Blogiarkistot

Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla -seminaarin satoa – osa II

Aamupäivän osuus täällä

Lounaan jälkeen Juha Järvi kertoi HSL:n matka-aikakartasta.  Suurimpina käyttäjäryhminä muuttajat (henkilöt tai yritykset). OpenStreetMap tieverkon avulla lasketaan jalankulku- ja pyöräilyreitit. Laskenta tehdään selaimessa: JavaScriptillä. Lievästi paljon nopeampi kuin keskitetyllä palvelimella tehdyt hakupalvelut. Tämmöisen paikallisen selainsovelluksen haittana on tietysti se, että käytettävä aineisto pitää ladata selaimeen. Juha on tehnyt hyvän työn: koko aineisto on muutaman megatavun kokoinen. Ei siis suositella huonoilla mobiiliyhteyksillä käytettävissä. Mutta mikä tahansa ADSL/3G yhteys on ihan riittävä.

HSL_Matka-aika

Lassi Tani oli komennettu parempiin hommin ja Hannu-Pekka Rantaniemi puhui Helsingin seudun liikennevirtojen visualisoinneista. Ensimmäistä kertaa nähtiin myös kuinka visualisointi oikeasti syntyy.

Teemu Peltonen oli nostetty hyllyltä alas ja hän tuli kertomaan tekemistään palveluista:

  • kartat.hylly.org – Maastotietokannasta tuotettu maastokartta Garmin GPS-laitteisiin. Hinta 0 €. Ladattu yli 25 000 kertaa.
  • liikenne.hylly.org – yhdistelee avoimesti saatavilla olevaa liikennetietoa
  • saa.hylly.org – säätietoja kartalla

Näistä vielä kuullaan:

liikenne_lahirata

Ainoa kysymys, jonka osasin Teemulle tehdä: ”Miksi?”. Vastaus oli yksinkertainen: ”Koska voin”.

Lauri Kajan valoitti säätilastojen visualisoinnista avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla. Aalto-yliopistossa tehty kurssityö lähti vähän lapasesta ja tuli tehtyä säätietojen visualisointi. Värien etsintään Lauri oli käyttänyt ColorBreweriä, itse olen suosinut tuota JavaScript-versiota.

WMP2013

Iltapäivän ohjelman on tähän mennessä ollut parempi kuin aamupäivällä. Tai ainakin mielenkiintoisempi. Odotusarvo lopuille puhujille on nyt kovempi.

”Hyperspektridatasta tehtävät paikkatietoanalyysit” oli Petri Nygrénin esityksen otsikkona. Hyperspektrisensoreita käytetään laajasti metsätaloudessa maailmalla, muttei Suomessa (ei taida olla suutarin lapsilla kenkiä). Toistaiseksi Specim:n kamerat ovat suhteellisen isoja UAV-käyttöön: nyt 10-11 kg, tulossa 4-5 kg.

David Eränen kertoi paikkatietoanalyysien suorittamisesta teholaskentaympäristössä. Teholaskentaa tehdään GPU (Graphical processing units) eli näytönohjainprosessoreillea. Suomeen on tulossa käyttöön 2 x 2 m korkeusmalli, joka tarkoittaa 208 miljardia korkeuspistettä, valuma-aluiden laskenta on siis CPU-intensitiivinen tehtävä. Nyt kehitetty GPU arkkitehtuuri oli testien mukaan 200x nopeampi kuin kaupallinen ohjelmisto.

Seminaarin anti oli mielenkiintoinen. Kiitoksia järjestäjille! Yhteenvetokeskustelun yhteenveto jää nyt tekemättä.

Esitykset ovat ladattavissa ProGISin sivuilta.

Avoimet postinumeroalueet ja osoiterekisterit tulossa

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan postinumeroalueiden ja osoiterekisterin avaamista. Antti Poikola kirjoitti blogissaan ”salaisesta” työryhmästä ja Janne P. Hukkinen pohdiskelee omassa kirjoituksessaan hyödyntämismahdollisuuksia.

Vanhaan ”hyvään” aikaan postinumeroalueiden avaaminen julkiseksi paikkatietoaineistoksi olisi ollut monimutkaisempi juttu. Aineisto oli Suomen Postin itselleen tekemä aineisto postijärjestelmän toimivuuden ja tehostamisen apuvälineeksi. Vuosien saatossa aineistoista tuli tärkeä referenssiaineisto, johon mm. markkinointiyritykset perustivat omaa toimintaansa.

Postitoiminnan vapauttaminen muutti tilanteen oleellisesti. Uusi postilaki (415/2011) määrittelee 37 §:ssä postinumerojärjestelmästä. Lyhyesti siinä sanotaa, että valtioneuvosto huolehtii postinumerojärjestelmästä. Tämä huolehtiminen voidaan antaa postitoiminnan toimiluvan omaavalle haltijalle. Lisäksi pykälässä todetaan: ”Tiedot on luovutettava postitoiminnan hoitamiseksi käyttökelpoisessa muodossa sekä kustannussuuntautuneella hinnalla ja avoimin ja syrjimättömin ehdoin.” Suoraan tuon kohdan mukaan postinumeroaineistoa ei saa muuhun käyttöön.

Postitoimilaissa määritellään myös osoiterekisteri. Mutta se on katsottu kuuluvan postitoimintaa harjoittavan yrityksen omaksi sisäiseksi järjestelmäksi.

Työryhmä on asetettu. Määräaika on 15.2.2012. Sen jälkeen olisi siis valmiina ehdotus toimenpiteistä. Jos hyvin menisi, niin tämä  nykyinen eduskunta ehtisi säätää tarvittavat lait ja asetukset. Tarkoittaisi siis, että postinumerot ja osoiterekisteri voisi olla vapaasti käytettävissä joskus vuoden 2014 lopulla. Ehkä.

Ei taida riittää kiireisille toimijoille. Asia voidaan hoitaa muillakin tavoilla. Jospa talkoovoimaistetaan tämä(kin) asia. OpenStreetMap luo hyvän perustan postinumero- ja osoiterekisterille. Nominatim -hakupalvelu tarjoaa rajapinnan osoitteiden hakemiseen. Yksinkertaisella haulla voi hakea osoitteita:

http://nominatim.openstreetmap.org/search.php?q=Eteläesplanadi+16%2C+Helsinki

Postinumeroalueet saa myös OSM:stä. Jos ne on jo kartoitettu. Pienellä jatkojalostuksella voi muodostaa myös omat postinumeroalueet pistemäisistä osoitetiedoista. Puutteita Suomen osalta on, mutta kunhan asiaan ehditään hieman keskittyä niin eiköhän vuoden lopussa ole parempaa jo saatavilla.

%d bloggaajaa tykkää tästä: