Category Archives: Avoin lähdekoodi

Julkisen hankinnan sietämätön avoimuus

Ammattilaisten paikkatietojärjestelmien suurin käyttäjäryhmä on julkinen hallinto. Olen siis parin vuosikymmenen mittaisella työurallani päässyt/joutunut osallistumaan useihin julkisiin hankintoihin. Sekä ostajan että myyjän puolella. Voin sanoa, että kummallakaan puolella ei ole palkitsevaa istua. Myyjät tuskailevat aina huonosti laadittuja tarjouspyytöjä. Ostajat taas pelkäävät että valituksi tulee se kaikkein osaamattomin toimittaja, jonka kanssa joutuu tuskailemaan sitten useamman vuoden kanssa. Vanha suomalainen myyntisananlasku toteaa, että ”julkisen hankinnan voittaa se joka laskee tarjouksen väärin tai kehtaa valehdella eniten”. Kaiken päällä riippuu vielä pelko Markkinaoikeudesta: julkinen nöyryytys lienee kaikille tuttu joko koulusta tai armeijasta (toivottovasti ei työpaikalta). Mutta että kaikki julkiseen hankintaan liittyvät asiat avataan ja sitten vielä julkaistaan koko ammattikunnan reposteltavaksi: sitä ei liene kukaan vapaaehtoisesti halua.

logo_markkinaoikeusMarkkinaoikeuden ratkaisuista ei montaa paikkatietohin liittyvää ratkaisua löydy. Ilmeisesti järjestelmiä tai palveluja hankkivat osaavat asiansa tai sitten markkinoilla on riittänyt kaikille riittävästi töitä. Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:580/16 on kuitenkin päästy puimaan paikkatietoihin liittyviä teknisiä asioita. Valittaja A on laatinut pitkän luettelon tarjouksen pakollisista vaatimuksista, jotka ovat valittajan mukaan olleet ”syrjiviä ja kilpailua rajoittavia”. Yksi kiistanalaisista vaatmuksista on Valittaja A kuvannut seuraavasti:

leaflet_drawellipseToiminnallinen vaatimus V97 ”Karttaikkuna mahdollistaa myös käyttäjän omien piirrosten teon ja tallentamisen. Piirtotyökaluna on oltava ainakin piste, viiva, monikulmio ja ellipsi.” on ollut suhteeton ja kilpailua rajoittava. Ellipsien piirtäminen ei ole millään tavoin oleellista kunnallisten lupien hakuprosessissa, vaan se on täysin teoreettinen lupahakemuksiin liittyvä geometrinen muoto. Tarpeettoman toiminnallisuuden edellyttäminen on ollut kohtuutonta ja kilpailua rajoittavaa, eikä se ole liittynyt kilpailun kohteeseen. Vaatimus on ollut omiaan parantamaan perusteettomasti voittaneen tarjoajan asemaa tarjouskilpailussa.

Ei varmaan pitäisi päästää lakimiehiä tekemään näitä valituksia. Ellipsi lienee ympyrän erikoistapaus (tai päinvastoin). Ei ehkä oleellinen tekninen vaatimus, mutta ei varmaan täysin tarpeeton vaatimus. Luonnollisesti Valittajan A järjestelmässä ei ollut liene tämmöistä ominaisuutta. Joku ”vaihtoehtoiseen totuuteen” uskova olisi varmaan oikonut mutkia tarjousta laatiessa.

Toinen nostoni koskee avoimen lähdekoodin käyttöä. Useiden eurooppalaisten oikeustapausten perusteella, avoimen lähdekoodin käyttöönotto ei ole julkinen hankinta: voit siis ottaa käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmiston ilman kilpailutusta. Kilpailutettavia komponentteja ovat sitten mahdolliset tuki-, koulutus- ja räätälöintipalvelut. Valittajan mukaan avoimen lähdekoodin sovelluksen käyttö on ”kohtuuton ja kilpailua rajoittava”:

logoTekninen vaatimus V10 ”Karttaikkunan toteutuksessa tulee käyttää julkisen hallinnon kehittämää avoimen lähdekoodin ratkaisua, jota maanmittauslaitos hallinnoi. Karttaikkunan lähdekoodi ja ohjelmakomponentit löytyvät osoitteesta www.oskari.org.” on ollut kohtuuton ja kilpailua rajoittava. Vaatimus on nimennyt suoraan järjestelmän, johon toteutuksen on tullut perustua antamatta mahdollisuutta tarjota vastaavia ratkaisuja. Vaatimus on ollut voittanutta tarjoajaa suosiva.

Mitä mieltä Markkinaoikeus sitten oli näistä Valittajan A huomioista? Kokonaisuudessaan Markkinaoikeus hylkäsi valituksen, eikä tästä päätöksestä ole valitetu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Joten päätös perusteluineen on siis yksi lainvoimainen tulkinta näistä asioita.

Vaatimuksesta V97 ei päätöksessä puhuta mitään, joten lienee perusteltua tulkita, että ellipsin (ympyrän) piirtäminen liittyy kunnallisten lupien hakuprosessiin. Rakkaat tietojärjestelmiä rakentavat toimittajat: lisätkää nyt se ellipsin/ympyrän piirto, ettei tartte toista kertaa kolauttaa päätä Markkinaoikeuden tammioveen. ”Vaihtoehtoinen totuus” ei liene sopivaa suomalaisille toimittajille. Toivottovasti ison maan tavat eivät jalkaudu tälle puolen Atlanttia.

Markkinaoikeus katsoo myös, että hankinnan kohteena on teknisen vaatimuksen V10 osalta voinut olla tietyn avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentin käyttö ja integroiminen hankittavaan järjestelmään.

Avoimen lähdekoodin käytön voi siis kirjoittaa tietojärjestelmän pakolliseksi vaatimukseksi. Itse asiassa tuon vaatimuksen voi kirjoittaa jopa niin, että vaaditaan tiettyä avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponenttia. Suomeksi sanottuna: ”Hankimme PostGIS / Geoserver / QGIS -pohjaisen paikkatietojärjestelmän” on sallitu pakollinen vaatimus julkisessa tarjouspyynnössä. Tai en minä mikään lakimies ole, joten ehkä tuo kannattaa tarkistaa omalta hankintalakimieheltä.

Kannattaako sitten Markkinaoikeuteen valittaa? Sitä on vaikea arvioida. Valittaja A:lle tuli korvattavaksi vastapuolen oikeudenkäyntikulut (16 640 euroa). Päälle omat kulut ja tietysti julkisuutta sähköissä medioissa.

Jos virtuaalimetsään haluat mennä nyt

niin takuulla yllätyt.

Lapissa asuu Joulupukin lisäksi myös osaavia paikkatiedon ammattilaisia. Lapin AMK:ssa ovat rakentaneet QGIS:n laajennoksen, jonka avulla voi muodostaa Unity-pelimoottorilla pyörivän virtuaalimetsän. Video kertoo enemmän kuin sanat:

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2017! Toivottovasti ehdin kirjoittaa useampia blogi-kirjoituksia tänä vuonna. Tämä ei ollut lupaus 😉

#PostGISDay on tänään!

PostGIS logoTänään vietetään kansainvälistä PostGISDay:tä. Päivän tarkoituksen on tuoda esiin avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen ja avoimien paikkatietoaineistojen merkitystä paikkatietojen hyödyntämisestä.

Pääkaupunkiseudulla voit osallistua kahteen tapahtumaan: OSM Kahvit Espoo tai OSM GeoBeers. Kovakuntoisimmat juovat ensin kahvit Espoossa ja kiirehtivät sitten itäisen satamakaupungin humuun.

Jos et pääse esteiden tai etäisyyden takia mukaan tapahtumiin, niin voit tutustua PostGIS:n perusteisiin ja HOT Finlandin toimintaan oheisten videoiden avulla.

 

 

QGIS 2.16 tutuksi -video

Itse en luonnollisesti pysty katsomaan tuota videota 10 sekuntia pidemmälle, mutta ehkä joku teistä kaipaa tietoa QGIS 2.16 -version ominaisuuksista.

QGIS:n uusin versio 2.18 julkaistiin 8. marraskuuta, tarkempia teknisiä yksityiskohtia on listatat Changelog for QGIS 2.18-sivustolla. Webinaari on jo suunnitteilla.

Bloggauksen sietämätön tuska

Kirjoitelmien tekeminen on hidastunut huolettavasti. Sanomista on vuoden sisällä ollut paljonkin, mutta aikaa vähemmän. Tai aikaahan on aina saman verran, mutta ajankäytön priorisointi on vienyt blogikirjoitukselta kaiken ajan.

Sanomisia olen laittanut satunnaisesti Twitteriin. Joskus Facebookin. Mutta useimmiten on jäänyt sanomatta.

G-leikattu_316x316Mihin on sitten aikani mennyt? Meitä on nyt 4 henkilöä Gispo:ssa. Kokemuksesta voin sanoa, että työntekijöiden palkkaaminen ei nyt välttämättä vähennä työtä. Mutta ilman heitä on mahdotonta auttaa ja palvella asiakkaita.

Asiakkaille ollaan tehty sitten lyhyempiä ja pitempiä projekteja viimeisen vuoden aikana. Olemme muun muassa:

  • Analysoineet liito-oravien liitopolkuja Espoossa ja muualla
  • Selvittäneet avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen soveltuvuutta erilaisiin käyttökohteisiin
  • Arvioineet OpenStreetMapin soveltuvuutta pyörätieverkoston käyttöön
  • Osallistuneet JHS-suositusten tekemiseen (JHS193, JHS196 ja JHS197)
  • Konsultoineet rakennetun ympäristön digitalisointiin liittyvissä hankkeissa
  • Tuottaneet rasterikartta-aineistoja Aasiasta ja Suomesta

Olemme myös kouluttaneet lukuisia asiakkaita QGIS:n, Geoserverin ja PostGIS:n saloihin. Koulutuksia on pidetty sekä yleisinä kursseina että asiakaskohtaisina. Koulutusten jälkeen on tullut usein kysymyksiä käyttöönotosta: tukipalvelujen avaaminen on myös priorisoinut ajankäyttöä. Gispo_tukipalvelu

Kaikesta kiireestä huolimatta on ollut hauskaa. Lievää ajankäytön priorisointi ongelmia on vieläkin, mutta kirjoitelmille olen ajatellut kuitenkin uhrata enemmän aikaa.

 

Toiminnanvapautta avoimella lähdekoodilla

Suljetun lähdekoodin ohjelmistot kaventavat merkittävästi niiden käyttäjien toimintavapautta. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen perusperiaate on, että ohjelmisto voi käyttää vapaasti mihin tahansa tarkoitukseen. Toiminnanvapauden menettäminen voi tapahtua monella tavalla. Seuraavassa on muutama esimerkki, jotka ovat todellisia. Esimerkkejä on hieman muokattu asianosaisten suojelemiseksi sekä kirjoittajan oikeusturvan takia.

Viranomainen oli käyttänyt vuosia, itse asiassa vuosikymmeniä, suljetun lähdekoodin ohjelmistoja. Erään sopimuskauden päättymisen yhteydessä ohjelmistojen suomalainen edustaja kertoi (hieman vaivaantuneesti), että ohjelmistojen käyttöoikeuspolitiikkaan oli tullut muutos. Asiakkaalla oli mahdollisuus siirtyä joko lisenssimalliin A tai B. Mallissa A vuosittaiset kustannukset 1,5 kertaistuisivat. Mallissa B kustannukset kolminkertaistuisivat. Kolmantena vaihtoehtona oli lopettaa ohjelmistojen käyttö välittömästi sopimuskauden loppuessa. Ymmärrettävästi asiakkaalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin räyhätä ja sitoutua korkeampiin maksuihin. Mitään lisätoiminnallisuuksia tai palveluja ei kustannuksien nousuun sisältynyt.

Suomessa on suurin osa vanhoista analogisista sähkömittareista vaihdettu etäluettaviin sähkömittareihin. Eräässä sähköyhtiössä sähkömittareiden lukemat tallennetaan suljetun lähdekoodin relaatiotietokantaan. Tietojärjestelmän uudistuksen yhteydessä tietokannan lisenssin omistaja ilmoitti, että jokainen etäluettava sähkömittarin katsotaan olevan relaatiotietokannan käyttäjä. Käyttäjämääriin perustuvan tuki- ja ylläpitomaksun nousu oli luonnollisesti järkyttävän suuri. Ei uutta toiminnallisuutta tai palvelua, energiayhtiö joutui taipumaan kalliimpiin vuosimaksuihin.

Voitte hyvin kuvitella että edellä mainituissa tapauksissa tietohallintojohtaja on ollut puun ja kuoren välissä. Operatiivisten tietojärjestelmien perusohjelmistojen korvaaminen ei onnistu helposti tai nopeasti. Ylin johto ei varmasti ole erityisesti kiitellyt, kun kiinteät kulut ovat kasvaneet yhtäkkiä, pyytämättä ja yllättäen.

Ensimmäinen ajatus tietysti voisi olla, että vaihdamme ohjelmistotuotteen toiseen. Mutta miten saada vakuutus, että uuden ohjelmistotuotteen lisenssi- ja hintapolitiikka pysyy vakaana? Ei mitenkään. Kuinka voin vaikuttaa ohjelmiston kehityskaareen? Toivomalla. Voinko vapaasti kilpailuttaa tai hankkia ohjelmistojen kehitys-, tuki-, koulutus tai ylläpitopalvelut? Entä jos keskeisen tietojärjestelmän ohjelmistokomponenttien kehittäminen lopetetaan?

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla voit varmistaa oman toimintavapautesi. Resursseja (rahaa ja työvoimaa) kuluu todennäköisesti yhtä paljon. Toimintavapauden pitäminen itsellä mahdollistaa sen, että tietotekniikkaa käytetään organisaation toiminnan tehostamiseksi. Tietojärjestelmä on hyvä renki, mutta huono isäntä. Pahimmassa tapauksessa renki pyörittää taloa (ja emäntää). Isännälle jää vain maksajan rooli.

Avoimen lähdekoodin ratkaisuihin tutustuminen kannattaa aloittaa välittömästi. Siirtyminen uuteen toimintakulttuuriin kestää vuosia. Mitä pikemmin aloitat valmistautumisen sitä nopeammin olet perillä. Aloita näistä:

  1. Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoihin tutustumisen voit aloittaa katsomalla Paul Ramsey:n esityksen FOSS4G-konferenssista (alle puoli tuntia) – The Manager’s Guide to PostGIS
  2. Harkitse osallistumista PostGIS-koulutukseen helmikuussa 2015. Tai lähetä asiantuntijan koulutukseen.
  3. Tutustu COSS ry:n Avoin kunta -aloitteeseen.

Huomioita kansallisesta paikkatietostrategiasta

Inspire-direktiivin toimeenpanon vauhdittajana toimi Inspire-verkosto vuosina 2009-2013. Viime vuoden kesäkuussa Inspire-verkoston tilalle luotiin Paikkatietoverkosto. Paikkatietoverkosto on laaja-alainen kansallinen yhteistyöverkosto, joka tukee kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin Suomessa.

Verkoston suurimpina haasteena on ollut puutteelliset resurssit. Toisin sanoen työtä on tehty pääsääntöisesti vapaaehtoisesti ja omien toimien ohella. Kovin suuriin ihmetekoihin ei siis ole pyritty. Yksi verkoston kärkihankkeista on ollut kansallisen paikkatietostrategian uudistaminen. Itse en ole tuohon uudistamiseen osallistunut ja ehdinkin tutustua aiheeseen vasta kevään työpajassa.

Erityisesti kaksi toimenpidettä tuntuivat minusta hyviltä:

Toimenpide 3: Tehostetaan yhteisöllisten menetelmien käyttöä paikkatiedon keruussa ja ylläpidossa

Toimenpide 10: Käytetään avoimen lähdekoodin periaatteita paikkatietoalan järjestelmäkehitysprojekteissa

OpenStreetMapEnsin mainitun toimenpiteen osalta toivoisin suomalaisten tiedontuottajien ottavan huomioon OpenStreetMap -tietoaineiston yhtenä merkittävimmistä yhteisöllisesti kerätyistä paikkatietoaineistoista. Passiivisesti kerättyjen tietoaineistojen osalta OpenCellID -tietoaineisto sisältää mielenkiintoisia mahdollisuuksia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.

Avoimen lähdekoodin osalta uudistetussa strategiassa laajennetaan avoimen lähdekoodin periaatteiden käyttö myös suljettuihin järjestelmiin. Tällä tarkoitettaneen sitä, että myös suljettujen ohjelmistojen päälle tehtävät räätälöinnit ja lisäosat tulisi kehittää avoimen lähdekoodin lisenssien mukaisesti. Tärkeimpänä ajatuksena lienee se, että kerran julkisin varoin kehitettyä komponenttia ei tarvitsisi hankkia erikseen. Samoin myös julkisin verorahoin kehitetyt ohjelmistot olisivat yritysten ja kansalaisten hyödynnettävissä omassa toiminnassaan.

OSGeoJos avoimen lähdekoodin periaatteet ovat sinulle uusia tai tuntemattomia, niin ALPO-seminaari (ti 27.5.2014) on loistava paikka tutustua aiheeseen. ALPO-seminaarissa kuulet COSS ry:n puheenvuorossa perusperiaateet sekä käytännön esimerkkejä kuinka avoimen lähdekoodin periaatteita on hyödynnetty erilaisissa hankkeissa. Tärkeimpänä antina on varmasti verkottoituminen suomalaisiin avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen kehittäjiin ja hyödyntäjiin.

Jos olet aivan liian kiireinen osallistumaan ALPO-seminaaarin, suosittelen Paul Ramsey:n ”Being an Open Source Citizen” -esityksen katselemista: 20 minuutin aikana saat nopean johdatuksen aiheeseen:

being an open source citizen: video 20min

 

 

ALPO 2014 toukokuussa

OSGeoALPO-seminaari järjestetään tänä vuonna tiistaina 27.5.2014 Helsingin Pasilassa. ALPO-seminaarin tarkoituksena on jakaa tietoa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen hyödyntämisestä.

Tällä kertaa seminaarin rakennetta on muutettu siten, että aamupäivällä pidetään maksullisia työpajoja (200 €+ ALV) ja iltapäivän maksuttomassa seminaarissa on puheenvuoroja ja demoja avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä. Iltapäivän päätteeksi siirrytään Geobeers-teemalla johonkin lähialueelle.

Työpajojen aiheina on tänä vuonna Oskari-palvelualusta, OGR/GDAL & GeoPackages sekä QGIS. Iltapäivän ohjelman on seuraava:

Aika Aihe
13:00 Tervetuloa
Pekka Sarkola – OSGeo / Gispo Oy
13:15 Avoimen lähdekoodin periaatteista
Timo Väliharju – COSS ry
13:35 Oskari-verkoston on perustettu
Matti Pesu – Oskari-verkosto
13:55 Avoimen lähdekoodin kehittämisen hankinta
Markus Melander – Liikennevirasto
14:15 Tauko (virvokkeita)
14:45 QGIS:n hyödyntäminen paikkatietoanalyyseissä
Jouko Järnefelt – Tampereen kaupunki
15:05 WebGL – Paikkatietojen 3D visualisointi selaimessa
Jaakko Kähkönen – Geodeettinen laitos
15:25 Reitinoptimointi Spatialite-tietokannan avulla
Jukka Rahkonen – Latuviitta.org
15:55 Yhteenveto
16:00 – Geobeers

Lisätietoja: http://wiki.osgeo.org/wiki/ALPO_2014 ja ilmoittautumiset.

Jos sinusta tuntuu, että ALPO seminaarin ohjelma on liian kevyttä, niin käy tutustumassa kesäkuussa pidettävään OGRS-konferenssiin. Syksyllä USA:n Portlandissa pidettävä FOSS4G on tietysti tärkein avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen konferenssin, voit myös osallistua Oskari-työpajaan FOSS4G:ssä.

OGRS 2014 kesäkuussa Espoossa

Open Source Geospatial Research and Education SymposiumOGRS 2014 Symbosium järjestetään Otaniemessä 10.-13.6.2014. OGRS on lyhenne Open source Geospatial Research and education Symbosium -sanoista. Tapahtumassa siis keskitytään avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen hyödyntämisestä tutkimuksessa ja koulutuksessa.

OGRS on järjestetty jo kaksi kertaa aikaisemmin, lähinnä ranskankielisessä tiedeyhteisössä. Viime kertainen tapahtuma Sveitsin Yverdonissa oli hyvin kansainvälinen ja innovatiivinen. Tieteellisten esitelmien seuraaminen oli suhteellisen helppoa, vaikka itse tieteellisestä tutkimusaiheesta ei olisikaan ollut täysin selvillä.

OGRS 2014 sisältää yli 20 tieteellistä esitelmää sekä 6 työpajaa. Lisäksi tilaisuuteen liittyy mainio tapa verkottoitua tutkijoiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäjien kanssa.

Tässä muutamia perusteluja osallistumiseen:

Tutkija / opiskelija: OGRS on loistava tilaisuus Suomessa tutustua ulkomaisiin tutkijoihin ja nähdä tieteellisiä esitelmiä. Työpajoissa opit käyttämään omaa tutkimustasi edistäviä työkaluja. Tilaisuuteen osallistuminen on edullista, lisäksi säästät aikaa ja rahaa matkustamisesta.

Paikkatietoanalyytikko: Nyt sinulla on mainio tilaisuus tutustua uusiin työkaluihin, joiden avulla voit tehostaa omaa toimintaasi. Tilaisuuden jälkeen pystyt tuottamaan parempia analyysejä yhä tehokkaamin. Näet myös mitä juuri nyt tutkitaan, nykypäivän tutkimus on arkipäivää tulevaisuudessa (ehkä nopeammin kuin arvaatkaan).

Yrittäjä: Kaipaako liiketoimintasi tehostamista? Pitäisikö löytää uusia ideoita ja innovaatioita yhä vaativammalle asiakaskunnalle? Haluaisitko perustaa seuraavan suomalaisen menestyjän? Tule katsomaan mitä muut ovat tehneet, verkostoidu ja hyödynnä tieteellisen tutkimuksen tuloksia omassa yritystoiminnassa.

Early-bird rekisteröinti on auki huhtikuun loppuun asti. Senkin jälkeen pääset mukaan (hieman kalliimmalla osallistumismaksulla).

OGRS_2014_banner

Muista myös seuraavat tulevat tapahtumat:

Summary in English: OGRS 2014 Symbosium is coming to Finland. Please come and participate.

Swedish: samma på svenska!

Paikkatieto-ohjelmisto muistitikulle

Monet avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot on helppo ladata verkosta ja asentaa koneelle. Mitään erillistä lähdekoodin kääntämistä ei tarvitse tehdä (ellei välttämättä halua) ja asennusohjelmat ovat hyvin helppoja käyttää.

Ongelmia tulee kun jostain syystä käytössä ei ole pääkäyttäjän oikeuksia: tällöin tulee nöyrtyä ottamaan yhteyttä tietohallintoon, kirjoittaa tiketti tms. Mutta on toinenkin mahdollisuus: Portable GIS.

Portable GIS sisältää QGIS paikkatieto-ohjelmiston, PostgreSQL -tietokannan (luonnollisesti PostGIS -laajennoksella), GDAL/OGR -ohjelmistot ja paljon muuta. Uusin version (4.0) on ilmestynyt tammikuussa 2014.

PortableGISPortable GIS:n käyttöönotto on helppoa, tarvitset vain tyhjän USB-muistitikun (2 Gt riittää), verkkoyhteyden ja Windows-tietokoneen. Lataa Portable GIS -asennuspaketti (Younited-palvelusta, 562 Mt, tarkista myös MD5 Checksum). Kun käynnistät ladatun exe-tiedoston, niin asennus tapahtuu valitsemallesi USB-muistitikulle.

Nyt voit laittaa USB muistitikun Windows-koneeseen ja käyttää QGIS-ohjelmisto missä tahansa. Portable GIS on myös mainio tapa testata ohjelmistoja ilman asennuksia. Toinen tapa testata avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoja on ladata OSGeo Live -ohjelmistopaketti.

Portable GIS sopii mainiosti satunnaiseen, Windows-käyttöön. OSGeo Live-paketit paremmin erilaisten avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen kokeiluun Linux-ympäristössä. Jos siis tunnet olevasi eksyksissä Linux-maailmassa, etkä halua välttämättä opiskella uutta, niin Portable GIS on sinun välineesi. Muille suosittelen OSGeo Live:n lataamista ja kokeilua.

%d bloggers like this: