Category Archives: Yleistä
Ranskalaiset tekevät sen SLD:llä
Paikkatietojen siirtämiseen on lukuisia tiedostoformaatteja: sekä suljettuja että avoimia. Paikkatietojen visualisoinnin, kuvaustekniikan, siirtämistä ei juuri ole harrastettu. Esteinä on pidetty eri ohjelmistojen kovin erilaisia sovellusohjelmointikieliä sekä sisäistä logiikka.
Paikkatietoihin keskittyvä standardointiyhteisö, OGC, on kuitenkin jo useita vuosia sitten määritellyt paikkatietojen visualisointiin avoimen standardin. Style Layer Descriptor (SLD) on käytössä hyvin monessa paikkatieto-ohjelmistossa, mutta harvoin paikkatietoaineistojen toimituksen yhteydessä toimitetaan tätä tietoa. Olisi mielestäni toivottavaa, että tiedontuottajat myös tekisivät jonkinlaisen ”referenssi-implementaation” omiin tietoaineistoihinsa liittyen. Vähentäisi päällekkäistä työtä.
Ranskan valtion karttalaitos, IGN (the French National Mapping Agency), on määritellyt omien karttojensa ulkonäön SLD:n tiedostojen avulla. Esimerkkikuva Marseillen alueelta vakuuttaa:
IGN on ollut kovin haluton vapauttamaan omia tietoaineistojaan. Ehkä kotimainen Maanmittauslaitos voisi näyttää esimerkkiä ja julkaista maastokarttojen visualisoinnit SLD-tiedostoina.
Lisää esimerkkejä IGN SLD-kartoista.
ps. pahoittelen jos luulit ranskalaisten käyttäneen lysergihapon dietyyliamidia, se on pikemminkin sveitsiläisten työkalu 😉Formaattien sota – episodi V
Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen autuudesta monet ovat eri mieltä. Avoimien standardien ja avoimien rajapintojen käytostä ovat eri osapuolet yleensä hyvin yksimielisiä: näiden avulla voidaan tuottaa todellista yhteensopivuutta tietojärjestelmien ja jopa liiketoimintaprosessien kesken. Sähköisten asiointipalvelujen osalta avoimiin standardeihin ja rajapintoihin perustuvat ratkaisut ovat parhaita. Eivät välttämättä yksinkertaisimpia ja halvimpia toteuttaa, mutta elinkaarikustannusten vertailussa ylivoimaisia.
Täysin suljetut järjestelmät ovat joissakin tapauksissa olleet myös menestyneitä. Apple ekosysteemi lienee tästä tunnetuin: ”homma vaan toimii”.
Laserkeilausaineistojen (LIDAR) tallennuksessa ja toimitusmuotona on yleensä käytetty LAS-tiedostoja. Moniin avoimen ja suljetun lähdekoodin ohjelmistoihin on toteutettu LAS-tiedostojen luku- ja kirjoitusfunktiot, monet ohjelmistot (1, 2, 3) hyödyntävät libLAS-kirjastoa. LAS-tiedostot toteuttavat hyvin niiden suunnitellun käyttötarkoituksen: laserkeilausaineistojen tiedonsiirron eri tietojärjestelmien välillä. Ehkä suurin hankaluus on ollut tiedostojen koot: mutta pakkaamalla tiedoston on tuokin ongelma ollut helposti kierrettävissä.
Laserkeilausaineistojen tuottajat ja käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä. Nyt on aika totutella uuden (suljetun) tiedostoformaatin käyttöön: zLAS tulee ja ratkaisee ongelmasi.
Artikkelin otsikko on kylmästi varastettu Paul Ramsey:n blog-kirjoituksesta. Aiheesta kirjoittavat myös James Fee ja Martin Isenburg.
On tietysti aivan odotettua, että suljettujen tiedostoformaattien ja rajpintojen tuottaminen on hyvä keino puolustautua supistuvaa markkinaosuutta vastaan. Surullista on tietysti huomata, että edellinen yritys (1, 2, 3) ei johtanut kovin mairittelevaan lopputulokseen. Avoimet standardit ja rajapinnat ovat kovin tärkeitä puheissa, muttei ilmeisesti teoissa.
Suojelkoon korkeimmat voimat suomalaisia virkamiehiä, jotta minun verorahojani ei tuhlata Formaattien sotaan.
Aloita uusi vuosi vanhoilla peruskartoilla
Tuli sitten musta joulu. Ei ollut hiihtolatuja. Etelässä. Vesisateessa ulkoilu ei innostanut.
Onneksi Maanmittauslaitos antoi (taas) kivan joululahjan. Vanhat painetut peruskartat on nyt skannattu ja laitettu avoimesti kaikkien kansalaisten iloksi. Siinä vähän tekemistä joulun ajaksi.
Lopputuloksena syntyi omaan käyttöön tehtyjä PDF-tiedostoja Espoon alueelta. Näiden avulla on naapureiden ja muiden kylänmiesten helppo tarkastella miten Espoo on muuttunut ja rakentunut 1960-luvulta lähtien.
Jaettu ilo on tietysti paras ilo, joten voit käydä lataamassa pdf:t omaan käyttösi.
Tiedostoihin on tallennettu peruskarttoja eri vuosikymmeniltä. Lisäksi mukana on vuoden 2012 maastotietokannan tiestö ja rakennukset. Näin on helpompi etsiä tutut paikat peltojen ja metsien kohdalta.
Uutiskooste
Huomaan välittäväni erilaisia uutisia enemmän Twitterin ja muiden some-välineiden kautta kuin blogikirjoitusten avulla. Ehkä oma kynnykseni blogikirjoituksen tekemiseen on liiankin korkealla. Twitterin 140 merkkiä riittää monessa tapauksessa.
Päätin kuitenkin kerätä muutamia uutisia yhteen, lievien kommenttien kera:
- Avoin data on leviämässä kuntiin, mutta ihan tarkkaa ei vielä tiedetä miten tähän uusimpaan hypetykseen pitäisi suhtautua. Kuntaliiton suunnasta on voitu lukea kaksi erilaista mielipidettä aiheesta:
Julkisen tiedon vapautusliike – Elisa Kettunen
KUNNAN DATAN AVAAMINEN JA RAHOITUS: KUNTIEN PAIKKATIETOPALVELUSTA RATKAISUJA KUNNILLE, VALTIOLLE JA YRITYKSILLE (PDF) – Matti Holopainen - Suljetut paikkatietoformaatit ovat alalle varsinainen murheenkryyni. Tosin taitavien käsien toimesta ei suljetutkaan tiedostoformaatit ole kovin pitkään ongelma:
FileGDB format reverse-engineered – Even Rouault - Laserkeilausaineistoja voi käyttää myös historian tutkimiseen:
Finding Russian tanks in Polish forests – Rapidlasso - Liikennevirasto rekrytoi koko kehitystiimin kerralla – Lare Lekman & Markus Melander
Minulla oli ilo olla mukana! - Avoimen lähdekoodin liiketoimintamalleja tutkinut professori Matti Rossi (Aalto-yliopisto) palkittiin Millenium Distinction Award:lla.
Aalto-yliopiston uutinen
Millennium Distinction Awards presented to Finnish stem cell research and open source experts
FOSS4G 2013 – osa III
OpenLayers 3
OpenLayers on laajin ja useimmin käytetty JavasScript-kirjasto web-karttakäyttöliittymien toteutukseen. Versio 2 on jo useita vuosia vanha ja uusia ominaisuuksia on odotettu pitkään. Kirjaston kehittämisessä on myös havaittu tarpellisuus uudistaa perustaa sekä käyttää nykyaikaisia sovelluskehitysvälineitä.
SwissTopo (Sveitsin karttalaitos) on käyttänyt OpenLayers:in versiota 2 omissa web-järjestelmissään. Uuden version kehittäminen päätettiin kustantaa joukkorahoituksella. SwissTopo lupasi 100k USD projektiin, jos yhteisö saisi kerättyä 350k USD. Joukkorahoituksen avulla: summa kerättiin alle kuukaudessa. Projekti saatiin käynnistettyä heti vuoden 2013 alussa ja nyt rupeaa olemaan valmista. Arvioisin, että muutaman viikon, ehkä kuukauden kuluttua OL3 on valmis tuotannollisiin järjestelmiin.
Mitä muuta?
by Steven Feldman
FOSS4G on hyvin innovatiivinen tilaisuus. Suorat keskustelut eri projektien sovelluskehittäjien kanssa, käyttökokemusten vaihtaminen ja GeoBeers tuottavat aina uusia ideoita ja ajatuksia. Viikon aikana tapasin ilmeisesti kaikki suomalaiset osallistujat ainakin kerran.
FOSS4G-konferenssin antia voit tulla kuuntelemaan kahteen tilaisuuten tänä syksynä. Ensimmäinen on sovelluskehittäjien tapaaminen, devALPO (3.10. klo 13:00). Ilmoittaudu mukaan ja tule kuuntelemaan mielenkiitoisia puheenvuoroja.
Paikkatietomarkkinoiden virallisessa ohjelmassa ei ole (vielä) mainittu OSGeo Finland chapterin tapaamista. Semmoinen on kuitenkin tarkoitus järjestää tiistaina, 5.11. klo 16:00 – 17:00 luentotilassa XXX. Tuosta on hyvä jatkaa ProGIS:n linkkibileisiin.
Vuonna 2014 FOSS4G järjestetään Portlandissa. Vuosi 2015 ilmeisesti jossain muualla kuin Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Saksalaiset kertoivat, että hakevat vuoden 2016 järjestelyvastuuta.
Linkkejä
Tässä muutamia linkkejä FOSS4G:n materiaaleihin ja muihin blogeihin:
FOSS4G 2013 – osa I
Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen vuosittainen konferenssi (FOSS4G=Free Open Source Software for Geospatial) järjestettiin Nottinghamissa viime viikolla. Paikalla oli järjestelijöiden mukaan 886 osallistujaa, suomalaisia laskin olleen paikalla 14 kpl. Järjestelyt sujuivat mainiosti, sää nyt oli konferenssin alussa tyypillistä saarivaltakuntaa – kylmää, tuulista ja sateista.
Kirjailen nyt muutamia satunnaisia huomioita konferenssista. Paremman kuvan annista voi saada devALPO tilaisuudesta lokakuun alussa ja OSGeo Finland tapaamisessa marraskuun alussa.
FOSS4G-konferenssin tarkoituksena on että eri ohjelmistoprojektien kehittäjät sekä käyttäjät tapaavat. Konferenssiin kuuluu oleellisena osana lyhyet käyttökoulutukset eri ohjelmistoista. Tänä vuonna itse osallistuin PostGIS 3D, pgRouting, QGIS sekä ZOO aiheisiin koulutuksiin. Muutaman tunnin koulutuksessa saa hyvän kuvan ohjelmistosta: sekä mahdollisuuksista että puutteista.
OSGeo Live
OSGeo Live -tuotteesta julkaistiin versio 7.0. Tuotteeseen kootaan kaikki merkittävimmät avoimen lähdekoodin paikkatieto-sovellukset. FOSS4G-konfereisssa on jaossa aina uusin versio DVD-levyllä (ennen CD-levyllä). Käyttö on äärimmäisen helppoa: laitat DVD:n levyasemaan ja boottaat koneen. OSGeo Live on siis virtuaalikone, nykyään Xubuntu linux-johdainnainen. OSGeo Liven avulla on helppo testata eri ohjelmistojen ominaisuuksia. Testauksen jälkeen voi sitten tehdä tarvittavat asennukset omaan tuotantoympäristöön. Windows-käyttäjille Xubuntu voi olla uusi tuttavuus, mutta käyttö on helppoa. OSGeo:n voi myös ladata ilmaiseksi ja kirjoittaa oman DVD:n tai siirtää tiedostot USB-tikulle.
QGIS 2.0
Ehkä suurimman huomion FOSS4G:ssä sai QGIS 2.0 -ohjelmiston julkistus. Aikaisemmin ohjelmisto tunnettiin Quantum GIS -nimellä, mutta ilmeisesti Quantum oli liian vaikea nimi lausuttavaksi. Suomalaisille käyttäjille merkittävin uudistus on suomenkielinen käyttöliittymä. Nyt suomennos on täydellisempi (melkein 100% käännetty) ja laadullisesti parempi. Seuraavaksi suomennoksessa keskitytään uudistetun web-sivuston kääntämiseen sekä ohjeiden ja koulutusmateriaalin kääntämiseen. Lue lyhyet ohjeet OSGeo:n wiki-sivustolta.
QGIS muista uusista teknisistä ominaisuuksista on jo kirjailtu monen bloggaajan taholta, tässä muutamia linkkejä:
- The all new shiny QGIS 2.0 has arrived
- QGIS 2.0 Released
- New forms related features coming in QGIS 2.0
- QGIS 2 Annotations
- QuantumGIS 2.0 – tulossa
QGIS 2.0 myöhästyi alkuperäisestä aikataulusta. Sovelluskehittäjien moraali ei antanut periksi laittaa käyttöön keskeneräistä tuotetta, jossa oli merkittäviä virheitä. Juuri ennen FOSS4G konferenssia pidetty sovelluskehittäjien tapaaminen, 10th QGIS Developer Meeting, viimeisteli nyt julkistetun version. Virheitä varmasti jäi ja seuraava versio (2.1) on jo työn alla. Ohjelmistosta löytämäsi virheet voit raportoida suoraan QGIS:n kehittäjille tai sähköpostilla tuki (at) gispo.fi.
QuantumGIS 2.0 – tulossa
QuantumGIS 2.0 versiota on odoteltu jo muutama kuukausi. Sovelluskehittäjät ovat halunneet laadun korkeana ja ohjelmistoa ei ole haluttu vielä virallisesti julkaista.
Kuka tahansa voi kuitenkin ladata kehitysversion jo nyt kokeiltavaksi. Hämäyksen vuoksi 😉 kehitysversio on numeroltaa 1.9 ja varsinainen versio tulee sitten olemaan numeroltaa 2.0. Pidempään tietotekniikan kanssa tekemisessä olleet tietävät, että mitään 0.x tai 1.x versioitua ohjelmistoa ei pitäisi käyttää vakavaan tuotannolliseen toimintaan. Tästä syystä monet kaupalliset ohjelmistot ovat luopuneet versionumeroinnista (vrt. Windows 95).
QuantumGIS on siis saavuttamassa riittävän maturiteettitason jopa pessimistien keskuudessa (tai siis realistien kuten he itseään useasti kutsuvat).
Uusi versio sisältää monia uusia ominaisuuksia, mutta tässä artikkelissa esittelen vain pari uutuutta.
Blend it !
Useasti paikkatietoja visualisoitaessa on halu esittää kahta aineistoa päällekkäin. Ohessa on HRI:stä poimitut liikennemeluvyöhykkeet Espoosta:
Hieman paremmaksi tuon kartan saa, kun laitamme taustalle Maanmittauslaitoksen rasterikartan. Perinteinen tapa on asettaa meluvyöhyke-tasolle läpinäkyvyyttä (transparency):
Kuten huomaat, eri vyöhykkeiden värit haalistuvat merkittävästi. Myös taustalla olevan kartan värit muuttuvat ikävästi. Jos muutos ei sinua haittaa, niin voit olla tyytyväinen nykyiseen paikkatieto-ohjelmaasi. Voit lopettaa lukemisen tähän ja siirtyä keräämään rahoja seuraavaan ylläpitolaskuun.
Blending (suomennoksessa ehkä: sekoitus) on toimenpide, jolla kartasta saa paremman. Ennen blending toteuttamiseksi paikkatietoaineistot olisi pitänyt siirtää johonkin kuvankäsittely-ohjelmistoon (esimerkiksi GIMP:iin tms.). Nyt blendaus onnistuu suoraan QGIS:ssä:
Läpinäkyvyyttä on käytetty usein vinovalovarjosteiden käytössä erilaisissa visualisoinneissa. Seuraavat esimerkit näyttävät eron läpinäkyvyyden ja blendauksen välillä:
Luonnollisesti blendausta voi käyttää usealle tasolle, seuraavassa on lisätty liikennemeluvyöhykkeet vinovalovarjosteen ja rasteritaustakartan päälle:
Suomennos
QGIS:n käyttöliittymä on ollut suomenkielinen jo useamman version ajan. Tosin laatu on ollut sellainen, että käytettävyys on kärsinyt suunnattomasti. Lisäksi käännöksen kattavuus on jäänyt pahasti jälkeen.
Nyt käännös on saanut uutta virtaa, olemme menneet heittämällä ohi ruotsinkielisen käännöksen:
Kari Salovaara on tehnyt suurimman osa työstä, vielä puolitoista prosenttia puuttuisi. Kari kaipaa apuja oikolukuun, lisäksi muutamissa termeissä on vielä parantamisen varaa. Jos (ja kun) löydät jotain korjailtavaa, niin laita sähköpostia Karille (kari.salovaara <tähän_miuku_mauku> pp1.inet.fi).
Eikä tässä vielä kaikki…
Lukuisat uudet ominaisuudet jäävät vielä toistaiseksi kertomatta. Mutta palaan asiaan sitten myöhemmin syksyllä.
Käyttöliittymän suomennoksen lisäksi olemme järjestämässä myös käännöstalkoita koskien koulutusmateriaalin kääntämisestä. Tarkoituksena on kokoontua ensimmäistä kertaa lauantaina 7.9. Espoossa suunnittelemaan ja kääntäämän koulutusmateriaalia. Kaikki ovat tervetulleita mukaan!
SOTM Baltics – osa III
Lauantai-ilta kului rattoisasti Tarton yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa.
Virolaisten järjestäjien pettymykseksi heidän oluensa ei menestynyt makutestissä. Lohdutuksena voisi todeta, että kaikki olivat hyvä ja mitään ei jäänyt juomatta.
Wikimaps workshop – Susanna Ånäs: Susanna piti workshopin liittyen historiallisten karttojen tuottamiseen osaksi Wikimedia-palveluun. Tarton workshop oli ensimmäinen osa, seuraavaksi Susanna jatkoi matkaansa Hong Kongiin projektin 2. vaiheeseen.
Muistiinpanoja workshopin tuloksista Etherpadissä: http://okfnpad.org/9XSlngFVss.
Toimin workshopin aikana kuvaajana, joten oma antini oli hiukan laiha. Mutta lyhyt johdatus aiheeseen:
- Historiallisia karttoja avataan vapaaseen käyttöön ympäri maailmaa. Yleensä skannattuina rasteritiedostoina
- Kartat pitäisi georeferoida. Vanhimpien karttojen absoluuttinen sijaintitarkkuus ei välttämättä ole kovin hyvä, mutta olisi hyvä saada aikaan edes jonkinlainen karkea tietoa, mitä maantieteellistä aluetta kartta kuvaa (bounding box).
- Vanhoista kartoista voitaisiin sitten digitoida erilaisia paikkatietoja, ainakin seuraavat usecaset tulee mieleen:
- Historiallinen paikannimistö
- 1700-luvun tieverkosto Euroopassa: kävely, ratsastut, postivaunut
Kahvia ja pullaa
Navit – Open Source Navigation using OpenStreetMap – Manuel Hohmann: Navit on avoimen lähdekoodin offline navigointiohjelmisto.
OSM and CityGuide. Quality Assurance for Navigation Software – Kirill Bondarenko: Cityguide on erityisesti venäläisille markkinoille suunniteltu navigointiohjelmisto: suljettua lähdekoodia, mutta avointa OpenStreetMap-aineistoa. OpenStreetMap-aineistoa tarkistetaan automaattisilla prosesseilla, erityisesti reitityksen tarvittavan graafin eheys, osoitehaut sekä monikulmioiden sulkeutuvuus (erityisesti rantaviivat).
Automaattisten testien tulokset löytyvät http://peirce.zkir.ru/. Etelä-Suomen osalta tarkempi raportti antaa hyvän pohjan OSM aineiston korjailuun, myös aktiivisimmat kartoittajat on listattu.
Overview map for routing. Generalization of the routing map – Kirill Bondarenko: Eurooppalaisten valtateiden käyttäminen on hankalaa, koska eri maissa on luokiteltu Exx -tiet hieman erilaisesti. Venäläiset ovat kehittäneet työkaluja, joilla voidan muodostaa yleistetty valtateiden verkosto, samalla myös löytyy väärin tagitetut tiet (esimerkiksi liikenneympyröistä puuttuu Eurooppatien merkintä).
Map Rendering using OpenGL ES 2.0 – Evgen Bodunov: Evgenin työn tavoitteena oli tuottaa 1) pienemmät karttatiedostot offline mobiilikäyttöön, 2) visualisointia varten tuki MapCSS ja 3) GPUn käyttö karttojen renderöintiin (päätavoite). Vektoriaineistojen renderöinti oli todella nopea demossa, lisätietoja.
Lounas: maittavasti meni. Pääsin toteamaan, että Evgenin viritys on todella nopea. Tosin aineiston yleistäminen on joissakin tapauksessa ehkä turhankin rajua. Asennettiin myös CityGuide käyttööni, tästä varmaan pitää kirjailla juttu erikseen joskus.
Lightning Talks: 10 minuutin pikaesityksiä erilaisista aiheista:
- OpenSurveyor: Jatkoa edellisen päivän esitykseen, NanoLogger älypuhelimeen.
- Ajapaik: historiallisten kuvien geotagging joukkoistamalla. Koodi löytyy githubista,luonnollisesti.
- Country/town border: Ikuisuusaihe, esimerkkinä Ranska: kuuluvatko merentakaiset alueet Ranskaan vai pitäisikö erottaa omiksia alueiksi? Minkälaisiksi alueiksi: maa?
- OSM for Navigation: Skobbler perustettu 2008, hyödyntää OSM, voitollinen Q1/2011 lähtien. Joten OpenStreetMap:lla voi tehdä liikevoittoa. Keräävät käyttäjiltä ajoaikatietoja, joita hyödynnetään parantamaan tietoaineistoja.
- Digital Walking Papers: ajatuksena, että älypuhelimella voisi piirtää satellittiikuvien tai karttakuvien päälle.
- OSM Import Validator: SviMik on tehnyt lukuisia työkaluja OSM-importtien (ulkopuolisten tietoaineistojen lataamiseen) käsittelyyn ja validointiin.
Nyt seuraa laivamatkailua: ensin Tartossa ja sitten Suomenlahdella.
SOTM Baltics – osa I
SOTM Baltics järjestetään (-tiin) 3.-4.8.2013 Viron Tartossa. State Of The Map -tapahtumat keräävät OpenStreetMapin kehittäjät, kartoittajat ja käyttäjät yhteen. SOTM Baltics järjestetiin nyt ensimmäistä kertaa, paikalla oli noin 50 henkilöä pääosin Virosta, Venäjältä sekä muista Baltian maista.
Matkustin paikan päälle jo perjantaina. Pre-conference tapaaminen vietettiin iloisissa merkeissä paikallisessa ruutikellarissa (Püssirohukelder). Paikkaa voi suositella oluen ystäville.
Varsinainen konferenssiohjelma alkoi sivistysmaiden tapaan lauantaina vasta klo 12. Tapahtuma järjestettiin Tarton yliopiston päärakennuksessa.
Henk Hoff ja Jaak Lainaste avasivat SOTM Balticsin. Jaakin mukaan OpenStreetMap on valmis Baltian maissa.
Welcome to the University – Alexander N: Esityksen pitäjän sukunimi lipsahti ohi, joten jäi arvoitukseksi. Mielenkiintoista, että Maantieteen laitoksen henkilöstöstä ei ollut löytänyt avauksen pitäjää, ehkä OSM on liian anarkistinen kansanliike. Tarton väestöstä 20% on opiskelijoita. Tarton yliopisto kuuluu myös 3% parhaimmista yliopistoista.
A word from OSM Foundation – Dermot McNally: OpenStreetMap (siis me) voitti ” Geospatial Content Organisation of the year 2012″ -palkinnon, lisätietoja OSM Foundation blogista.
OpenStreetMap address base: ready for prime time? – Maxim Dubinin: Maxim oli tehnyt erilaisia kokeiluja ja analyysejä OpenStreetMap-aineiston osoitteistosta Venäjällä. Olivat etsineet poliisien osoitteita 112.ru-palvelsta ja geokoodaanneet: 41k osoitetta Moskovassa, joista 65% osui rakennukseen ja 33% tielle. Äänestyspaikkoja oli noin 3500 kpl, joista lievän jälkiprosessoinnin jälkeen 97% osui rakennukseen. Venäjällä on noin 5000 orpokotia: alueelliset vaihtelut olivat suuria. Isot kaupungit (Moskova, Pietari) ovat hyvin kartoitettuja alueita, mutta muualla vaihtelu on hyvin suurta. Maxim oli myös tehnyt kevyen vertailun kaupalliseen geokoodaus-palveluun (Yandex): molemmat olivat yhtä huonoja (tai hyviä) riippuen alueesta. OSM osoitteiden parantaminen edellyttää lisää kartoitusta, mutta myös posiitivisen palautteen antamista kartoittajille geokoodauksen hyödyntämisestä.
Gone Shopping: detailed retail mapping – Jerry Clough: Jerryä oli ruvennut häiritsemään kaikenlaiset Internet luettelot (YACID=Yet Another Crap Internet Directory): Nottinghamissa 6 vuotta sitten lopetettu pubi, jonka rakennus oli purettu 4 vuotta sitten, löytyy edelleen lukuisista luettelopalveluista. Nottingham on Iso-Britannian 8. suurin vähittäiskauppa-alue, joten Jerry päätti tehdä asialle jotain.
Yksi käytetyistä lähtöaineistoista oli luettelo hygieeniapasseista (Food Hygiene Rating): vapaa paikallinen aineisto. Kattaa 50-60% kaikista vähittäiskaupoista. Täydentävä kartoitus ilmavalokuvilta ja kuvaamalla paikan päällä kauppojen sekä kahviloidan tiedot. Kauppakeskusten kartoittaminen on hankalaa: valokuvaaminen kielletty, useita tasoja, sisätilojen kartoitus.
Open 2.5D maps: concepts and rendering pipeline – Vladimir Elistratov: Perustietoa OSM aineiston visualisoinnista 3D malleiksi. Mainittuja Open Source -ohjelmistoja: POV-Ray ja Blender. Myös F4-kartat mukana esityksessä:
World Cleanup and World Waste Map – Kadi Kenk: Virossa oli noin viisi vuotta sitten hyvin roskaista. Let’s Do It! -projekti keräsi 600 vapaaehtoista siivoamaan maan. 300 roskien kartoittajaa yhden viikonlopun aikana. Yli 500 yhteistyökumppania, 0 euron budjetti. Kampanjaan ilmoittautui yli 40k ihmistä. Video valoittaa enemmän asiaa:
Kampanja jatkuu nyt hieman erilaisena: http://www.letsdoitworld.org/.
Seuraavaksi siirrymme lounaalle. Raportointi jatkuu ellei lounas venähdy pitkäksi 😉
Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa II
Sivuhuomautus: joku asetus WordPressissä leikkaa pitkät blogikirjoitukset, pitää muistaa tehdä useampi osa.
Yhteiskuntaa tutkimassa
Holistinen malli organisaation paikkatietokypsyyden arviointiin – Jaana Mäkelä (Maankäyttötieteiden laitos, Aalto-yliopisto):Kypsässä organisaatiossa paikkatiedot ja paikkatietosovellukset on integroitu osaksi varsinaista toimivaa, ei mikään erikoinen juttu. Hyvin harva organisaation tällä tasolla. Tai minun mielestäni kaikkein korkeimmalle tasolle ei koskaan pääse: jos todella ymmärrät paikkatietojen hyödyntämisen mahdollisuudet, tiedät että teillä on aina tehdä asioita nopeammin, tehokkaammin ja paremmin.
Kansainväliset paikkatietojen kypysyysmallit ovat hyviä lähtökohtia, mutta tarvittiin myös kansalliset erityispiirteet huomioonottava kypsyysmalli. Yhdysvaltalaisissa kypsyysmalleissa korostetaan erillisen GIS-yksikön osaamista. Hyvin (perus-)koulutetut suomalaiset pystyvät omaksumaan paikkatiedon hyödyntämisen perusperiaatteet suhteellisen lyhyellä opastuksella.
Holistinen malli ottaa huomion teknisen infrastruktuurin, organisaatiokulttuuurin ja inhimmilliset tekijät. Systeemiälykäs toiminta.
Reitti- ja sijaintiallokaatio-ongelmien ratkaiseminen geoinformatiikan menetelmin: esimerkkeinä maastoinventointireitit ja sairaalapalvelut – Harri Antikainen (Maantieteen laitos, Oulun yliopisto): Alkuun Harri on tutkinut reitinoptimointia maastossa: parannettu perus kustannuspinta-analyysiä. Metla ja Metsäkeskus ovat soveltaneet maastoinventointireittien suunnittelussa. Mielenkiintoisia teemakarttoja terveydenhuollon saavutettavuudesta. Tosin ei paljon lämmitä, jos pääsee 30 minuutissa sairaalaan, mutta pitää jonottaa 4 tuntia lääkärin vastaanotolle. Sitä on arkipäivä eteläisessä Suomessa.
Valmisteilla hankkeita liikuntapaikkojen ja kirjastopalveluiden saavutettavuudesta sekä kouluverkon optimoinnista.
Kovan ja pehmeän paikkatiedon leikkauskohdassa: PehmoGIS -tutkimusta yhdyskuntarakenteen ja kokemusten välisistä suhteista – Anna Broberg (Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä, Aalto-yliopisto): PehmoGIS pitkän tutkimuksen tuloksena, nyt käytössä koti- ja ulkomailla. Suomi on hyvä maa suomalaisille, Espoo hyvä kaupunki espoolaisille, Hipsterit tykkäävät Kalliosta ja maalaiset rakastavat maaseutua. Nyky-yhteiskunnassa ei ole enää yhtä muottia johon hyvä asuminen voitaisiin luokitella.
Ja seuraa maailman ensi-ilta: Maptionnaire on tee-se-itse pehmoGIS -sovellus, Aalto yliopistosta syntynee Mapita Oy:n ensimmäinen tuote.
Toiminnallisen monikeskuksisuuden analysointi työssäkäyntitietojen perusteella. Multiskalaarinen tarkastelu eteläisen Suomen kaupunkiseuduilla – Antti Vasanen (Maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto): Antin väitöstilaisuus 7.6.2013 Suomen Turussa. Vielä Antin pitää kehittää muutama suomenkielinen termi, pari viikkoa aikaa. Keskusten Connectivity-arvo (kytkeytyneisyys?) on määritetty lineaarisella regressioanalyysillä.
Nyt siirrymme verkoistumaan ja tutustumaan postereihin! Raportointi saattaa jatkua huomenna…
Paikkatieto 