Category Archives: Paikkatietouutiset

Kaupunkipyöräilyä Bostonissa

Minulla oli viime viikolla tilaisuus osallistua FOSS4G-konferenssiin Bostonissa. Kun sää oli kovin suosiollinen, niin oli pakko kokeilla paikallisia kaupunkipyöriä.

20170812_140221.jpg

Hubway-järjestelmä on hyvin samankaltainen Helsingin kaupunkipyörien kanssa. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Asemia Bostonissa on reilu 180 ja se riitti mainiosti minulle. Perusmaksuihin sisältyy 30 minuuttia pyöräilyaikaa ja sen jälkeen alkaa juosta sakkoa. Bostonin majapaikasta oli navigaattorien mukaan 31 minuutin matka Harvardin kampukselle, joten välissä piti tehdä pyöränvaihto. Ei ongelma, mutta matkan päällä ei tietysti tiedä onko pyöriä asemalla vapaana. Lisäksi jos asema oli täynnä, niin piti etsiä uusi asema. Helsingin tapaista palvelua, jossa pyöriä tasaillaan asemien välillä en huomannut.

Järjestelmä löytyy kätevä karttakäyttöliittymä, lisäksi käyttöliittymästä on helppo tarkastella omia matkoja. Tosin amerikkalaisten Export-toiminto on heikko: ei CSV:tä tms.

HubWay_MapUI

MyTrips

Viikon reissulle edullisin tapa oli ostaa yhden kuukauden käyttöoikeus (20 USD). 72-tunnin olisi maksanut 15 USD ja 24h 8 USD. Mielenkiintoinen ominaisuus oli se, että ostoksesta sai tunnistekoodin, jonka avulla pyöräaseman automaatista sai käsiinsä muovisen lätkän, jolla pyörä otettiin käyttöön:

20170812_140249.jpg

Hubway:lla on offline tilassakin toimiva mobiilisovellus. Kun tuli paniikki vaihtaa pyörää n. 25 min ajon jälkeen, niin sovelluksen avulla oli helppo etsiä lähin pyöräasema. Tosin jos asema oli tyhjä tai täynnä, niin sitten tulikin aika kiire seuraavalle. Noh, tämmöinen tapahtui kerran viikon ajojen aikana.

Tarkennus: jos asema on täynnä, niin saa 15 min lisäaikaa, kun vilauttaa korttia asemalla, Thanks @Hubway about clarification!
https://help.thehubway.com/hc/en-us/articles/115006255887-Redistribution

Screenshot_20170823-190337.png

Pyöräillen näki tietysti enemmän kuin kävellen ja miellyttävämmin kuin bussissa/autossa istuen. Metrosta puhumattakaan. Luonnollisesti piti myös kokeilla kuinka Mapillaryn katukuvaukset onnistuvat Bostonissa. Action-kameran kiinnittäminen kaupunkipyörän tavaratelineeseen onnistui lievän virittämisen jälkeen:

20170813_094955.jpg

Suurempaa haastetta tuli kännykän kiinnittämisestä: laastariteipillä viritetty kännykän juoksutasku toimi tässäkin tapauksessa. Ensi kerralla muistan pakata mukaan nippusiteet ja jesaria. Kännykkä on tarpeellinen helppoon ja turvalliseen suunnistamiseen.

20170813_094945.jpg

Tämä sama ongelma on myös Helsingin kaupunkipyörissä: tuntemattomissa paikoissa suunnistaminen on hieman hankalaa, jos joutuu pysähtymään ja kaivamaan kännykkää taskusta. Ja yhdellä kädellä kurvailu on luonnollisesti kiellettyä 😉 Kovin paljoa ei Bostonissa ei ole Mapillary kuvia tuotettu, joten toivottovasti esimerkki innostaa paikallisia kuvailemaan pyöräteitä.

20170815_072810.png

Mapillary_thumb-2048

 

Mainokset

Taivaassa solmittu?

Sitä on viikon poissa ja täällä saadaan sitten heti paikkatietoalan pelikenttä sekaisin:

TIVI_CgiAffecto

Paikkatietojärjestelmiä ja -palveluja ostaville asiakkaille tämä ei nyt välttämättä ole kovin hyvä uutinen: CGI:n ja Affecto/Karttakeskuksen yhdistetty markkinaosuus on varmasti alan isoimpia. Varmaan kilpailuviranomaisillakin on omat sanottavansa yhdistymiseen.

Toisaalta kyse on vasta ostotarjouksesta eli kannata vielä nuolaista. Ruotsalaiset ovat ennenkin nokittaneet tarjouksia. Haetaan popcronia ja jäädään odottamaan.

Osaajakeskeisessä maailmassa voi joskus nämä perustelut tuntua ontuvilta:

CGI_osaajat

CGI ei nyt ole alan asiantuntijoiden keskuudessa se kiinnostavin työpaikka. Jatkuva tarve osaavista ammattilaisista tarkoittaa hyvin nopeasti sitä, että muualle töihin pääsevät affectolaiset ovat jo LinkedIn päivitysten parissa. Kuten monesti viime viikolla kuulin FOSS4G-konferenssissa: ”We’re hiring”.

Tarkkoja satelliittikuvia käyttöön

Suomen ympäristökeskus avasi heinäkuun alussa satellittikuvia jakelevan karttapalvelimen. TARKKA-palvelussa voi selailla Sentinel-2 ja Landsat-8 -satelliittien kuvia. Palveluun tulee Suomen merialueilta valmiiksi analysoituja satelliitikuvia useamman kerran viikossa. Tosin pitäisi olla pilvetöntä säätä, jotta kuvista olisi nyt oikeastaan mitään hyötyä. Pilvettömiä päiviä ei nyt ole montaa osunut tälle kesälle.

SYKE Tarkka Web UI - 30.7.2017

Mitä sitten tuolla karttapalvelun käyttöliittymällä voi oikein tehdä? Kuten yleensäkin, niin käyttöliittymä soveltuu valmiiden aineistojen selailuun ja katseluun. Tosivärikuvien nimestä voi päätellä lähteen: S2 on Sentinel-2 eli eurooppalaisten verorahoilla tuotettu järjestelmä. Landsat-8 on taasen amerikkalaisten järjestelmä (niin kauan kuin liittovaltion rahoitus jatkuu ;-(

”Missä on rajapinnat?”, kuulen jo huudon kaikuvan tyhjissä toimistohuoneissa. Hipsteri web-devaajat voivat unohtaa REST-rajapintansa: täällä jylläävät OGC:n WMS– ja WCS-rajapinnat. Ihan helposti noita rajapintoja ei tuolta sivulta löydä:

WMS: http://geoserver2.ymparisto.fi:8080/geoserver/eo_hr_rgb/wms
WCS: http://geoserver2.ymparisto.fi:8080/geoserver/eo_hr_rgb/wcs

Rajapintojen avulla voi tehdä kivoja web-sovelluksia, mutta itselle tuli heti tarve tehdä Suomenlahden levätilanteesta taustakuva omalle tietokoneelleni. Joten QGIS vain esiin ja rajapinnat hyötykäyttöön:

QGIS_with_TARKKA_WMS_2

Voit ladata valmiin taustakuvan (16:9 suhteen näytöille, ~7 Mt), jos et halua tuottaa omaasi. Valmis QGIS-projektitiedosto on myös ladattavissa.

Kuvista voi poimia muutamia mielenkiintoisia kohteita:

Blog_Pyörre

Kai levälautta voi olla kaunis? Avaruudesta katsottuna

Blog_levälautan_murtaminen

Levälautan murtoluokka Ia Super?

Blog_Tallinna

Tallinna vihreän muurin takana, johon suomalaiset lauttoineen koettavat porata reikiä.

Blog_Hangon_eteläpuoli

Hangon eteläpuoli vielä sininen…

Tosi ammattilaiset voivat koettaa ladata alkuperäiset aineistot Copernicus-ohjelman sivustolta. Toivon kaikille yrittäville pitkää pinnaa: paljon huonommaksi ei voisi käyttöliittymää tehdä.

Kaupunkipyörähaaste – Suoritettu!

Ensimmäinen kaupunkipyörähaaste on nyt suoritettu: kaikki Espoon kaupunkipyöräasemat pyöräilty läpi. Haaste alkoi Ruomelantien asemalta klo 11:32 ja Nokkalan pyöräasemalla olin 12:11. Aikaa meni siis 39 minuuttia, sekunteja ei tässä kannata ruveta laskemaan. Vielä.

HaasteAikataulu

Omasta käyttöhistoriasta kaapattuna. Miksi noita ei muuten saa ladattua CSV-tiedostona? Haloo HSL: Mydata on se kova sana!

Minulle varmaan tavoiteaika voisi olla siinä 30 minuutin tienoilla,. Oikeat pyöräilijät varmaan saavat leikitellen 20 minuuttia rikottua.

Suurempia ongelmia ei ollut pyörien kanssa. Ainoastaan Suomenlahdentien asemalla en saanutkaan uutta pyörää alle, vaan jouduin ottamaan uudestaan saman pyörän alle.

Kuten voi arvata niin suurimmat ulkopuoliset ongelmat tulivat siitä, että OpenStreetMap:istä(kin) puuttui työmaita, jotka aiheuttivat lievää kiemurtelua reitillä:

RoadBlock1


Kuunkadun pohjoispuoli ei ollutkaan ajokunnossa

RoadBlock2


Matinkartanontien asemalle saavuttaessa Matiraitti oli poikki. Ei mitään viitoitusta kuinka olisi voinut kiertää työmaan. Tuli kokeiltua maasto-ominaisuudet: ruohikolla ihan jees

Kaikkia tietysti kiinnostaa, että kuinka suunnistaminen onnistui. Noh, kohtuullisesti. Maasto on tietysti aika tuttua ja muutamat koukkaukset laitan maastossa olleiden esteiden syyksi 😉 Klikkaa karttaa, niin pääset selailemaan tarkemmin reittiä.

Reittikartalla

Haaste myös videotiin, mutta siinä nyt ei ole hirveästi katseltavaa. Voin sitä näyttää, jos joku joskus ehdottomasti sitä vaatii. Poistun kyllä sitten itse paikalta hyvin nopeasti. Videoinnin lisäksi huoltojoukot suorittivat still-kuvaukset Mapillary-palveluun.

Kuvauskalusto

Koko jotoksen voi siis selata myös Mapillaryn-palvelusta

MapillaryUI

Huomioita muille suorittajille

Muutamia pikaisia vinkkejä, jos joku muu haluaa suorittaa haasteen:

  • Matkakortti voi olla nopeampi kuin tunnusluku/pin
  • Kannattaa odottaa että pyörä on palautunut, ennen kuin rupea syöttämään toiseen pyörään tunnusta
  • Vesipullo kannattaa kuljettaa korissa. Reppu ei ehkä ole paras väline. Tavaroiden heittäminen etukorista toiseen sujuu helposti
  • Nopein ajankohta lienee aamuyöstä, kun muuta liikennettä ei ole häiritsemässä
  • Korkeuserojen huomioiminen säästää pohkeita. Tai tietysti jos sykettä nyt erityisesti hakee, niin asiahan on toinen.
  • Pitäisi saada joku Leaderboard aikaiseksi 😉

Lopuksi toivotetaan kaikille kaupunkilaisille oikein hyvää äitienpäivää! Laittakaa äidit pyörän päälle!

Kaupunkipyörähaaste – osa 1

Viime vuonna HSL aloitti kaupunkipyörien kokeilun Helsingissä. Suosio oli valtava ja itsekin käytin useampaan kertaan pyöriä. Tänä vuonna kaupunkipyörien määrä on kasvanut huimasti ja asemat ovat laajentuneet myös Espooseen. On siis aika aloittaa Kaupunkipyörähaaste!

Kaupunkipyörähaasteessa on tarkoitus kiertää kaupunkipyöräasemat. Sarjoja voi laatia useita: kaupunginosa-, kaupunki- tai koko kaupunkipyöräverkostosarja. Itselleni sopii parhaiten tuo keskimmäinen: joten tänään aion suorittaa (ensimmäisenä?) Espoon kaupunkipyörähaasteen!

KaupunkipyöriäOlarissa

Kaupunkipyöriä Espoon Olarissa

Suunnittelu

Haasteen suorittaminen kannattaa aloittaa huolellisella suunnittelulla. Ensin valitaan haasteen alueellinen kattavuus ja tarkistetaan pyörien lukumäärät eri asemilla. Tähän soveltuu parhaiten Kaupunkifillarit.fi -sivusto. Espoossa näyttää pyöriä olevan tasaisesti saatavilla:

Kaupunkifillarit_Espoo.png

Seuraavaksi ongelmaksi nousee reitinvalinta: mikä on paras/nopen reitti kulkea kaikki kaupunkipyöräasemat läpi? Perinteisessä suunnistuksessa on helppoa, kun rata on valmiiksi valittu, pitää tehdä ainoastaan paras reitin valinta rastipisteiden välillä. (Huomautus paikkatietoanalyytikoille: ei ole mitään valmista järjestelmää/aineistoa, joka tähän oikeasti sopisi. Älkää tarjoilko mitään kaupallisia tai avoimia järjestelmiä: niissä ei ole riittävästi tietoa haasteen tarpeisiin. Piste. Voi kommentoida alla, niin murskaan sitten ne teidän ns. ”perustelut” 😉

Tavallisille haasteeseen vastaaville löytyy muutamakin mahdollisuus tehdä ihan riittävän hyvä reitinvalinta. Espoon kaupunkipyörähaaste on reitinvalinnan suhteen helppo: lähdetään pohjoisesta ja edetään etelään Nokkalaan. Kaiken lisäksi Nokkalan Majakka tarjoaa haasteen suorittajalle palautumiseväät hienossa ympäristössä. Kesällä voi ehkä pulahtaa myös uimaan.

Kokeilin optimaalisen reitin valintaa useammallakin OpenStreetMap-pohjaisella välineellä. Päädyin kolmeen suhteellisen hyvään työkaluun: Skobbler, OpenRouteService ja Graphhopper. Kaikissa palveluissa voi tehdä reitinoptimoinnin pyöräilijöille ja reitin voi ladata GPX-tiedostona, jota voi sitten käyttää GPS laitteessa tai kännykässä. Lisäksi kaikissa on myös API, joten näppärät koodaajat voivat toteuttaa omia palvelujaan kaupunkipyörähaasteeseen.

Kaupunkipyörät_Espoo_Skobbler

Kaupunkipyörät_Espoo_OpenRouteService

Kaupunkipyörät_Espoo_Graphhopper

Itse siirsin vielä GPX-reitit QGIS-ohjelmistoon ja tein paperikartan (työskentelen ICT-alalla, en luota sähköisiin tietovälineisiin).

Kaupunkipyörähaaste_2017_Espoo

Toteutus

Mukaan ei oikeastaan tarvita muuta kuin käyttöoikeus Kaupunkipyöriin. Varaan itselleni nyt kuitenkin mukaan GPS-laitteen (GPX-reitin tallentamista varten), tulostetun reittikartan, vesipullon ja pyöräilykypärän. Kamat on suunnilleen pakattu, joten klo 11 jälkeen on tarkoitus lähteä liikkeelle. Perillä Nokkalassa joskus klo 11:30 jälkeen: ajamiseen mennee reilu 20 min ja vaihtoihin sitten jotain. Raportoin tarkemmin siten myöhemmin, jos olen suorittanut Kaupunkipyörähaasteen.

Jos virtuaalimetsään haluat mennä nyt

niin takuulla yllätyt.

Lapissa asuu Joulupukin lisäksi myös osaavia paikkatiedon ammattilaisia. Lapin AMK:ssa ovat rakentaneet QGIS:n laajennoksen, jonka avulla voi muodostaa Unity-pelimoottorilla pyörivän virtuaalimetsän. Video kertoo enemmän kuin sanat:

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2017! Toivottovasti ehdin kirjoittaa useampia blogi-kirjoituksia tänä vuonna. Tämä ei ollut lupaus 😉

QGIS 2.16 tutuksi -video

Itse en luonnollisesti pysty katsomaan tuota videota 10 sekuntia pidemmälle, mutta ehkä joku teistä kaipaa tietoa QGIS 2.16 -version ominaisuuksista.

QGIS:n uusin versio 2.18 julkaistiin 8. marraskuuta, tarkempia teknisiä yksityiskohtia on listatat Changelog for QGIS 2.18-sivustolla. Webinaari on jo suunnitteilla.

Pelaajat liikkumaan – Pokémon GO

pgoJos et ole vielä lukenut juttua Pokémon GO -pelistä, niin olet todennäköisesti ollut lievässä uutispimennossa. Peli julkaistiin 6. heinäkuuta Yhdysvalloissa ja Australiassa. Tuon jälkeen ovat pelaajat muualla odottaneet innolla pelin julkaisua omalla alueellaan. Euroopassa julkaisut ovat alkaneet 13. heinäkuuta ja lähipäivinä virallinen julkaisu tapahtunee myös Suomessa.

Lyhyesti sanottuna Pokémon GO on paikkatietoihin perustuva lisätyn todellisuuden mobiilipeli. Paikkatietoihin perustuvia pelejä on hahmoteltu ja toteutettu siitä lähtien kun Benefon julkaisi ensimmäisen GPS-puhelimen vuonna 1999. 17 vuotta on pitkä aika odottaa läpimurtoa.

Paikkatietoja hyödyntäviä mobiilipelejä on ollut aikaisemminkin, mutta mitään varsinaista läpimurtoa ei ole tapahtunut. Ilmeisesti nyt aika oli kypsä, myös Pokémon -pelimaailmaan löytyy laaja pelaajamassa saman tien.

Helpoiten pelin ideasta ja toiminnasta saa ymmäryksen Herbalistin videolta:

Miten paikkatietojen ammattilainen voi varautua Pokémon GO -julkaisuun?

Nyt kaikkien paikkatietojen ammattilaiset voivat saada ilmaiseksi oikeata katu-uskottavuutta. Varaudu siis huolellisesti ja muista seuraavat asiat:

  • ”Ei sitä peliä kannatta vielä ladata, Nintendo voi bännätä jos lataa ’laittomasti'”
  • ”Näitähän on nyt nähty aikaisemminkin, nyt on saatu massoille sopiva tuote. Ingress oli ehkä mielenkiintoisempi.”
  • ”Kartat ovat Googlen. Eivät kaikkialla kovin hyviä, mutta sopii tähän pelailuun”
  • Varaudu hankkimaan rajoittamaton datayhteys kaikille perheen 18-35 -vuotiaille miespuolisille henkilöille sekä kaikille alle 15-vuotiaille.
  • ”Miksi meidän pitää juosta, eikö voitaisi vain väärentää GPS-signaali”. Nopeat ohjeet, jos olet unohtanut miten se oikeasti tehdään 😉

Onko tällä väliä?

Jos olet joskus miettinyt koska muut ymmärtävät mitä teet työksi, niin nyt voit selittää aika helposti: ”Paikkatietojärjestelmä on niinkuin Pokémon GO, mutta ammattilaisille/julkiselle hallinnolle/yrityksille/keksi-itse”.

Pokémon GO ei ole täydellinen ja ilmeisen buginen vielä tässä vaiheessa. Mutta joka tapauksessa ensimmäinen, eikä varmasti viimeinen.

Odotan mielenkiinnolla syksyn keskusteluja. Huolestuminen siitä, että nuoret vain makaavat sisällä pelaamassa tietokoneella vaihtuu siihen, että hyökkäävät yhtäkkiä kellonajasta huolimatta puolustumaan jotain jymiä tai hakemaan jotain Dodriota.

Poliitikotkin ovat jo ottaneet Pokémon GO:n käyttöön. Ehkä sinäkin?

 

 

Miksi paikkatietojen tuominen kansalliseen palveluväylään on hidasta ja kallista?

Paikkatietoihin perustuvien verkkopalvelujen tuottaminen kansalliseen palveluväylään tulee olemaan hidasta ja kallista. Sekä toteutusprojektina että ylläpidettävinä palveluina.

Yksinkertaistetaan kuvina. Ensin nykyinen OGC:n standardeihin perustuva ratkaisu:

OGC-palvelut_simple

Tällä hetkellä näitä OGC-palveluja on käynnissä Suomessa ja ulkomailla satoja, ellei tuhansia. OGC:n rajapinnat on tuettu lukuisissa avoimen (ja suljetun) lähdekoodin sovelluksissa.

Uuden Paikkatiedon viitearkkitehtuuri-dokumentin (lausunnolla, linkki voi mennä rikki myöhemmin) mukaan OGC:n palveluiden tuottaminen kansalliseen palveluväylään tapahtuu seuraavasti:

OGC-XRoad

Punaisella ympäröin ne komponentit/ohjelmistot/palvelimet, jotka tulisi toteuttaa.

Ei mulla muuta.

SUPRA karttapalvelu – miksi siitä pitäisi innostua?

Suomen paikkatietoalan julkisin salaisuus on jo muutaman vuoden ollut SUPRA-hankkeen karttapalvelu. Maanmittauslaitoksen FGI Paikkatietokeskuksessa (ex-Geodeettinen laitos) on kehitetty jo vuosien ajan paikkatietojen teholaskentaa yhdessä Åbo Akademin kanssa. Lyhyesti: rinnakkaistetaan paikkatietoanalyysit ja suoritetaan laskenta näytönohjaimen GPU-suorittimilla. Tarkemmin: http://www.mdpi.com/2220-9964/4/4/1813.

Itse olen päässyt seuraamaan hanketta yrityksistä koostuvan ohjausryhmän jäsenenä. Suunnilleen ensimmäisestä demosta lähtien olen vauhkonnut, että tästä pitäisi tehdä liiketoimintaa. Ehkä sellaista on jo tulossa. Toivottovasti.

Jos et ole vakuuttunut, niin nyt sinulla on itse mahdollisuus kokeilla SUPRAn karttapalvelua. Tutkimusryhmä tarjoaa live demon vuoden 2015 loppuun asti: http://supra.abo.fi/

SUPRA - Jyväskylä - running

Lyhyet ohjeet palvelun käyttöön:

  1. Siirry halumallesi alueelle, yllä on kaappauskuva Jyväskylän alueelta. Palvelussa on Pohjois-Euroopan alueelta Sports Trackerin käyttäjien GPS-polkuja (800k jälkeä, noin 2.8 miljardia GPS pistettä)
  2. Valitse oikealta valikosta parametrit ja kartta päivittyy.
  3. Kokeile mitä reittejä pyöräilijät tai juoksijat käyttävät. Harjun alueella juostaan kesällä. Rullaluistelijat kiertävät Jyväsjärveä. Arvelen, että kaikki kaupunkisuunnitellijat sekä SmartCity hipsterit haluaisivat tämmöisen palvelun käyttöönsä.

Tämmöisiähän heat map -viritelmiä on nähty vaikka kuinka paljon. Mitä tässä nyt on niin erikoista?
Veronmaksajien rahaa on taas tuhlattu turhanpäiväiseen.
Amerikkalaiset ovat tehneet jo paljon parempia.

No niin, jospa hieman selitän taustoja:

  • Ensinnäkin paikkatietoanalyysit tehdään lennosta. Ei siis mitään valmiiksi laskettuja karttatiiliä (cached map tiles) tai vastaavia. Viivettä syntyy käytännössä vain siitä kun analyysin visualisointia varten tehdyt karttatiilet siirretään Åbon palvelimelta selaimellesi. Tulos syntyy millisekunneissa (millisekunti on 1/1000 sekuntia, tulokset aina siis alle 1 s)
  • Paikkatietoanalyysi ei ole yksinkertainen laitetaan-viivoille-arvoja-ja-visualisoidaan. Aineiston laatu (kaiken maailman älypuhelin GPS-virityksiä) moninaiset ominaisuustiedot yms. tekevät asiasta ongelmallisen.
  • 2.8 miljardia pistettä ja 800k+ viivaa ei ole ihan super massiivinen paikkatietoaineisto. Mutta liikaa useimmille paikkatieto-ohjelmistoille, lähdekoodiin katsomatta.
  • Karttapalvelun demolaitteistosta ei minulla ole tarkempaa tietoa. Mutta käsitykseni mukaan sellaista perus-ATK-kamaa, jota löytyy jokaisen teinipojan pelikoneesta.
  • Jos tuntuu silti köykäiseltä demolta, niin koeta rakentaa itse vastaava. Väitän, että yksikään kaupallinen _TAI_ avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto ei pysty vastaavaan suorituskykyyn. Ainakan samalla raudalla. Tässä(kin) asiassa haluaisin olla väärässä. Taitaa jäädä haaveeksi.

Nyt vaan odotellaan, kun SUPRA-hanke julkaisee ohjelmiston lähdekoodit Githubissa (mieluiten MIT, EUPL:kin on ihan kiva). Meritulvaskenaarioon liityvä lähdekoodi on luettavissa Githubissa: https://github.com/jsoksane/cageo. Ei sama kuin SUPRA, mutta tuosta pääsee noheva koodaajaa jäljille toteutuksesta.

Tarkennettu 18.10.2015: sarkasmia korostettu ja Github-linkki lisätty.

%d bloggers like this: