Blogiarkistot

Paikkatieto-ohjelmisto muistitikulle

Monet avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot on helppo ladata verkosta ja asentaa koneelle. Mitään erillistä lähdekoodin kääntämistä ei tarvitse tehdä (ellei välttämättä halua) ja asennusohjelmat ovat hyvin helppoja käyttää.

Ongelmia tulee kun jostain syystä käytössä ei ole pääkäyttäjän oikeuksia: tällöin tulee nöyrtyä ottamaan yhteyttä tietohallintoon, kirjoittaa tiketti tms. Mutta on toinenkin mahdollisuus: Portable GIS.

Portable GIS sisältää QGIS paikkatieto-ohjelmiston, PostgreSQL -tietokannan (luonnollisesti PostGIS -laajennoksella), GDAL/OGR -ohjelmistot ja paljon muuta. Uusin version (4.0) on ilmestynyt tammikuussa 2014.

PortableGISPortable GIS:n käyttöönotto on helppoa, tarvitset vain tyhjän USB-muistitikun (2 Gt riittää), verkkoyhteyden ja Windows-tietokoneen. Lataa Portable GIS -asennuspaketti (Younited-palvelusta, 562 Mt, tarkista myös MD5 Checksum). Kun käynnistät ladatun exe-tiedoston, niin asennus tapahtuu valitsemallesi USB-muistitikulle.

Nyt voit laittaa USB muistitikun Windows-koneeseen ja käyttää QGIS-ohjelmisto missä tahansa. Portable GIS on myös mainio tapa testata ohjelmistoja ilman asennuksia. Toinen tapa testata avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoja on ladata OSGeo Live -ohjelmistopaketti.

Portable GIS sopii mainiosti satunnaiseen, Windows-käyttöön. OSGeo Live-paketit paremmin erilaisten avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen kokeiluun Linux-ympäristössä. Jos siis tunnet olevasi eksyksissä Linux-maailmassa, etkä halua välttämättä opiskella uutta, niin Portable GIS on sinun välineesi. Muille suosittelen OSGeo Live:n lataamista ja kokeilua.

Mainokset

QuantumGIS 2.0 – tulossa

QuantumGIS 2.0 versiota on odoteltu jo muutama kuukausi. Sovelluskehittäjät ovat halunneet laadun korkeana ja ohjelmistoa ei ole haluttu vielä virallisesti julkaista.

Kuka tahansa voi kuitenkin ladata kehitysversion jo nyt kokeiltavaksi. Hämäyksen vuoksi 😉 kehitysversio on numeroltaa 1.9 ja varsinainen versio tulee sitten olemaan numeroltaa 2.0. Pidempään tietotekniikan kanssa tekemisessä olleet tietävät, että mitään 0.x tai 1.x versioitua ohjelmistoa ei pitäisi käyttää vakavaan tuotannolliseen toimintaan. Tästä syystä monet kaupalliset ohjelmistot ovat luopuneet versionumeroinnista (vrt. Windows 95).

QuantumGIS on siis saavuttamassa riittävän maturiteettitason jopa pessimistien keskuudessa (tai siis realistien kuten he itseään useasti kutsuvat).

Uusi versio sisältää monia uusia ominaisuuksia, mutta tässä artikkelissa esittelen vain pari uutuutta.

Blend it !

Useasti paikkatietoja visualisoitaessa on halu esittää kahta aineistoa päällekkäin. Ohessa on HRI:stä poimitut liikennemeluvyöhykkeet Espoosta:

Liikennemeluvyöhykkeet

Hieman paremmaksi tuon kartan saa, kun laitamme taustalle Maanmittauslaitoksen rasterikartan. Perinteinen tapa on asettaa meluvyöhyke-tasolle läpinäkyvyyttä (transparency):

Liikennemelu ja läpinäkyvyys

Kuten huomaat, eri vyöhykkeiden värit haalistuvat merkittävästi. Myös taustalla olevan kartan värit muuttuvat ikävästi. Jos muutos ei sinua haittaa, niin voit olla tyytyväinen nykyiseen paikkatieto-ohjelmaasi. Voit lopettaa lukemisen tähän ja siirtyä keräämään rahoja seuraavaan ylläpitolaskuun.

Blending (suomennoksessa ehkä: sekoitus) on toimenpide, jolla kartasta saa paremman. Ennen blending toteuttamiseksi paikkatietoaineistot olisi pitänyt siirtää johonkin kuvankäsittely-ohjelmistoon (esimerkiksi GIMP:iin tms.). Nyt blendaus onnistuu suoraan QGIS:ssä:

Liikennemelu - Blend It!

Läpinäkyvyyttä on käytetty usein vinovalovarjosteiden käytössä erilaisissa visualisoinneissa. Seuraavat esimerkit näyttävät eron läpinäkyvyyden ja blendauksen välillä:

Vinovalo läpinäkyvänä

Vinovalo - Blend It!

Luonnollisesti blendausta voi käyttää usealle tasolle, seuraavassa on lisätty liikennemeluvyöhykkeet vinovalovarjosteen ja rasteritaustakartan päälle:

Liikennemelu-vinovalovarjo - Blend It!

Suomennos

QGIS:n käyttöliittymä on ollut suomenkielinen jo useamman version ajan. Tosin laatu on ollut sellainen, että käytettävyys on kärsinyt suunnattomasti. Lisäksi käännöksen kattavuus on jäänyt pahasti jälkeen.

Nyt käännös on saanut uutta virtaa, olemme menneet heittämällä ohi ruotsinkielisen käännöksen:

QGIS_käännös_2013-08-15

Kari Salovaara on tehnyt suurimman osa työstä, vielä puolitoista prosenttia puuttuisi. Kari kaipaa apuja oikolukuun, lisäksi muutamissa termeissä on vielä parantamisen varaa. Jos (ja kun) löydät jotain korjailtavaa, niin laita sähköpostia Karille (kari.salovaara <tähän_miuku_mauku> pp1.inet.fi).

Eikä tässä vielä kaikki…

Lukuisat uudet ominaisuudet jäävät vielä toistaiseksi kertomatta. Mutta palaan asiaan sitten myöhemmin syksyllä.

Käyttöliittymän suomennoksen lisäksi olemme järjestämässä myös käännöstalkoita koskien koulutusmateriaalin kääntämisestä. Tarkoituksena on kokoontua ensimmäistä kertaa lauantaina 7.9. Espoossa suunnittelemaan ja kääntäämän koulutusmateriaalia. Kaikki ovat tervetulleita mukaan!

Rajapinnat tehokäyttöön – jatkot

Inspire-verkosto järjesti viime torstaina (7.3.2013) Rajapinnat tehokäyttöön -seminaarin. Olin näyttämässä demoja rajapintojen julkaisijoille (Geoserver & PostGIS) sekä hyödyntäjille (rajapintojen käyttö avoimen lähdekoodin ohjelmassa).

Seminaariin oli ilmoittautunut lähes 120 henkilöä ja paikallekin oli tullut reilu 100 henkilöä. Ilmeisesti tiedolle on tarvetta. Esitysmateriaalit ovat tulossa jakeluun. Omat esitykseni olivat demoja, joten paljoa ei jäänyt jaettavaksi. Videointia ei tällä kertaa ollut järjestetty. Joten jos haluat uusintaesityksen, niin sitten pitää vaan pyytää kauniisti.

Esitysten aikana ja kahvitauolla tuli muutamia kysymyksiä, joihin on tässä vähän vielä tarkennettuja vastauksia. Lisääkin voi kysellä.

Geoserver ja PostGIS

Demoissa käytin Amazonin ”pilvipalveluita”, olin etukäteen valmistellut yhden Windows-palvelimen (Windows Server 2008 R2). Olen nuo AWS:n palvelut todennut kustannustehokkaiksi.

PostGIS logo

PostGISin asennuksessa käytän useasti Windows-ympäristössä EnterpriseDB:n valmiita asennuspaketteja. PostgreSQL:n asennuspakettiin on sisällytetty valmiiksi myös PostGIS:n vaatimat osat. Linux-ympäristöissä tulee useimmiten käännettyä PostGIS suoraan lähdekoodista: ohje Ubuntulle.

GeoServer Logo

Geoserverin kotisivuilta löytyy asennuspaketti ja -ohjeet Windows-ympäristöön. Yksi huomattava asia on, että vaikka käyttäisit 64-bittistä käyttöjärjestelmää, niin asenna 32-bittinen JRE JAVA:sta. Ongelmat vähenevät, IMHO.

Demosin myös GeoExplorer -webkäyttöliittymää. Tuon osion lähdekoodin koodin voi ladata OpenGeo:n  Github-projektista. Jos kaipaat valmiiksi käännettyä lisäosiota, niin laita mailia.

Sitten vastauksia muutamiin kysymyksiin, jotka tilaisuudessa esitettiin:

  • Tukeeko Geoserver myös Oracle -tietokantaa?
    Ei ja kyllä. Peruspaketti GeoServeristä ei sisällä tukea Oraclen tietokannoilla. Asentamalla laajennoksen saa tuen Oraclen tietokannoille (ml. Spatial ja Locator lisäosat). Oraclen GeoRaster tuki löytyy myös laajennoksen avulla.
  • Suurten rasteriaineistojen käyttö hidastaa / kaataa Geoserverin. Mikä avuksi?
    Lähtökohtaisesti Geoserver ei ole kovin hyvä käsittelemään massiivisia määriä rasteriaineistoja. Java-sovelluksena se kuluttaa aika paljon RAMia, joten rasteriaineistojen käsittelyssä voi olla ongelmia. Lähtökohtaisesti suosittelen seuraavia vaihtoehtoja:

    • Geoserver käyttää Java Advanced Imaging APIa (JAI) rasterikuvien käsittelyyn. Perusasennuksessa käytetään pure JAVA -versiota, joten tehoa voi saada käyttämällä natiivia versiota JAI:sta
    • Käytetään rasteriaineistojen käsittelyyn jotain muuta ohjelmaa, esimerkiksi MapServer ja MapProxy ovat hyviä vaihtoehtoja.
    • Muitakin vaihtoehtoja on, mutta tarkemmat vastaukset vaatisivat tarkempia tietoja haasteista. Log-tiedostojen luku on myös suositeltavaa.
  • Voiko Teklan tietokannasta julkaista karttapalvelun?
    Ei ja voi. Suoraan lukua Teklan tietokannasta ei ole toteutettu Geoserveriin. Teknisesti se ei ole kovin ihmeellinen laajennos, mutta koska tietokannan rajapintojen määrityksiä ei ole saatavilla, niin työ jäänee tekemättä.
    Toisaalta useat Teklan asiakkaat ovat julkaisseet WMS ja WFS-rajapintapalveluita. Näitä rajapintoja voi hyödyntää Geoserverissä hyvin monella eri tavalla.

Rajapintojen hyödyntäminen

Tässä luentosarjassa oli käsitelty jo monesti sekä Quantum GISiä että monia muita avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoja. Omassa esityksessä näytin kuinka OpenStreetMap aineistoa digitoidaan JOSM ohjelmistolla sekä kuinka siinä voidaan hyödyntää Inspire-direktiivin mukaisia rajapintapalveluita.

Muutamia kysymyksiä:

JOSM snapshot from Jyväskylä

Jäikö jotain hampaankoloon? Laita alle kommenttia tai kysymyksiä sähköpostilla, jos julkisuus pelottaa.

%d bloggers like this: