Category Archives: Paikkatietouutiset

Kovaa peliä maan alla

Metroa rakennetaan kovaa vauhtia Espooseen, mutta kovempaa peliä käydään lähempänä maan pintaa.

Keypro Oy on kovin huolestunut Suomen Erillisverkkojen hankinnasta. Suomen erillisverkot -konserni hankki joulukuussa 2011 Johtotieto Oy:n koko osakekannan. Lehdistötiedotteessa todetaan: ” Yrityskaupan tarkoituksena on saada aikaan laaja yhden toimijan kaapelitietopalvelu, jonka kautta eri tahojen ylläpitämä kaapeleiden sijaintitieto on kootusti saatavilla.”

Tästä suivantuneena Keypro Oy on hakenut Liikenne- ja viestintäministeriöltä kannanottoa. Taustalla on se, että Keypro on raketanut omaa liiketoimintaansa kilpailemaan Johtotieto Oy:n kanssa.

Taustatietoja omasta muistista ja internetin ihmeellisestä maailmasta:

  • Johtotieto Oy on perustettu jo pimeällä 1990-luvulla, paljon ennen Internetin suurta tuloa. Perustajina ja omistajani olivat suuret maanalaisia verkkoja omistavat tahot.
  • Johtotieto Oy rupesi vuoden 2005 paikkeilla selvittämään paikkatietojärjestelmän hankkimista. Tarve oli saada johtotiedot paikkatietopalveluksi. Kiertäen tämä liittyi kuntien KuntaGML ja KRYSP-hankkeisiin.
  • Johtotieto Oy pyysi myös tarjouksia paikkatietojärjestelmän toteuttamiseksi. Keypro Oy ei menestynyt kaikesta huolimatta tässä kilpailutuksessa.
  • Johtotieto Oy:n toimitusjohtaja siirtyi Keypro:n palvelukseen.
  • Keypro avasi toukokuussa 2011 ”mittavan kehitystyön tuloksena maamme ensimmäisen selainpohjaiset kaapeli/johtokyselyt mahdollistavan http://www.kaivulupa.fi -sivuston”

Maanalaiset verkostot ovat tärkeä osa kansallista infrastruktuuria. Rakentamisen yhteydessä tapahtuu erilaisia vahinkoja. Tulee kaivettua (tai porattua, oma kokemus ;-( jonkun johtoon, vesijohtoon tai viemäriin. Tarkat tiedot maanalaisisesta johdoista olisi oltava kaikkien toimijoiden tiedossa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Hankalaksi asian tekee se, että nuo maanalaiset johdot ovat hyvin useiden yksityisten yritysten omaisuutta. Miten velvoitetaan yksityisiä yrityksiä luovuttamaan tiedot yleiseen käyttöön?

Tilanne tietysti vielä monimutkaistuu kun Suomessakin ruvetaan Ruotsin mallin mukaan kaivamaan sähköverkkoa maan alle. Nyt jo monissa kunnissa maalämpökaivojen kaivaminen edellyttää lupaa.

Useissa laeissa on määritelty maa-alueiden pakkolunastuksesta. Tietoyhteiskunnassa tieto on valtaa ja omaisuutta. Kuinka pakkolunastetaan tietoja ja tietojärjestelmiä, jotka sisältävät yleisen edun kannalta kriittistä tietoa?

Myrskytuhojen ilmakuvaukset

Tapani-myrskyn metsätuhot ilmakuvattiin tammikuun alussa. Nyt Maanmittauslaitos on saanut ilmakuvat kaikkien selailtavaksi. Ammattilaiset voivat hankkia alkuperäiset kuvat Maanmittauslaitokselta. Tässä muutamia esimerkkejä ilmakuvista:

Ihmettelin eräässä tilaisuudessa tämän ilmakuvauksen järkeä: ”Eikö metsänomistajat muka itse osaa käydä kartoittamassa mahdollisia metsätuhoja”. Noh, virkamiesten lakoninen toteamus oli: ” Näiden kuvien avulla voimme myöhemmin tarkistaa kuinka laajat metsätuhot ovat olleet. Joskus on jossain käynyt niin, että 1 hehtaarin tuhosta on haettu korvausta 4 hehtaarille. Tämä ilmakuvaus säästää yhteisiä rahoja.”. Että semmoisia veijareita meillä on metsänomistajina…

Kesän 2010 myrskyjen metsätuhojen ilmakuvauksista pidettiin paljon meteliä: ministeri Sirkka-Liisa Anttila tilasi virka-apupyyntönä ilmakuvaukset Puolustusvoimilta. Ei olisi pitänyt. Tuloksena oli korkealta kuvattu, mustavalkoisia ilmakuvia filmillä. Loistava suoritus…. 1980-luvulla.  MMM:n työryhmän raportissa asia on sanottu kauniimmin: ”Kuvat olivat irrallisia toimijoiden omiin tietojärjestelmiin nähden. Toimijoilta saadun suullisen palautteen perusteella kuvien käyttö erillisen järjestelmän kautta on ollut hankalaa eikä kuvia ole Etelä-Savon metsäkeskuksen saamien tietojen mukaan pystytty kunnolla hyödyntämään operatiivisessa toiminnassa.”

Nyt asiat ovat sitten paremmin. Toivottavasti kuulemme hyödyntämisen tuloksista myöhemmin.

Asiantuntijoita kuntauudistukseen

Suomalaisen hallintokulttuurin mukaisesti julkisten asioiden valmistelu tapahtuu salaisesti. Kun päätökset on tehty, niin niitä ei voida enää muuttaa. Suomen kuvalehti julkaisi pe 13.1.2012 salaisen kuntakartan. Kartasta voi päätellä, että päätöksenteossa kunnioitetaan nykyisiä kunrajoja. Parempi ratkaisu olisi varmasti muodostaa täysin uudet kuntarajat.

Paikkatietoanalyysien avulla olisi helppo tehdä päätettyjen periaatteiden perusteella optimaaliset kuntarajat. Periaatteita voisivat olla esimerkiksi väestön ja työpaikkojen tasapainottaminen, nykyisen liikenne-, energia-, tietoliikenne- ja muiden infrastruktuurien tehokas käyttö ja muut sijaintiin liittyvät seikat. Tässä mallissa on tietysti ongelmana se, että poliittiselle harkinnalle ei jää tilaa. Mitäs me sitten poliitikoilla teemme? Poliitikoita on verrattu useasti vaippoihin: molempia pitää vaihtaa säännöllisesti. Toisaalta kun lapsi oppii kuivaksi, niin ei ole tarvetta vaipoille. Itse olen jo siinä iässä, että uuteen vaippaikään on vähemmän aikaa kun uskonkaan.

Espoon kaupungin virkamiehissä (tai poliitikoissa) on ilmiselvästi herännyt ajatus: olisiko ehkä akateemisella maailmalla jotain annettavaa kuntauudistukseen? Löytyisiköhän Suomesta joku erityisesti kaupungien maantieteeseen perehtynyttä tutkijaa? Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara oli kutsuttu puhumaan Espoon valtuustoseminaariin ke 18.1.2012, aiheena ”Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? ”. Vaattovaaran ajatukset olisivat voineet vanhaan hyvään aikaan jäädä hyvin pienen kuulijakunnan iloksi. Mutta nyt koko puheenvuoro on meidän kaikkien katseltavissa ja kuunnelteltavissa Espoon kaupungin sivuilta:

Seminaarin viimeisessä puheenvuorossa toivottiin, että video siirrettäisiin CD:lle ja lähetettäisiin Helsingin päättäjille katsottavaksi. Ehkä naapurissa on sen verran vanhat Internet-yhteydet, että webin kautta katselu jää tekemättä. Ehkä se DVD olisi ihan hyvä vaihtoehto…

Espoolaisena olen tietysti sitä mieltä, että tarvitsemme ehdottomasti syväsataman ja lentokentän. Tästä johtuen Helsinki ja Vantaa voidaan liittää Espooseen. Asukkaista ja virkamiehistä voidaan neuvotella erikseen, poliitikoista ei 😉

AutoCad + Mapinfo = AutoInfo vai MapCad?

Eilinen pörssiuutinen Yhdysvalloista kertoo, että Autodesk (AutoCadin valmistaja) ja Pitney Bowes Software (MapInfon valmistaja) aloittavat strategisen yhteistyön:

Autodesk, Inc. (NASDAQ:ADSK – News), a world leader in 3D design, engineering and entertainment software, and Pitney Bowes Software, Inc., a global leader in customer data, location intelligence, analytics and communication software and services, today announced they have entered into a strategic alliance agreement. The new agreement will serve as a framework for both companies to provide resources, services and solutions to help infrastructure owners and architecture, engineering and construction (AEC) organizations make more informed decisions and drive greater efficiencies across the plan, design, build, manage lifecycle of infrastructure.

Uutinen herätti amerikkalaisessa blogisfäärissä ihmettelyä:

Strategisia yhteistyösopimuksia on solmittu historian hamassa poskettomasti. Joskus tuntuu siltä, että ylin johto on lounalla miettinyt yhteistyömahdollisuuksia. Kun kosketus todelliseen businekseen on kadonnut ja jotain pitäisi kuitenkin tehdä, niin on helppo sopia sitten vaikkapa strategisesta yhteistyöstä. Strateginen taso ei yleensä kosketa päivittäistä toimintaa mitenkään. Joskus häiritsee, muttei ylenmäärin.

Muutaman vuoden aikajaksolla ei tapahtune mitään dramaattista. Ajatelkaapa kuinka monta vuotta sitten Microsoft kävi ensi kertaa vokottolemassa Nokiaa.

Täältä Atlantin paremmalta puolelta katsottuna voi tietysti vetää muutamia HIRA-johtopäätöksiä:

  • Autodeskin yritykset tulla perinteiseille GIS-puolelle ovat viime vuosien aikana valuneet hukkaan
  • Trimblen Tekla-ostos nostaa uutta kilpailua, johon on syytä varautua
  • Pitney Bowes ei ole saanut niin paljon irti MapInfo-kaupasta kuin on odottanut
  • ESRIn ja Hexagonin vahva markkina-asema ajaa pienempiä GIS-toimijoita yhteen
  • Kasvava Open Source ohjelmistotarjonta syö markkina-asemaa

Lopuksi toivotetaan onnea toimittajille ja asiakkaille!

… ja kun usko demokratiaan palaa!

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan tänään tekemä päätös tarkoittaa sitä, että Maanmittauslaitoksen maastotiedot vapautetaan käyttöoikeusmaksuista Wappuna 2012. Pitkään ja hartaasti odotettu joululahja!

Kun Maanmittauslaitoksen ehdotus tuli julki marraskuun alussa, niin se tuntui aivan uskomattomalta. Jos joku olisi minulle vuosi sitten kertonut että vuonna 2012 Maanmittauslaitoksen maastotiedot olisivat käyttöoikeusmaksuista vapaita aineistoja: olisin a) pyytänyt tarkistamaan lääkityksen seuraavalla lääkärin käynnillä tai b) julistanut, että niin ei ikinä tule tapahtumaan. Niin tuo b)-kohdan uhkaus tuli julistettua vielä kesällä 2011. Mutta joissakin asioissa on ihanaa olla väärässä (Nokian tulevaisuus on muuten se toinen asia, jossa haluaisin olla väärässä…)

Maa- ja metsätalousministeriön lehdistötiedotteesta selviää ne poliittiset perustelut käyttöoikeusmaksuista luopumiseen: Euroopan komission tuoreet arviot julkisten tietojen avauksien taloudellisista hyödyistä sekä ministeri Koskisen maalaisjärkinen 😉 huomio: ”Olisi edesvastuutonta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta hyväksi. Avoin tieto on avain kasvuun, painottaa Koskinen.” Ministeriön sivulla on muuten eri sisältöinen lehdistötiedote. Mitään suurempaa painotuseroa en huomannut.

Maanmittauslaitos listaa omassa lehdistötiedotteessaan 1.5.2012 avattavat maastotiedot. Listasta löytyy myös linkit tuotekuvauksiin. Lehdistötiedotteen mukana on myös kaksi esimerkkikuvaa aineistoista.

Laserkeilausaineiston tarkkuus saa minut aina hämmästelemään. Tässäkin esimerkiksi pellolla olevat ojat sekä tiestö erottuvat selvästi. Muistakaa, että tämä on ”vain” visualisointi tuosta laserkeilausaineistosta, oikeasti Maanmittauslaitos julkaisee ”Automaattisesti maanpintaluokitellun pistepilven”.

Lyhyt sivujuoni: tuo laserkeilaus suoritetaan sitä varten, että saadaan tarkka maanpinnan korkeusmalli. Korkeusmallin yksi suuri tarve on ollut EUn tulvadirektiiviin liittyvät toimenpiteet. Kun Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat näkivät ensimmäistä kertaa aineiston, niin he olivat puulla päähän lyötyjä (GTK tutkii maa- ja kallioperää metriä syvemmältä): ”Tästä näkee enemmän kuin monista meidän omista aineistoista!”. Tarkoitus oli tehdä paikkatietoaineisto maanpinnan muodoista, mutta maanpinnan alapuolen tutkijat pystyvät myös hyödyntämään aineistoa. Eikä kukaan ollut ajatellut tämmöistä hyödyntämistä kun aineistoa ruvettiin keräämään.

Toinen tutumpi esimerkki on perus- /maastokartta:

Maanmittauslaitos avaa siis rasterikartta-aineistonsa. Niiden lisäksi avataan myös vastaavat vektoriaineistot. Tämä kuva on siis ”vain” visualisointi maastotietokannasta. Maastotietokantaan on tallennettu monikulmioina rakennukset, järvet, pellot jne. Viivoina tiet, korkeuskäyrät sekä pisteinä symboleja yms. Tuon vektoriaineistojen avulla voi siis tehdä täysin uuden näköisen kartan tai suorittaa paikkatietoanalyysejä. Esimerkiksi mitkä talot ovat 50 metrin päästä Ia luokan maanteistä. Maastotietokannan kohdemallista löytyy reilut 500 kohdeluokkaa.

Ja sitten olisi vielä ilma- ja ortokuvat! Ehkä on paras vain siirtyä odottelemaan sitä oikeaa joulupukki. Lahjat kyllä jo tulivat. Kiitokset virkamiehille, jotka veivät asian loppuun asti.

Muille muistiin sitten, että tämä ei ollut loppu. Ei edes lopun alku. Kenties alun loppu. Ehkä.

Rauhallista Joulua ja Riehakasta Uutta Vuotta !

Lausunnot MML:n maksuasetuksesta

Maa- ja metsätalousministeriö MMM – Lausuntopyyntö – 2011-11-11 koskien Maanmittauslaitoksen maastotietojen vapauttamista. Myyräntyöni tuloksena ohessa on lausunnot, jota asiasta on annettu:

Pääosin lausunnot ovat myönteisiä. Valtionvarainministeriön lausunto poikkeaa tunnetusti muiden lausnnoista. Oikeusministeriön lausuntoa en saanut käsiini, joten ilmeisesti sellaista ei ole toimitettu.

Lausuntoa olisi voinut pyytää myös muiltakin yksityisen sektorin toimijoilta kuin paikkatietoalan palveluyrityksiltä. Mielenkiinnolla olisin kuullut paikkatietojen suurkäyttäjiltä mielipiteitä (kuten vähittäiskauppaliikkeet, metsäyhtiöt, logistiikkayhtiöt, energiayhtiöt, tietoliikenneyhtiöt, vakuutusyhtiöt (lista on loputon)…).

Tietysti Suomessa voi lausuntoja antaa, vaikka niitä ei nyt erityisesti ole tietyltä taholta pyydetty.

Euroopan komissiolla näyttää olevan aivan toinen linja. Uuden digitaalistrategian kasvuodotukset ovat 40 miljardin euron luokkaa vuosittain.

Muutoksia Teklassa

Avoimen datan pyörityksessä jää vähän huomioitta perinteistä GISiä koskevat uutiset.

Tekla piti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa Ari Kohosen tilalle valittiin Rajat Bahri (Trimblen talousjohtaja). Lisäksi on asetettu viimein välimiesoikeus, joka hoitaa vähemmistöosakkeiden lunastuksen. Myös Teklan osakkeiden poistaminen pörssistä on aloitettu.

Arveluni Teklan uusista suunnista toteutuu hitaasti, mutta varmasti. Viimeisen tulostiedotteen perusteella Building & Construction jatkaa voittokulkuaan ja Public & Infra… noh, lukekaa itse.

Ameriikkalaisuus ei vielä Paikkatietomarkkinoilla näkynyt. Mutta markkinointiviestinnässä on jo perin hienoja amerikkalaisia piirteitä. Ei voi syyttää ainakaan vaatimattomuudesta:

Työkalu sellaisten vaativien (paikkatieto)analyysien tekemiseen, joita ei voi tehdä muilla markkinoilla tarjolla olevilla sovelluksilla

Kannattaisikohan tehdä joskus joku markkinaselvitys muista markkinoilla olevista sovelluksista?

Kun usko demokratiaan kuolee…

Elämässä tulee aina hetkiä, kun harhakuvitelmat kaatuvat ja karu totuus paljastuu. Uskoni demokraattiseen päätöksentekoon horjuu pahasti.

Lapset, demokratiaan, oikeudenmukaisuuteen ja tasoarvoon uskovat sekä valtionvarainministeriön virkamiehet (erityisesti budjettiosaston) voivat lopettaa lukemisen tähän. Ettei sitten tarvitse käräjäoikeudessa kertoa mielensä pahoittamisesta.

Demokraattisessa maassa, kuten Suomi, valitaan vapailla vaaleilla edustajat edustamaan kansaa. Olin kovin innostunut viime keväänä kun Kiviniemen hallitus julkaisi vielä maaliskuussa periaatepäätöksen julkisten tietoaineistojen vapauttamisesta (tähän linkki). Joissakin vaalikoneissa ja -väittelyissä avoimen data periaatteet olivat eri ehdokkaiden listoilla ja muutamat tulivat jopa valituiksi.

Vaalituloksesta johtuen hallitusneuvottelut venähtivät hieman pitkäksi. Usko taisi monelta loppua. Mutta ilokseni huomasin, että Kataisen hallituksen ohjelmaan oli muutamaankin kohtaan eksynyt/sisällytetty maininta julkisten tietojen avaamisesta. Tuntui jotenkin siltä, että järki oli voittanut.

Syksyllä sitten Kataisen hallityksen ohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelmassa vielä korostettiin tarvetta vapauttaa verovaroilla kerättyjä tietoaineistoja. ETLA julkaisi oman selvityksen, kuinka tietoaineistojen vapauttaminen tuottaa uutta liiketoimintaa ja tuo työpaikkoja. Joita niin kovasti taantuma/lama-Suomeen tarvitaan.

Maanmittauslaitos oli jo muutamia vuosia aikaisemmin koettanut avata tietoaineistojaan julkisten viranomaisten käyttöön. Valtionvarainministeriön budjettiosasto veti herneet palkoineen poikittain nenään: lopputuloksena se, että kyllä aineistoja sai jakaa valtionhallinnossa, mutta kunnille ette ainakaan anna. Eli minä veronmaksajana maksan tiedonkeruun kahteen kertaan. Kiitoksia tästäkin tehottomuudesta.

Viime kesänä Maanmittauslaitos ilmoitti, että selvittää maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona maastotietojen avaamista. Itse olin hieman pessimistinen kuinka pitkälle Maanmittauslaitos ja ministeriö olisivat valmiita menemään. Maastotietokannan (vrt. peruskartta 1:20 000) avaaminen tuntui utopistiselta. Myös käyttöoikeuksien laajuus huolestutti: voisiko olla mahdollista, että maastotietoja voisi käyttää hyödyksi kaupallisesti?

Paikkatietomarkkinoilla Maanmittauslaitos julkisti oman ehdotuksensa: lähes kaikki maastotiedot vapautetaan hyvin laajoilla käyttöoikeuksilla! Tuntui kuin olisi lyöty pesäpallomailalla päähän ja annettu kruununjalokivet käteen. Luonnollisesti ehdotuksen mukaista asetusta tulisi käsitellä valtioneuvostossa ja erityisesti sen rahavaliokunnassa.

Suhtauduin tuohonkin käsittelyyn luottavaisesti. Olihan poliitikot kirjanneet hallitusohjelmaan ja muihin dokumentteihin tahtonsa avata julkisia tietoaineistoja. Virkamiehet noudattavat eduskunnan tahtoa.

Ja mitä sitten tapahtuikaan…

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti tuon Maanmittauslaitoksen maksuasetuksen lausuntopyynnöille eri ministeriöihin ja muille asianosaisille. Koetan kerätä lausunnot julkisesti nähtäville, LVM:n lausunto oli positiivinen.

Tässä vaiheessa olisi ehkä pitänyt jo hälytyskellojen soida. Tuo MMM:n lausuntopyyntö ei koskaan ilmestynyt ministeriön Lausunnolla-verkkosivuille. Noh, ajattelin että kiireessä sattuu erehdyksiä eikä tuo nyt välttämättä ole niin kovin tärkeää. Ja kuinka väärässä olinkaan…

Kuulin usealta taholta, että valtiovarainministeriön lausunto olisi asiaan kielteinen. Pääsin kaivamaan alkuperäisen dokumentin byrokratian kätköistä vasta tällä viikolla. Kummankin ministeriön (VM ja MMM) kirjaamot toimivat loistavasti, kyse oli vain omasta ”saamattomuudestani”.

Lyhyen virkamies urani aikana (MML, 1990-luvulla) opin lukemaan byrokratian kieltä rivien välistä. VM:n lausuntopyyntö loppuu muka lupaavasti:

Suomeksi tuo tarkoittaa: ”Älkää edes koettako tuoda tätä poliitikkojen päätettäväksi. Jos tuotte, niin voitte olla varma, että torppaamme kaikki tulevat esitykset ja ehdotuksenne.”

Se siitä sitten. Miksi pitää valita kansanedustajia, kun tärkeät päätökset voidaan tehdä virkamiesten voimin?

Miksi näin tapahtuu?

Jotenkin tuntuu erikoiselta, että näinkin pienen summan (nettona ilmeisesti 100 000 euroa / vuosi) nostetaan näin iso haloo. Syy lienee siinä, että valtiovarainministeriön budjettiosasto pelkää tästä tulevan hyvä esimerkki. Luopumalla jostain voidaan toisaalla kerätä enemmän verotuloja. Voisi kuvitella, että maksuperustelaki on jo aikanaan tehty virheellisesti. Joku virkamies olisi tehnyt virheen. Ei, semmoista ei ole voinut tapahtua. Keisarin uudet vaattet.

Toinen vaihtoehto on, että kyse ei ole rahasta. Vaan avoimuudesta. Ex-kansanedustaja Jyrki J. Kasvi on monessa yhteydessä tuonut esiin Kanadassa tapahtuneen tietojen avauksen seurauksen: verotietojen avaus paljasti miljardiluokan veropetokset. Voisiko olla niin, että suomalaisten verotietojen, valtionvarainministeriön rahankäytön tai muun julkisen tiedon avaaminen paljastaisi väärinkäytöksiä? Ei, Suomessa ei tuollaista voi tapahtua. Siis ainakaan vaalirahaa ei ole kerätty väärin tai että se olisi vaikuttanut päätöksiin. Oops, kohta varmaan tulee kutsu käräjille. Tämä oli siis vain ajatusleikkiä, en ketään syytä mistään. Ihan tosi 😉

Mitä nyt tapahtuu?

Ymmärrän hyvin valtionvarainministeriön budjettiosaston ulkopuolella toimivia virkamiehiä. Ei kannata välttämättä uhrata omaa työuraansa taisteluun tuulimyllyjä vastaan. Siinä voi joutua hankkimaan uuden työpaikan julkisen sektorin ulkopuolelta.Tai ulkomailta.

Entä poliitikot? Ei löydy sitä rohkeutta keneltäkään poliitikolta, joka laittaisi VMn budjettiosaston ruotuun. Sieltä lyödään sellaiset rätingit pöytään, että ei kannata paljoa pullikoida. EU-taloussotkujen selvittämisessä menee kaikki aika ja energia, jotta tämä asia saisi minkäänlaista huomioita keneltäkään poliitikolta.

Jotenkin tulee mieleen, että tuo EU:n taloussotkunkin ovat aiheuttaneet lyhytnäköiset virkamiehet eripuolilla Eurooppaa. ”Poliitikot tekevät päätökset, virkamiehet vain valmistelevat päätökset”. Niinpä, kumpaa syöt kylmää vai lämmintä kaurapuuroa?

Mitä pitäisi tehdä?

Itse laitoin sähköposteja vaalipiirini kansanedustajille. Toistaiseksi yksi on ehtinyt vastaamaan: ”Olen kanssasi täysin samaa mieltä, kannatan tiedon avoimuutta. Terveisin, Mikael”. Ei taida mennä viesti Jutalle.

Amerikkalaiset ystäväni ovat monta kertaa harmitelleet kun ”Bush Administration” ei saanut mitään järkevää tehtyä. Suuri toivo on ollut, että ”Obama administration” korjaa virheet, mutta riittääkö kaksi presidenttikautta. Pitäisikö Suomessakin siirtyä siihen, että ylimmät virkamiehet vaihdettaisiin kun eduskuntakin vaihtuu? Tämä pitkäjänteinen virkamiestyö ei nyt oikein vakuuta. Nythän tuli juuri voimaan kansalaisten uusi vaikuttamismahdollisuus: joku voisi kerätä 50 000 nimeä uutta lakiesitystä varten.

Perustin Facebook-ryhmän ”Vapauttakaa maastotiedot”. Jos haluat antaa nimetöntä palautetta, niin kommentit tämän blogin alle jäävät vain minun tietooni. Ellei SUPO sitten kaiva niitä jostain

Pahoittelut

Loppuun on sitten hyvä laittaa pahoittelut. Monet hyvistä ystävistäni ovat virkamiehiä. Jotkut jopa valtionvarainministeriössä. Lähes kaikki tuntemani virkamiehet tekevät hyvää työtä, tehokkaasti ja asiantuntevasti. Nyt muutamat mädät omenat ovat pilaamassa koko satoa. Valitettavasti.

 

MML:n aineistojen maksuasetus

Maanmittauslaitoksen maastotietojen avaaminen edistyy byrokratian rattaissa. Käsitykseni mukaan asia etenee seuraavasti:

  • MML on tehnyt ehdotuksen Maa- ja metsätalousministeriölle koskien Maaanmittauslaitoksen maksuja vuodelle 2012 (PDF-tiedosto, 118 kt).
  • Maa- ja metsätalousministeriö todennäköisesti vie esityksen sellaisenaan (tai muutettuna) valtioneuvoston käsittelyyn.
  • Kun kyseessä on budjettiasia, niin asiaa käsittelee joko valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta tai talouspoliittinen ministerivaliokunta. Valiokunnilla on hieman erilaiset roolit:

”Raha-asiainvaliokunnan tehtävänä on ennakollinen finanssivalvonta. Valiokunnassa käsitellään valmistavasti asiat, joilla on huomattava taloudellinen merkitys tai joista muuten vaaditaan raha-asianvaliokunnan lausunto. Käsittelyn pohjana ovat ministeriöissä laaditut asiakohtaiset esittelylistat kuten valtioneuvoston yleisistunnossakin.”
”Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee kokonaistaloudellista kehitystä ja yleistä talouspolitiikkaa, julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivoja ja pääministerin määräämiä muita talouspoliittisia toimenpiteitä vaativia asioita.”

  • Valiokuntien käsittelyn jälkeen asia siirtynee valtioneuvoston yleisistuntoon.

Ehdotus sisältää myös taustamuistion. Muistiossa arvioidaan MML:n menettävän vuonna 2012 aikana 1,2 miljoonaa euroa aineistojen käyttöoikeusmaksuja. Tämä ehdotetaan katettavaksi budjettivaroista.

Maanmittauslaitoksen ehdotus maastotietojen avaamisesta

Maanmittauslaitoksen pääjohtaja kertoi Paikkatietomarkkinoiden avauksen jälkeen ehdotuksesta maastotietojen avaamisesta. Ehdotuksen tarkka sisältöä ei ole vielä saatavilla, mutta tässä lyhyt tilannekatsaus.

Mitä aineistoja avaaminen koskee?

Avaaminen koskee Maanmittauslaitoksen keräämiä ja ylläpitämiä maastotietoja. Jo aiemmin Maanmittauslaitos on avannut pienimittakaavaisia kartta- ja paikkatietoaineistoja, nimistötietokannan ja hallinnollisia raja-aineistoja. Nyt avattavia aineistoja ovat:

Seuraavia Maanmittauslaitoksen paikkatietoaineistoja ei tässä vaiheessa avata:

  • Painetut kartat
  • Merituvallisuuteen liittyviä LIVIn tietoja
  • Kiinteistötietoja, eikä kiinteistöraja-aineistoa

Mitä avaaminen tarkoittaa?

Maanmittauslaitos haluaa luopua tietoaineistojen käyttöoikeusmaksuista. Tietojen irroittamisesta peritään edelleen työkustannukset. Tosin itsepalveluna web-palvelusta ladattuna irroituskuluja ei peritä. Käytännössä tämä tarkoittanee karttalehtijakoon pilkottujen paikkatietoaineistojen lataamista FTP:llä tai verkkopalvelusta.

Maksuttomuuden lisäksi avaaminen tarkoittaa myös hyvin vapaita käyttöoikeuksia tietojen käyttön ja edelleen jakoon. Lähtökohtana on nykyiset ilmaisten aineistojen käyttöehdot. Nämä mahdollistavat aineistojen hyödyntämisen julkisessa hallinnossa, yksityisissä yrityksissä sekä yhteisöissä erittäin laajasti.

Koska?

Maanmittauslaitos on lähettänyt ehdotuksensa Maa- ja metsätalousministeriöön. MMM vienee ehdotuksen ensin valtioneuvoston rahavaliokunnan käsiteltäväksi ja sitten valtioneuvostoon päätettäväksi.

Tavoiteaikataulu on, että maastotiedot olisivat vapautettu toukokuussa 2012.

Mitä tämä merkitsee?

Tämä paikkatietoaineistojen avaus on suurin päätös, jonka olen oman GIS urani aikana nähnyt.

Iso-Britannian ja Hollanin tekemät päätökset paikkatietoaineistojensa avaamiseta ovat pikkulasten näpertelyä verrattuna Maanmittauslaitoksen ehdotukseen.

Tässä vaiheessa on hyvä muistaa Osmo A. Wiion periaate: yliarvioimme 2 seuraavaa vuotta ja aliarvioimme seuraukset 10 vuoden kuluessa.

Kaikesta huolimatta toukokuussa 2012 on mahdollista aloittaa uusi aikakausi paikkatietojen hyödyntämisessä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: