Uutiskooste
Huomaan välittäväni erilaisia uutisia enemmän Twitterin ja muiden some-välineiden kautta kuin blogikirjoitusten avulla. Ehkä oma kynnykseni blogikirjoituksen tekemiseen on liiankin korkealla. Twitterin 140 merkkiä riittää monessa tapauksessa.
Päätin kuitenkin kerätä muutamia uutisia yhteen, lievien kommenttien kera:
- Avoin data on leviämässä kuntiin, mutta ihan tarkkaa ei vielä tiedetä miten tähän uusimpaan hypetykseen pitäisi suhtautua. Kuntaliiton suunnasta on voitu lukea kaksi erilaista mielipidettä aiheesta:
Julkisen tiedon vapautusliike – Elisa Kettunen
KUNNAN DATAN AVAAMINEN JA RAHOITUS: KUNTIEN PAIKKATIETOPALVELUSTA RATKAISUJA KUNNILLE, VALTIOLLE JA YRITYKSILLE (PDF) – Matti Holopainen - Suljetut paikkatietoformaatit ovat alalle varsinainen murheenkryyni. Tosin taitavien käsien toimesta ei suljetutkaan tiedostoformaatit ole kovin pitkään ongelma:
FileGDB format reverse-engineered – Even Rouault - Laserkeilausaineistoja voi käyttää myös historian tutkimiseen:
Finding Russian tanks in Polish forests – Rapidlasso - Liikennevirasto rekrytoi koko kehitystiimin kerralla – Lare Lekman & Markus Melander
Minulla oli ilo olla mukana! - Avoimen lähdekoodin liiketoimintamalleja tutkinut professori Matti Rossi (Aalto-yliopisto) palkittiin Millenium Distinction Award:lla.
Aalto-yliopiston uutinen
Millennium Distinction Awards presented to Finnish stem cell research and open source experts
FOSS4G 2013 – osa III
OpenLayers 3
OpenLayers on laajin ja useimmin käytetty JavasScript-kirjasto web-karttakäyttöliittymien toteutukseen. Versio 2 on jo useita vuosia vanha ja uusia ominaisuuksia on odotettu pitkään. Kirjaston kehittämisessä on myös havaittu tarpellisuus uudistaa perustaa sekä käyttää nykyaikaisia sovelluskehitysvälineitä.
SwissTopo (Sveitsin karttalaitos) on käyttänyt OpenLayers:in versiota 2 omissa web-järjestelmissään. Uuden version kehittäminen päätettiin kustantaa joukkorahoituksella. SwissTopo lupasi 100k USD projektiin, jos yhteisö saisi kerättyä 350k USD. Joukkorahoituksen avulla: summa kerättiin alle kuukaudessa. Projekti saatiin käynnistettyä heti vuoden 2013 alussa ja nyt rupeaa olemaan valmista. Arvioisin, että muutaman viikon, ehkä kuukauden kuluttua OL3 on valmis tuotannollisiin järjestelmiin.
Mitä muuta?
by Steven Feldman
FOSS4G on hyvin innovatiivinen tilaisuus. Suorat keskustelut eri projektien sovelluskehittäjien kanssa, käyttökokemusten vaihtaminen ja GeoBeers tuottavat aina uusia ideoita ja ajatuksia. Viikon aikana tapasin ilmeisesti kaikki suomalaiset osallistujat ainakin kerran.
FOSS4G-konferenssin antia voit tulla kuuntelemaan kahteen tilaisuuten tänä syksynä. Ensimmäinen on sovelluskehittäjien tapaaminen, devALPO (3.10. klo 13:00). Ilmoittaudu mukaan ja tule kuuntelemaan mielenkiitoisia puheenvuoroja.
Paikkatietomarkkinoiden virallisessa ohjelmassa ei ole (vielä) mainittu OSGeo Finland chapterin tapaamista. Semmoinen on kuitenkin tarkoitus järjestää tiistaina, 5.11. klo 16:00 – 17:00 luentotilassa XXX. Tuosta on hyvä jatkaa ProGIS:n linkkibileisiin.
Vuonna 2014 FOSS4G järjestetään Portlandissa. Vuosi 2015 ilmeisesti jossain muualla kuin Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Saksalaiset kertoivat, että hakevat vuoden 2016 järjestelyvastuuta.
Linkkejä
Tässä muutamia linkkejä FOSS4G:n materiaaleihin ja muihin blogeihin:
FOSS4G 2013 – osa II
PostGIS
PostGIS:n pääkehittäjä, Paul Ramsey, on karismaattinen puhuja. Riippumatta mistä aiheesta Paul puhuu, puhe on aina kuuntelemisen arvoista. Paul on kehittänyt Natural Resources Canada:n toimeksiantona PointCloud -laajennoksen PostegreSQL-tietokantaan. Ensimmäinen sovelluskohde, joka tulee mieleen on luonnollisesti laserkeilausaineiston (LIDAR) aineiston tallentaminen ja analysointi. PoistCloud on erillinen laajennososa, eikä siis osa PostGIS-laajennosta. Näiden laajennosten välillä on tietysti hyvä yhteensopivuus.
PointCloud ei ole rajoittunut vain 3-ulotteisten pistepilvien tallentamiseen ja analysointiin tietokannassa. PoistCloud on kehitty n-ulotteisten pisteaineistojen tarpeisiin. Muina lähtöaineistona voivat olla kaikuluotaustiedot (SONAR), tutkahavainnot (RADAR), Geiger-mittarit, yms. Oikeastaan koordinaattien käyttö ulottovuuksista on vain yksi PointCloudin sovellusesimerkeistä.
Leaflet
Leafletin pääkehittäjä, Vladimir Agafonkin, on osa-aikainen rock-muusikko ja osa-aikainen koodaajaa. Taiteellista musiikkituotanto voi ladata Vladimirin yhtyeen, Obiymy Doschu, sivuilta. Omien sanojensa mukaan Vladimir on aika laiska koodaaja. Ensimmäisen työtehtävä oli toteuttaa Cloudmade:lla oma karttakäyttöliittymä OpenLayersin päälle. Hänen mielestä OL:ssä oli ihan liikaa ominaisuuksia ja sitä kautta myös monimutkaisuutta. Teki (luvatta) demon ilman OpenLayersiä, ylitti kaikkien odotukset, joten sai sitten jatkaa Leafletin edeltäjän kehittämistä.
Alkuun projekti oli suljetun lähdekoodin ohjelmointiprojekti, mutta kun yksi käyttäjä reverse engineerasi (hyvä suomenkielinen termi 😉 lähdekoodin, korjasi ikävän bugin ja palautti korjauksen Vladimille, oli luonnollista julkaista lähdekoodin avoimella lisenssillä. Leaflet oli syntynyt.
Leafletin seuraavissa versioissa Vladimir aikoo karsia ominaisuuksia ja yksinkertaistaa rajapintoja. Erilaisten laajennosten avulla Leafletin saa lisäominaisuuksia. Vladimir on erityisen tyytyväinen, että hänen ei tarvitse tehdä kaikkea (lazy geek).
Vladimirin musiikilista lahjakkuudesta saatiin ”nauttia” FOSS4G:n avauksessa, kun Ivan ja Gregory olivat kasvattaneet joukkoaan. Tämmöistä et koe misään muualla kuin FOSS4G:ssä tai SOTM:ssa 😉
FOSS4G 2013 – osa I
Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen vuosittainen konferenssi (FOSS4G=Free Open Source Software for Geospatial) järjestettiin Nottinghamissa viime viikolla. Paikalla oli järjestelijöiden mukaan 886 osallistujaa, suomalaisia laskin olleen paikalla 14 kpl. Järjestelyt sujuivat mainiosti, sää nyt oli konferenssin alussa tyypillistä saarivaltakuntaa – kylmää, tuulista ja sateista.
Kirjailen nyt muutamia satunnaisia huomioita konferenssista. Paremman kuvan annista voi saada devALPO tilaisuudesta lokakuun alussa ja OSGeo Finland tapaamisessa marraskuun alussa.
FOSS4G-konferenssin tarkoituksena on että eri ohjelmistoprojektien kehittäjät sekä käyttäjät tapaavat. Konferenssiin kuuluu oleellisena osana lyhyet käyttökoulutukset eri ohjelmistoista. Tänä vuonna itse osallistuin PostGIS 3D, pgRouting, QGIS sekä ZOO aiheisiin koulutuksiin. Muutaman tunnin koulutuksessa saa hyvän kuvan ohjelmistosta: sekä mahdollisuuksista että puutteista.
OSGeo Live
OSGeo Live -tuotteesta julkaistiin versio 7.0. Tuotteeseen kootaan kaikki merkittävimmät avoimen lähdekoodin paikkatieto-sovellukset. FOSS4G-konfereisssa on jaossa aina uusin versio DVD-levyllä (ennen CD-levyllä). Käyttö on äärimmäisen helppoa: laitat DVD:n levyasemaan ja boottaat koneen. OSGeo Live on siis virtuaalikone, nykyään Xubuntu linux-johdainnainen. OSGeo Liven avulla on helppo testata eri ohjelmistojen ominaisuuksia. Testauksen jälkeen voi sitten tehdä tarvittavat asennukset omaan tuotantoympäristöön. Windows-käyttäjille Xubuntu voi olla uusi tuttavuus, mutta käyttö on helppoa. OSGeo:n voi myös ladata ilmaiseksi ja kirjoittaa oman DVD:n tai siirtää tiedostot USB-tikulle.
QGIS 2.0
Ehkä suurimman huomion FOSS4G:ssä sai QGIS 2.0 -ohjelmiston julkistus. Aikaisemmin ohjelmisto tunnettiin Quantum GIS -nimellä, mutta ilmeisesti Quantum oli liian vaikea nimi lausuttavaksi. Suomalaisille käyttäjille merkittävin uudistus on suomenkielinen käyttöliittymä. Nyt suomennos on täydellisempi (melkein 100% käännetty) ja laadullisesti parempi. Seuraavaksi suomennoksessa keskitytään uudistetun web-sivuston kääntämiseen sekä ohjeiden ja koulutusmateriaalin kääntämiseen. Lue lyhyet ohjeet OSGeo:n wiki-sivustolta.
QGIS muista uusista teknisistä ominaisuuksista on jo kirjailtu monen bloggaajan taholta, tässä muutamia linkkejä:
- The all new shiny QGIS 2.0 has arrived
- QGIS 2.0 Released
- New forms related features coming in QGIS 2.0
- QGIS 2 Annotations
- QuantumGIS 2.0 – tulossa
QGIS 2.0 myöhästyi alkuperäisestä aikataulusta. Sovelluskehittäjien moraali ei antanut periksi laittaa käyttöön keskeneräistä tuotetta, jossa oli merkittäviä virheitä. Juuri ennen FOSS4G konferenssia pidetty sovelluskehittäjien tapaaminen, 10th QGIS Developer Meeting, viimeisteli nyt julkistetun version. Virheitä varmasti jäi ja seuraava versio (2.1) on jo työn alla. Ohjelmistosta löytämäsi virheet voit raportoida suoraan QGIS:n kehittäjille tai sähköpostilla tuki (at) gispo.fi.
QuantumGIS 2.0 – tulossa
QuantumGIS 2.0 versiota on odoteltu jo muutama kuukausi. Sovelluskehittäjät ovat halunneet laadun korkeana ja ohjelmistoa ei ole haluttu vielä virallisesti julkaista.
Kuka tahansa voi kuitenkin ladata kehitysversion jo nyt kokeiltavaksi. Hämäyksen vuoksi 😉 kehitysversio on numeroltaa 1.9 ja varsinainen versio tulee sitten olemaan numeroltaa 2.0. Pidempään tietotekniikan kanssa tekemisessä olleet tietävät, että mitään 0.x tai 1.x versioitua ohjelmistoa ei pitäisi käyttää vakavaan tuotannolliseen toimintaan. Tästä syystä monet kaupalliset ohjelmistot ovat luopuneet versionumeroinnista (vrt. Windows 95).
QuantumGIS on siis saavuttamassa riittävän maturiteettitason jopa pessimistien keskuudessa (tai siis realistien kuten he itseään useasti kutsuvat).
Uusi versio sisältää monia uusia ominaisuuksia, mutta tässä artikkelissa esittelen vain pari uutuutta.
Blend it !
Useasti paikkatietoja visualisoitaessa on halu esittää kahta aineistoa päällekkäin. Ohessa on HRI:stä poimitut liikennemeluvyöhykkeet Espoosta:
Hieman paremmaksi tuon kartan saa, kun laitamme taustalle Maanmittauslaitoksen rasterikartan. Perinteinen tapa on asettaa meluvyöhyke-tasolle läpinäkyvyyttä (transparency):
Kuten huomaat, eri vyöhykkeiden värit haalistuvat merkittävästi. Myös taustalla olevan kartan värit muuttuvat ikävästi. Jos muutos ei sinua haittaa, niin voit olla tyytyväinen nykyiseen paikkatieto-ohjelmaasi. Voit lopettaa lukemisen tähän ja siirtyä keräämään rahoja seuraavaan ylläpitolaskuun.
Blending (suomennoksessa ehkä: sekoitus) on toimenpide, jolla kartasta saa paremman. Ennen blending toteuttamiseksi paikkatietoaineistot olisi pitänyt siirtää johonkin kuvankäsittely-ohjelmistoon (esimerkiksi GIMP:iin tms.). Nyt blendaus onnistuu suoraan QGIS:ssä:
Läpinäkyvyyttä on käytetty usein vinovalovarjosteiden käytössä erilaisissa visualisoinneissa. Seuraavat esimerkit näyttävät eron läpinäkyvyyden ja blendauksen välillä:
Luonnollisesti blendausta voi käyttää usealle tasolle, seuraavassa on lisätty liikennemeluvyöhykkeet vinovalovarjosteen ja rasteritaustakartan päälle:
Suomennos
QGIS:n käyttöliittymä on ollut suomenkielinen jo useamman version ajan. Tosin laatu on ollut sellainen, että käytettävyys on kärsinyt suunnattomasti. Lisäksi käännöksen kattavuus on jäänyt pahasti jälkeen.
Nyt käännös on saanut uutta virtaa, olemme menneet heittämällä ohi ruotsinkielisen käännöksen:
Kari Salovaara on tehnyt suurimman osa työstä, vielä puolitoista prosenttia puuttuisi. Kari kaipaa apuja oikolukuun, lisäksi muutamissa termeissä on vielä parantamisen varaa. Jos (ja kun) löydät jotain korjailtavaa, niin laita sähköpostia Karille (kari.salovaara <tähän_miuku_mauku> pp1.inet.fi).
Eikä tässä vielä kaikki…
Lukuisat uudet ominaisuudet jäävät vielä toistaiseksi kertomatta. Mutta palaan asiaan sitten myöhemmin syksyllä.
Käyttöliittymän suomennoksen lisäksi olemme järjestämässä myös käännöstalkoita koskien koulutusmateriaalin kääntämisestä. Tarkoituksena on kokoontua ensimmäistä kertaa lauantaina 7.9. Espoossa suunnittelemaan ja kääntäämän koulutusmateriaalia. Kaikki ovat tervetulleita mukaan!
SOTM Baltics – osa III
Lauantai-ilta kului rattoisasti Tarton yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa.
Virolaisten järjestäjien pettymykseksi heidän oluensa ei menestynyt makutestissä. Lohdutuksena voisi todeta, että kaikki olivat hyvä ja mitään ei jäänyt juomatta.
Wikimaps workshop – Susanna Ånäs: Susanna piti workshopin liittyen historiallisten karttojen tuottamiseen osaksi Wikimedia-palveluun. Tarton workshop oli ensimmäinen osa, seuraavaksi Susanna jatkoi matkaansa Hong Kongiin projektin 2. vaiheeseen.
Muistiinpanoja workshopin tuloksista Etherpadissä: http://okfnpad.org/9XSlngFVss.
Toimin workshopin aikana kuvaajana, joten oma antini oli hiukan laiha. Mutta lyhyt johdatus aiheeseen:
- Historiallisia karttoja avataan vapaaseen käyttöön ympäri maailmaa. Yleensä skannattuina rasteritiedostoina
- Kartat pitäisi georeferoida. Vanhimpien karttojen absoluuttinen sijaintitarkkuus ei välttämättä ole kovin hyvä, mutta olisi hyvä saada aikaan edes jonkinlainen karkea tietoa, mitä maantieteellistä aluetta kartta kuvaa (bounding box).
- Vanhoista kartoista voitaisiin sitten digitoida erilaisia paikkatietoja, ainakin seuraavat usecaset tulee mieleen:
- Historiallinen paikannimistö
- 1700-luvun tieverkosto Euroopassa: kävely, ratsastut, postivaunut
Kahvia ja pullaa
Navit – Open Source Navigation using OpenStreetMap – Manuel Hohmann: Navit on avoimen lähdekoodin offline navigointiohjelmisto.
OSM and CityGuide. Quality Assurance for Navigation Software – Kirill Bondarenko: Cityguide on erityisesti venäläisille markkinoille suunniteltu navigointiohjelmisto: suljettua lähdekoodia, mutta avointa OpenStreetMap-aineistoa. OpenStreetMap-aineistoa tarkistetaan automaattisilla prosesseilla, erityisesti reitityksen tarvittavan graafin eheys, osoitehaut sekä monikulmioiden sulkeutuvuus (erityisesti rantaviivat).
Automaattisten testien tulokset löytyvät http://peirce.zkir.ru/. Etelä-Suomen osalta tarkempi raportti antaa hyvän pohjan OSM aineiston korjailuun, myös aktiivisimmat kartoittajat on listattu.
Overview map for routing. Generalization of the routing map – Kirill Bondarenko: Eurooppalaisten valtateiden käyttäminen on hankalaa, koska eri maissa on luokiteltu Exx -tiet hieman erilaisesti. Venäläiset ovat kehittäneet työkaluja, joilla voidan muodostaa yleistetty valtateiden verkosto, samalla myös löytyy väärin tagitetut tiet (esimerkiksi liikenneympyröistä puuttuu Eurooppatien merkintä).
Map Rendering using OpenGL ES 2.0 – Evgen Bodunov: Evgenin työn tavoitteena oli tuottaa 1) pienemmät karttatiedostot offline mobiilikäyttöön, 2) visualisointia varten tuki MapCSS ja 3) GPUn käyttö karttojen renderöintiin (päätavoite). Vektoriaineistojen renderöinti oli todella nopea demossa, lisätietoja.
Lounas: maittavasti meni. Pääsin toteamaan, että Evgenin viritys on todella nopea. Tosin aineiston yleistäminen on joissakin tapauksessa ehkä turhankin rajua. Asennettiin myös CityGuide käyttööni, tästä varmaan pitää kirjailla juttu erikseen joskus.
Lightning Talks: 10 minuutin pikaesityksiä erilaisista aiheista:
- OpenSurveyor: Jatkoa edellisen päivän esitykseen, NanoLogger älypuhelimeen.
- Ajapaik: historiallisten kuvien geotagging joukkoistamalla. Koodi löytyy githubista,luonnollisesti.
- Country/town border: Ikuisuusaihe, esimerkkinä Ranska: kuuluvatko merentakaiset alueet Ranskaan vai pitäisikö erottaa omiksia alueiksi? Minkälaisiksi alueiksi: maa?
- OSM for Navigation: Skobbler perustettu 2008, hyödyntää OSM, voitollinen Q1/2011 lähtien. Joten OpenStreetMap:lla voi tehdä liikevoittoa. Keräävät käyttäjiltä ajoaikatietoja, joita hyödynnetään parantamaan tietoaineistoja.
- Digital Walking Papers: ajatuksena, että älypuhelimella voisi piirtää satellittiikuvien tai karttakuvien päälle.
- OSM Import Validator: SviMik on tehnyt lukuisia työkaluja OSM-importtien (ulkopuolisten tietoaineistojen lataamiseen) käsittelyyn ja validointiin.
Nyt seuraa laivamatkailua: ensin Tartossa ja sitten Suomenlahdella.
SOTM Baltics – osa II
Lounas pysyi aikataulussa ja aloitamme seuraavat sessiot.
OpenStreetMap in Estonia – Jaak Laineste: Ensimmäinen editoinnin Virosta teki LA2 (SWE) vuonna 2006. OSM teossa hyödynnetty Viron karttalaitoksen ja kaupunkien kartta-aineistoja. Ylläpitävät omaa paikallista verkkosivustoa (maakaart.ee). Omassa karttapalvelussa on vironkieliset paikannimet (Moskova, Uusi-Seelanti yms.). Mapserver (WMS) ja Geoserver (WFS) käytössä. Päivitykset globaalista kannasta viikoittain.
Osoitetiedot on importoitu virallisesta osoiterekisteristä (ADS): ei lisenssi rajoituksia. 36% OSM:n osoitetiedoista Virossa on peräisin ADS:stä. osm.svimik.com kertoo tarkemmin tilanteesta.
Haasteita: liian monta import-projektia, aktiivinen, mutta pieni yhteisö (alle 10 päivittäistä kartoittajaa), kieliryhmät (viro, englanti (saksa), venäjä).
OpenStreetMap in Poland – Marek Kleciak: viimeisen 6 kk:n aikana on Puolaan tullut 40% uutta tietoa. Syynä se, että OSMn lisenssivaihdossa arviolta 28% Puolan aineistosta hävisi. ”OSM Polska” yhdistetty perustettu. Oma web-sivusto: osmapa.pl. Yhdistys on saanut sponsoreita ja lahjoituksia (1% verovapaus (jostain)). Open Firemap-projekti: palolaitosten kanssa kerätty tiedot paloposteista. Taksiyhtiö on osallistunut OSM:n tiedon keruuseen ja hyödyntävät aineistoa navigaatiosovelluksessa.
OpenStreetMap in Russia – Vladimir Elistratov: Useat OSM kartoittajat ovat kissoja (ainakin Vladimirin kuvakollaasin perusteella). Yandex on OSM:n suurin kilpailija Venäjällä: heillä on myös palvelu omatoimisille kartoittajille. Wikimapia ja 2gis.com ovat myös venäläisiä karttapalveluja.
GisLab on OSM:n sisarorganisaatio Venäjällä: yhdistää paikkatietoalan toimijoita. Muita partnereita: NextGIS, Rambler, Scanex ja Yandex (myös siis partneri).
Venäjällä kartan (map) teko ja editointi vaatii lisenssin. Kaksi vastakkaista lakimiesten mielipidettä onko OpenStreetMap kartta: toistaiseksi ei vaatimuksia hallinnolta lisenssin saamiseksi.
Permin kaupungissa on OSM opetettu kouluissa. Samaa konseptia on toistettu myös Kemerovissa (Siperia).
OpenStreetMap in Finland – Pekka Sarkola: kalvot
Discussion panel on imports and community: Käsiäänestyksessä enemistö piti ulkopuolisten aineistojen importointia hyvänä asiana. Tosin heti tuli kommenttia: ”It depends…”.
Micromapping and 3D modelling – Marek Kleciak: Mikrokartoitusta tarvitaan esimerkiksi parempien navigaatiosovellusten toteuttamiseen. Suomessa liikennemerkkien keruu on hyvässä vauhdissa. 3D mallinnus asia aiheutti monia kysymyksiä, ilmeselvästi moni on miettinyt asiaa.
Eyes on the road: Mapping while driving – Ilya Zverev: Ilyan arvioin mukaan 95% OSM kartoituksesta tehdään jalan, loput 4% pyörällä. Autolla voisi kartoittaa suurempia alueita, mutta silmät pitäisi pitää liikenteen seuraamisessa.
Photomapping: ei kovin hyvä, kuvat epätarkkoja (varsinkin kun ajaa kovaa ;-). Audiomapping: parempi ratkaisu, mutta äänitteiden purkaminen on tuskaista (muminaa, liikaa puhetta, epätarkkuuksia).
Mielenkiintoinen viritys, jolla ajaja voi ottaa yhtä nappia painamalla kuvia tien varren kohteista: napin painaminen ottaa kuvan, napin vapauttaminen tallentaa GPS sijainnin. Taustalla Rasbperry PI mikrotietokone (tai kannettava).
Jokes about Estonians – Arvo Krikmann: Olivat vaihtaneet esityksen aiheeksi: ”Contemporary Russion Jokes about Finnic and Baltic Nationalities”. Jaahas, mitähän tästä tulee.
SOTM Baltics – osa I
SOTM Baltics järjestetään (-tiin) 3.-4.8.2013 Viron Tartossa. State Of The Map -tapahtumat keräävät OpenStreetMapin kehittäjät, kartoittajat ja käyttäjät yhteen. SOTM Baltics järjestetiin nyt ensimmäistä kertaa, paikalla oli noin 50 henkilöä pääosin Virosta, Venäjältä sekä muista Baltian maista.
Matkustin paikan päälle jo perjantaina. Pre-conference tapaaminen vietettiin iloisissa merkeissä paikallisessa ruutikellarissa (Püssirohukelder). Paikkaa voi suositella oluen ystäville.
Varsinainen konferenssiohjelma alkoi sivistysmaiden tapaan lauantaina vasta klo 12. Tapahtuma järjestettiin Tarton yliopiston päärakennuksessa.
Henk Hoff ja Jaak Lainaste avasivat SOTM Balticsin. Jaakin mukaan OpenStreetMap on valmis Baltian maissa.
Welcome to the University – Alexander N: Esityksen pitäjän sukunimi lipsahti ohi, joten jäi arvoitukseksi. Mielenkiintoista, että Maantieteen laitoksen henkilöstöstä ei ollut löytänyt avauksen pitäjää, ehkä OSM on liian anarkistinen kansanliike. Tarton väestöstä 20% on opiskelijoita. Tarton yliopisto kuuluu myös 3% parhaimmista yliopistoista.
A word from OSM Foundation – Dermot McNally: OpenStreetMap (siis me) voitti ” Geospatial Content Organisation of the year 2012″ -palkinnon, lisätietoja OSM Foundation blogista.
OpenStreetMap address base: ready for prime time? – Maxim Dubinin: Maxim oli tehnyt erilaisia kokeiluja ja analyysejä OpenStreetMap-aineiston osoitteistosta Venäjällä. Olivat etsineet poliisien osoitteita 112.ru-palvelsta ja geokoodaanneet: 41k osoitetta Moskovassa, joista 65% osui rakennukseen ja 33% tielle. Äänestyspaikkoja oli noin 3500 kpl, joista lievän jälkiprosessoinnin jälkeen 97% osui rakennukseen. Venäjällä on noin 5000 orpokotia: alueelliset vaihtelut olivat suuria. Isot kaupungit (Moskova, Pietari) ovat hyvin kartoitettuja alueita, mutta muualla vaihtelu on hyvin suurta. Maxim oli myös tehnyt kevyen vertailun kaupalliseen geokoodaus-palveluun (Yandex): molemmat olivat yhtä huonoja (tai hyviä) riippuen alueesta. OSM osoitteiden parantaminen edellyttää lisää kartoitusta, mutta myös posiitivisen palautteen antamista kartoittajille geokoodauksen hyödyntämisestä.
Gone Shopping: detailed retail mapping – Jerry Clough: Jerryä oli ruvennut häiritsemään kaikenlaiset Internet luettelot (YACID=Yet Another Crap Internet Directory): Nottinghamissa 6 vuotta sitten lopetettu pubi, jonka rakennus oli purettu 4 vuotta sitten, löytyy edelleen lukuisista luettelopalveluista. Nottingham on Iso-Britannian 8. suurin vähittäiskauppa-alue, joten Jerry päätti tehdä asialle jotain.
Yksi käytetyistä lähtöaineistoista oli luettelo hygieeniapasseista (Food Hygiene Rating): vapaa paikallinen aineisto. Kattaa 50-60% kaikista vähittäiskaupoista. Täydentävä kartoitus ilmavalokuvilta ja kuvaamalla paikan päällä kauppojen sekä kahviloidan tiedot. Kauppakeskusten kartoittaminen on hankalaa: valokuvaaminen kielletty, useita tasoja, sisätilojen kartoitus.
Open 2.5D maps: concepts and rendering pipeline – Vladimir Elistratov: Perustietoa OSM aineiston visualisoinnista 3D malleiksi. Mainittuja Open Source -ohjelmistoja: POV-Ray ja Blender. Myös F4-kartat mukana esityksessä:
World Cleanup and World Waste Map – Kadi Kenk: Virossa oli noin viisi vuotta sitten hyvin roskaista. Let’s Do It! -projekti keräsi 600 vapaaehtoista siivoamaan maan. 300 roskien kartoittajaa yhden viikonlopun aikana. Yli 500 yhteistyökumppania, 0 euron budjetti. Kampanjaan ilmoittautui yli 40k ihmistä. Video valoittaa enemmän asiaa:
Kampanja jatkuu nyt hieman erilaisena: http://www.letsdoitworld.org/.
Seuraavaksi siirrymme lounaalle. Raportointi jatkuu ellei lounas venähdy pitkäksi 😉
Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa IV
Nyt viedään viimeisiä sessioita. Aloitamme iltapäivän paneelilla: ”Avoin tiede geoinformatiikassa.” Panelistit ja muu iltapäivän ohjelma. Panelisteille voi esittää kysymyksiä Etherpad-dokumentin kautta.
Vanha ongelma: opetaanko paikkatietojen osaajat koodaamaan vai perehdytetään koodaajat paikkatietoihin? Paikkatiedot ja paikkatietojärjestelmät ovat työkaluja. Sama koskee tietotekniikkaa. Joten työkalut pitää antaa substanssiosaajien käyttöön.
Paneelikeskustelu oli mielenkiintoinen, tosin suomalaiseen tapaan yleisö taisi olla liian samanmielistä. Olisi ehkä tarvittu vastaopponointia.
Siirrymme kahville ja odotamme innolla iltapäivän työkalusessiota! Takaisin kahvilta.
Aineistoja ja työkaluja
QGIS 2.0:n uudet tulevat ominaisuudet – Pekka Sarkola (Gispo Oy): Kalvoni. Ja linkit eri tilaisuuksiin:
- ALPO 2013 -seminaari – avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot ja avoimet paikkatiedot
- SOTM Baltics – Baltian, Venäjän ja Suomen OpenStreetMap aktiivit kokoontuvat Tartossa
- SOTM – Globaali OpenStreetMap tapaaminen/konferenssi, Birmingham UK
- FOSS4G – SE avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto konferenssi., Nottingham UK
- devALPO – ei linkkiä, mutta siis mahdollisesti 1.10 tai 2.10.
Paikkatiedon käsittelyja analysointiominaisuudet R-tilasto-ohjelmassa – Anssi Lensu (Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto): Kattava esitys R:n paikkatieto-ominaisuuksista. Kalvoilla on paljon koodia, jonka avulla on helpompi paneutua R:n hyödyntämiseen.
Anssi mainitsi, että R on ilmainen koulutus ja tutkimus käytössä. Kyllä ilmaisuus kattaa myös kaupallisen käytön. Epäselvyys johtunee siitä, että R itsellään on GPL2/GPL3 lisenssoitu ja tämä tarkoittaa sitä, että R:n lähdekoodi ja sen muokkaukset pitää jakaa samalla lisenssillä. R:n käyttö kaupalliseen käyttöön on täysin sallittua: esimerkiksi vakuutusyhtiössä asiakastietokantojen analysointiin. R:n eri paketit on sitten lisensoitu hyvin erilaisilla lisensseillä, pääosin vapailla lisensseilla. R:n liittäminen osaksi kaupallista, suljettua ohjelmistoa on sitten todennäköisesti lisenssin vastaista. Ehkä. Kysy lakimieheltä.
R ja spatiaalisia analyysimenetelmiä – Olli Lehtonen (Historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto): Olli käsittelee tyhjentävästi R:n mahdollisuuksia spatiaalisten aineistojen analysointi. Omaan esitykseeni lisättiin, että R:ä voi käyttää myös QGIS:stä ja Sextantesta.
CityEngine – Janne Saarikko (Esri Finland): Nyt kuulin ensimmäistä kertaa hieman teknisempää kertomusta CityEnginestä. Ideana siis on että ”mallinnuskriptien” avulla voidaan 2D paikkatietokohteista muodostaa 3D malli. 3D visualisointia voidaan näyttää selaimessa (ei IE, olisikohan WebGL tuen puute vai joku muu syynä 😉 CSCn lisenssi kattaa CityEngine:n, joten nyt alkoi yliopistoissa 3D mallinnus.
Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa III
Jatkan raportointia Geoinformatiikan tutkimuspäiviltä. Ensimmäisen päivän huomiot osissa I ja II. Muista päivittää sivua, tekstiä tullee tajunnanvirtana.
Tulevaisuuden trendejä geoinformatiikassa
Paikkatietojen käytön tulevaisuus, näkökulmina teholaskenta ja vuorovaikutteisuus – Juha Oksanen (Geoinformatiikan ja kartografian osasto, Geodeettinen laitos): Juhan ensimmäiset kokemukset paikkatiedoista ovat 90-luvulta: muista itsekin hyvin ARC/INFOn komentorivit. Komentoriveissä ei ole mitään pahaa: tekee juuri niin kuin komennetaan, komentojonot on helppo toistaa. Koeta nauhoittaa hiirellä napsuttelu jonnekin.
Teholaskenta antaa työkaluja paikkatietoanalyysien skaalautumiseen isoihin paikkatietoaineistoihin, esimerkiksi 2m korkeusmalli Suomesta (750 Gt) on jo iso paikkatietoaineisto. Kaikki kaupalliset paikkatieto-ohjelmistot eivät skaalaudu riittävästi. Big Data ei ole giga- tai teratavuja vaan näitä suurempia peta- yms. tavuja.
Paikkatietojen käytössä tapahtuu muutos eräajoista vuorovaikutteisiin työskentelyyn. Paikkatietojen epävarmuuden huomioivat analyysit ovat raskaita. esimerkiksi sumean valuma-alueanalyysin muodostamisessa tehdään MonteCarlo-simuloinnilla muutama sata tai tuhat kertaa. Algoritmien rinnakkaistaminen GPU-prosessoreille on yksi mielenkiintoinen tutkimushanke: VALUE I ja II sekä Quick-GC ja SUPRA hankkeet.
TASSU-hankkeessa tehdyt monikosketusnäytöt ovat tulossa ensi viikon perjantaista lähtien luontokeskus Haltiassa.
Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot – Sakari Tuominen (METLA): VMI tietoaineistot ovat olleet vapaasti saatavissa vuoden 2012 lopulta lähtien. Metla ei tarjoa aineistoista karttakuvia: aineistoon voi tutustua Paikkatietoikkunnassa. Metlan latauspalvelusta voi ladata alkuperäiset tiedostot paikkatieto-ohjelmistossa käytettäväksi.
VMI on tehty satelliittikuvilla, uuden sukupolven metsäinventointijärjestelmä käyttää hyväkseen laserkeilausaineistoja ja ortoilmakuvia (väri- ja väärävärikuvat). Systemaattinen ruutuhilan koko 16 x 16 m, mukana myös automaattinen metsikkokuviointi (mitenköhän tämä sopii suomalaisten metsäorganisaation prosesseihin? Muualla maailmassa tämä jokapäiväistä, Suomi jäänyt 1960-luvulle. IMHO).
Metlan laskentamenetelmissä pyritty hyödyntymään Open Source -ohjelmistoja. Hyödynnetään GRASS ja R -ohjelmistoja. Sakari mainitsi, että NFI-Tools julkaistaisiin avoimena lähdekoodina. Mitä, missä ja milloin jäi epäselväksi. Ainakin minulle.
Aineistoja ja työkaluja
Helsinki Region Infoshare – Ville Meloni (Forum Virium Helsinki):HRI pilottihanke, jonka pilotointivaihe päättyi vuoden 2012 lopussa. Vakiinnuttaminen vuonna 2013 ja osa osallistuvien kuntien toimintaa 2014 -. Esimerkkeinä Ville käyttää HSL matka-aikakarttaa. HSL on muuten hankkinut matka-aikakartan avoimeksi lähdekoodiksi, seuraa HSL Dev-sivustoa, jos haluat hyödyntää. Blindsquare hyödyntää OpenStreetMapia (esillä ALPO seminaarissa ensi viikolla, ilmoittaudu!). HRIn kokemukset tietojen avaamisesta ja sovelluksista on koottuna HRI 2 vuotta julkaisuun.
Paikkatiedon infrastruktuuri tutkimuksen palveluksessa – Antti Rainio (Maanmittauslaitos): Inspire-direktiivin raportointi vuosilta 2010-2012 on tehty: Suomessa investoitu 5 miljoonaa euroa, 500 miljoonaan palvelupyyntöä vuodessa ja 30 viranomaisen 400 karttatasoa. Ja vielä uuppuu vielä monta viranomaista (lähinnä kuntia). Paikkatiedon palvelualustat ovat tulossa. FORGE tullee paikkatieto maustein…
Karttapohjainen kyselypalvelu Harava – Jan Lindbom (Dimenteq Oy): Harava on ”karttapohjainen kokemuksellisen tiedon palautekanava”. Harava on palvelualusta, jonka päälle eri organisaatiot voivat tehdä omia kyselyjään. Palvelulla ei ole kerätyn tiedon analyysityökalu tai yleinen palautepalvelu. Harava on integroitu Tarkkailija- ja Liiteri-palveluihin. Tarkkailija vahtii puolestasi viranomaisten toimintaa omalla kotialueellasi (tai muualta).
Haravaan on tehty muutamia valmiita kysymyssarjoja yhdessä pilottitoimijoiden kanssa. Tampereen kaupunki sai osayleiskaavaa koskevaan kyselyyn 1400 vastausta. Joensuun kaupunki löysi lepakkojen talvehtimispaikat Harava kyselyn avulla.
R, avoin data ja toistettavat analyysit – Joona Lehtomäki (Louhos): Kuilu tieteellisen julkaisun ja toistettavuuden välillä on edelleen iso: teet analyysin, julkaiset PDF:nä. Mutta kuinka joku voi toistaa väitteet.
R on tullut 2000-luvulla hyvin suosittu tilastollinen työkalu: Joonan kalvoissa näytettiin sähköpostilistojen viestien määrä: SAS, SPSS kaukana R:n takana. Toistettavuus voidaan hallita R-, knitr- ja Markdown-ohjelmistojen avulla: syntyy yksi tiedosto, jossa julkaisu sekä käytetyt ja toistettavat analyysit.
Sorvi on suomalaisen avoimen datan R-paketti. Keskeiset ominaisuudet: datan saataavuus, läpinäkyvyys ja toistettavuus, uusia tutkimusvälineitä sekä vuorovaikutteisiis. Datawiki on dataopas esimerkein.
Toistettavuus ja läpinäkyvyys paranee kun avaamme ja jaamme datan, koodin ja osaamisen.
Nyt siirrymme lounaalle, osa IV alkanee paneelikeskustelun kommentoinnilla.
Paikkatieto 