Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa I

Geoinformatiikan päivät järjestetään Helsingissä (Kumpulan kampus) 22.-23.5. Paikalla kattava otos suomalaisia paikkatietoalan tukijoita, ohjelmassa mielenkiintoisia esityksiä.

Koetan kirjailla päivien kuluessa omia ajatuksiani päivien esityksestä. Mielipiteet eivät edusta omia tai edustamieni tahojen mielipiteitä. Varaan oikeuden muuttaa, vääntää ja kääntää asioita. Twitterissä löytyy tagi #FGiRD2013, siellä voi olla mielenkiintoisempia kommentteja.

Avaus

John Westerholm avasi tutkimuspäivät, jonka jälkeen pääjärjestäjät (Tuuli Toivonen & Niina Käyhkö) kertoivat Fiuginetin toiminnasta ja geoinformatiikan alan tutkimuksesta Suomessa. Fiuginetissä tärkeänä on juuri tutkimuksen kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen. Sisältää paikkatietojen haku- ja latauspalvelut, paikkatietoanalyysipalvelut teholaskennan ja avoimen lähdekoodin sovellukseskä sekä OPM:n TTA-hankkeeseen osallistuminen.

PaITulia kehitetään yhdessä CSC:n kanssa, Paikkatietolainaamo aloitettu vuonna 2003 (lievää päivitystä kaivataan) ja lisäksi Turun yliopistossa on aloitettu Paikkatietoarkisto.

Pääpuheenvuorot

Avoin tiede – tutkimustulosten saatavuus – Juha Haataja (OPM): Tutkimustulosten metatiedot ja jakelupolitiikka kannattaa tehdä heti tutkimuksen alussa, muuten jää tekemättä. Tutkimustulosten hyödyntäminen kärsii, jos tiedot eivät ole saatavilla heti tai välittömästi tutkimuksen valmistumisen jälkeen.

Sivuhuomatus: tullessani käytin HSL CityNavigator:ia, kätevä uudenlainen mobiilireittiopas. Suosittelen.

EU tuo Open Access -politiikan tutkimukselle, voimaan 2020. Tätä ennen pilotoidaan. Tulevaisuudessa EU-rahoituksen edellytys on Open Access tutkimustuloksiin. Suomessa pitää määrittellä selketä toimintalinjat: 10 vuotta sitten Suomi oli eturintamassa Open Accessissa, nyt muut menneet ohi.

Big Data – Broad Data – Linked Data: tässä mennään taas Gartnerin hypekäyrällä ylöspäin. Yleensä organisaatioilla on pikemmin ”big DATA problem” kuin ”BIG DATA problem”

TTA-hankkeen (tutkimuksen tietoaineistot) ytimessä ovat sanastot, tunnisteet, ontologiat, luokitukset JA paikkatiedot. Sijaintitiedot ovat ulommalla kehällä, mielenkiintoista. Mikä on ero?

OKM:n hankkeet tietovarantojen avaamiseksi: TTA, KDK, AVOIN, TTA-PAS ja KDK-PAS. Lisäksi asiaan liittyy tietysti kokonaisarkkitehtuurityö (KA). Odotan PitkäAikaisSäilytyksen KokonaisArkkitehtuuri -projektia. Voisin ruveta projektipäälliköksi 😉

AVOIN-hankkeella on kaksi päätavoitetta: tutkimustiedon avaaminen ja avoimen datan hyödyntäminen tutkimuksessa. Sensitiivisen tutkimusaineistojen käytön edistäminen on mielestäni hankalin asia: pitää anonymisoida ja hoitaa käytönhallinta.

Pitkäaikaissaäilytyksessä pyritään säilyttämään digitaalisia tietoaineistoja kymmeniä tai satoja vuosia. Suljetut ohjelmistot voivat olla yksi ongelma. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot parempia, mutteivät ongelmattomia.

Maanpeitteen ja maankäytön muutostutkimusta Afrikassa – Petri Pellikka (HY): Maanpeitteen ja maankäytön tutkimuksella on suora yhteys ilmastonmuutoksen tutkmukseen.

Joissakin analyyseissä on havaittu metsäpinta-alan kasvua 1950-luvulta: tosin johtuu metsien istutuksesta, jossa on käytetty vierasperäisiä lajeja.

Mårten Boström on tutkimustyön ohessa tehnyt myös suunnistuskartan Taika vuorten alueella. Suunnistuskilpailuja ei ole VIELÄ järjestetty.

Maankäytön tulkinnassa on tunnettava myös fenologia ja muut ympäristömuuttujat: amerikkalaiset olivat havainneet 30% metsäpinta-alan vähenemisen. Olivat verranneet sadekauden ja kuivuuden aikaisia satelliittikuvia. Suomalaiset sentään osaavat asiansa. Tai ainakin näin vakuutettiin.

Maatalousmaan kasvu jatkuu Afrikassa. Suurimpana syynä on väestönkasvu ja suuri tarve maataloustuotteille. Maatalouden tuottavuuden kasvu tapahtuu pinta-alan kasvattamisella, ei teknologian tai lannoitteiden käytöllä. Tässä nyt voisi kyllä olla potentiaalisia kehitysapukohteita: ruvetaan viemään maanviljelijöitä!

Taitavuorille tutkimusretki 1989, Helsingin yliopisto hankki tutkimusaseman 2009. 8 väitöskirjaa, 30 gradua. Akatemian ja UM:n rahoittamia tutkimushankkeita.

Paikkatietoa käyttävä ekologinenpäätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia – Atte Moilanen (HY): ekoinformatiikka: ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätösenteon tukena. Monet analyysit pohjaavat paikkatietoon.

Zonation on ekologinen päätösanalyysiohjelmisto, hyödyntää laajasti rasterimuotoisia paikkatietoaineistoja. Kytkeytyvyys on minulle uusi termi. Metson kytkeytyvyyteen liittyy mm. positiivisina soitimen/elinpiirin mittakaava (2km) ja negatiivisena asutuksen läheisyys (500m). Kuullostaa minulta spatial statistics ja/tai mapalgebra asioilta. Zonation tuottaa ”prioriteettikartoituksen maiseman yli”. Analyysit: arvokkaiden alueiden tunnistaminen, ekologisesti vähemmän tärkeiden alueiden tunnistaminen, olemassa olevien suojelualueiden arvioiminen ja suojelualueiden laajentaminen.

Lukuisia kysymyksiä Moilaselle. Nyt siirrymme lounaalle. Takaisin auditoriossa.

Ympäristömallinnusta

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa – Sanna Mäkeläinen (Luonnontieteellinen keskusmuseo): Liikkuvien eläinten seurantaa radiopannoista GPS laitteisiin. Seurantalähettimien hinta ja toimivuus on haaste: liito-oravien seuraamisen GPS pohjaiset liian kookkaita.Sekä QGIS että R -ohjelmistoihin saa lisäosia, joilla voi määritellä habitaatteja.

Design of an internet map application for sustainable stormwater management in Lahti – Jiri Kadlec (School of Engineering, Aalto-yliopisto): OpenLayers/GeoExt käyttöliittymä paikkatietoanalyysipalveluihin. WFS ja WPS -palveluiden lisäksi puhuttiin SOS (Sensor Observation Services). Käyttöliittymästä voi myös tehdä simulointeja hulevesien käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa (tekeillä). MapProxy cache auttaa ortokuvien käytössä (Lahden WMS palvelu lienee ollut hidas [lue: perinteinen WMS palvelu]). Toteutettu myös lisäosa kahden ilmakuvan vertailua varten.

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä – Jere Kaivosoja (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus): Taas tuli meikäläisellä sopiva aihealue: lantalogistiikka. Täsmäviljelystä tulossa väitöstilaisuus: Raimo Nikkilä: ”Automated control of compliance with production standards in precision agriculture”, aika taitaa olla 7.6.2013 Otaniemessä.

Paikkatiedon hyödyntäminen ekosysteemipalveluiden mallintamisessa: hiili, vesi ja biodiversiteetti Vanajaveden valuma-alueella (CLIMES-hanke)  – Laura Mononen (SYKE ja Itä-Suomen yliopisto): Taas tuli termi, josta olin hukassa, mutta Wikipedia auttaa:

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ilmaiseksi tarjoamia, ihmiselle välttämättömiä aineellisia ja aineettomia palveluja

CLIMES-hanke on suomalais-kiinalainen hanke, Suomessa tutkimusalue Vanajaveden alueella.

Nyt kahvia ja pullaa!

Jatkoa tutkimuspäivien antiin

Mainokset

Posted on 22.05.2013, in Tapahtumat and tagged , , , . Bookmark the permalink. 3 kommenttia.

  1. –klip–
    Odotan PitkäAikaisSäilytyksen KokonaisArkkitehtuuri -projektia. Voisin ruveta projektipäälliköksi
    –klap–
    Hienoa! Meillä olisi tähän projektiin casekin.

  1. Päivitysilmoitus: Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa II | Paikkatieto

  2. Päivitysilmoitus: Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa III | Paikkatieto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: