Huomioita kansallisesta paikkatietostrategiasta
Inspire-direktiivin toimeenpanon vauhdittajana toimi Inspire-verkosto vuosina 2009-2013. Viime vuoden kesäkuussa Inspire-verkoston tilalle luotiin Paikkatietoverkosto. Paikkatietoverkosto on laaja-alainen kansallinen yhteistyöverkosto, joka tukee kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin Suomessa.
Verkoston suurimpina haasteena on ollut puutteelliset resurssit. Toisin sanoen työtä on tehty pääsääntöisesti vapaaehtoisesti ja omien toimien ohella. Kovin suuriin ihmetekoihin ei siis ole pyritty. Yksi verkoston kärkihankkeista on ollut kansallisen paikkatietostrategian uudistaminen. Itse en ole tuohon uudistamiseen osallistunut ja ehdinkin tutustua aiheeseen vasta kevään työpajassa.
Erityisesti kaksi toimenpidettä tuntuivat minusta hyviltä:
Toimenpide 3: Tehostetaan yhteisöllisten menetelmien käyttöä paikkatiedon keruussa ja ylläpidossa
Toimenpide 10: Käytetään avoimen lähdekoodin periaatteita paikkatietoalan järjestelmäkehitysprojekteissa
Ensin mainitun toimenpiteen osalta toivoisin suomalaisten tiedontuottajien ottavan huomioon OpenStreetMap -tietoaineiston yhtenä merkittävimmistä yhteisöllisesti kerätyistä paikkatietoaineistoista. Passiivisesti kerättyjen tietoaineistojen osalta OpenCellID -tietoaineisto sisältää mielenkiintoisia mahdollisuuksia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.
Avoimen lähdekoodin osalta uudistetussa strategiassa laajennetaan avoimen lähdekoodin periaatteiden käyttö myös suljettuihin järjestelmiin. Tällä tarkoitettaneen sitä, että myös suljettujen ohjelmistojen päälle tehtävät räätälöinnit ja lisäosat tulisi kehittää avoimen lähdekoodin lisenssien mukaisesti. Tärkeimpänä ajatuksena lienee se, että kerran julkisin varoin kehitettyä komponenttia ei tarvitsisi hankkia erikseen. Samoin myös julkisin verorahoin kehitetyt ohjelmistot olisivat yritysten ja kansalaisten hyödynnettävissä omassa toiminnassaan.
Jos avoimen lähdekoodin periaatteet ovat sinulle uusia tai tuntemattomia, niin ALPO-seminaari (ti 27.5.2014) on loistava paikka tutustua aiheeseen. ALPO-seminaarissa kuulet COSS ry:n puheenvuorossa perusperiaateet sekä käytännön esimerkkejä kuinka avoimen lähdekoodin periaatteita on hyödynnetty erilaisissa hankkeissa. Tärkeimpänä antina on varmasti verkottoituminen suomalaisiin avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen kehittäjiin ja hyödyntäjiin.
Jos olet aivan liian kiireinen osallistumaan ALPO-seminaaarin, suosittelen Paul Ramsey:n ”Being an Open Source Citizen” -esityksen katselemista: 20 minuutin aikana saat nopean johdatuksen aiheeseen:
Posted on 05.05.2014, in Avoin lähdekoodi, Tapahtumat and tagged ALPO, avoin data, avoin lähdekoodi, open source, OpenStreetMap, OSGeo. Bookmark the permalink. 2 kommenttia.
Paikkatieto 
”Avoimen lähdekoodin periaatteet” ei välttämättä sano vielä yhtään mitään tuotetun koodin lisensoinnista. Se tarkoittaa sitä, että lähdekoodi on jollain lailla avointa – vaikkapa vain tietyssä organisaatiossa tai kehittäjäporukassa. Tämänkin takia itse pyrin käyttämään termiä vapaa lähdekoodi. Suomen kielessä termillä ”vapaa” ei ole edes sitä ”ilmaisen” merkitystä, joka tekee termin ”free” käytöstä englanninkielessä hankalan.
Niin, semantiikalla on väliä. Avoin lähdekoodi on mielestäni eri asia kuin Vapaa lähdekoodi. Avoin lähdekoodi lähtee Open Source Iniative:n määrittelyistä ja Vapaa lähdekoodi taas Free Software Foundationin määrittelyistä. Ero on pieni, mutta merkittävä.
Eroa on luonnehdittu seuraavasti: ”Open source is a development methodology; free software is a social movement ”. Veikkaan että siten on tuossa paikkatietostrategiassa tarkoituksella valittu sana Avoin lähdekoodi (Open Source). Tai sitten tätä pohdintaa ei ole tehty ollenkaan 😉