Julkisen hankinnan sietämätön avoimuus

Ammattilaisten paikkatietojärjestelmien suurin käyttäjäryhmä on julkinen hallinto. Olen siis parin vuosikymmenen mittaisella työurallani päässyt/joutunut osallistumaan useihin julkisiin hankintoihin. Sekä ostajan että myyjän puolella. Voin sanoa, että kummallakaan puolella ei ole palkitsevaa istua. Myyjät tuskailevat aina huonosti laadittuja tarjouspyytöjä. Ostajat taas pelkäävät että valituksi tulee se kaikkein osaamattomin toimittaja, jonka kanssa joutuu tuskailemaan sitten useamman vuoden kanssa. Vanha suomalainen myyntisananlasku toteaa, että ”julkisen hankinnan voittaa se joka laskee tarjouksen väärin tai kehtaa valehdella eniten”. Kaiken päällä riippuu vielä pelko Markkinaoikeudesta: julkinen nöyryytys lienee kaikille tuttu joko koulusta tai armeijasta (toivottovasti ei työpaikalta). Mutta että kaikki julkiseen hankintaan liittyvät asiat avataan ja sitten vielä julkaistaan koko ammattikunnan reposteltavaksi: sitä ei liene kukaan vapaaehtoisesti halua.

logo_markkinaoikeusMarkkinaoikeuden ratkaisuista ei montaa paikkatietohin liittyvää ratkaisua löydy. Ilmeisesti järjestelmiä tai palveluja hankkivat osaavat asiansa tai sitten markkinoilla on riittänyt kaikille riittävästi töitä. Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:580/16 on kuitenkin päästy puimaan paikkatietoihin liittyviä teknisiä asioita. Valittaja A on laatinut pitkän luettelon tarjouksen pakollisista vaatimuksista, jotka ovat valittajan mukaan olleet ”syrjiviä ja kilpailua rajoittavia”. Yksi kiistanalaisista vaatmuksista on Valittaja A kuvannut seuraavasti:

leaflet_drawellipseToiminnallinen vaatimus V97 ”Karttaikkuna mahdollistaa myös käyttäjän omien piirrosten teon ja tallentamisen. Piirtotyökaluna on oltava ainakin piste, viiva, monikulmio ja ellipsi.” on ollut suhteeton ja kilpailua rajoittava. Ellipsien piirtäminen ei ole millään tavoin oleellista kunnallisten lupien hakuprosessissa, vaan se on täysin teoreettinen lupahakemuksiin liittyvä geometrinen muoto. Tarpeettoman toiminnallisuuden edellyttäminen on ollut kohtuutonta ja kilpailua rajoittavaa, eikä se ole liittynyt kilpailun kohteeseen. Vaatimus on ollut omiaan parantamaan perusteettomasti voittaneen tarjoajan asemaa tarjouskilpailussa.

Ei varmaan pitäisi päästää lakimiehiä tekemään näitä valituksia. Ellipsi lienee ympyrän erikoistapaus (tai päinvastoin). Ei ehkä oleellinen tekninen vaatimus, mutta ei varmaan täysin tarpeeton vaatimus. Luonnollisesti Valittajan A järjestelmässä ei ollut liene tämmöistä ominaisuutta. Joku ”vaihtoehtoiseen totuuteen” uskova olisi varmaan oikonut mutkia tarjousta laatiessa.

Toinen nostoni koskee avoimen lähdekoodin käyttöä. Useiden eurooppalaisten oikeustapausten perusteella, avoimen lähdekoodin käyttöönotto ei ole julkinen hankinta: voit siis ottaa käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmiston ilman kilpailutusta. Kilpailutettavia komponentteja ovat sitten mahdolliset tuki-, koulutus- ja räätälöintipalvelut. Valittajan mukaan avoimen lähdekoodin sovelluksen käyttö on ”kohtuuton ja kilpailua rajoittava”:

logoTekninen vaatimus V10 ”Karttaikkunan toteutuksessa tulee käyttää julkisen hallinnon kehittämää avoimen lähdekoodin ratkaisua, jota maanmittauslaitos hallinnoi. Karttaikkunan lähdekoodi ja ohjelmakomponentit löytyvät osoitteesta www.oskari.org.” on ollut kohtuuton ja kilpailua rajoittava. Vaatimus on nimennyt suoraan järjestelmän, johon toteutuksen on tullut perustua antamatta mahdollisuutta tarjota vastaavia ratkaisuja. Vaatimus on ollut voittanutta tarjoajaa suosiva.

Mitä mieltä Markkinaoikeus sitten oli näistä Valittajan A huomioista? Kokonaisuudessaan Markkinaoikeus hylkäsi valituksen, eikä tästä päätöksestä ole valitetu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Joten päätös perusteluineen on siis yksi lainvoimainen tulkinta näistä asioita.

Vaatimuksesta V97 ei päätöksessä puhuta mitään, joten lienee perusteltua tulkita, että ellipsin (ympyrän) piirtäminen liittyy kunnallisten lupien hakuprosessiin. Rakkaat tietojärjestelmiä rakentavat toimittajat: lisätkää nyt se ellipsin/ympyrän piirto, ettei tartte toista kertaa kolauttaa päätä Markkinaoikeuden tammioveen. ”Vaihtoehtoinen totuus” ei liene sopivaa suomalaisille toimittajille. Toivottovasti ison maan tavat eivät jalkaudu tälle puolen Atlanttia.

Markkinaoikeus katsoo myös, että hankinnan kohteena on teknisen vaatimuksen V10 osalta voinut olla tietyn avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentin käyttö ja integroiminen hankittavaan järjestelmään.

Avoimen lähdekoodin käytön voi siis kirjoittaa tietojärjestelmän pakolliseksi vaatimukseksi. Itse asiassa tuon vaatimuksen voi kirjoittaa jopa niin, että vaaditaan tiettyä avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponenttia. Suomeksi sanottuna: ”Hankimme PostGIS / Geoserver / QGIS -pohjaisen paikkatietojärjestelmän” on sallitu pakollinen vaatimus julkisessa tarjouspyynnössä. Tai en minä mikään lakimies ole, joten ehkä tuo kannattaa tarkistaa omalta hankintalakimieheltä.

Kannattaako sitten Markkinaoikeuteen valittaa? Sitä on vaikea arvioida. Valittaja A:lle tuli korvattavaksi vastapuolen oikeudenkäyntikulut (16 640 euroa). Päälle omat kulut ja tietysti julkisuutta sähköissä medioissa.

Mainokset

Posted on 01.02.2017, in Avoin lähdekoodi and tagged , , , . Bookmark the permalink. 5 kommenttia.

  1. Mielenkiintoinen artikkeli. Hieman ehkä keltaisen lehdistön kaltaisesti esiin on nostettu hankinnasta kaksi yksittäistä ominaisuutta arvioimatta kokonaisuutta. Kyseisessä hankinnassahan kilpailutettiin puitejärjestely, jossa loppuasiakkaina ovat mahdollisesti kaikki Suomen kunnat.

    Tarjousasiakirjoja tarkastellessa voisi varmaan enemmänkin pohdiskella ellipsin tarpeellisuutta lupapalveluissa. Vai olisiko riittävää vaatia vain piirtotyökalut? Tai sitä, että onko pakko käyttää juuri tiettyä karttakomponenttia. Vai olisiko avoimen datan maailmassa mahdollista hyödyntää tietoja eri rajapintojen kautta?

    Tästä tapauksesta tekee mielenkiintoisen se, että Markkinaoikeuden ratkaisussa todettiin tarjouspyynnön vaatimusten olleen hankinnan kannalta oleellisia ja kuntien tarpeista laadittuja. Eli vaikka markkinoilla on vain kaksi tarkoituksenmukaista järjestelmäratkaisua, niin silti reilut 20 pakollista vaatimusta oli sellaisia, mitkä löytyivät vain toisesta. Jos vain toisella on vaatimukset täyttävä järjestelmä, niin maallikko voisi pitää kilpailutusta syrjivänä.

    Tähän tapaukseen liittyen olen kirjoittanut aikanaan yhden blogitarinan. http://kunnat.trimble.fi/blogi/ostaisin-punaisen-opelin

    • Pitää aina provosoida, jotta saa aikaan reagointia 😉

      Tuntematta ihan tarkasti kaikkia vaatimuksia ja noita tarjottuja tuotteita, niin on tietysti paha arvioida, että mikä olisi oikea ratkaisu. Jotenkin tuossa kuitenkin näkyi, että lievästi ylimääritelty / vaadittu tuo alkuperäinen tarjouspyyntö.

      ”Ostaisin punaisen Opelin”: tämän tyyppisiä tarjouspyyntöjä on koko ajan liikkeellä. Vuosittain / kuukausittain näen tarjouspyyntöjä, joissa kilpailutetaan Microsoftin Office-ohjelmistojen hankinta. Niihin tarjouspyyntöihin on paha vastata, että ottakaa LibreOffice käyttöön (tämä on nyt se OpenSource-kortti). Sitten on vielä useasti suorahankintailmoituksia: ostimme tuotteen XXX sen ainoalta maahantuojalta. Ei kilpailua.

  2. Ai sinä olet tällaisen blogin joskus kirjoittanut? Enpä ole ennen huomannut. Tuo valitus on tosiaan järkyttävimpiä osaamattomuuden ylistyslauluja, mihin olen törmännyt. Siis kyseessä täytyy olla sellainen tapaus, että firma ei ole huomannut riittävän ajoissa koko tarjouspyyntöä ja sitten on alkanut paniikinomainen kompurointi ja uhoaminen. Julkisiin hankintoihinhan aina liittyy kysymys-vastausvaihe, jossa voi hankintayksiköltä kysyä, että voiko jotain vaatimusta lieventää tai kiristää tai poistaa tai lisätä tai tarkentaa yms.

    Tällainen ellipsi tai oskari.orgin pakollisuus olisi varmaankin voitu lieventää niin, että niistä saakin vain laatupisteitä pakollisuuden sijaan tai korvata siis vastaavalla, jos olisivat olleet kynnyskysymyksiä jollekin tarjoajalle. Mutta kun tarjoaja ei kysynyt mitään, niin silloin hankintayksikkö olettaa, että ne käyvät kaikille tarjoajille, eikä tule ongelmia. Se kys-vas on tavallaan viimeinen tasapuolisen kaupankäynnin vaihe. Eli jos vastauksissa muutetaan tarjouspyynnön vaatimuksia, niin hankintayksikön vastaus on se, joka pätee ja se tulee kaikille osapuolille kertoa. Nyt oli möhlitty tämä vaihe täysin ja luultu, että joku markkinaoikeus niitä nyt alkaisi muuttaa, kun tarjoaja on ne alkuperäisessä tarjouskilpailuvaiheessa jo hyväksynyt ennen tarjouksen jättöä.

    Tarjoaja olisi pystynyt vielä tarjousta jättäessä merkitsemään, että käyttää vastaavaa kuin Oskari.org, jolloin hankintayksikkö olisi joutunut arvioimaan, että täyttääkö esim. google maps esitetyn vaatimuksen.

    Ehkä sellaisena lisäkommenttina vielä, että maksoihan tuo valitusprosessi häviäjälle jonkun tonnin, mutta paljon enemmän se maksoi voittajalle, kun kymmeniä kuntia siirsi päätöksentekoa valituksen takia. Kaikki tämä sen takia, että vastapuoli ei osaa hankintalain ja tarjouskilpailujen alkeita. Mutta sekin on siedetty miehen lailla.

    Kyl mä uskon vielä parempaan ja älykkääseen Suomeen! Kitkamuikut joutaa helvettiin jaloista tai ainakin takaisin koulupenkille

  3. Kiva kun vanhojakin tekstejä lueskellaan…

    Kuten tuossa aikaisemmin totesin, niin nuo ellipsit ja vastaavat ovat nyansseja tässä kokonaisuudessa. Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen Valtiontalouden tarkastusviraston raportti ”Digitaalisten asiointipalveluiden kehittäminen ja tuotanto” toteaa seuraavaa:

    ”Tarkastuksessa ilmeni, että ympäristöministeriö oli hankkinut Kuntien Tiera Oy:ltä konsultointipalvelua, jonka tarkoituksena oli asiakaskäyttöönottotuen kohdentamissuunnitelman (versio 2, 8.1.2015) mukaan laatia kunnille ohjeet Lupapiste.fi-palvelun hankintaan. Tavoitteena oli laatia hankintaohje ja ohjeelliset tarjouspyynnön apudokumentit. Tähän työhön ympäristöministeriö oli varannut 20 000 euroa. Tarkastuksen yhteydessä ympäristöministeriön toimittama Kuntien Tiera Oy:n laatima tarjouspyyntöaineisto sisältää sekä kuntakohtaisen että yhteishankintayksikön tekemän tarjouspyyntömallin ja siihen liittyvät liitteet. Ympäristöministeriö ajautui siten tilanteeseen, jossa ministeriön rahoituksella tuotettu Lupapiste.fi-palvelu on pitänyt kilpailuttaa uudelleen kunnille joko kuntakohtaisesti tai yhteishankintana. Kuntien Tiera Oy käynnisti puolestaan 24.4.2015 tarjouskilpailun, joka pohjautui ympäristöministeriön maksamaan aineistoon.”

    Tarkastusvirasto ei tässä ota kantaa hankintalakiin, mutta joku vähemmänkin hankintalakia tunteva voisi kuvitella, että kilpailutus on laadittu yhtä tarjoajaa suosivaksi. Kilpailutusasiakirjoja ei siis laadittu sähköisen asiointipalvelun kilpailuttamista vaan nimenomaan lupapiste.fi-järjestelmän kilpailuttamista varten. Voi olla, että hävinnyt osapuoli epäili tällaista, muttei pystynyt näyttämään toteen.

    Ohessa vielä pätkä markkinaoikeuden päätöksestä:

    ”Saadun selvityksen perusteella voittanut tarjoaja ei ole osallistunut hankinnan kohteelle asetettujen vaatimuksen laatimiseen. Vaatimuksia ei hankintayksikön mukaan myöskään ole laadittu voittaneen tarjoajan aiemman järjestelmän perusteella eikä kaikkia tarjouspyynnön teknisen eritelmän mukaisia vaatimuksia ole edes ollut saatavilla missään markkinoilla olevassa järjestelmässä. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettelyä voida pitää syrjivänä sillä perusteella, että tarjouspyyntö olisi vaatimusten laatimmisen osalta valittajan väittämin tavoin suosinut voittanutta tarjoajaa.”

    Jotkut meistä asettuvat lain yläpuolelle ja ovat sieltä valmiita tuomitsemaan muita. Jos näillä eväillä rakennetaan älykkäämpää ja parempaa Suomea, niin on meillä vielä pitkä tie kuljettavana.

    • Olen sanonut jo vuosia, että tutustu niihin materiaaleihin. Sotket kaksi asiaa koko ajan. Siinä lukee, että apudokumentit. Ja tottakai niissä on huomioitu hankintalain säädökset. Älä nyt hulluja kuvittele.

      Logiikallasi voidaan yhtä hyvin sanoa, että Suomen kuntaliitto ajaa Trimblen etua, kun http://www.paikkatietopalvelu.fi sivustolta on löydettävissä sähköisen työpöydän määrittely, jossa on tuotteenne kuvia. Tuotekuvien käyttö (ohjeellisissa) tarjouspyyntöjen vaatimusmäärittelyissä on muita syrjivää. Se on virheellinen dokumentaatio. Ohjehan on Suomen kuntaliiton suositus. Ajaako siis Suomen kuntaliitto Trimblen etuja?
      Onko Suomen kuntaliitto lain yläpuolella? Tuleeko Trimblelle monopoli? Pakko hankkia kun kuntaliitto suosittelee.

      Hullutuksia olisivat tällaiset ajatukset sen dokumentin osalta.

      Ohjeet ovat ohjeita ja jokainen hankintayksikkö vastaa omista hankinnoistaan ja myös suorahankinnoistaan vaatimusmäärittelyineen. Käyttää siihen mitä käyttää. Valitettavan usein ei käytä yhtään mitään.

      Ja mitä YM:ään tulee, niin siellähän varastot pursuaa ohjeita, joita kukaan ei käytä. Lain yläpuolista toimintaa sekin?

      Tieran tapaushan on puitejärjestely. Mitä sitten? Kunnat voivat sitä käyttää tai olla käyttämättä. Päätöksen tekee kunta.

      Kunnat voivat tehdä itse toisia hankintoja tai lisää puitejärjestelyjä muista ratkaisuista. Siitäkin päätöksen tekee aina kukin hankintayksikkö itse. Mitä sitten? Senkun tekevät yhdestä tai useammasta ratkaisuista puitejärjestelyjä. Niitähän löytyy pitkät listat mm. KL-kuntahankintojen sivuilta. Olen ymmärtänyt, ettei niitä paljoa käytetä ja moni ei ole ollut kovinkaan kannattava. Ei ole tämäkään kummoinen.

      Kunnat voivat tehdä myös hankintalain vastaisia suorahankintoja, kuten teidän ratkaisujen hankinnoissa on tapana. Ovat varmaankin sitten lain alapuolisia hankintoja. Mitä sitten? Sen kuin tekevät ja vakavasti vääristävät markkinoita. Reilu meininki, mitäpä siihen voi muuta sanoa.

      Niistä voi tulla lainvoimaisia tai riskinä on MaO tai oikaisu. Näistäkin vastaa kukin kunta itse ja markkinat ne joko hyväksyvät tai sitten ei. Muutamiin me olemme puuttuneet, kun ovat harmaalla vyöhykkeellä. Hankintalaki ei ole kyllä tuotteita/palveluita varten. Tosi vaikeita tapauksia. Harmi vaan kun koneisto on kovin hidas.

      Kyllä minusta on hienoa, että alalla on ekat puitejärjestelyt – harava ja lupapiste. Mahtavaa! Olen helvetin ylpeä, mitä sain Sade-ohjelmassa aikaan. Kyllä minua haukuttiin, lytättiin, joka hemmetin raossa, mutta aina mä tulin pintaan kuin korkki.

      Näillä esimerkeillä voidaan rohkaista koko toimialaa tekemään niitä lisää. Mielettömän kovaa duunia se siltikin sen päälle vielä vaatii, aivan mielettömän kovaa. Jumaluus on kaukana tästä hommasta. Kunpa tehtävänimikkeeni voisikin olla ”jumalaiset palvelut ja lain yläpuolinen tarkastelu”. Ei vaan ole, ei sinne päinkään. Nöyränä painetaan ympäri Suomea. Uskon vaan asiakaslähtöisiin asiointipalveluihin kuin vuoreen ja rakastan tätä maata yli kaiken. Sitä pitää auttaa kaikinkeinoin.

      MUTTA Nyt vaan lobbaamaan uusia laajempia järjestelyjä, niin saadaan huikeita pilvipalveluja aikaan.

      Laitahan rajapintasi tikkiin, niin kohta tulee sellainen maankäyttöpalvelu, et mennään siitä Hollannin vastaavasta ohi. Se on tosi kova.

      Aika velikultia!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: