Category Archives: Paikkatietouutiset
YK:n paikkatietokonferenssi Etelä-Koreassa
Jos suomalaisten viranomaisten harjoittama byrokratia tuntuu hitaalta, niin on ehkä paras pysyä poissa kansainvälisiltä areenoilta. YK:n paikkatietoisuus kasvaa ja leviää hitaasti, tällä viikolla Etelä-Koreassa järjestettiin YK:n ensimmäinen paikkatietokonferenssi.
Muista paikkatietoalan konferensseista erottuen, ei paikanpäältä ole juuri tihkunut tietoa Internetin ihmeellisten tietoväylien kautta. Sen verran ohjelmasta ja MMM:n tiedotteesta voi päätellä että osallistujat ovat olleet korkea-arvoisia (ministereitä ja pääjohtajia). Ilmiselvästi ollaan muutaman vuoden kuluessa päätymässä kaikkia tyydyttävään julkilausumaan, joka toteaa paikkatiedoista olevan hyötyä.
Apps4Finlandin kilpailuehdotukset ja tapahtumat
Tänä vuonna Apps4Finland-kilpailuun tuli 139 kilpailuehdotusta. Tuo on huikea määrä. Jotkut ehdotukset ovat hyvin samanlaisia, kai sama ajatus voi tulla useallekin henkilölle. Avoimuuden periaatteiden mukaan ehdotukset on julkistettu sitä mukaa kun ehdotus on saatu kirjattua kilpailuun mukaan. Siten varmaan plagioinnit saadaan kitkettyä pois.
Kilpailuehdotuksiin voi tutustua ja äänestää 18.11.2011 asti. Paikkatietomarkkinoilla voi myös ensi viikon keskiviikkona (tarkemmin klo 12:30 – 14:30, sali 102) tutustua kilpailuun ja kuulla lisää kilpailutöistä.
Voittajat palkitaan ti 22.11. Apps4Finland-gaalassa. Ilmoittautuminen on jo menossa, nyt on jo kiire!
Tietojen avauksia
Hollannin karttalaitos on päättänyt avata paikkatietoaineistoja. Avaus koskee uuden satelliittikuva-aineistoa sekä topografisen tietokantaa. Paikallinen ministeriö investoi yli 4 miljoonaa euroa ilmaisiin satellittikuviin. Yhtenä perusteena on tehostunut maatalous. Voisiko Suomessakin ajatella, että osa maataloustuista annettaisiinkin ilmaisina paikkatietoaineistona? Samalla voisi hyötyä myös metsätalous sekä muut luonnonvaroja hyödyntävät tahot.
Oma hollanninkieleni ei riitä tulkitsemaan kuinka tarkat maastotiedot ovat nyt avautumassa. Tarkimmat aineistot Hollannissa ovat mittakaavassa 1:10 000. Pienessä maassa on suuret mittakaavat. Tuo aineisto vastannee suomalaista 1:20/25k maastotietokantaa.
Suomessa taas Helsingin Sanomat on aloittanut omien tietovarastojensa avaamisen. Lähimpänä paikkatietoja ovat Omakaupungin meno- ja palvelutiedot. Tiedon avaamisen lisäksi Helsingin Sanomat on käsitykseni mukaan ensimmäisenä mediatalona julkaissut ohjeistuksena avoimen tiedon käyttämisestä. Nyt kun avoimen tiedon käyttäjät ovat linjanneet toimintatapojaan, olisi niin kovin toivottavaa että julkiset toimijat linjaisivat oman kantaansa. Mielenkiinnolla odotan Maanmittauslaitoksen julkistusta paikkatietomarkkinoilla.
Onko julkisten paikkatietovarantojen avaamisesta hyötyä? ETLA on asiaa tutkinut (PDF-tiedosto, 20 sivua) Erityisesti PK-yritykset hyötyvät paikkatietoaineistojen avaamisesta. Tutkimuksessa tosin on keskitetty vain paikkatietoja jo hyödyntäviin yrityksiin. Mmutta uskon, että vaikutukset ovat laajemmat.
Avoimuus on hauskaa!
Paikkatiedot Kauppalehdessä 6.10.2011
Torstaina 6.10.2011 Kauppalehden välissä jaettiin Maanmittauslaitoksen ilmoitusliite paikkatiedoista. Kansilehden pikavilkaisun perusteella olisi kyllä jäänyt minulta väliin. Muistuttaa enemmän vaali- tai matkailumainosta kuin liiketoiminnan tehostamista.
Sitten seuraa katkeraa purkautumista: viitisen vuotta sitten toimin Progis ry:n yritysrenkaan puheenjohtajana. Paikkatietojen ilosanoman levittäminen oli yksi tavoitteeni ja samalla nostaa myös paikkatietoalan yritysten imagoa. Yhtenä idena oli tehdä ilmoitusliite Helsingin Sanomain tai Kauppalehden väliin. HS:n ilmoitusliite olisi ollut huomattavasti kalliimpi kuin Kauppalehden. Joten päädyimme tekemään ilmoitusliitettä Kauppalehteen.
Sainkin jo kerättyä hyvän otoksen yrityksiä ja myös viranomaisia mukaan. Suulliset lupaukset ovat mielestäni olleet aina luotettavan miehen/naisen mittareita. Noh, sitten ilmiselvästi kateus ohitti innostuksen ja lupaukset rupesivat unohtumaan / muuttumaan. Kun en jaksanut dinosauruksia vastaan taistella, niin löin sitten rukkaset santaan.
Ilmoitusliitteestä huomaa, että paikkatietoalan innovatiivisuus Suomessa taitaa lymytä vain viranomaisissa. Toisaalta tämän syksyn aikana on uskoni on vahvistunut: innovatiivisia paikkatietoja hyödyntäviä yrityksiä syntyy. Niistä yksikään ei kyllä ole näytteilleasettajana Paikkatietomarkkinoilla.
Paikkatietoiskuja – osa 5
Turun kaupungin uusimmassa Paikkatietoiskuja -julkaisussa käsitellään taloudellisten säästöjen saavuttamista reitin optimoinnilla.
Mielestäni monesti ylikorostetaan säästynyttä ajoaikaa ja/tai kustannuksia. Varsinkin julkisten palvelujen osalta on tärkeää huomioida, että ajoajassa säästetty aika tuo lisää palveluaikaa. Eräässä itäsuomalaisessa kaupungissa on voitu kasvattaa oleellisesti kotihoidon palveluaikaa asiakkaiden (lue: mummojen) luona, kun on käytetty hyvin kevyesti paikkatietoanalyysejä.
Paikkatietoanalyysit kuntauudistuksessa
Uuden hallitusohjelman mukaisesti vanhat opit/ohjelmat heitettiin roskakoriin ja kuntauudistusta tehdään nyt uudelta pohjalta. Ministeri Virkkusen puheenvuoro sisälsi mielenkiintoisia heittoja. Esitys sisältää monta teemakarttaa valituista aiheista. Lisäksi Rakenntyöryhmän tulee laati esityksensä ”myös karttamuotoisena”. Toivottavasti myös paikkatietoanalyysejä tehtäisiin. Ja syvällisemmin kuin tuohon esitykseen on tehty. Pelkkä tilastoaineistojen visualisointi teemakartoilla ei tuo riittävästi tietoa päätösentekon tueksi. Tehdyt pendelöintikartat ovat jotenkin 90-lukulaisia.
Jo ennen vaaleja kuntarajojen uusia linjauksia tehtiin kovalla kiireellä. Toivottavasti näitä voisi käyttää hyväksi, ovathan Vihreätkin hallituksessa. Vai onko se vain Kokoomuksen puistoryhmä? Klikkaa karttaa ja voit tarkastella 100 uuden kunnan rajoja verrattuna nykyisiin kuntarajoihin:
Paikkatietojen hyödyntäminen kunnissa
Paikkatietoja on kerätty ja kerätään hyvin laajalti kunnissa. Paikkatietojen hyödyntäminen kuntien palvelujen järjestämisessä ei ole kovin yleistä. Joitakin hyviä käytänteitä esiteltiin viime toukokuun seminaarissa. Nyt oli viimein tullut myös kalvoesitykset verkkoon. Tosin lievästi kummallisesti esitykset ovat saatavilla vain PDF-dokumentin kautta. Ehkä joku voisi kertoa Maanmittauslaitoksen Inspire-sihteeristölle, että tuo ohjelmakin linkkeineen voisi olla HTML-sivu.
Koska kaikki hyvä (kulttuurista lähtien) on lähtenyt Turusta, niin myös paikkatietojen hyödyntäminen kuntasektorilla. Muutamia esimerkkejä voi käydä katsomassa Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön Paikkatietoiskuja -sarjasta. Nyt ollaan vasta numerossa 4, joten ehdit loistavasti mukaan.
Quo vadis, Tekla?
Kolme kuukautta on nyt kulunut Trimblen ostotarjouksesta Teklasta. Vielä ei ole koko osakepotti siirtynyt Trimblelle. Asia on kuitenkin vain ajan kysymys kun Trimblen vähemmistöosakkeiden lunastushakemus menee läpi.
Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Ainakin tuhannen euron kysymys, joka mietityttää varmasti Teklan työntekijöitä: pysyvätkö työpaikat, vaihtuvatko vastuut/johtajat/bonukset? Mutta myös asiakkaita: saammeko edelleen samaa palvelua/tuotteita?
Uusi toimitusjohtaja
Ensimmäinen muutos on toimitusjohtajan vaihtuminen. Ilkeämieliset ovat kuitanneet Ari Kohosen toimitusjohtajuuden liittyneen vain suvun rahojen pelastamiseen. Nyt kun Kohosen suvut varat on turvattu, Kohonen siirtynee johtamaan Gerako Oy:n sijoitustoimintaa. Toivottavasti ainakin osa varoista sijoitettaisiin uusiin nouseviin paikkatietoja hyödyntäviin kasvuyrityksiin.
Arvaukseni on, että uusi toimitusjohtaja nousee Teklan nykyisestä johtoryhmästä. En usko, että Tekla tekee nokiat ja hankkii paikalle ulkopuolisen ulkomaalaisen toimitusjohtajan. Vaikka Teklan liikevaihdosta valtaosa tulee Suomen ulkopuolelta, niin varsinainen tuotekehitys tapahtuu kuitenkin Suomessa ja suomeksi. Luonnollisesti talon ulkopuolelta tuleva Teklan liiketoiminnan tunteva ja amerikkalaisen omistajan kanssa toimeentuleva henkilö voisi olla mahdollinen. Mutta kandidaatteja lienee kovin vähän.
Keskity oleelliseen
Teklan liiketoiminta jakautuu kahteen osaan: rakentamisalan ratkaisut (Building & Construction, BC) ja infra- ja energialan ratkaisut (Infra & Energy, IE). BCn osuus Teklan liikevaihdosta oli viime vuonna 43,08 miljoonaa euroa ja IEn osuus 14,81M €. Liikevoitosta BC teki yli 80% . Kun vielä hieman tarkastalee eri liiketoimintojen kasvumahdollisuuksia, niin voi nopeasti tehdä johtopäätöksen, että Trimble on lähinnä kiinnostunut BC:stä. IE tuli kaupan mukana. Amerikkalaisen omistajan kannalta IE on pienen maantieteellisen alueen liiketoimintaa, jonka kasvumahdollisuudet ovat rajalliset. IE on siis myynnissä, mutta mistä ostaja?
IEn liiketoiminnan ostaminen
Yrityksiä ostetaan yleensä joko teknologian tai asiakkaiden vuoksi. Joissakin tapauksissa molempien. Teknologia sarakkeeseen voidaan laskea myös erilaiset oikeudet (patentit yms.).
Tekla on perustettu 60-luvulla hoitamaan suomalaisten insinööritoimistojen teknistä laskentaa. Paikkatietojen osalta Tekla kehitti 80-luvulla tavan tallentaa tietoja relaatiotietokantaan. Hyvin poikkeuksellista siihen aikaan. Tuohon aikaan tietokannat ja tietokoneet olivat kovin hitaita, joten Teklan ratkaisussa (edelleenkin) luetaan suuri osa tiedosta tietokoneen muistiin. Tällä tavalla saatiin järjestelmästä nopea. Mutta aika syö hyviäkin teknisiä ratkaisuja. IEn käyttämästä Teklan teknologiasta tai patenteista ei siis kovin paljon kannata maksaa.
IEn asiakkaina on lähinnä suomalaisia suuria kuntia sekä energia-alan yhtiöitä Itämeren alueella. Asiakkaat ovat vakavaraisia ja sitoutuneita Teklan järjestelmiin. Teklan ratkaisut palvelevat hyvin asiakkaiden ydinprosesseja. Mitään suurta asiakaspakoa ei ole odotettavissa, vaikka IEn omistajuus vaihtuisi. Tällä hetkellä asiakkaat ovat hieman hermostuneita tulevaisuudesta: uusia projekteja ei välttämättä lähdetä toteuttamaan ennen kuin tilanne selvenee.
Ostajat
Kandidaatteja on monia: kilpailijat, toimiva johto, asiakkaat, ahneet sijoittajat ja mustat hevoset.
IEn pahimpia kilpailijoita ovat Logica ja Tieto. Pienempiä ovat Sito, Vianova, Bentley, Karttakeskus, Keypro, Basepoint ja Air-Ix. Isojen osalta tilanne on se, että kilpailuvirasto tuskin hyväksyy ostoa. Teklan ostaminen nostaisi ne määräävään markkina-asemaan ja se ei nyt sitten viranomaisille käy. Pienet kärsivät taas rahoitusongelmasta. IEn voi tietysti ostaa joku suurehko suomalainen IT-talo, joka haluaa laajentaa kuntasektorin toimintaansa. Potentiaaliset toimijoita voit katsastaa vaikka Tietoviikon 250 listalta.
Toimiva johto on aina potentiaalinen ostaja. Suurin haaste lienee rahoituksen hoitaminen. Ehkä Trimblen osaomistajuus voisi olla ratkaisu. Mutta ihminen on luova eläin, joten ei tämä vaihtoehto rahoitukseen kaadu. Rohkeutta pitäisi olla.
Asiakkaat voivat myös perustaa yrityksen, jonne siirtävät käyttämänsä teknologian kehittämisen. Teklan toimintaympäristössä tämä ei olisi mitenkään poikkeuksellinen tapa. Kuntien tietojärjestelmien osalta mielenkiintoinen peluri on Sitran ohjaamana perustettu Kuntien Tiera Oy. Kaikki Teklan ohjelmistojen käyttäjät eivät ole Tieran osakkaita, mutta tuskin se on suurin este.
Ahneet sijoittajat ovat henkilöstön ja asiakkaiden kannalta kaikkein pahin vaihtoehto. Sijoittajien päämääränä on saada mahdollisimman hyvä tuotto rahoilleen. IEn tapauksessa se tarkottaisi kustannussäästöjä (vähemmän väkeä) ja enemmän tuloja (nostetaan hintoja, asiakkaat eivät voi vaihtaa järjestelmiään). Arviolta 1o vuoden ajan voi IEn liiketoiminnalla tehdä hyvää liiketulosta ilman suuria investointeja tulevaan.
Mustat hevoset (tai valkeat tammat 😉 ovat tietysti täysin tuntemattomia pelureita. Ja ehkä mielenkiintoisimpia. Omassa tiedossani ei ole sellaista toimijaa (em. lisäksi), jolla riittäisi rahaa ja osaamista tämänkaltaisen operaation suorittamiseen.
Paljonko IEstä voi maksaa?
Kaupanteossa sovittu hinta on aina oikea. Se on ostajan ja myyjän välinen kompromissi. Liiketoimintakaupat sisältävät aina myös sellaisia elementtejä, joiden arvostaminen tavallisella matematiikalla ei onnistu.
Jos suhteutetaan Trimblen maksamaa hintaa (337M €) koko Teklasta IEn kokoon, niin osuudeksi tulisi joko 86M € (liikevaihdon suhteessa) tai 64M € (liikevoitto). Noilla hinnoilla tuskin ostajia löytyy.
Toinen laskinharjoitus voisi olla liikevoiton käyttäminen ostohinnan määräykseen. Esimerkiksi viiden vuoden liikevoiton verran tuottaisi ostohinnaksi 9,6M €. Tämä rupeaa tuntumaan oikeammalta summalta.
Jos sinulla on nyt ylimääräistä sijoitettavaa rahaa 12-15M € ja haluat osallistua kiehtovaan paikkatietojen hyödyntämiseen Itämeren alueella, niin nyt olisi hyvä syy vierailla Kalifornian Sunny Valessa.
Apps4Finland 2011 käynnissä – mukana paikkatiedon erikoispalkinto
Perinteinen Apps4Finland on jälleen käynnissä. Kilpailun tarkoituksena on edistää julkisen tiedon käyttöä. Kilpailutöitä voi jättää lokakuun 23. päivään asti, voittajat nimetään marraskuun lopulla.
Aiemmmista vuosista poiketen jätetty kilpailutöitä julkistetaan koko ajan.
Tänä vuonna on mukana myös Maps4Finland -erikoispalkinto. Nyt on helppo tapa kerätä pois ylimääräinen 2000 euroa.
OGC:n REST-rajapinta tekeillä
No niin, se kesä taas meni. Ilmat ovat vielä kesäiset, mutta kai tässä pitää aloittaa kirjoitelmatkin. Blogin tilastojen mukaan ei ole kovin montaa kiinnostunutta lukijaa käynyt seikkailemassa. Toisaalta ei ole ollut kirjoituksia. Ehkä näillä on joku syy yhteys.
Koetan tässä elokuun aikana kirjoitella erilaisista GIS-maailmaa koskettavista jutuista. Heti kesän alussa rupesi Twitterissä kiertämään tieto, että Esri olisi luovuttamassa REST-rajapintansa OGC:n standardiksi. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun kaupallinen yritys olisi luopumassa omaisuudestaan. Sitä mitä Google edellä (KML) sitä Esri perässä.
Virallista vahvistusta en asialle ole löytänyt (OSGeo -postituslista), mutta alkuperäinen maininta on tapahtunut WhereCampDC -tapahtumassa kesäkuun alussa: Salim Sawayan videoidussa puheenvuorossa ajassa 4:15:
Paikkatieto 