Blogiarkistot

Aloita uusi vuosi vanhoilla peruskartoilla

Tuli sitten musta joulu. Ei ollut hiihtolatuja. Etelässä. Vesisateessa ulkoilu ei innostanut.

Onneksi Maanmittauslaitos antoi (taas) kivan joululahjan. Vanhat painetut peruskartat on nyt skannattu ja laitettu avoimesti kaikkien kansalaisten iloksi. Siinä vähän tekemistä joulun ajaksi.

Lopputuloksena syntyi omaan käyttöön tehtyjä PDF-tiedostoja Espoon alueelta. Näiden avulla on naapureiden ja muiden kylänmiesten helppo tarkastella miten Espoo on muuttunut ja rakentunut 1960-luvulta lähtien.

WPK_esimerkkiJaettu ilo on tietysti paras ilo, joten voit käydä lataamassa pdf:t omaan käyttösi.

Tiedostoihin on tallennettu peruskarttoja eri vuosikymmeniltä. Lisäksi mukana on vuoden 2012 maastotietokannan tiestö ja rakennukset. Näin on helpompi etsiä tutut paikat peltojen ja metsien kohdalta.

Advertisement

Maanmittauslaitoksen aineistot torrent-palvelusta

Maanmittauslaitos avasi asetuksen mukaisesti maastotietoja 1.5.2012. Tietoja voi tilata Maanmittauslaitoksen myyntipalveluista irroituskustannuksilla. Irroituskustannukset voivat olla tavallisille kansalaisille tai pk-yrityksille kovin kalliita: maastotietokanta koko Suomesta maksaa 540 euroa (+alv). Toimitus tapahtuu 32 Gb:n USB-muistitikulla.

Gispo Oy teki historiansa kalleimmat investoinnit ostamalla muutaman USB-muistitikun ja vaihtokovalevyn. Levyille oli tallennettu maastotietokanta, tiestö osoitteilla ja peruskarttarasteri. Jotta hankitut mediat voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, päätimme siirtää turhat tiedostot torrent-palvelusta ladattavaksi. OpenStreetMap -aktiivien avustuksella kaikki aineistot siirrettiin torrent-jakelupalveluun perjantaina 4.5.2012.

Maanmittauslaitoksen ilmainen latauspalvelu avataan 7.5.2012 9.5.2012. Jos haluat ladata Maanmittauslaitoksen tietoaineistot viivytyksettä ja Internetin suurimmalla nopeudella, voit seurata seuraavia linkkejä:

Maastotietokanta
Aineiston koko: 9,8 Gt
Lehtijako: TM35-lehtijaon maastokartta 1:25 000 karttalehden puolikkaat (12 x 12 km)
Tiedostomuoto: shape-tiedosto

Tiestö osoitteilla
Aineiston koko: 434 Mt
Lehtijako: TM35-lehtijaon maastokartta 1:100 00 karttalehdet (48 x 96 km)
Tiedostomuoto: shape-tiedosto

Peruskarttarasteri
Aineiston koko: 29,6 Gt
Lehtijako: TM35-lehtijaon maastokartta 1:25 000 karttalehden puolikkaat (12 x 12 km)
Tiedostomuoto: TIFF

Muista käyttäessäsi Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi.

Varoitus: tietoaineistot ovat täysin muokkaamattomia. Suomeksi sanottuna raakamateriaalia. Amatöörit (ja useimmat ammattilaiset): älkää vaivautuko. Jatkojalosteet voitte tilata Gispo:sta!

Ohjeita Maanmittauslaitoksen aineistojen hyödyntämiseen laaditaan parhaillaan ohjesivustolle.

Ahvenanmaan nimikiista – kartografin painajainen

Kartan tekeminen on tiedettä ja taidetta. Tieteellinen osa on yleensä helppoa: tehdään kuvattavasta kohteesta havaintoja ja mittauksia, kirjataan ne rekisteihin/tietokantoihin, yleistetään tiedot haluttun mittakaavaan ja luodaan kartografinen esitystapa. Mutta sitten tulee se nimistö…

Ahvenanmaan  maakuntahallituksen vaatimus suomenkielisten nimien poistamisesta kartoilta on klassinen esimerkki siitä kun poliitikot puuttuvat kartografien työhön. Yleensä tämänkaltaiset asiat liittyvät nationalismiin eli nurkkakuntaisuuteen. Ahvenanmaan sisäpolitiikka tuntevat voisivat valaista mistä tässä on ihan oikeasti kyse. Mieleen tulee Wag the Dog -elokuva. Ei nyt ihan sotaa olla tekemässä, mutta…

Maanmittauslaitos teki päätöksen pitää suomenkieliset kartoissaan. Perusteluihin oli haettu tukea Kotimaisten kielten keskukselta. Sen verran voisi tarkentaa julkisuudessa olleita tietoja: Suomessa ei ole virallisia maastokarttoja. Jos siis virallisuudella tarkoitetaan laki- ja asetussääteisiä asioita. Maanmittauslaitos on velvoitettu tekemään yleisiä kartastotöitä.

Miksi nimistö on hankalaa kartan teossa?

Paikannimet syntyvät ihmisten välisistä sopimuksista. On ruvettu kutsumaan järveä Vesijärveksi (erotukseksi siitä Viinajärvestä) ja järven lahden poukamassa olevaa kuppikuntaa Lahdeksi. Kun on riittävästi konsensusta/demokratiaa ilmassa niin ollaan samaa mieltä paikannimistä.

Hyvin pieni osa suomalaisista paikannimistä on virallisia. Kuntien nimet luonnollisesti ja ainakin kaava-alueilla olevat kadut ovat virallisia nimiä. Mutta sitten suuri osa maastokartoissa olevista nimistä on vain ”aikanaan alkuperäisen väestön käyttämiä” nimiä. Näistä edustavimpia ovat mm. Persekorpi, Persekivenkankat, Pieruojanlatvavuoma ja Viinakorvanmännikkö (se on siinä Viinakummun vieressä). Lisää voit etsiä Karttapaikan paikannimihaulla.

Ilmeisesti Ahvenanmaan maakuntahallituksen (ei ahvenanmaalaisten) logiikka on ollut, että pitäisi käyttää paikoista niitä nimiä jota paikallinen väestö käyttää. Tuon logiikan perusteella suomalaiset kartat, joissa on käytetty Kööpenhaminaa, Lontoota, Pariisia tai Pekingiä, ovat täysin väärin tehtyjä.

Kansainvälisesä politiikassa paikannimet voivat olla hyvin herkkiä asioita. Alsace vai Elsass, tämä lienee sieltä helpoimmasta päästä. Sitten vielä anekdootti 1990-luvulta. Pohjoismaisten karttalaitosten johtajat olivat sopineet, että tehdäänpä pojjat sellainen yhteinen pohjoismainen nimistörekisteri. Noh, alemmat virkamiehet töihin. Teknisesti tuo ei nyt ollut kovin kummoinen asia, mutta tiettyjä yhteisiä periaatteita tuli sopia. Jo mainitut Kööpenhamina ja Tukholma piti tietysti ottaa huomioon. Eli yhdellä paikalla voi olla eri kielisssä erilaisia kirjoitusasuja ja tietysti Suomessa saattaa olla erilainen ruotsinkielinen nimi kuin Ruotsissa. Sovittiin myös, että mikä on ensisijainen nimi järville, jotka sijaitsevat kahden maan rajalla (nimitetään ensisijaisesti sen maan mukaan, jonka alueella pääosa järvestä sijaitsee). Vuorten ja tunturien osalta päädyttiin siihen, että korkein huippu ratkaisee. Ja tietysti löytyi Norjasta ja Ruotsista kilpailevat mittaukset jonkun vähäpätöisen kukkulan huipusta. Ei ole muistikuvaa jouduttiinko käyttämään maiden diplomaatteja vai päästiinkö tästä asiasta sopuun alempien virkamiesten kesken.

Ja nuorisolle syötiksi trailer Wag the Doc – häntä heiluttaa koiraa -elokuvasta:

… ja kun usko demokratiaan palaa!

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan tänään tekemä päätös tarkoittaa sitä, että Maanmittauslaitoksen maastotiedot vapautetaan käyttöoikeusmaksuista Wappuna 2012. Pitkään ja hartaasti odotettu joululahja!

Kun Maanmittauslaitoksen ehdotus tuli julki marraskuun alussa, niin se tuntui aivan uskomattomalta. Jos joku olisi minulle vuosi sitten kertonut että vuonna 2012 Maanmittauslaitoksen maastotiedot olisivat käyttöoikeusmaksuista vapaita aineistoja: olisin a) pyytänyt tarkistamaan lääkityksen seuraavalla lääkärin käynnillä tai b) julistanut, että niin ei ikinä tule tapahtumaan. Niin tuo b)-kohdan uhkaus tuli julistettua vielä kesällä 2011. Mutta joissakin asioissa on ihanaa olla väärässä (Nokian tulevaisuus on muuten se toinen asia, jossa haluaisin olla väärässä…)

Maa- ja metsätalousministeriön lehdistötiedotteesta selviää ne poliittiset perustelut käyttöoikeusmaksuista luopumiseen: Euroopan komission tuoreet arviot julkisten tietojen avauksien taloudellisista hyödyistä sekä ministeri Koskisen maalaisjärkinen 😉 huomio: ”Olisi edesvastuutonta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta hyväksi. Avoin tieto on avain kasvuun, painottaa Koskinen.” Ministeriön sivulla on muuten eri sisältöinen lehdistötiedote. Mitään suurempaa painotuseroa en huomannut.

Maanmittauslaitos listaa omassa lehdistötiedotteessaan 1.5.2012 avattavat maastotiedot. Listasta löytyy myös linkit tuotekuvauksiin. Lehdistötiedotteen mukana on myös kaksi esimerkkikuvaa aineistoista.

Laserkeilausaineiston tarkkuus saa minut aina hämmästelemään. Tässäkin esimerkiksi pellolla olevat ojat sekä tiestö erottuvat selvästi. Muistakaa, että tämä on ”vain” visualisointi tuosta laserkeilausaineistosta, oikeasti Maanmittauslaitos julkaisee ”Automaattisesti maanpintaluokitellun pistepilven”.

Lyhyt sivujuoni: tuo laserkeilaus suoritetaan sitä varten, että saadaan tarkka maanpinnan korkeusmalli. Korkeusmallin yksi suuri tarve on ollut EUn tulvadirektiiviin liittyvät toimenpiteet. Kun Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat näkivät ensimmäistä kertaa aineiston, niin he olivat puulla päähän lyötyjä (GTK tutkii maa- ja kallioperää metriä syvemmältä): ”Tästä näkee enemmän kuin monista meidän omista aineistoista!”. Tarkoitus oli tehdä paikkatietoaineisto maanpinnan muodoista, mutta maanpinnan alapuolen tutkijat pystyvät myös hyödyntämään aineistoa. Eikä kukaan ollut ajatellut tämmöistä hyödyntämistä kun aineistoa ruvettiin keräämään.

Toinen tutumpi esimerkki on perus- /maastokartta:

Maanmittauslaitos avaa siis rasterikartta-aineistonsa. Niiden lisäksi avataan myös vastaavat vektoriaineistot. Tämä kuva on siis ”vain” visualisointi maastotietokannasta. Maastotietokantaan on tallennettu monikulmioina rakennukset, järvet, pellot jne. Viivoina tiet, korkeuskäyrät sekä pisteinä symboleja yms. Tuon vektoriaineistojen avulla voi siis tehdä täysin uuden näköisen kartan tai suorittaa paikkatietoanalyysejä. Esimerkiksi mitkä talot ovat 50 metrin päästä Ia luokan maanteistä. Maastotietokannan kohdemallista löytyy reilut 500 kohdeluokkaa.

Ja sitten olisi vielä ilma- ja ortokuvat! Ehkä on paras vain siirtyä odottelemaan sitä oikeaa joulupukki. Lahjat kyllä jo tulivat. Kiitokset virkamiehille, jotka veivät asian loppuun asti.

Muille muistiin sitten, että tämä ei ollut loppu. Ei edes lopun alku. Kenties alun loppu. Ehkä.

Rauhallista Joulua ja Riehakasta Uutta Vuotta !

MML:n maksuasetuksen käsittely

Ministeri Urpilainen lupasi eduskunnan kyselytunnilla keskustella budjettiosaston virkamiesten kanssa vielä Maanmittauslaitoksen maastotietojen vapauttamisesta. Toivoa vielä on.

Asia huipentuu sitten ensi viikolla pidettävään valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan kokoukseen (keskiviikkona klo 13). Jos ja kun asiasta annetaan myöntävä vastaus, niin Maanmittauslaitoksen maksuasetus voidaan hyväksyä valtioneuvoston istunnossa. Lievästi on epäselvää tuo marssijärjestys. Valtioneuvoston kalenterissa on valtioneuvoston yleisistunto ja raha-asiainvaliokunta samaan aikaan. Noh, eiköhän aikataulu tarkennu viimeistään maanantaiksi. Nykyinen maksuasetus on voimassa 31.12.2011 asti, joten joku maksetus on saatava aikaiseksi. Tai sitten ei ole mitään maksuja vuoden alusta 😉

Saas nähdä tuleeko valkoinen, tulevaisuuden uusin mahdollisuuksiin uskova joulu vai perinteinen musta, sisäänkääntynyt, vanhoja valtarakenteita pönkittävä joulu.

Lausunnot MML:n maksuasetuksesta

Maa- ja metsätalousministeriö MMM – Lausuntopyyntö – 2011-11-11 koskien Maanmittauslaitoksen maastotietojen vapauttamista. Myyräntyöni tuloksena ohessa on lausunnot, jota asiasta on annettu:

Pääosin lausunnot ovat myönteisiä. Valtionvarainministeriön lausunto poikkeaa tunnetusti muiden lausnnoista. Oikeusministeriön lausuntoa en saanut käsiini, joten ilmeisesti sellaista ei ole toimitettu.

Lausuntoa olisi voinut pyytää myös muiltakin yksityisen sektorin toimijoilta kuin paikkatietoalan palveluyrityksiltä. Mielenkiinnolla olisin kuullut paikkatietojen suurkäyttäjiltä mielipiteitä (kuten vähittäiskauppaliikkeet, metsäyhtiöt, logistiikkayhtiöt, energiayhtiöt, tietoliikenneyhtiöt, vakuutusyhtiöt (lista on loputon)…).

Tietysti Suomessa voi lausuntoja antaa, vaikka niitä ei nyt erityisesti ole tietyltä taholta pyydetty.

Euroopan komissiolla näyttää olevan aivan toinen linja. Uuden digitaalistrategian kasvuodotukset ovat 40 miljardin euron luokkaa vuosittain.

Kun usko demokratiaan kuolee…

Elämässä tulee aina hetkiä, kun harhakuvitelmat kaatuvat ja karu totuus paljastuu. Uskoni demokraattiseen päätöksentekoon horjuu pahasti.

Lapset, demokratiaan, oikeudenmukaisuuteen ja tasoarvoon uskovat sekä valtionvarainministeriön virkamiehet (erityisesti budjettiosaston) voivat lopettaa lukemisen tähän. Ettei sitten tarvitse käräjäoikeudessa kertoa mielensä pahoittamisesta.

Demokraattisessa maassa, kuten Suomi, valitaan vapailla vaaleilla edustajat edustamaan kansaa. Olin kovin innostunut viime keväänä kun Kiviniemen hallitus julkaisi vielä maaliskuussa periaatepäätöksen julkisten tietoaineistojen vapauttamisesta (tähän linkki). Joissakin vaalikoneissa ja -väittelyissä avoimen data periaatteet olivat eri ehdokkaiden listoilla ja muutamat tulivat jopa valituiksi.

Vaalituloksesta johtuen hallitusneuvottelut venähtivät hieman pitkäksi. Usko taisi monelta loppua. Mutta ilokseni huomasin, että Kataisen hallituksen ohjelmaan oli muutamaankin kohtaan eksynyt/sisällytetty maininta julkisten tietojen avaamisesta. Tuntui jotenkin siltä, että järki oli voittanut.

Syksyllä sitten Kataisen hallityksen ohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelmassa vielä korostettiin tarvetta vapauttaa verovaroilla kerättyjä tietoaineistoja. ETLA julkaisi oman selvityksen, kuinka tietoaineistojen vapauttaminen tuottaa uutta liiketoimintaa ja tuo työpaikkoja. Joita niin kovasti taantuma/lama-Suomeen tarvitaan.

Maanmittauslaitos oli jo muutamia vuosia aikaisemmin koettanut avata tietoaineistojaan julkisten viranomaisten käyttöön. Valtionvarainministeriön budjettiosasto veti herneet palkoineen poikittain nenään: lopputuloksena se, että kyllä aineistoja sai jakaa valtionhallinnossa, mutta kunnille ette ainakaan anna. Eli minä veronmaksajana maksan tiedonkeruun kahteen kertaan. Kiitoksia tästäkin tehottomuudesta.

Viime kesänä Maanmittauslaitos ilmoitti, että selvittää maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona maastotietojen avaamista. Itse olin hieman pessimistinen kuinka pitkälle Maanmittauslaitos ja ministeriö olisivat valmiita menemään. Maastotietokannan (vrt. peruskartta 1:20 000) avaaminen tuntui utopistiselta. Myös käyttöoikeuksien laajuus huolestutti: voisiko olla mahdollista, että maastotietoja voisi käyttää hyödyksi kaupallisesti?

Paikkatietomarkkinoilla Maanmittauslaitos julkisti oman ehdotuksensa: lähes kaikki maastotiedot vapautetaan hyvin laajoilla käyttöoikeuksilla! Tuntui kuin olisi lyöty pesäpallomailalla päähän ja annettu kruununjalokivet käteen. Luonnollisesti ehdotuksen mukaista asetusta tulisi käsitellä valtioneuvostossa ja erityisesti sen rahavaliokunnassa.

Suhtauduin tuohonkin käsittelyyn luottavaisesti. Olihan poliitikot kirjanneet hallitusohjelmaan ja muihin dokumentteihin tahtonsa avata julkisia tietoaineistoja. Virkamiehet noudattavat eduskunnan tahtoa.

Ja mitä sitten tapahtuikaan…

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti tuon Maanmittauslaitoksen maksuasetuksen lausuntopyynnöille eri ministeriöihin ja muille asianosaisille. Koetan kerätä lausunnot julkisesti nähtäville, LVM:n lausunto oli positiivinen.

Tässä vaiheessa olisi ehkä pitänyt jo hälytyskellojen soida. Tuo MMM:n lausuntopyyntö ei koskaan ilmestynyt ministeriön Lausunnolla-verkkosivuille. Noh, ajattelin että kiireessä sattuu erehdyksiä eikä tuo nyt välttämättä ole niin kovin tärkeää. Ja kuinka väärässä olinkaan…

Kuulin usealta taholta, että valtiovarainministeriön lausunto olisi asiaan kielteinen. Pääsin kaivamaan alkuperäisen dokumentin byrokratian kätköistä vasta tällä viikolla. Kummankin ministeriön (VM ja MMM) kirjaamot toimivat loistavasti, kyse oli vain omasta ”saamattomuudestani”.

Lyhyen virkamies urani aikana (MML, 1990-luvulla) opin lukemaan byrokratian kieltä rivien välistä. VM:n lausuntopyyntö loppuu muka lupaavasti:

Suomeksi tuo tarkoittaa: ”Älkää edes koettako tuoda tätä poliitikkojen päätettäväksi. Jos tuotte, niin voitte olla varma, että torppaamme kaikki tulevat esitykset ja ehdotuksenne.”

Se siitä sitten. Miksi pitää valita kansanedustajia, kun tärkeät päätökset voidaan tehdä virkamiesten voimin?

Miksi näin tapahtuu?

Jotenkin tuntuu erikoiselta, että näinkin pienen summan (nettona ilmeisesti 100 000 euroa / vuosi) nostetaan näin iso haloo. Syy lienee siinä, että valtiovarainministeriön budjettiosasto pelkää tästä tulevan hyvä esimerkki. Luopumalla jostain voidaan toisaalla kerätä enemmän verotuloja. Voisi kuvitella, että maksuperustelaki on jo aikanaan tehty virheellisesti. Joku virkamies olisi tehnyt virheen. Ei, semmoista ei ole voinut tapahtua. Keisarin uudet vaattet.

Toinen vaihtoehto on, että kyse ei ole rahasta. Vaan avoimuudesta. Ex-kansanedustaja Jyrki J. Kasvi on monessa yhteydessä tuonut esiin Kanadassa tapahtuneen tietojen avauksen seurauksen: verotietojen avaus paljasti miljardiluokan veropetokset. Voisiko olla niin, että suomalaisten verotietojen, valtionvarainministeriön rahankäytön tai muun julkisen tiedon avaaminen paljastaisi väärinkäytöksiä? Ei, Suomessa ei tuollaista voi tapahtua. Siis ainakaan vaalirahaa ei ole kerätty väärin tai että se olisi vaikuttanut päätöksiin. Oops, kohta varmaan tulee kutsu käräjille. Tämä oli siis vain ajatusleikkiä, en ketään syytä mistään. Ihan tosi 😉

Mitä nyt tapahtuu?

Ymmärrän hyvin valtionvarainministeriön budjettiosaston ulkopuolella toimivia virkamiehiä. Ei kannata välttämättä uhrata omaa työuraansa taisteluun tuulimyllyjä vastaan. Siinä voi joutua hankkimaan uuden työpaikan julkisen sektorin ulkopuolelta.Tai ulkomailta.

Entä poliitikot? Ei löydy sitä rohkeutta keneltäkään poliitikolta, joka laittaisi VMn budjettiosaston ruotuun. Sieltä lyödään sellaiset rätingit pöytään, että ei kannata paljoa pullikoida. EU-taloussotkujen selvittämisessä menee kaikki aika ja energia, jotta tämä asia saisi minkäänlaista huomioita keneltäkään poliitikolta.

Jotenkin tulee mieleen, että tuo EU:n taloussotkunkin ovat aiheuttaneet lyhytnäköiset virkamiehet eripuolilla Eurooppaa. ”Poliitikot tekevät päätökset, virkamiehet vain valmistelevat päätökset”. Niinpä, kumpaa syöt kylmää vai lämmintä kaurapuuroa?

Mitä pitäisi tehdä?

Itse laitoin sähköposteja vaalipiirini kansanedustajille. Toistaiseksi yksi on ehtinyt vastaamaan: ”Olen kanssasi täysin samaa mieltä, kannatan tiedon avoimuutta. Terveisin, Mikael”. Ei taida mennä viesti Jutalle.

Amerikkalaiset ystäväni ovat monta kertaa harmitelleet kun ”Bush Administration” ei saanut mitään järkevää tehtyä. Suuri toivo on ollut, että ”Obama administration” korjaa virheet, mutta riittääkö kaksi presidenttikautta. Pitäisikö Suomessakin siirtyä siihen, että ylimmät virkamiehet vaihdettaisiin kun eduskuntakin vaihtuu? Tämä pitkäjänteinen virkamiestyö ei nyt oikein vakuuta. Nythän tuli juuri voimaan kansalaisten uusi vaikuttamismahdollisuus: joku voisi kerätä 50 000 nimeä uutta lakiesitystä varten.

Perustin Facebook-ryhmän ”Vapauttakaa maastotiedot”. Jos haluat antaa nimetöntä palautetta, niin kommentit tämän blogin alle jäävät vain minun tietooni. Ellei SUPO sitten kaiva niitä jostain

Pahoittelut

Loppuun on sitten hyvä laittaa pahoittelut. Monet hyvistä ystävistäni ovat virkamiehiä. Jotkut jopa valtionvarainministeriössä. Lähes kaikki tuntemani virkamiehet tekevät hyvää työtä, tehokkaasti ja asiantuntevasti. Nyt muutamat mädät omenat ovat pilaamassa koko satoa. Valitettavasti.

 

Valtiovarainministeriön lausunto MML:n aineistojen vapauttamisesta

Antti Poikola maalailee synkkiä ajatuksia valtionvarainministeriön budjettiosaston vallankäytöstä. Olisiko virkamies vallankäyttö siten tuota viidettä vai kuudetta valtiomahtia.

Kun kaivetaan byrokratiasta valtionvarainministeriön budjettiosaston lausunto ( VM/1865/00.00.05/2011) koskien Maanmittauslaitoksen ehdotuksesta maastotietojen vapauttamisesta, voi kukin tehdä omat johtopäätöksensä kuka vie ja kuka vikisee. Lyhyesti: VM ei puolla maastotietojen vapauttamista. Taitaa jäädä maksuasetus ministeri Koskisen pöydälle.

Minusta on aika selvää, että poliitikot (ja kansa) haluavat muuta. Tästä esimerkkinä ministeri Kiurun lausuma YLEn areenasta (suunnilleen ajassa 0:20:20).

Totuus on sitten aina tarua ihmeellisempää:

MML:n aineistojen maksuasetus

Maanmittauslaitoksen maastotietojen avaaminen edistyy byrokratian rattaissa. Käsitykseni mukaan asia etenee seuraavasti:

  • MML on tehnyt ehdotuksen Maa- ja metsätalousministeriölle koskien Maaanmittauslaitoksen maksuja vuodelle 2012 (PDF-tiedosto, 118 kt).
  • Maa- ja metsätalousministeriö todennäköisesti vie esityksen sellaisenaan (tai muutettuna) valtioneuvoston käsittelyyn.
  • Kun kyseessä on budjettiasia, niin asiaa käsittelee joko valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta tai talouspoliittinen ministerivaliokunta. Valiokunnilla on hieman erilaiset roolit:

”Raha-asiainvaliokunnan tehtävänä on ennakollinen finanssivalvonta. Valiokunnassa käsitellään valmistavasti asiat, joilla on huomattava taloudellinen merkitys tai joista muuten vaaditaan raha-asianvaliokunnan lausunto. Käsittelyn pohjana ovat ministeriöissä laaditut asiakohtaiset esittelylistat kuten valtioneuvoston yleisistunnossakin.”
”Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee kokonaistaloudellista kehitystä ja yleistä talouspolitiikkaa, julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivoja ja pääministerin määräämiä muita talouspoliittisia toimenpiteitä vaativia asioita.”

  • Valiokuntien käsittelyn jälkeen asia siirtynee valtioneuvoston yleisistuntoon.

Ehdotus sisältää myös taustamuistion. Muistiossa arvioidaan MML:n menettävän vuonna 2012 aikana 1,2 miljoonaa euroa aineistojen käyttöoikeusmaksuja. Tämä ehdotetaan katettavaksi budjettivaroista.

Maanmittauslaitoksen ehdotus maastotietojen avaamisesta

Maanmittauslaitoksen pääjohtaja kertoi Paikkatietomarkkinoiden avauksen jälkeen ehdotuksesta maastotietojen avaamisesta. Ehdotuksen tarkka sisältöä ei ole vielä saatavilla, mutta tässä lyhyt tilannekatsaus.

Mitä aineistoja avaaminen koskee?

Avaaminen koskee Maanmittauslaitoksen keräämiä ja ylläpitämiä maastotietoja. Jo aiemmin Maanmittauslaitos on avannut pienimittakaavaisia kartta- ja paikkatietoaineistoja, nimistötietokannan ja hallinnollisia raja-aineistoja. Nyt avattavia aineistoja ovat:

Seuraavia Maanmittauslaitoksen paikkatietoaineistoja ei tässä vaiheessa avata:

  • Painetut kartat
  • Merituvallisuuteen liittyviä LIVIn tietoja
  • Kiinteistötietoja, eikä kiinteistöraja-aineistoa

Mitä avaaminen tarkoittaa?

Maanmittauslaitos haluaa luopua tietoaineistojen käyttöoikeusmaksuista. Tietojen irroittamisesta peritään edelleen työkustannukset. Tosin itsepalveluna web-palvelusta ladattuna irroituskuluja ei peritä. Käytännössä tämä tarkoittanee karttalehtijakoon pilkottujen paikkatietoaineistojen lataamista FTP:llä tai verkkopalvelusta.

Maksuttomuuden lisäksi avaaminen tarkoittaa myös hyvin vapaita käyttöoikeuksia tietojen käyttön ja edelleen jakoon. Lähtökohtana on nykyiset ilmaisten aineistojen käyttöehdot. Nämä mahdollistavat aineistojen hyödyntämisen julkisessa hallinnossa, yksityisissä yrityksissä sekä yhteisöissä erittäin laajasti.

Koska?

Maanmittauslaitos on lähettänyt ehdotuksensa Maa- ja metsätalousministeriöön. MMM vienee ehdotuksen ensin valtioneuvoston rahavaliokunnan käsiteltäväksi ja sitten valtioneuvostoon päätettäväksi.

Tavoiteaikataulu on, että maastotiedot olisivat vapautettu toukokuussa 2012.

Mitä tämä merkitsee?

Tämä paikkatietoaineistojen avaus on suurin päätös, jonka olen oman GIS urani aikana nähnyt.

Iso-Britannian ja Hollanin tekemät päätökset paikkatietoaineistojensa avaamiseta ovat pikkulasten näpertelyä verrattuna Maanmittauslaitoksen ehdotukseen.

Tässä vaiheessa on hyvä muistaa Osmo A. Wiion periaate: yliarvioimme 2 seuraavaa vuotta ja aliarvioimme seuraukset 10 vuoden kuluessa.

Kaikesta huolimatta toukokuussa 2012 on mahdollista aloittaa uusi aikakausi paikkatietojen hyödyntämisessä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: