20 tieteellistä esitelmää sekä 6 työpajaa. Lisäksi tilaisuuteen liittyy mainio tapa verkottoitua tutkijoiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäjien kanssa.

Tässä muutamia perusteluja osallistumiseen:

Tutkija / opiskelija: OGRS on loistava tilaisuus Suomessa tutustua ulkomaisiin tutkijoihin ja nähdä tieteellisiä esitelmiä. Työpajoissa opit käyttämään omaa tutkimustasi edistäviä työkaluja. Tilaisuuteen osallistuminen on edullista, lisäksi säästät aikaa ja rahaa matkustamisesta.

Paikkatietoanalyytikko: Nyt sinulla on mainio tilaisuus tutustua uusiin työkaluihin, joiden avulla voit tehostaa omaa toimintaasi. Tilaisuuden jälkeen pystyt tuottamaan parempia analyysejä yhä tehokkaamin. Näet myös mitä juuri nyt tutkitaan, nykypäivän tutkimus on arkipäivää tulevaisuudessa (ehkä nopeammin kuin arvaatkaan).

Yrittäjä: Kaipaako liiketoimintasi tehostamista? Pitäisikö löytää uusia ideoita ja innovaatioita yhä vaativammalle asiakaskunnalle? Haluaisitko perustaa seuraavan suomalaisen menestyjän? Tule katsomaan mitä muut ovat tehneet, verkostoidu ja hyödynnä tieteellisen tutkimuksen tuloksia omassa yritystoiminnassa.

Early-bird rekisteröinti on auki huhtikuun loppuun asti. Senkin jälkeen pääset mukaan (hieman kalliimmalla osallistumismaksulla).

OGRS_2014_banner

Muista myös seuraavat tulevat tapahtumat:

Summary in English: OGRS 2014 Symbosium is coming to Finland. Please come and participate.

Swedish: samma på svenska!

Joukkoistetut paikkatietoaineistot

Progis ry, Sytyke ry ja OKF Finland järjestivät keskiviikkona 26.3.2014 seminaarin ”Joukkoistetut paikkatietoaineistot”.

Oma panokseni oli esitys OpenStreetMap:istä. Esitystä tehdessäni halusin oppia uutta ja tein ”kalvot” HTML-sivuina Reveal.js -kirjaston avustuksella. Prosessista voi sanoa: helppoa ja kiinnostavaa. Suosittelen. Linkki esitykseen löytyy oheisesta kuvassta:

Avoin data ja kartat

Muita esityksiä ja/tai linkkejä kasautunee OKF:n sivuille.

 

Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa IV

Nyt viedään viimeisiä sessioita. Aloitamme iltapäivän paneelilla: ”Avoin tiede geoinformatiikassa.” Panelistit ja muu iltapäivän ohjelma. Panelisteille voi esittää kysymyksiä Etherpad-dokumentin kautta.

Vanha ongelma: opetaanko paikkatietojen osaajat koodaamaan vai perehdytetään koodaajat paikkatietoihin? Paikkatiedot ja paikkatietojärjestelmät ovat työkaluja. Sama koskee tietotekniikkaa. Joten työkalut pitää antaa substanssiosaajien käyttöön.

Paneelikeskustelu oli mielenkiintoinen, tosin suomalaiseen tapaan yleisö taisi olla liian samanmielistä. Olisi ehkä tarvittu vastaopponointia.

Siirrymme kahville ja odotamme innolla iltapäivän työkalusessiota! Takaisin kahvilta.

Aineistoja ja työkaluja

QGIS 2.0:n uudet tulevat ominaisuudet – Pekka Sarkola (Gispo Oy): Kalvoni. Ja linkit eri tilaisuuksiin:

  • ALPO 2013 -seminaari – avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot ja avoimet paikkatiedot
  • SOTM Baltics – Baltian, Venäjän ja Suomen OpenStreetMap aktiivit kokoontuvat Tartossa
  • SOTM – Globaali OpenStreetMap tapaaminen/konferenssi, Birmingham UK
  • FOSS4G – SE avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto konferenssi., Nottingham UK
  • devALPO – ei linkkiä, mutta siis mahdollisesti 1.10 tai 2.10.

Paikkatiedon käsittelyja analysointiominaisuudet R-tilasto-ohjelmassa – Anssi Lensu (Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto): Kattava esitys R:n paikkatieto-ominaisuuksista. Kalvoilla on paljon koodia, jonka avulla on helpompi paneutua R:n hyödyntämiseen.

Anssi mainitsi, että R on ilmainen koulutus ja tutkimus käytössä. Kyllä ilmaisuus kattaa myös kaupallisen käytön. Epäselvyys johtunee siitä, että R itsellään on GPL2/GPL3 lisenssoitu ja tämä tarkoittaa sitä, että R:n lähdekoodi ja sen muokkaukset pitää jakaa samalla lisenssillä. R:n käyttö kaupalliseen käyttöön on täysin sallittua: esimerkiksi vakuutusyhtiössä asiakastietokantojen analysointiin. R:n eri paketit on sitten lisensoitu hyvin erilaisilla lisensseillä, pääosin vapailla lisensseilla. R:n liittäminen osaksi kaupallista, suljettua ohjelmistoa on sitten todennäköisesti lisenssin vastaista. Ehkä. Kysy lakimieheltä.

R ja spatiaalisia analyysimenetelmiä – Olli Lehtonen (Historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto): Olli käsittelee tyhjentävästi R:n mahdollisuuksia spatiaalisten aineistojen analysointi. Omaan esitykseeni lisättiin, että R:ä voi käyttää myös QGIS:stä ja Sextantesta.

CityEngine – Janne Saarikko (Esri Finland): Nyt kuulin ensimmäistä kertaa hieman teknisempää kertomusta CityEnginestä. Ideana siis on että ”mallinnuskriptien” avulla voidaan 2D paikkatietokohteista muodostaa 3D malli. 3D visualisointia voidaan näyttää selaimessa (ei IE, olisikohan WebGL tuen puute vai joku muu syynä 😉 CSCn lisenssi kattaa CityEngine:n, joten nyt alkoi yliopistoissa 3D mallinnus.

 

Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa III

Jatkan raportointia Geoinformatiikan tutkimuspäiviltä. Ensimmäisen päivän huomiot osissa I ja II.  Muista päivittää sivua, tekstiä tullee tajunnanvirtana.

Tulevaisuuden trendejä geoinformatiikassa

Paikkatietojen käytön tulevaisuus, näkökulmina teholaskenta ja vuorovaikutteisuus – Juha Oksanen (Geoinformatiikan ja kartografian osasto, Geodeettinen laitos): Juhan ensimmäiset kokemukset paikkatiedoista ovat 90-luvulta: muista itsekin hyvin ARC/INFOn komentorivit. Komentoriveissä ei ole mitään pahaa: tekee juuri niin kuin komennetaan, komentojonot on helppo toistaa. Koeta nauhoittaa hiirellä napsuttelu jonnekin.

Teholaskenta antaa työkaluja paikkatietoanalyysien skaalautumiseen isoihin paikkatietoaineistoihin, esimerkiksi 2m korkeusmalli Suomesta (750 Gt) on jo iso paikkatietoaineisto. Kaikki kaupalliset paikkatieto-ohjelmistot eivät skaalaudu riittävästi. Big Data ei ole giga- tai teratavuja vaan näitä suurempia peta- yms. tavuja.

Paikkatietojen käytössä tapahtuu muutos eräajoista vuorovaikutteisiin työskentelyyn. Paikkatietojen epävarmuuden huomioivat analyysit ovat raskaita. esimerkiksi sumean valuma-alueanalyysin muodostamisessa tehdään MonteCarlo-simuloinnilla muutama sata tai tuhat kertaa. Algoritmien rinnakkaistaminen GPU-prosessoreille on yksi mielenkiintoinen tutkimushanke: VALUE I ja II sekä Quick-GC ja SUPRA hankkeet.

TASSU-hankkeessa tehdyt monikosketusnäytöt ovat tulossa ensi viikon perjantaista lähtien luontokeskus Haltiassa.

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot – Sakari Tuominen (METLA): VMI tietoaineistot ovat olleet vapaasti saatavissa vuoden 2012 lopulta lähtien. Metla ei tarjoa aineistoista karttakuvia: aineistoon voi tutustua Paikkatietoikkunnassa. Metlan latauspalvelusta voi ladata alkuperäiset tiedostot paikkatieto-ohjelmistossa käytettäväksi.

VMI on tehty satelliittikuvilla, uuden sukupolven metsäinventointijärjestelmä käyttää hyväkseen laserkeilausaineistoja ja ortoilmakuvia (väri- ja väärävärikuvat). Systemaattinen ruutuhilan koko 16 x 16 m, mukana myös automaattinen metsikkokuviointi (mitenköhän tämä sopii suomalaisten metsäorganisaation prosesseihin? Muualla maailmassa tämä jokapäiväistä, Suomi jäänyt 1960-luvulle. IMHO).

Metlan laskentamenetelmissä pyritty hyödyntymään Open Source -ohjelmistoja. Hyödynnetään GRASS ja R -ohjelmistoja. Sakari mainitsi, että NFI-Tools julkaistaisiin avoimena lähdekoodina. Mitä, missä ja milloin jäi epäselväksi. Ainakin minulle.

Aineistoja ja työkaluja

Helsinki Region Infoshare – Ville Meloni (Forum Virium Helsinki):HRI pilottihanke, jonka pilotointivaihe päättyi vuoden 2012 lopussa. Vakiinnuttaminen vuonna 2013 ja osa osallistuvien kuntien toimintaa 2014 -. Esimerkkeinä Ville käyttää HSL matka-aikakarttaa. HSL on muuten hankkinut matka-aikakartan avoimeksi lähdekoodiksi, seuraa HSL Dev-sivustoa, jos haluat hyödyntää. Blindsquare hyödyntää OpenStreetMapia (esillä ALPO seminaarissa ensi viikolla, ilmoittaudu!). HRIn kokemukset tietojen avaamisesta ja sovelluksista on koottuna HRI 2 vuotta julkaisuun.

Paikkatiedon infrastruktuuri tutkimuksen palveluksessa – Antti Rainio (Maanmittauslaitos): Inspire-direktiivin raportointi vuosilta 2010-2012 on tehty: Suomessa investoitu 5 miljoonaa euroa, 500 miljoonaan palvelupyyntöä  vuodessa ja 30 viranomaisen 400 karttatasoa. Ja vielä uuppuu vielä monta viranomaista (lähinnä kuntia). Paikkatiedon palvelualustat ovat tulossa. FORGE tullee paikkatieto maustein…

Karttapohjainen kyselypalvelu Harava – Jan Lindbom (Dimenteq Oy): Harava on ”karttapohjainen kokemuksellisen tiedon palautekanava”. Harava on palvelualusta, jonka päälle eri organisaatiot voivat tehdä omia kyselyjään. Palvelulla ei ole kerätyn tiedon analyysityökalu tai yleinen palautepalvelu. Harava on integroitu Tarkkailija- ja Liiteri-palveluihin. Tarkkailija vahtii puolestasi viranomaisten toimintaa omalla kotialueellasi (tai muualta).

Haravaan on tehty muutamia valmiita kysymyssarjoja yhdessä pilottitoimijoiden kanssa. Tampereen kaupunki sai osayleiskaavaa koskevaan kyselyyn 1400 vastausta. Joensuun kaupunki löysi lepakkojen talvehtimispaikat Harava kyselyn avulla.

R, avoin data ja toistettavat analyysit – Joona Lehtomäki (Louhos): Kuilu tieteellisen julkaisun ja toistettavuuden välillä on edelleen iso: teet analyysin, julkaiset PDF:nä. Mutta kuinka joku voi toistaa väitteet.

R on tullut 2000-luvulla hyvin suosittu tilastollinen työkalu: Joonan kalvoissa näytettiin sähköpostilistojen viestien määrä: SAS, SPSS kaukana R:n takana. Toistettavuus voidaan hallita R-, knitr- ja Markdown-ohjelmistojen avulla: syntyy yksi tiedosto, jossa julkaisu sekä käytetyt ja toistettavat analyysit.

Sorvi on suomalaisen avoimen datan R-paketti. Keskeiset ominaisuudet: datan saataavuus, läpinäkyvyys ja toistettavuus, uusia tutkimusvälineitä sekä vuorovaikutteisiis. Datawiki on dataopas esimerkein.

Toistettavuus ja läpinäkyvyys paranee kun avaamme ja jaamme datan, koodin ja osaamisen.

Nyt siirrymme lounaalle, osa IV alkanee paneelikeskustelun kommentoinnilla.

Paikkatietomarkkinoiden esitykseni

Kiitokset kaikille kuuntelijoille ja kysyjille. Kalvot PDF-muotoisena alla. Jos haluat alkuperäiset, niin ota yhteys.

PTM2012 – Syntyykö ekosysteemi avoimen datan ja ohjelmistojen ympärille – Sarkola

%d bloggers like this: