Category Archives: Avoin lähdekoodi
Drooneilla kartoitusta
Drooneja hankitaan nyt kovin kiivaasti ja jossain vaiheessa niistä lienee myös oikeasti hyötyä. Itse pääsin rakentelemaan drooneja jo FOSS4G:ssä Soulissa vuonna 2015 (mihin tämä aika oikein menee). Vaikka paikalla oli ankara sotilaallinen valvonta, niin drooni jäi maahan. Kolmessa vuodessa markkinat ovat kehittyneet siten, että ihan kelvolliseen lopputulokseen pääsee kuluttajatason laitteilla: käytettynä 500+ euroa ja uutena hankitut 1500+ euroa.
Mutta drooni itsessään ei riitä, vaan otetut kuvat pitää saada jotenkin lähtömateriaaliksi kartoista varten. Tähän on jo muutaman vuoden ollut kehitteillä avoimen lähdekoodin ratkaisu – OpenDroneMap. Otin viikonloppuharrastukseksi kokeilla olisiko ohjelmistosta mihinkään ja hämmästyin melkoisesti!
Kuvaukset
En nyt erityisesti saanut lupaa hankkia omaa droonia, joten piti rimpauttaa kaverille. Dimensiumin pojat lupasivat auttaa, kun heillä sattuu oleman tuollainen kuluttajille tarkoitettu drooni hyllyssä. Ja osaamista riittävästi (ehkä jopa liikaakiin tämmöiseen harrasteluun).
Kuvaaja valmiina ohjeistamaan droonia suorittamaan tehtävää
Sitten vaan suunniteltiin kuvausalue kännykällä, laitettiin kännykkä ohjaimeen kiinni ja suoritettiin kuvaus: 10 min ja 187 kuvaa oli valmiina muistikortilla. Noh, ei se nyt ihan noin helposti mennyt 😉
Drone Mapping – Command and Control Dashboard
Kuvia otettiin noin 80% peitolla, joten oletuksena tietysti oli, että tuloksena voisi tulla jonkinlainen ortokuva.
Otetut kuvat ja niiden GPS tietoja
Kuvien prosessointi
Joskus olen ortoilmakuvia pyöritellyt, joten teoriassa ainakin minun pitäisi tietää kuinka edetään. Aluksi on tietysti hyvä asentaa ohjelmisto, siihen saa joskus kulumaan aikaa ja kahvia. Valitsin helpon tien ja otin alustaksi Ubuntun Amazonin pilvessä: Windowsin kanssa olisi varmaan saanut tuhrattua kahvia enemmän. Yllättäen ohjelmisto (WebODM) asentui ilman ongelmia (alle 20 min) ja nyt jäi tehtäväksi vain ladata kuvat palveluun. En jaksanut ruveta miettimään mitään suurempia parametrejä tai kuvien orientointia yms. Eiku kuvat sisään ja kone pyörimään.
Ja hieman reilun 2 tunnin prosessoinnin jälkeen minulla oli valmis ortoilmakuva käytettävissä.
Ortokuva tarkasteltuna OpenStreetMap:n kanssa
Ortokuvan lisäksi WebODM tuotti myös pistepilven ja sitä voi suoraan tarkastella web-käyttöliittymässä.
Droonin kuvista muodostettu pistepilvi
Kivat web-käyttöliittymät ovat tietysti mukavia demoja, mutta aineistot pitää tietysti saada jatkokäsittelyä varten. Valikoima eri tiedostoformaateista lienee riittävä:
Aineistojen lataus jatkokäsittelyä varten.
Kaikki aineistot vievät tilaa noin 2 Gt, joten en nyt niitä erityisesti laita yleiseen jakeluun. Ortokuvasta (104 Mt) voi olla enemmän kiinnostusta. Aukeaa ihan kivasti QGIS:ssä.
Jos unohdin mainita, niin WebODM ja muut OpenDroneMap-ohjelmistoperheeseen kuuluvat ohjelmistot ovat avointa lähdekoodia. Niiden käyttö on vapaata ja monessa tapauksessa hyvin edullista. Mikä on sinun syysi käyttää kaupallisia, suljettuja ohjelmistoa droonien kuvamateriaalien prosessointiin?
Rahoille vastinetta
Useissa kehittämishankkeissa, joskus myös IT-hankkeissa, lasketaan tarkasti ROI (Return-On-Investment) tai kustannussäästöanalyyseja. Sinänsä laskelmien teko ei ole vaikeaa: lasketaan kustannukset yhteen ja verrataan sitä saatuun hyötyyn. Ongelmaksi vain tulee, että nopealla harjoittelulla ei laskelmista tule positiivisia. Nopeassa laskelmassa otetaan tietysti huomioon vain välittömät kustannukset ja hyödyt. Yleensä laskelmien teko alkaa siitä, että kysytään paljonko tuon tuoton tai suhteen pitäisi olla. Kun tiedetään mitä halutaan tulokseksi, voidaan helposti aliarvioida välillisiä kustannuksia ja yliarvioida välillisiä hyötyjä. ”Asiakas kokemuksen parantuminen” ja ”Palvelujen laatu” ovat helppoja mittareita, joilla voi perustella lähes tulkoon minkä tahansa kehittämishankkeen.
Päädyin tuohon pohdiskeluun kun luin professori Art Lembon blogikirjoituksen Big Data analyysien suorittamisesta erilaisissa paikkatietojärjestelmissä. Professori Lembo päätyi siihen, että PostGIS on nopein (ja edullisin) tapa suorittaa paikkatietojen suurteholaskentoja:
Source: Art Lembo / https://artlembo.com
Eri ohjelmistojen tehokkuusvertailuja ei yleensä hirveästi nähdä julkisuudessa. Niitä kyllä tehdään, mutta tuloksia ei julkaista. Tämän estää tehokkaasti erityisesti (ja vain) suljettujen ohjelmistojen lisenssointiehdot.
Tehokkuustestistä ilmenee hyvin, että ESRIn ArcGIS Server Big Data GeoAnalytics with Big Data File Share (AGSBDGADBDFS ?) on lähes yhtä nopea kuin PostGIS. Manifoldia en tiedä kenenkään käyttävän Suomessa, mutta se ei tietysti tarkoita mitään.
Mielenkiintoiseksi vertailun voi johtaa kun ruvetaan vertailemaan kustannuksia. PostGISn lisenssikustannukset ovat 0 euroa. Manifoldin hinta lienee 595 USD. ESRIn hinnasto ei ole julkinen, mutta arvioin on että tuon käytetyn ohjelmistopaketin hinta on Suomessa noin 90 000 EUR (+ALV). Hinta koostuu lisensseistä (68 875,55 EUR) ja ensimmäisen vuoden ”vapaaehtoisesta” tuki- ja ylläpitomaksusta (20 349,60 EUR).
Ei me voida mitään avointa lähdekoodia ottaa käyttöön, kun me ei osata
Kommentti on aivan perusteltu. Mutta kuopasta pois pääseminen pitää aloittaa siitä, että lopettaa kaivamisen. Mitä nyt sitten maksaisi PostGIS:n käyttöönotto Big Data analyysiä varten? Lähdetään siitä, että organisaatiossa on muutamia paikkatietoalan ammattilaisia, jotka haluavat oppia uutta. Päädyin seuraavaan karkeaan kustannuslaskelmaan:
FOSS4G käyttöönoton kustannukset (ilman ALVia, vapaasti tilattavissa info@gispo.fi)
Laskelmaa voi vapaasti kritisoida (”ei kyllä mene kuin 2 tuntia PostGISn asentamiseen”), mutta antaa edes jonkinlaisen kustannusarvion avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttöönotosta. Luonnollisesti osaamisen voi hankkia ilmaiseksi netistä itseopiskeluna, konsultointipalvelut voi tehdä itse ja tukipalvelut eivät ole pakollisia (tosin moni on pitänyt hyödyllisenä).
Tänään on QGIS3 päivä!
Pitkään ja hartaasti kehitetty sekä odotettu QGIS3 julkaistaan tänään. Julkaisu on nyt ehkä väärä sana: klo 12 (UTC) alkaa ohjelmiston paketointi eri käyttöalustoille. Joten hengitystä ei kannata pidättää iltapäivällä. Mutta viikonlopun aikana varmaan asennuspaketit ovat valmiina ja voit ottaa uuden version käyttöön.
Mitä uutta?
Tärkein QGIS3:sen uudistus on konepellin alla: Qt5 ja Python3. Käyttäjien ei kannata näistä murehtia. Devaajille tärkeitä asioita, jotka mahdollistavat uusien toiminnallisuuksien kehittämisen.
Uusia ominaisuuksia on listattu muutamissa blogeissa ja videoissa:
- Anita Graser: Resources for QGIS3
- Kurt Menke: My Favorite Features of QGIS 3.0…To Date
Uudistettu suomenkielinen käännös!
Monista syistä johtuen version 2.18 suomenkielinen käännös jäi jälkeen. Tämän vuoden aikana on suomalaiset vapaaehtoiset urakoineet, kiitos kaikille osallistuneille! Ihan kaikkea ei ehditty kääntämään, alle 8000 termin kuitenkin päästiin.
Lähtökohtaisesti englanninkielisiä termejä ei pitäisi peruskäyttäjälle heti ilmestyä käyttöliittymään. Mutta jos sellaiseen törmäät, niin voit antaa meille palautteen (Löysitkö QGIS 3.0 suomennoksesta virheen?). Päivitämme käännökset ja ne tulevat sitten kaikkien saataville seuraavissa versioissa.
Voit osallistua itse QGIS:n suomennokseen, ainakin seuraavilla tavoilla:
- Liity ja osallistu keskusteluun OSGeo Finlandin sähköpostilistalla
- Osallistu QGIS:n suomentajien etätapaamiseen ti 6.3. klo 15 alkaen
QGIS:n suomennos on juuri niin hyvä kuin sinä haluat sen olevan!
Tarkkoja satelliittikuvia käyttöön
Suomen ympäristökeskus avasi heinäkuun alussa satellittikuvia jakelevan karttapalvelimen. TARKKA-palvelussa voi selailla Sentinel-2 ja Landsat-8 -satelliittien kuvia. Palveluun tulee Suomen merialueilta valmiiksi analysoituja satelliitikuvia useamman kerran viikossa. Tosin pitäisi olla pilvetöntä säätä, jotta kuvista olisi nyt oikeastaan mitään hyötyä. Pilvettömiä päiviä ei nyt ole montaa osunut tälle kesälle.
Mitä sitten tuolla karttapalvelun käyttöliittymällä voi oikein tehdä? Kuten yleensäkin, niin käyttöliittymä soveltuu valmiiden aineistojen selailuun ja katseluun. Tosivärikuvien nimestä voi päätellä lähteen: S2 on Sentinel-2 eli eurooppalaisten verorahoilla tuotettu järjestelmä. Landsat-8 on taasen amerikkalaisten järjestelmä (niin kauan kuin liittovaltion rahoitus jatkuu ;-(
”Missä on rajapinnat?”, kuulen jo huudon kaikuvan tyhjissä toimistohuoneissa. Hipsteri web-devaajat voivat unohtaa REST-rajapintansa: täällä jylläävät OGC:n WMS– ja WCS-rajapinnat. Ihan helposti noita rajapintoja ei tuolta sivulta löydä:
WMS: http://geoserver2.ymparisto.fi:8080/geoserver/eo_hr_rgb/wms WCS: http://geoserver2.ymparisto.fi:8080/geoserver/eo_hr_rgb/wcs
Rajapintojen avulla voi tehdä kivoja web-sovelluksia, mutta itselle tuli heti tarve tehdä Suomenlahden levätilanteesta taustakuva omalle tietokoneelleni. Joten QGIS vain esiin ja rajapinnat hyötykäyttöön:
Voit ladata valmiin taustakuvan (16:9 suhteen näytöille, ~7 Mt), jos et halua tuottaa omaasi. Valmis QGIS-projektitiedosto on myös ladattavissa.
Kuvista voi poimia muutamia mielenkiintoisia kohteita:
Kai levälautta voi olla kaunis? Avaruudesta katsottuna
Levälautan murtoluokka Ia Super?
Tallinna vihreän muurin takana, johon suomalaiset lauttoineen koettavat porata reikiä.
Hangon eteläpuoli vielä sininen…
Tosi ammattilaiset voivat koettaa ladata alkuperäiset aineistot Copernicus-ohjelman sivustolta. Toivon kaikille yrittäville pitkää pinnaa: paljon huonommaksi ei voisi käyttöliittymää tehdä.
Julkisen hankinnan sietämätön avoimuus
Ammattilaisten paikkatietojärjestelmien suurin käyttäjäryhmä on julkinen hallinto. Olen siis parin vuosikymmenen mittaisella työurallani päässyt/joutunut osallistumaan useihin julkisiin hankintoihin. Sekä ostajan että myyjän puolella. Voin sanoa, että kummallakaan puolella ei ole palkitsevaa istua. Myyjät tuskailevat aina huonosti laadittuja tarjouspyytöjä. Ostajat taas pelkäävät että valituksi tulee se kaikkein osaamattomin toimittaja, jonka kanssa joutuu tuskailemaan sitten useamman vuoden kanssa. Vanha suomalainen myyntisananlasku toteaa, että ”julkisen hankinnan voittaa se joka laskee tarjouksen väärin tai kehtaa valehdella eniten”. Kaiken päällä riippuu vielä pelko Markkinaoikeudesta: julkinen nöyryytys lienee kaikille tuttu joko koulusta tai armeijasta (toivottovasti ei työpaikalta). Mutta että kaikki julkiseen hankintaan liittyvät asiat avataan ja sitten vielä julkaistaan koko ammattikunnan reposteltavaksi: sitä ei liene kukaan vapaaehtoisesti halua.
Markkinaoikeuden ratkaisuista ei montaa paikkatietohin liittyvää ratkaisua löydy. Ilmeisesti järjestelmiä tai palveluja hankkivat osaavat asiansa tai sitten markkinoilla on riittänyt kaikille riittävästi töitä. Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:580/16 on kuitenkin päästy puimaan paikkatietoihin liittyviä teknisiä asioita. Valittaja A on laatinut pitkän luettelon tarjouksen pakollisista vaatimuksista, jotka ovat valittajan mukaan olleet ”syrjiviä ja kilpailua rajoittavia”. Yksi kiistanalaisista vaatmuksista on Valittaja A kuvannut seuraavasti:
Toiminnallinen vaatimus V97 ”Karttaikkuna mahdollistaa myös käyttäjän omien piirrosten teon ja tallentamisen. Piirtotyökaluna on oltava ainakin piste, viiva, monikulmio ja ellipsi.” on ollut suhteeton ja kilpailua rajoittava. Ellipsien piirtäminen ei ole millään tavoin oleellista kunnallisten lupien hakuprosessissa, vaan se on täysin teoreettinen lupahakemuksiin liittyvä geometrinen muoto. Tarpeettoman toiminnallisuuden edellyttäminen on ollut kohtuutonta ja kilpailua rajoittavaa, eikä se ole liittynyt kilpailun kohteeseen. Vaatimus on ollut omiaan parantamaan perusteettomasti voittaneen tarjoajan asemaa tarjouskilpailussa.
Ei varmaan pitäisi päästää lakimiehiä tekemään näitä valituksia. Ellipsi lienee ympyrän erikoistapaus (tai päinvastoin). Ei ehkä oleellinen tekninen vaatimus, mutta ei varmaan täysin tarpeeton vaatimus. Luonnollisesti Valittajan A järjestelmässä ei ollut liene tämmöistä ominaisuutta. Joku ”vaihtoehtoiseen totuuteen” uskova olisi varmaan oikonut mutkia tarjousta laatiessa.
Toinen nostoni koskee avoimen lähdekoodin käyttöä. Useiden eurooppalaisten oikeustapausten perusteella, avoimen lähdekoodin käyttöönotto ei ole julkinen hankinta: voit siis ottaa käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmiston ilman kilpailutusta. Kilpailutettavia komponentteja ovat sitten mahdolliset tuki-, koulutus- ja räätälöintipalvelut. Valittajan mukaan avoimen lähdekoodin sovelluksen käyttö on ”kohtuuton ja kilpailua rajoittava”:
Tekninen vaatimus V10 ”Karttaikkunan toteutuksessa tulee käyttää julkisen hallinnon kehittämää avoimen lähdekoodin ratkaisua, jota maanmittauslaitos hallinnoi. Karttaikkunan lähdekoodi ja ohjelmakomponentit löytyvät osoitteesta www.oskari.org.” on ollut kohtuuton ja kilpailua rajoittava. Vaatimus on nimennyt suoraan järjestelmän, johon toteutuksen on tullut perustua antamatta mahdollisuutta tarjota vastaavia ratkaisuja. Vaatimus on ollut voittanutta tarjoajaa suosiva.
Mitä mieltä Markkinaoikeus sitten oli näistä Valittajan A huomioista? Kokonaisuudessaan Markkinaoikeus hylkäsi valituksen, eikä tästä päätöksestä ole valitetu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Joten päätös perusteluineen on siis yksi lainvoimainen tulkinta näistä asioita.
Vaatimuksesta V97 ei päätöksessä puhuta mitään, joten lienee perusteltua tulkita, että ellipsin (ympyrän) piirtäminen liittyy kunnallisten lupien hakuprosessiin. Rakkaat tietojärjestelmiä rakentavat toimittajat: lisätkää nyt se ellipsin/ympyrän piirto, ettei tartte toista kertaa kolauttaa päätä Markkinaoikeuden tammioveen. ”Vaihtoehtoinen totuus” ei liene sopivaa suomalaisille toimittajille. Toivottovasti ison maan tavat eivät jalkaudu tälle puolen Atlanttia.
Markkinaoikeus katsoo myös, että hankinnan kohteena on teknisen vaatimuksen V10 osalta voinut olla tietyn avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentin käyttö ja integroiminen hankittavaan järjestelmään.
Avoimen lähdekoodin käytön voi siis kirjoittaa tietojärjestelmän pakolliseksi vaatimukseksi. Itse asiassa tuon vaatimuksen voi kirjoittaa jopa niin, että vaaditaan tiettyä avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponenttia. Suomeksi sanottuna: ”Hankimme PostGIS / Geoserver / QGIS -pohjaisen paikkatietojärjestelmän” on sallitu pakollinen vaatimus julkisessa tarjouspyynnössä. Tai en minä mikään lakimies ole, joten ehkä tuo kannattaa tarkistaa omalta hankintalakimieheltä.
Kannattaako sitten Markkinaoikeuteen valittaa? Sitä on vaikea arvioida. Valittaja A:lle tuli korvattavaksi vastapuolen oikeudenkäyntikulut (16 640 euroa). Päälle omat kulut ja tietysti julkisuutta sähköissä medioissa.
Jos virtuaalimetsään haluat mennä nyt
niin takuulla yllätyt.
Lapissa asuu Joulupukin lisäksi myös osaavia paikkatiedon ammattilaisia. Lapin AMK:ssa ovat rakentaneet QGIS:n laajennoksen, jonka avulla voi muodostaa Unity-pelimoottorilla pyörivän virtuaalimetsän. Video kertoo enemmän kuin sanat:
Oikein hyvää alkanutta vuotta 2017! Toivottovasti ehdin kirjoittaa useampia blogi-kirjoituksia tänä vuonna. Tämä ei ollut lupaus 😉
#PostGISDay on tänään!
Tänään vietetään kansainvälistä PostGISDay:tä. Päivän tarkoituksen on tuoda esiin avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen ja avoimien paikkatietoaineistojen merkitystä paikkatietojen hyödyntämisestä.
Pääkaupunkiseudulla voit osallistua kahteen tapahtumaan: OSM Kahvit Espoo tai OSM GeoBeers. Kovakuntoisimmat juovat ensin kahvit Espoossa ja kiirehtivät sitten itäisen satamakaupungin humuun.
Jos et pääse esteiden tai etäisyyden takia mukaan tapahtumiin, niin voit tutustua PostGIS:n perusteisiin ja HOT Finlandin toimintaan oheisten videoiden avulla.
QGIS 2.16 tutuksi -video
Itse en luonnollisesti pysty katsomaan tuota videota 10 sekuntia pidemmälle, mutta ehkä joku teistä kaipaa tietoa QGIS 2.16 -version ominaisuuksista.
QGIS:n uusin versio 2.18 julkaistiin 8. marraskuuta, tarkempia teknisiä yksityiskohtia on listatat Changelog for QGIS 2.18-sivustolla. Webinaari on jo suunnitteilla.
Bloggauksen sietämätön tuska
Kirjoitelmien tekeminen on hidastunut huolettavasti. Sanomista on vuoden sisällä ollut paljonkin, mutta aikaa vähemmän. Tai aikaahan on aina saman verran, mutta ajankäytön priorisointi on vienyt blogikirjoitukselta kaiken ajan.
Sanomisia olen laittanut satunnaisesti Twitteriin. Joskus Facebookin. Mutta useimmiten on jäänyt sanomatta.
Mihin on sitten aikani mennyt? Meitä on nyt 4 henkilöä Gispo:ssa. Kokemuksesta voin sanoa, että työntekijöiden palkkaaminen ei nyt välttämättä vähennä työtä. Mutta ilman heitä on mahdotonta auttaa ja palvella asiakkaita.
Asiakkaille ollaan tehty sitten lyhyempiä ja pitempiä projekteja viimeisen vuoden aikana. Olemme muun muassa:
- Analysoineet liito-oravien liitopolkuja Espoossa ja muualla
- Selvittäneet avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen soveltuvuutta erilaisiin käyttökohteisiin
- Arvioineet OpenStreetMapin soveltuvuutta pyörätieverkoston käyttöön
- Osallistuneet JHS-suositusten tekemiseen (JHS193, JHS196 ja JHS197)
- Konsultoineet rakennetun ympäristön digitalisointiin liittyvissä hankkeissa
- Tuottaneet rasterikartta-aineistoja Aasiasta ja Suomesta
Olemme myös kouluttaneet lukuisia asiakkaita QGIS:n, Geoserverin ja PostGIS:n saloihin. Koulutuksia on pidetty sekä yleisinä kursseina että asiakaskohtaisina. Koulutusten jälkeen on tullut usein kysymyksiä käyttöönotosta: tukipalvelujen avaaminen on myös priorisoinut ajankäyttöä. 
Kaikesta kiireestä huolimatta on ollut hauskaa. Lievää ajankäytön priorisointi ongelmia on vieläkin, mutta kirjoitelmille olen ajatellut kuitenkin uhrata enemmän aikaa.
Toiminnanvapautta avoimella lähdekoodilla
Suljetun lähdekoodin ohjelmistot kaventavat merkittävästi niiden käyttäjien toimintavapautta. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen perusperiaate on, että ohjelmisto voi käyttää vapaasti mihin tahansa tarkoitukseen. Toiminnanvapauden menettäminen voi tapahtua monella tavalla. Seuraavassa on muutama esimerkki, jotka ovat todellisia. Esimerkkejä on hieman muokattu asianosaisten suojelemiseksi sekä kirjoittajan oikeusturvan takia.
Viranomainen oli käyttänyt vuosia, itse asiassa vuosikymmeniä, suljetun lähdekoodin ohjelmistoja. Erään sopimuskauden päättymisen yhteydessä ohjelmistojen suomalainen edustaja kertoi (hieman vaivaantuneesti), että ohjelmistojen käyttöoikeuspolitiikkaan oli tullut muutos. Asiakkaalla oli mahdollisuus siirtyä joko lisenssimalliin A tai B. Mallissa A vuosittaiset kustannukset 1,5 kertaistuisivat. Mallissa B kustannukset kolminkertaistuisivat. Kolmantena vaihtoehtona oli lopettaa ohjelmistojen käyttö välittömästi sopimuskauden loppuessa. Ymmärrettävästi asiakkaalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin räyhätä ja sitoutua korkeampiin maksuihin. Mitään lisätoiminnallisuuksia tai palveluja ei kustannuksien nousuun sisältynyt.
Suomessa on suurin osa vanhoista analogisista sähkömittareista vaihdettu etäluettaviin sähkömittareihin. Eräässä sähköyhtiössä sähkömittareiden lukemat tallennetaan suljetun lähdekoodin relaatiotietokantaan. Tietojärjestelmän uudistuksen yhteydessä tietokannan lisenssin omistaja ilmoitti, että jokainen etäluettava sähkömittarin katsotaan olevan relaatiotietokannan käyttäjä. Käyttäjämääriin perustuvan tuki- ja ylläpitomaksun nousu oli luonnollisesti järkyttävän suuri. Ei uutta toiminnallisuutta tai palvelua, energiayhtiö joutui taipumaan kalliimpiin vuosimaksuihin.
Voitte hyvin kuvitella että edellä mainituissa tapauksissa tietohallintojohtaja on ollut puun ja kuoren välissä. Operatiivisten tietojärjestelmien perusohjelmistojen korvaaminen ei onnistu helposti tai nopeasti. Ylin johto ei varmasti ole erityisesti kiitellyt, kun kiinteät kulut ovat kasvaneet yhtäkkiä, pyytämättä ja yllättäen.
Ensimmäinen ajatus tietysti voisi olla, että vaihdamme ohjelmistotuotteen toiseen. Mutta miten saada vakuutus, että uuden ohjelmistotuotteen lisenssi- ja hintapolitiikka pysyy vakaana? Ei mitenkään. Kuinka voin vaikuttaa ohjelmiston kehityskaareen? Toivomalla. Voinko vapaasti kilpailuttaa tai hankkia ohjelmistojen kehitys-, tuki-, koulutus tai ylläpitopalvelut? Entä jos keskeisen tietojärjestelmän ohjelmistokomponenttien kehittäminen lopetetaan?
Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla voit varmistaa oman toimintavapautesi. Resursseja (rahaa ja työvoimaa) kuluu todennäköisesti yhtä paljon. Toimintavapauden pitäminen itsellä mahdollistaa sen, että tietotekniikkaa käytetään organisaation toiminnan tehostamiseksi. Tietojärjestelmä on hyvä renki, mutta huono isäntä. Pahimmassa tapauksessa renki pyörittää taloa (ja emäntää). Isännälle jää vain maksajan rooli.
Avoimen lähdekoodin ratkaisuihin tutustuminen kannattaa aloittaa välittömästi. Siirtyminen uuteen toimintakulttuuriin kestää vuosia. Mitä pikemmin aloitat valmistautumisen sitä nopeammin olet perillä. Aloita näistä:
- Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoihin tutustumisen voit aloittaa katsomalla Paul Ramsey:n esityksen FOSS4G-konferenssista (alle puoli tuntia) – The Manager’s Guide to PostGIS
- Harkitse osallistumista PostGIS-koulutukseen helmikuussa 2015. Tai lähetä asiantuntijan koulutukseen.
- Tutustu COSS ry:n Avoin kunta -aloitteeseen.
Paikkatieto 