Blogiarkistot

Avoimen paikkatiedon tapahtumia

Kun kohta on saatu tammikuu pakettiin ja toivuttu viime vuoden uurastuksista, on hyvä ruveta suunnittelemaan kuluvan vuoden kouluttautumista. Ohessa muutamia vinkkejä tapahtumista, joihin voit osallistua, jos avoimen lähdekoodin ja avoimen paikkatiedon ratkaisut kiinnostavat.

Kuntien paikkatietoseminaaari, 5.-6.2.2013

Tämä tilaisuus on tietysti kohdistettu kuntien paikkatietovastaaville, mutta paikalla lienee runsain mitoin myös yritysten ja muun julkishallinnon edustajia. Ohjelmasta voi poimia muutaman mielenkiintoisen paneelin:

  • Avoin data – palvelujen ylläpito, kehittäminen ja rahoitus
  • Avoin lähdekoodi – palvelujen ylläpito, kehittäminen ja rahoitus

Jälkimmäisessä Maanmittauslaitos (oskari.org) pitää alustuspuheen ja Trimle-Tekla -akseli opponoi. Tilaisuuteen osallistuvat agentimme raportoivat myöhemmin oliko kyseessä hyökkäys vai puolustus. Validos -yhdistyksen jäsenyys kertoo ehkä enemmän Teklan suhtautumisesta avoimen lähdekoodin, kuin mikään muu.

OKF Finland Convention, 7.-8.2.2013OKF logo

Joulukuussa 2012 perustettu OKF Finland järjestää ensimmäisen ”virallisen” tapahtuman. Jos et päässyt osallistumaan viime syksyiseen Open Knowledge Festivalin, niin nyt voit paikata aukon sivistyksestä. Ohjelma on tekeillä, mutta jo nyt mukana on äärimmäisen mielenkiintoisia esityksiä. Liput alkaen 128 euroa, hanki Holvi:sta.

ICHC 2013, 30.6. – 5.7.2013

Kartografian historian konferenssi järjestetään parhaimpaan kesäaikaan Helsingissä. Erittäin vieraanvaraista ulkomaalaisille osallistujille, mutta lomakausi saattaa verottaa suomalaisia osanottajia. Toisaalta ei työelämässäkään paljoa heinäkuussa tapahdu, joten konferenssi ei pahasti häiritse normaaleja työtehtäviä

FOSS4G 2013, 17.-21.9.2013

Euroopan toiseksi paras avoimen lähdekoodin konferenssien järjestäjä pyrkii toteuttamaan loistavan konfereFOSS4G - logonssin Lontoon takamailla. No, ei se Notthingham nyt missään metsässä ole ja tilaisuus onnistuu, jos osallistujat ovat hyviä. Joten ehkä meidän suomalaistenkin pitää auttaa kollegoita ja osallistua tapahtumaan sankoin joukoin. Tai jos meitä olisi nyt enemmän kuin ruotsalaisia.

Jätin tarkoituksella huomiotta monia tapahtumia. Mutta voit kommentoida sinulle erityisen tärkeät tapahtumat alle. ALPO-seminaarikin järjestetään sekä aiheeseen liittyviä koulutuksia. Ota yhteyttä, jos kiinnostaa.

Jotkut työnantajat pyrkivät välttämään henkilöstön koulutusta: ”Mitä jos ne lähtevät meiltä heti kalliin koulutuksen/seminaarin/konferenssin jälkeen”. Entä jos henkilöstöä ei kouluteta ja ne jäävät palkkalistoille? Esimerkkejä jälkimmäisestä on valitettavan paljon.

Mainokset

SADeOSS – Ruotsin malli

Ruotsin julkinen hallinto on valinnut erilaisen tien edistää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämistä.

Öppna programvaror 2010 on käytännössä julkisen hallinnon puitesopimus, jonka avulla julkisten toimijoiden on helpompi hankkia avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin liittyviä palveluja.

Ruotsin mallia on puitu laajemmin EUn JoinUp-palvelun artikkelissa (Public Open Source Software Procurement Models: The Next Generation). Ainakin Espanjan ja Iso-Brittanian kommenttien perusteella ruotsalaisten valitsema tie on hyvin erilainen. Päämäärä on sama kuin muilla: avoimen lähdekoodin ohjelmistojen laajamittainen hyödyntäminen julkisessa hallinnossa.

SADe-ohjelman avoimen lähdekoodin toimintamallin kehittämisessä päädyttiin siihen, että Ruotsin malli ei olisi hyvä Suomessa. Tällä kertaa ei ruotsalaisilta kannata kopioida mitään.

SADe-ohjelman avoimen lähdekoodin toimintamalli

Olen nyt viime kuukausin aikana ollut tekemässä (myös) SADe-ohjelman avoimen lähdekoodin toimintamallia (myöhemmin SADeOSS). Työ on vielä kesken, mutta perinteisestä toimintatavasta poiketen toimintamalli päätettiin laittaa luonnoksena altiiksi kritiikille.

Nyt toimintamalliin voi kuka tahansa antaa kommentteja Otakantaa.fi -palvelussa. Palautteet toivotaan mahdollisimman nopeasti, viimeistään su 2.12.2012. Palautteiden perusteella toimintamallia hiotaan. Vielä joulukuussa kokoontuvaan SADe-johtoryhmään viedään toimintamalli hyväksyttäväksi.

Kirjailen seuraavissa kirjoitelmissani vähän taustoja toimintamallin tekemisestä. Koetan yleensä tiivistää asiat ja siitä syystä taustoitus jää joskus vähän vähemmälle. Se on ehkä tuon luonnoksenkin ongelma. Toivottavasti nämä muutamat seuraavat kirjoitelmat avaavat taustoja.

Kansainväliset esimerkit

Toimintamallin tekemiseen liitettiin myös lyhyt kansainvälisen tilanteen katsaus. Käytännössä tuo tarkoitti netin avulla tehtävää tutkimustyötä tietyistä eurooppalaisista maista. Tarkoituksena oli selvittää julkisen viranomaisten kokemuksia avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä. Kohdemaiksi valittiin Ruotsi, Viro, Islanti, Hollanti ja Iso-Britannia. Joukkoon eksyi sitten matkan varrella sekä EU että Ranska. Koetan saada olennaiset asiat koottua kustakin maasta erillisiksi kirjoituksi, lähdemateriaalia koetan linkittää mahdollisimman paljon.

Toimintamallin tarkoitus

SADeOSS on laadittu ensisijaisesti SADe-ohjelman tarpeita varten. Käytännöllisesti katsoen ei ole esteitä, etteikö sitä voisi hyödyntää muissakin julkisen hallinnon hankkeissa. JHS 169 ohjeistaa edelleen hyvin avoimen lähdekoodin käyttöä julkisessa hallinnossa. Toimintamallin tarkoitus on täydentää JHS:n sanomaa. Ristiriitaisuuksia on pyritty välttämään, mutta sellaisia on varmaan tahattomasti syntynyt.

Suurimmat haasteet

SADe-ohjelmassa toimiville virkamiehille lähetettiin kysely kesällä 2012 koskien SADeOSS:n päivitystä. Edellinen versio toimintamallista oli tehty vuonna 2009 ja nyt oli noussut tarve päivittää tietoja. SADe-ohjelman hankkeet ovat hyvin erilaisissa vaiheissa: osa hankkeista on jo toteutusvaiheessa ja toisissa kerätään vasta yhteistyöverkostoja. Tarpeetkin päivitykselle olivat siten hyvin erilaisia. Kaksi asiaa kuitenkin nousi erityisesti esiin:

  1. Miten hankitaan avoimen lähdekoodin ratkaisuja julkisessa hallinnossa?
  2. Miten jaetaan tehtyä avointa lähdekoodia?

Hankintaan kaivattiin konkreettisia hankinta- ja sopimuslausekkeita. Niitä on nyt kirjattu toimintamallin liitteeseen 1. Monissa hankkeissa on nyt jo hankittu avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin perustuvia ratkaisuja. Monesti tuloksena on syntynyt myös avointa lähdekoodia. Mutta miten tuo avoin lähdekoodi voidaan tehokkaati jakaa muille hyödynnettäväksi?

Jotta tämä kirjoitus ei laajenisi tarpeettomasti, päätän sen tähän. Siirryn nyt kirjoittamaan muita aiheeseen liittyviä kirjoitelmia. Pyrin myös seuraamaan otakantaa.fi -palvelun keskustelua, twitterissä käytän tagia #sadeoss. Facebookin voisi joku perustaa ryhmän, sivun tms.

Muut aiheeseen liittyvät kirjoitelma

Päivitän tähän linkkejä muihin aiheeseen liittyviin kirjoitelmiin:

SADe AVOIN seminaari

SADe-ohjelma järjesti AVOIN -seminaarin to 8.11.2012. Olin tuolloin paneelissa kertomassa toimintamallin kehittämisestä. Videotallenteesta voi poimia jotain taustatietoja. Erityisesti ajanhetkeä 1:25:00 kohdasta eteenpäin on sosiaalisessa mediassa kehuttu: vihainen ja ei-enää-niin-nuori-mies, Petri Kola, joutuu pulaan hankepäälliköiden kanssa.

Hyvää PostGIS Day’tä

Tänään vietetään kansainvälistä PostGIS Day’tä. Suomessa ehkä tuntemattompi, mutta maailmalla sadat, jopa tuhannet henkilöt juhlistavat PostGIS päivää.

PostGIS on maailman suosituin avoimen lähdekoodin paikkatietokanta. Käytännössä PostGIS on PostgreSQL tietokannan laajennos, joka mahdollistaa paikkatietojen tallentamisen ja käytön relaatiotietokannassa. Kehittäjien lähtökohtana on ollut toteuttaa mahdollisimman hyvin OGC:n standardeja koskien paikkatietojen käyttöä relaatiotietokanssa (tarkemmin Simple Features Specification for SQL -suositusta). Viime kesänä julkistetun version 2.0 avulla voi tallentaa sekä rasteri- että vektoripaikkatietoaineistoja tehokkaasti avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön. Myös monissa suljetun lähdekoodin ohjelmistoissa on tuki PostGIS:lle.

Itselleni on jäänyt epäselväksi juhlistetaanko tänään paikkatietojärjestelmien jälkeisestä aikaa vai onko kyseessä vain toipuminen eilisestä? Kiitokset Maanmittauslaitokselle 200v juhlista!

Kaikesta huolimatta, päätin itse juhlistaa tekemällä tarjouspaketteja kaikille paikkatietoalan ammattilaisille. Nyt voit hankkia Maanmittauslaitoksen maastotietokannan PostGIS-tietokannassa käytettäväksi. Samalla voit tukea OpenLayersin version 3 kehitystyötä. Tarjoukset ovat voimassa rajoitetun ajan, tilaa nyt!

OpenLayers 3.0:n uudet ominaisuudet

Vielä on aikaa osallistua OpenLayersin seuraavan version joukkorahoitukseen. Voit katsoa suunnitelmat oheisesta videosta:

OpenLayersin joukkorahoitus – käynnissä

Maailman suosituin web-karttakäyttöliittymä, OpenLayers, on uuden version kehittämisen edessä. Nykyinen versio (2.12) on useiden web-karttakäyttöliittymien pohjalla. Monet kaupalliset toimijat ovat ottaneet OpenLayer:sin oman tuotteensa pohjalle (lisensiointi sallii tämän, FreeBSD). Avoimen lähdekoodin sovelluksena OpenLayers kehittyy hitaasti mutta varmasti kehittäjäyhteisön toimesta. Kehittämisen nopeuttamiseksi nyt kerätään joukkorahoituksen avulla lisävaroja.

Hyödyntääkö teidän organisaationne OpenLayers:iä? Oletko toteuttanut web-karttakäyttöliittymän (tai jopa useamman) OpenLayers:in avulla? Olisiko WebGL-tuesta hyötyä? Vastasitpa yhteen tai useampaan kysymykseen myönteisesti, niin nyt on aika auttaa uuden version kehittämisessä. Pienetkään lahjoitukset eivät ole merkityksettömiä.

Joku seuraavista tavoista varmasti sopii sinulle tai edustamallesi organisaatiolle:

  1. Lahjoita valitsemasi summa OpenLayersin uuden version kehittämiseen. 20 USD (~16 euroa) on pienin mainittu summa, jolla osallistumisesi huomioidaan (nimi tukisivustolle). Pienempikin summa on ihan ok, jos et juuri nyt ole varoissasi.
  2. Vastikkeeton lahjoitus ei sovi useammalle julkiselle organisaatiolle. Tällöin kannattaa harkita suuremman lahjoituksen tekemistä. Tällöin on mahdollisuus saada tukipalveluja OpenLayers:n käyttöä varten. Sovelluskehittäjälle hankittava T-paita on sitten halvempi vaihtoehto.
  3. Jos rahallisesta omaisuudesta luopuminen on mahdotonta, niin on myös muita vaihtoehtoja. Voit osallistua JavaScript-koodaukseen, uuden version testaamiseen sekä dokumentointiin. Myös suomenkieliset esimerkit ja dokumentit ovat tervetulleita.
  4. Viimeisenä vaihtoehtona on sitten tiedon levittäminen omaan verkostoosi.

Tavoitteena on kerätä globaalisti 350 000 USD (~275k euroa). OpenLayersin hyötyyn verrattuna tuo on pieni summa. Nyt marraskuun puolessa välissä varoja on kertynyt puolet tavoitteesta.

Vaihtoehdot Google Mapsille

Aina tulee suru puseroon kun näkee Google Mapsin päälle tehdyn sovelluksen, viimeisenä HSYn vesipostit. Tulee aina mieleen, että onkohan nuo Googlen käyttöehdot nyt ihan oikeasti luettu (ja ymmärretty): annetaan yhdelle toimijalle rajoittamaton käyttöoikeus kaikkeen siihen tietoon, joka on laitettu Googlen kartan päälle. Välttämättä web-koodaaja ei nyt ole sitten välttämättä kertonut ihan kaikkia pieniä yksityiskohtia asiakkaalle.

”Ei ole ilmaisia lounaita, ei siis myöskään ole ilmaisia karttapalveluja.” Tämän toteamuksen perusteella on monet hyväksyneet tuon käyttöoikeuksien jakamisen. Ilmiselvästi Google on huomannut, että kartoilla voisi tehdä ehkä rahaa. Lokakuussa 2011 Google sitten ilmoitti, että ilmaiset ajat ovat ohi. Nyt yli 25 000 karttalatausta tekevät sovellukset tulevat saamaan laskun. Ei kovin paljoa, mutta verrattuna entiseen, korotus on lievästi sanoen iso.

Vaihtoehtoja Googlelle on monta. Jos haluat pysyä kaupallisissa ratkaisuissa, niin Microsoft, Nokia ja ESRI tarjoavat omia karttapalvelujaan. Moni näistä palveluista sisältää ilmaisia komponentteja, mutta jossain vaiheessa kuitenkin tulee eteen se, että kustannuksia on jaettava. Suomeksi sanottuna, artisti maksaa.

Mutta on myös vaihtoehtoja

Kaupallisten aineistojen ja ohjelmistojen vastapainoksi löytyy myös vapaita ja ilmaisia sekä aineistoja että ohjelmistoja.

Suomessa Maanmittauslaitoksen aineistot vapautuvat käyttömaksuista keväällä 2012. Jos karttapalvelusi tulee kattaa myös Suomen ulkopuoliset alueet, niin tutustu OpenStreetMap-karttoihin. OpenStreetMap on karttojen wikipedia: tuhannet vapaaehtoiset keräävät tiedot ja jakavat ne ilmaiseksi kaikkeen käyttöön. Aineistoa voi siis hyödyntää myös kaupallisesti: esimerkiksi uudet MapQuest-karttapalvelut perustuvat OSM-aineistoon. Tietojen päivittymisen nopeus on aivan eri luokkaa kuin kaupallisten aineistotoimittajien prossessit.

Huvittavaa on, että OSM aktiiveille kovasti naureskeltiin muutama vuosi sitten. Nyt kaikki kaupalliset toimijat koettavat kiiresti rakentaa toimivan yhteisön: on TomTomin MapShare, Googlen Map Maker sekä ESRIn Community Maps. Jos olet oikeasti valmis keräämään paikkatietoja ja jakamaan sen muille käyttäjille, miksi tekisit sen kaupallisen toimijan kautta ja ehdoilla?

Yksinkertaisen karttapalvelun omille sivuille voi tehdä OpenLayers-kirjaston avulla. Allaolevasta kuvasta löytyy linkki toimivaan esimerkkiin:

Ei välttämättä kovin kaunista, mutta käsintehty Suomessa!

%d bloggers like this: