Blogiarkistot

Drooneilla kartoitusta

Drooneja hankitaan nyt kovin kiivaasti ja jossain vaiheessa niistä lienee myös oikeasti hyötyä. Itse pääsin rakentelemaan drooneja jo FOSS4G:ssä Soulissa vuonna 2015 (mihin tämä aika oikein menee). Vaikka paikalla oli ankara sotilaallinen valvonta, niin drooni jäi maahan. Kolmessa vuodessa markkinat ovat kehittyneet siten, että ihan kelvolliseen lopputulokseen pääsee kuluttajatason laitteilla: käytettynä 500+ euroa ja uutena hankitut 1500+ euroa.

Mutta drooni itsessään ei riitä, vaan otetut kuvat pitää saada jotenkin lähtömateriaaliksi kartoista varten. Tähän on jo muutaman vuoden ollut kehitteillä avoimen lähdekoodin ratkaisu –  OpenDroneMap. Otin viikonloppuharrastukseksi kokeilla olisiko ohjelmistosta mihinkään ja hämmästyin melkoisesti!

Kuvaukset

En nyt erityisesti saanut lupaa hankkia omaa droonia, joten piti rimpauttaa kaverille. Dimensiumin pojat lupasivat auttaa, kun heillä sattuu oleman tuollainen kuluttajille tarkoitettu drooni hyllyssä. Ja osaamista riittävästi (ehkä jopa liikaakiin tämmöiseen harrasteluun).

Drone mapping in Espoo

Kuvaaja valmiina ohjeistamaan droonia suorittamaan tehtävää

Sitten vaan suunniteltiin kuvausalue kännykällä, laitettiin kännykkä ohjaimeen kiinni ja suoritettiin kuvaus: 10 min ja 187 kuvaa oli valmiina muistikortilla. Noh, ei se nyt ihan noin helposti mennyt 😉

Drone_Command_and_Control

Drone Mapping – Command and Control Dashboard

 

Kuvia otettiin noin 80% peitolla, joten oletuksena tietysti oli, että tuloksena voisi tulla jonkinlainen ortokuva.

DronePics

Otetut kuvat ja niiden GPS tietoja

Kuvien prosessointi

Joskus olen ortoilmakuvia pyöritellyt, joten teoriassa ainakin minun pitäisi tietää kuinka edetään. Aluksi on tietysti hyvä asentaa ohjelmisto, siihen saa joskus kulumaan aikaa ja kahvia. Valitsin helpon tien ja otin alustaksi Ubuntun Amazonin pilvessä: Windowsin kanssa olisi varmaan saanut tuhrattua kahvia enemmän. Yllättäen ohjelmisto (WebODM) asentui ilman ongelmia (alle 20 min) ja nyt jäi tehtäväksi vain ladata kuvat palveluun. En jaksanut ruveta miettimään mitään suurempia parametrejä tai kuvien orientointia yms. Eiku kuvat sisään ja kone pyörimään.

Ja hieman reilun 2 tunnin prosessoinnin jälkeen minulla oli valmis ortoilmakuva käytettävissä.

Ortokuva OpenStreetMapin päälle asennettuna

Ortokuva tarkasteltuna OpenStreetMap:n kanssa

Ortokuvan lisäksi WebODM tuotti myös pistepilven ja sitä voi suoraan tarkastella web-käyttöliittymässä.

Drone_PointClouds

Droonin kuvista muodostettu pistepilvi

Kivat web-käyttöliittymät ovat tietysti mukavia demoja, mutta aineistot pitää tietysti saada jatkokäsittelyä varten. Valikoima eri tiedostoformaateista lienee riittävä:

Download_data

Aineistojen lataus jatkokäsittelyä varten.

Kaikki aineistot vievät tilaa noin 2 Gt, joten en nyt niitä erityisesti laita yleiseen jakeluun.  Ortokuvasta (104 Mt) voi olla enemmän kiinnostusta. Aukeaa ihan kivasti QGIS:ssä.

Jos unohdin mainita, niin WebODM ja muut OpenDroneMap-ohjelmistoperheeseen kuuluvat ohjelmistot ovat avointa lähdekoodia. Niiden käyttö on vapaata ja monessa tapauksessa hyvin edullista. Mikä on sinun syysi käyttää kaupallisia, suljettuja ohjelmistoa droonien kuvamateriaalien prosessointiin?

 

 

Mainokset

Kaupunkipyörähaaste – Suoritettu!

Ensimmäinen kaupunkipyörähaaste on nyt suoritettu: kaikki Espoon kaupunkipyöräasemat pyöräilty läpi. Haaste alkoi Ruomelantien asemalta klo 11:32 ja Nokkalan pyöräasemalla olin 12:11. Aikaa meni siis 39 minuuttia, sekunteja ei tässä kannata ruveta laskemaan. Vielä.

HaasteAikataulu

Omasta käyttöhistoriasta kaapattuna. Miksi noita ei muuten saa ladattua CSV-tiedostona? Haloo HSL: Mydata on se kova sana!

Minulle varmaan tavoiteaika voisi olla siinä 30 minuutin tienoilla,. Oikeat pyöräilijät varmaan saavat leikitellen 20 minuuttia rikottua.

Suurempia ongelmia ei ollut pyörien kanssa. Ainoastaan Suomenlahdentien asemalla en saanutkaan uutta pyörää alle, vaan jouduin ottamaan uudestaan saman pyörän alle.

Kuten voi arvata niin suurimmat ulkopuoliset ongelmat tulivat siitä, että OpenStreetMap:istä(kin) puuttui työmaita, jotka aiheuttivat lievää kiemurtelua reitillä:

RoadBlock1


Kuunkadun pohjoispuoli ei ollutkaan ajokunnossa

RoadBlock2


Matinkartanontien asemalle saavuttaessa Matiraitti oli poikki. Ei mitään viitoitusta kuinka olisi voinut kiertää työmaan. Tuli kokeiltua maasto-ominaisuudet: ruohikolla ihan jees

Kaikkia tietysti kiinnostaa, että kuinka suunnistaminen onnistui. Noh, kohtuullisesti. Maasto on tietysti aika tuttua ja muutamat koukkaukset laitan maastossa olleiden esteiden syyksi 😉 Klikkaa karttaa, niin pääset selailemaan tarkemmin reittiä.

Reittikartalla

Haaste myös videotiin, mutta siinä nyt ei ole hirveästi katseltavaa. Voin sitä näyttää, jos joku joskus ehdottomasti sitä vaatii. Poistun kyllä sitten itse paikalta hyvin nopeasti. Videoinnin lisäksi huoltojoukot suorittivat still-kuvaukset Mapillary-palveluun.

Kuvauskalusto

Koko jotoksen voi siis selata myös Mapillaryn-palvelusta

MapillaryUI

Huomioita muille suorittajille

Muutamia pikaisia vinkkejä, jos joku muu haluaa suorittaa haasteen:

  • Matkakortti voi olla nopeampi kuin tunnusluku/pin
  • Kannattaa odottaa että pyörä on palautunut, ennen kuin rupea syöttämään toiseen pyörään tunnusta
  • Vesipullo kannattaa kuljettaa korissa. Reppu ei ehkä ole paras väline. Tavaroiden heittäminen etukorista toiseen sujuu helposti
  • Nopein ajankohta lienee aamuyöstä, kun muuta liikennettä ei ole häiritsemässä
  • Korkeuserojen huomioiminen säästää pohkeita. Tai tietysti jos sykettä nyt erityisesti hakee, niin asiahan on toinen.
  • Pitäisi saada joku Leaderboard aikaiseksi 😉

Lopuksi toivotetaan kaikille kaupunkilaisille oikein hyvää äitienpäivää! Laittakaa äidit pyörän päälle!

Kaupunkipyörähaaste – osa 1

Viime vuonna HSL aloitti kaupunkipyörien kokeilun Helsingissä. Suosio oli valtava ja itsekin käytin useampaan kertaan pyöriä. Tänä vuonna kaupunkipyörien määrä on kasvanut huimasti ja asemat ovat laajentuneet myös Espooseen. On siis aika aloittaa Kaupunkipyörähaaste!

Kaupunkipyörähaasteessa on tarkoitus kiertää kaupunkipyöräasemat. Sarjoja voi laatia useita: kaupunginosa-, kaupunki- tai koko kaupunkipyöräverkostosarja. Itselleni sopii parhaiten tuo keskimmäinen: joten tänään aion suorittaa (ensimmäisenä?) Espoon kaupunkipyörähaasteen!

KaupunkipyöriäOlarissa

Kaupunkipyöriä Espoon Olarissa

Suunnittelu

Haasteen suorittaminen kannattaa aloittaa huolellisella suunnittelulla. Ensin valitaan haasteen alueellinen kattavuus ja tarkistetaan pyörien lukumäärät eri asemilla. Tähän soveltuu parhaiten Kaupunkifillarit.fi -sivusto. Espoossa näyttää pyöriä olevan tasaisesti saatavilla:

Kaupunkifillarit_Espoo.png

Seuraavaksi ongelmaksi nousee reitinvalinta: mikä on paras/nopen reitti kulkea kaikki kaupunkipyöräasemat läpi? Perinteisessä suunnistuksessa on helppoa, kun rata on valmiiksi valittu, pitää tehdä ainoastaan paras reitin valinta rastipisteiden välillä. (Huomautus paikkatietoanalyytikoille: ei ole mitään valmista järjestelmää/aineistoa, joka tähän oikeasti sopisi. Älkää tarjoilko mitään kaupallisia tai avoimia järjestelmiä: niissä ei ole riittävästi tietoa haasteen tarpeisiin. Piste. Voi kommentoida alla, niin murskaan sitten ne teidän ns. ”perustelut” 😉

Tavallisille haasteeseen vastaaville löytyy muutamakin mahdollisuus tehdä ihan riittävän hyvä reitinvalinta. Espoon kaupunkipyörähaaste on reitinvalinnan suhteen helppo: lähdetään pohjoisesta ja edetään etelään Nokkalaan. Kaiken lisäksi Nokkalan Majakka tarjoaa haasteen suorittajalle palautumiseväät hienossa ympäristössä. Kesällä voi ehkä pulahtaa myös uimaan.

Kokeilin optimaalisen reitin valintaa useammallakin OpenStreetMap-pohjaisella välineellä. Päädyin kolmeen suhteellisen hyvään työkaluun: Skobbler, OpenRouteService ja Graphhopper. Kaikissa palveluissa voi tehdä reitinoptimoinnin pyöräilijöille ja reitin voi ladata GPX-tiedostona, jota voi sitten käyttää GPS laitteessa tai kännykässä. Lisäksi kaikissa on myös API, joten näppärät koodaajat voivat toteuttaa omia palvelujaan kaupunkipyörähaasteeseen.

Kaupunkipyörät_Espoo_Skobbler

Kaupunkipyörät_Espoo_OpenRouteService

Kaupunkipyörät_Espoo_Graphhopper

Itse siirsin vielä GPX-reitit QGIS-ohjelmistoon ja tein paperikartan (työskentelen ICT-alalla, en luota sähköisiin tietovälineisiin).

Kaupunkipyörähaaste_2017_Espoo

Toteutus

Mukaan ei oikeastaan tarvita muuta kuin käyttöoikeus Kaupunkipyöriin. Varaan itselleni nyt kuitenkin mukaan GPS-laitteen (GPX-reitin tallentamista varten), tulostetun reittikartan, vesipullon ja pyöräilykypärän. Kamat on suunnilleen pakattu, joten klo 11 jälkeen on tarkoitus lähteä liikkeelle. Perillä Nokkalassa joskus klo 11:30 jälkeen: ajamiseen mennee reilu 20 min ja vaihtoihin sitten jotain. Raportoin tarkemmin siten myöhemmin, jos olen suorittanut Kaupunkipyörähaasteen.

Paikkatiedon kokoontumisajot lähestyvät

ptm2016Ensi viikolla pidetään taas vuosittaiset paikkatietoalan kokoontumisajot. Juorumarkkinoiksikin kutsutut Paikkatietomarkinat kokoavat reilu 2000 lähinnä paikkatietoalan sisäpiirin edustajaa Helsingin messukeskukseen. Urbaaninhuhun mukaan joka vuosi paikalle eksyy muutama ulkopuolinen henkilö: todennäköisesti poistuvat ennen tiistai-illan Linkkibuffettia (tämä oli ennen Linkkibileet, mutta ilmeisesti biletys jää pois), joka lienee se tärkein verkostumistilaisuus.

Gispo Oy:llä ei tänä vuonna ole omaa osastoa, mutta jos tunnistat meidät sankasta joukosta, niin pyydä tarroja tai postikortteja. 50 ensimmäistä saavat paikkatieto-ohjelmiston käyttöönsä loppuelämäksi (sisältää sekä paikkatietoaineistoja että versiopäivitykset).

Paikkatietomarkkinoiden ohjelma on hyvin monimuotoinen. Pääsalin ohjelmassa on koottuna ajankohtaista yleistä tietoa, jonkinlaista megatrendien seuraamista. Tänä vuonna kuuma peruna on SOTE. Näin vaikkakin SOTEn liittyvät paikkatietoanalyysit on jo tehty ja analyysien lopputulos on jätetty huomioimatta poliittisessa päätöksenteossa.

Tietoiskuohjelma koostuu näytteilleasettajien kaupallisista puheenvuoroista: näistä ei etukäteen voi tietää onko kyse täysin kaupallisesta tuoteluettelon esittelystä vai olisiko jokin asiakin eksynyt mukaan puheenvuoroon. Kun itsekehu ei oikein suomalaisilta onnistu, niin toinen linja on valjastaa sitoutettu asiakas kertomaan omaa sanomaa. Vapaataitelija A.Ahola on kerännyt tietoiskuista kokonaisuuksia eri kävijäprofiileille. Osa tietoiskuista tulee olemaan ääriämyöten täynnä ja toisissa on sitten enemmän tilaa. Vinkki: jos haluat varmistaa istumapaikan sille mielenkiintoiselle tietoiskulle, mene kuuntelemaan jo edellinen puheenvuoro. Tästä vinkistä johtuen monet voivat saada ansiotonta kuulijakuntaa 😉

Gispo Oy on mukana muutamassa ohjelmanumerossa. Sponsoroimme yhdessä HSL:n ja CGI:n kanssa OpenStreetMap-mapthonia (ti 8.11. klo 12-16). Mapthonissa on hyvä käydä katsomassa kuinka OSM:iä kartoitetaan ja kuinka sitä voi hyödyntää omassa toiminnassa. Tietoiskuissa on myös monta puheenvuoroa OpenStreetMap:n hyödyntämisestä. Keskiviikkona (klo 9-11) järjestetään JHS-seminaari, jossa on oiva tilaisuus kuulla Julkisen Hallinnon Suositukseen -liittyvistä asioista, myös Paikkatiedon Viitearkkitehtuurin saloja avataan.

Kuka on vaihtanut työpaikkaa? Mitkä virastot yhdistetään ensi vuonna? Mikä on kuumin ohjelmistotuote? Mikä laitevimpain on kaikkien saatava ensi vuonna? Kuka on menestyjä ja kuka häviäjä? Nähdään ensi viikolla Paikkatietomarkkinoilla!

 

 

 

 

Osoitteet hukassa

Maaliskuun lopussa useat suomalaiset mediat (mm. Digitoday, MTV3 ja Ilta-Sanomat) kertoivat väärän talon purkamisesta Yhdysvalloissa. Virheen alkulähteeksi on mainittu useasti Googlen kartta-aineistot.

Mikä helpotus suomalaisille! Ei kai kukaan nyt käytä Googlen karttapalveluja kriittisten asioiden tarkasteluun. Lisäksi meillähän on luotetut viranomaisaineistot, jotka on saatavilla avoimen aineistona (tiedoksi: VRK:n väestötietojärjestelmän rakennustiedot on eduskunnan päätöksellä avattu. Toimenpiteitä odotellessa…).

Suuri vaiettu asia paikkatiedon ammattilaisten keskuudessa on suomalaisten osoitetietojen sekavuus ja laatuongelmat. Aiheesta on väännetty vuodesta miekka-ja-kivi. Vuoden 2014 Paikkatietomarkkinoilla pidettiin paneelikeskustelua. Tammikuussa 2016 Hätäkeskuslaitos kävi kertomassa rakennusten osoitteiden laatuongelmista Kuntaliiton seminaarissa: sijaintiongelmia kymmenissä tuhansisssa osoitteissa. Luvatun mukaisesti kuntien osalta osoitetiedot piti laittaa kuntoon muutamassa viikossa…

Ongelma on vain jossain maalla, ei meidän kaupungissa…

Tässä kuvaruutukaappaus Hätäkeskuslaitoksen tunnistamista ongelmista, paikka Itäinen Satamakaupunki:

Häke_osoite_Laru.png

Voit tarkistaa oman osoitteesi tilanteen verkkopalvelusta. ÄLÄ soita hätänumeroon, jos kotiosoitteesi on virheellinen: laita sähköpostia oman kuntasi vastaavalle viranhaltijalle. (laittaisin tähän linkin nettisivulle, jossa voi ilmoittaa viranomaisten tietoaineistojen virheistä….)

OpenStreetMapissa ei ole kattavaa osoiterekisteriä. Mutta sinne voi ainakin helposti korjata virheet. Omat ja muiden tekemät.

WeLoveMaps – Haluan perustaa karttapalvelun – mitä teen?

Paikkatietomarkkinoiden I päivän iltapäivällä Suomen Kartografinen Seura (SKS) järjesti ”Tykkäämme kartoista – We love maps!” -seminaarin. Ohjelmassa oli perinteisten puhujapöntössä sessioiden lisäksi myös karttaorigamien askartelua.

Kartagrammi_by_JuhaOksanen

© Juha Oksanen

SKS julisti Kartta 2016 -haasteen. Nyt on mahdollisuus loistaa kartografina sekä kerätä mainetta. Ammattilaisten sarjan parhaat kartat lähetetään Kansainväliseen Kartografian konferenssin Japaniin. Aikaa toteuttamiseen on riittävästi, aina syyskuun 2016 loppuun asti.

Oma pönttöesiintyminen koski karttapalvelun perustamista. Esityksen aluksi näytin tyypillisen ammattilaisen näkymän web-karttapalvelun toteuttamisesta:

WeLoveMaps_code

Ei herättänyt suurta mielenkiintoa, joten siirryin sujuvasti näyttämään kuinka ilman varsinaista koodaamista voi tuottaa omat karttapalvelunsa. Luonnollisesti hyödyntäen avoimia tietoaineistoja ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

OpenStreetMap

Helpoin tapa tehdä yksinkertainen karttapalvelu on hyödyntää OpenStreetMap:in ”Jakaminen” toimintoa. Valitse OSM:n karttakäyttöliittymästä oikealta ”Jakaminen”. Laita ”Lisää karttamerkki” -kohtaan ruksi, siirrä karttaa oikeaan paikkaan. Kopioi joko suora linkki sähköpostiin tai upota HTML-koodi omalle web-sivullesi. Esimerkit löydät WeLoveMaps-sivultani.

WeLoveMaps_OSM

Perinteinen web-kartta

OpenStreetmapin upotettu HTML-koodi riittää varmaan monelle kartoista kiinnostuneille. Jos on tarpeen julkaista hieman monimutkaisempia karttoja, niin niiden tekeminen onnistuu esimerkiksi QGIS-ohjelmiston qgis2web-laajennoksen avulla. Laajennoksen avulla voi helposti tuottaa OpenLayers tai Leaflet -javascript kirjastoihin perustuvan karttapalvelun.

WeLoveMaps-qgis2web

3D kartta

Kaikilla näyttelyosastoilla näytti olevan mitä hienoimpia 3D esityksiä paikkatiedoista. Joten olihan sellainen myös tehtävä. QGIS:n qgis2threejs-laajennos mahdollistaa helposti 3-ulotteisen karttakäyttöliittymän julkaisun:

WeLoveMaps_ThreeJS_demo

Kaikista edellä mainituista löytyvät esimerkit (ja lähdekoodit) WeLoveMaps-sivultani. Voit myös ladata valmiit QGIS-tiedostot paikkatietoaineistoineen omaan käyttöösi (noin 30 Mt ZIP-tiedosto). Happy Mapping!

Ebola ja paikkatiedot

Ebola-viruksen leviäminen Länsi-Afrikassa on saanut OpenStreetMap HOT-yhteisön aloittamaan uuden projektin, 2014 West Africa Ebola Response -projektissa kerätään ja päivitetään OSM-aineistoa Ebolan tartuntalueelta.

OpenStreetMap-aineistoja hyödyntävät ainakin ”Lääkärit ilma rajoja” -järjestö, Punainen risti sekä lukuisat muut kansainväliset yhteisöt (mm. WHO ja YK).

Näkyvimpiä hyödyntäjiä on MapAction. MapAction on kansainvälinen avustusjärjestö, jonka paikkatietoasiantuntijat auttavat erilaisissa kriiseissä. Tällä hetkellä asiantuntijoita on Ebola-tartunta-alueella, Irakissa ja Syyriassa.

MA012 EbolaResponseUnits v5

MapAction ja OpenStreetMap ovat molemmat vapaaehtoisjärjestöjä. Jos ei itse voi uhrata kallista aikaasi vapaaehtoistyöhön, niin rahalla on myös vaikutusta toimintaan: MapAction Donate  Donate to OpenStreetMap HOT   Donate to OpenStreetMap

Jos olet menossa auttamaan tai olet Ebola-tartunta-alueella, ota yhteyttä. Tarvitse joka tapauksessa paikkatietoja alueelta. Alueella toimiessasi kaupallisen navigaattorisi kartta-aineistot voivat olla vanhentuneita tai puuttellisia.

Huomioita kansallisesta paikkatietostrategiasta

Inspire-direktiivin toimeenpanon vauhdittajana toimi Inspire-verkosto vuosina 2009-2013. Viime vuoden kesäkuussa Inspire-verkoston tilalle luotiin Paikkatietoverkosto. Paikkatietoverkosto on laaja-alainen kansallinen yhteistyöverkosto, joka tukee kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin Suomessa.

Verkoston suurimpina haasteena on ollut puutteelliset resurssit. Toisin sanoen työtä on tehty pääsääntöisesti vapaaehtoisesti ja omien toimien ohella. Kovin suuriin ihmetekoihin ei siis ole pyritty. Yksi verkoston kärkihankkeista on ollut kansallisen paikkatietostrategian uudistaminen. Itse en ole tuohon uudistamiseen osallistunut ja ehdinkin tutustua aiheeseen vasta kevään työpajassa.

Erityisesti kaksi toimenpidettä tuntuivat minusta hyviltä:

Toimenpide 3: Tehostetaan yhteisöllisten menetelmien käyttöä paikkatiedon keruussa ja ylläpidossa

Toimenpide 10: Käytetään avoimen lähdekoodin periaatteita paikkatietoalan järjestelmäkehitysprojekteissa

OpenStreetMapEnsin mainitun toimenpiteen osalta toivoisin suomalaisten tiedontuottajien ottavan huomioon OpenStreetMap -tietoaineiston yhtenä merkittävimmistä yhteisöllisesti kerätyistä paikkatietoaineistoista. Passiivisesti kerättyjen tietoaineistojen osalta OpenCellID -tietoaineisto sisältää mielenkiintoisia mahdollisuuksia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.

Avoimen lähdekoodin osalta uudistetussa strategiassa laajennetaan avoimen lähdekoodin periaatteiden käyttö myös suljettuihin järjestelmiin. Tällä tarkoitettaneen sitä, että myös suljettujen ohjelmistojen päälle tehtävät räätälöinnit ja lisäosat tulisi kehittää avoimen lähdekoodin lisenssien mukaisesti. Tärkeimpänä ajatuksena lienee se, että kerran julkisin varoin kehitettyä komponenttia ei tarvitsisi hankkia erikseen. Samoin myös julkisin verorahoin kehitetyt ohjelmistot olisivat yritysten ja kansalaisten hyödynnettävissä omassa toiminnassaan.

OSGeoJos avoimen lähdekoodin periaatteet ovat sinulle uusia tai tuntemattomia, niin ALPO-seminaari (ti 27.5.2014) on loistava paikka tutustua aiheeseen. ALPO-seminaarissa kuulet COSS ry:n puheenvuorossa perusperiaateet sekä käytännön esimerkkejä kuinka avoimen lähdekoodin periaatteita on hyödynnetty erilaisissa hankkeissa. Tärkeimpänä antina on varmasti verkottoituminen suomalaisiin avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen kehittäjiin ja hyödyntäjiin.

Jos olet aivan liian kiireinen osallistumaan ALPO-seminaaarin, suosittelen Paul Ramsey:n ”Being an Open Source Citizen” -esityksen katselemista: 20 minuutin aikana saat nopean johdatuksen aiheeseen:

being an open source citizen: video 20min

 

 

Joukkoistetut paikkatietoaineistot

Progis ry, Sytyke ry ja OKF Finland järjestivät keskiviikkona 26.3.2014 seminaarin ”Joukkoistetut paikkatietoaineistot”.

Oma panokseni oli esitys OpenStreetMap:istä. Esitystä tehdessäni halusin oppia uutta ja tein ”kalvot” HTML-sivuina Reveal.js -kirjaston avustuksella. Prosessista voi sanoa: helppoa ja kiinnostavaa. Suosittelen. Linkki esitykseen löytyy oheisesta kuvassta:

Avoin data ja kartat

Muita esityksiä ja/tai linkkejä kasautunee OKF:n sivuille.

 

SOTM Baltics – osa III

SOTM Baltics – osa II

Lauantai-ilta kului rattoisasti Tarton yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa.

SOTM Baltics - evening

Virolaisten järjestäjien pettymykseksi heidän oluensa ei menestynyt makutestissä. Lohdutuksena voisi todeta, että kaikki olivat hyvä ja mitään ei jäänyt juomatta.

Wikimaps workshop – Susanna Ånäs: Susanna piti workshopin liittyen historiallisten karttojen tuottamiseen osaksi Wikimedia-palveluun. Tarton workshop oli ensimmäinen osa, seuraavaksi Susanna jatkoi matkaansa Hong Kongiin projektin 2. vaiheeseen.

Muistiinpanoja workshopin tuloksista Etherpadissä: http://okfnpad.org/9XSlngFVss.

Toimin workshopin aikana kuvaajana, joten oma antini oli hiukan laiha. Mutta lyhyt johdatus aiheeseen:

  • Historiallisia karttoja avataan vapaaseen käyttöön ympäri maailmaa. Yleensä skannattuina rasteritiedostoina
  • Kartat pitäisi georeferoida. Vanhimpien karttojen absoluuttinen sijaintitarkkuus ei välttämättä ole kovin hyvä, mutta olisi hyvä saada aikaan edes jonkinlainen karkea tietoa, mitä maantieteellistä aluetta kartta kuvaa (bounding box).
  • Vanhoista kartoista voitaisiin sitten digitoida erilaisia paikkatietoja, ainakin seuraavat usecaset tulee mieleen:
    • Historiallinen paikannimistö
    • 1700-luvun tieverkosto Euroopassa: kävely, ratsastut, postivaunut

SOTM Baltics - old maps of Tartu

Kahvia ja pullaa

Navit – Open Source Navigation using OpenStreetMap – Manuel Hohmann: Navit on avoimen lähdekoodin offline navigointiohjelmisto.

OSM and CityGuide. Quality Assurance for Navigation Software – Kirill Bondarenko: Cityguide on erityisesti venäläisille markkinoille suunniteltu navigointiohjelmisto: suljettua lähdekoodia, mutta avointa OpenStreetMap-aineistoa. OpenStreetMap-aineistoa tarkistetaan automaattisilla prosesseilla, erityisesti reitityksen tarvittavan graafin eheys, osoitehaut sekä monikulmioiden sulkeutuvuus (erityisesti rantaviivat).

Automaattisten testien tulokset löytyvät http://peirce.zkir.ru/. Etelä-Suomen osalta tarkempi raportti antaa hyvän pohjan OSM aineiston korjailuun, myös aktiivisimmat kartoittajat on listattu.

Overview map for routing. Generalization of the routing map – Kirill Bondarenko: Eurooppalaisten valtateiden käyttäminen on hankalaa, koska eri maissa on luokiteltu Exx -tiet hieman erilaisesti. Venäläiset ovat kehittäneet työkaluja, joilla voidan muodostaa yleistetty valtateiden verkosto, samalla myös löytyy väärin tagitetut tiet (esimerkiksi liikenneympyröistä puuttuu Eurooppatien merkintä).

Map Rendering using OpenGL ES 2.0 – Evgen Bodunov: Evgenin työn tavoitteena oli tuottaa 1) pienemmät karttatiedostot offline mobiilikäyttöön, 2) visualisointia varten tuki MapCSS ja 3) GPUn käyttö karttojen renderöintiin (päätavoite). Vektoriaineistojen renderöinti oli todella nopea demossa, lisätietoja.

Lounas: maittavasti meni. Pääsin toteamaan, että Evgenin viritys on todella nopea. Tosin aineiston yleistäminen on joissakin tapauksessa ehkä turhankin rajua. Asennettiin myös CityGuide käyttööni, tästä varmaan pitää kirjailla juttu erikseen joskus.

Lightning Talks: 10 minuutin pikaesityksiä erilaisista aiheista:

  • OpenSurveyor: Jatkoa edellisen päivän esitykseen, NanoLogger älypuhelimeen.
  • Ajapaik: historiallisten kuvien geotagging joukkoistamalla. Koodi löytyy githubista,luonnollisesti.
  • Country/town border: Ikuisuusaihe, esimerkkinä Ranska: kuuluvatko merentakaiset alueet Ranskaan vai pitäisikö erottaa omiksia alueiksi? Minkälaisiksi alueiksi: maa?
  • OSM for Navigation: Skobbler perustettu 2008, hyödyntää OSM, voitollinen Q1/2011 lähtien. Joten OpenStreetMap:lla voi tehdä liikevoittoa. Keräävät käyttäjiltä ajoaikatietoja, joita hyödynnetään parantamaan tietoaineistoja.
  • Digital Walking Papers: ajatuksena, että älypuhelimella voisi piirtää satellittiikuvien tai karttakuvien päälle.
  • OSM Import Validator: SviMik on tehnyt lukuisia työkaluja OSM-importtien (ulkopuolisten tietoaineistojen lataamiseen) käsittelyyn ja validointiin.

Nyt seuraa laivamatkailua: ensin Tartossa ja sitten Suomenlahdella.

%d bloggers like this: