Blogiarkistot

Geoinformatiikan tutkimuspäivät – osa I

Geoinformatiikan päivät järjestetään Helsingissä (Kumpulan kampus) 22.-23.5. Paikalla kattava otos suomalaisia paikkatietoalan tukijoita, ohjelmassa mielenkiintoisia esityksiä.

Koetan kirjailla päivien kuluessa omia ajatuksiani päivien esityksestä. Mielipiteet eivät edusta omia tai edustamieni tahojen mielipiteitä. Varaan oikeuden muuttaa, vääntää ja kääntää asioita. Twitterissä löytyy tagi #FGiRD2013, siellä voi olla mielenkiintoisempia kommentteja.

Avaus

John Westerholm avasi tutkimuspäivät, jonka jälkeen pääjärjestäjät (Tuuli Toivonen & Niina Käyhkö) kertoivat Fiuginetin toiminnasta ja geoinformatiikan alan tutkimuksesta Suomessa. Fiuginetissä tärkeänä on juuri tutkimuksen kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen. Sisältää paikkatietojen haku- ja latauspalvelut, paikkatietoanalyysipalvelut teholaskennan ja avoimen lähdekoodin sovellukseskä sekä OPM:n TTA-hankkeeseen osallistuminen.

PaITulia kehitetään yhdessä CSC:n kanssa, Paikkatietolainaamo aloitettu vuonna 2003 (lievää päivitystä kaivataan) ja lisäksi Turun yliopistossa on aloitettu Paikkatietoarkisto.

Pääpuheenvuorot

Avoin tiede – tutkimustulosten saatavuus – Juha Haataja (OPM): Tutkimustulosten metatiedot ja jakelupolitiikka kannattaa tehdä heti tutkimuksen alussa, muuten jää tekemättä. Tutkimustulosten hyödyntäminen kärsii, jos tiedot eivät ole saatavilla heti tai välittömästi tutkimuksen valmistumisen jälkeen.

Sivuhuomatus: tullessani käytin HSL CityNavigator:ia, kätevä uudenlainen mobiilireittiopas. Suosittelen.

EU tuo Open Access -politiikan tutkimukselle, voimaan 2020. Tätä ennen pilotoidaan. Tulevaisuudessa EU-rahoituksen edellytys on Open Access tutkimustuloksiin. Suomessa pitää määrittellä selketä toimintalinjat: 10 vuotta sitten Suomi oli eturintamassa Open Accessissa, nyt muut menneet ohi.

Big Data – Broad Data – Linked Data: tässä mennään taas Gartnerin hypekäyrällä ylöspäin. Yleensä organisaatioilla on pikemmin ”big DATA problem” kuin ”BIG DATA problem”

TTA-hankkeen (tutkimuksen tietoaineistot) ytimessä ovat sanastot, tunnisteet, ontologiat, luokitukset JA paikkatiedot. Sijaintitiedot ovat ulommalla kehällä, mielenkiintoista. Mikä on ero?

OKM:n hankkeet tietovarantojen avaamiseksi: TTA, KDK, AVOIN, TTA-PAS ja KDK-PAS. Lisäksi asiaan liittyy tietysti kokonaisarkkitehtuurityö (KA). Odotan PitkäAikaisSäilytyksen KokonaisArkkitehtuuri -projektia. Voisin ruveta projektipäälliköksi 😉

AVOIN-hankkeella on kaksi päätavoitetta: tutkimustiedon avaaminen ja avoimen datan hyödyntäminen tutkimuksessa. Sensitiivisen tutkimusaineistojen käytön edistäminen on mielestäni hankalin asia: pitää anonymisoida ja hoitaa käytönhallinta.

Pitkäaikaissaäilytyksessä pyritään säilyttämään digitaalisia tietoaineistoja kymmeniä tai satoja vuosia. Suljetut ohjelmistot voivat olla yksi ongelma. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot parempia, mutteivät ongelmattomia.

Maanpeitteen ja maankäytön muutostutkimusta Afrikassa – Petri Pellikka (HY): Maanpeitteen ja maankäytön tutkimuksella on suora yhteys ilmastonmuutoksen tutkmukseen.

Joissakin analyyseissä on havaittu metsäpinta-alan kasvua 1950-luvulta: tosin johtuu metsien istutuksesta, jossa on käytetty vierasperäisiä lajeja.

Mårten Boström on tutkimustyön ohessa tehnyt myös suunnistuskartan Taika vuorten alueella. Suunnistuskilpailuja ei ole VIELÄ järjestetty.

Maankäytön tulkinnassa on tunnettava myös fenologia ja muut ympäristömuuttujat: amerikkalaiset olivat havainneet 30% metsäpinta-alan vähenemisen. Olivat verranneet sadekauden ja kuivuuden aikaisia satelliittikuvia. Suomalaiset sentään osaavat asiansa. Tai ainakin näin vakuutettiin.

Maatalousmaan kasvu jatkuu Afrikassa. Suurimpana syynä on väestönkasvu ja suuri tarve maataloustuotteille. Maatalouden tuottavuuden kasvu tapahtuu pinta-alan kasvattamisella, ei teknologian tai lannoitteiden käytöllä. Tässä nyt voisi kyllä olla potentiaalisia kehitysapukohteita: ruvetaan viemään maanviljelijöitä!

Taitavuorille tutkimusretki 1989, Helsingin yliopisto hankki tutkimusaseman 2009. 8 väitöskirjaa, 30 gradua. Akatemian ja UM:n rahoittamia tutkimushankkeita.

Paikkatietoa käyttävä ekologinenpäätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia – Atte Moilanen (HY): ekoinformatiikka: ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätösenteon tukena. Monet analyysit pohjaavat paikkatietoon.

Zonation on ekologinen päätösanalyysiohjelmisto, hyödyntää laajasti rasterimuotoisia paikkatietoaineistoja. Kytkeytyvyys on minulle uusi termi. Metson kytkeytyvyyteen liittyy mm. positiivisina soitimen/elinpiirin mittakaava (2km) ja negatiivisena asutuksen läheisyys (500m). Kuullostaa minulta spatial statistics ja/tai mapalgebra asioilta. Zonation tuottaa ”prioriteettikartoituksen maiseman yli”. Analyysit: arvokkaiden alueiden tunnistaminen, ekologisesti vähemmän tärkeiden alueiden tunnistaminen, olemassa olevien suojelualueiden arvioiminen ja suojelualueiden laajentaminen.

Lukuisia kysymyksiä Moilaselle. Nyt siirrymme lounaalle. Takaisin auditoriossa.

Ympäristömallinnusta

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa – Sanna Mäkeläinen (Luonnontieteellinen keskusmuseo): Liikkuvien eläinten seurantaa radiopannoista GPS laitteisiin. Seurantalähettimien hinta ja toimivuus on haaste: liito-oravien seuraamisen GPS pohjaiset liian kookkaita.Sekä QGIS että R -ohjelmistoihin saa lisäosia, joilla voi määritellä habitaatteja.

Design of an internet map application for sustainable stormwater management in Lahti – Jiri Kadlec (School of Engineering, Aalto-yliopisto): OpenLayers/GeoExt käyttöliittymä paikkatietoanalyysipalveluihin. WFS ja WPS -palveluiden lisäksi puhuttiin SOS (Sensor Observation Services). Käyttöliittymästä voi myös tehdä simulointeja hulevesien käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa (tekeillä). MapProxy cache auttaa ortokuvien käytössä (Lahden WMS palvelu lienee ollut hidas [lue: perinteinen WMS palvelu]). Toteutettu myös lisäosa kahden ilmakuvan vertailua varten.

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä – Jere Kaivosoja (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus): Taas tuli meikäläisellä sopiva aihealue: lantalogistiikka. Täsmäviljelystä tulossa väitöstilaisuus: Raimo Nikkilä: ”Automated control of compliance with production standards in precision agriculture”, aika taitaa olla 7.6.2013 Otaniemessä.

Paikkatiedon hyödyntäminen ekosysteemipalveluiden mallintamisessa: hiili, vesi ja biodiversiteetti Vanajaveden valuma-alueella (CLIMES-hanke)  – Laura Mononen (SYKE ja Itä-Suomen yliopisto): Taas tuli termi, josta olin hukassa, mutta Wikipedia auttaa:

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ilmaiseksi tarjoamia, ihmiselle välttämättömiä aineellisia ja aineettomia palveluja

CLIMES-hanke on suomalais-kiinalainen hanke, Suomessa tutkimusalue Vanajaveden alueella.

Nyt kahvia ja pullaa!

Jatkoa tutkimuspäivien antiin

Wappuaaton ratoksi 1/n

Näin Wappuaaton ratoksi voit käyttää aikaasi ammattitaitosi kehittämiseen. Ensimmäisessä osassa sivistät itseäsi avoimen datan suhteen. Jarmo ”Elukka” Eskelinen vieraili sunnuntaina Arto Nybergin vieraana, videotaltiointi on katsottavissa toukokuun ajan, joten pidä kiirettä.

Haastattelussa mainittu BlindSquaren tekijä on puhumassa ALPO 2013 seminaarissa, muista ilmoittautua!

Elukka Eskelinen Arto Nybergin vieraana

ALPO 2013 -seminaari ti 28.5.2013

Tänä vuonna avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttäjät kokoontuvat ALPO seminaarin puitteissa tiistaina 28.5.2013. Seminaarissa kerrotaan OpenStreetMapin hyödyntämisestä BlindSquare -sovelluksessa, miten karttoja käytetään datajournalismissa sekä avoimen lähdekoodin teknologioiden hyödyntämisestä SADe-hankkeessa.

Iltapäivällä on mahdollisuus kasvattaa omaa osaamista ja osallistua avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen työpajoihin.

Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumiset: http://www.gispo.fi/alpo-2013.

Seminaarin järjestelyissä mukana Gispo Oy, GISMOOD Oy ja Dimenteq Oy.

OSM Logo PostGIS logo QuantumGIS

Uusia paikkatietojen rajapintapalveluita

Suomalaiset avoimet paikkatietoaineistot tuottavat uusia rajapintapalveluja. Esri on avaamassa huhtikuun alussa rajapintapalveluja omille asiakkailleen. Aineistot.esri.fi -palvelussa on Maanmittauslaitoksen, ympäristöhallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoista johdettuja karttapalveluja.

Maailman johtava suljettujen paikkatieto-ohjelmistojen toimittaja on saanut tehtyä 10 kpl suomalaisille asiakkaille suunnattua karttapalvelua. Jatkojalostusta on tehty väestön tiheyden esittämiseen sekä harmaasävykartan tuottamiseen. Karttapalvelut ovat pääsääntöisesti suomalaisten suosimassa EPSG:3067 -koordinaatistossa, mutta luonnollisest myös yleismaailmallisessa WGS84-koordinaatistossa.

Kaikkien ohjelmistojen, aineistojen ja verkkopalveluiden käyttöönotossa on kaksi tärkeää osaa: tekninen toimivuus ja käyttöehdot. Esrin palvelussa korostetusti kerrotaan, että palvelut ovat heidän asiakkailleen. Ilmeisesti palvelut saa täysimääräisesti käyttöönsä osana maksullisia tuki- ja ylläpitosopimuksia, ELA-sopimuksia tai muiden järjestelyjen kautta.

Palvelun maksuista tai käyttöehdoista ei ole vielä tietoa. Eiköhän nekin tule julki viimeistään 1.4.2013, kun palvelu avataan julkisuuteen.

Toistaikseksi rajapinnoissa on ollut käytössä standardien mukaiset WMS- ja WMTS-palvelut. Käyttö muissa kuin Esrin ekosysteemin tuotteissa on hieman hankalaa, ellei mahdotonta. Tiilipalveluiden osalta olisi tietysti voinut toivoa, että olisi toteutettu JHS180:n mukaiset kansalliset tiilipalvelut. Mutta ekosysteemin sisällä ei tietysti tarvitse olla huolissaan yhteensopivuudesta ulkomaailman kanssa. Meidän muiden pitää tyytyä Kapsin karttoihin, OpenStreetMap:in sekä Maanmittauslaitoksen palvelualustaan.

No niin, ne niistä pihlajanmarjoista. Oikeasti harmaasävykartta on hieno ja sitä on varmaan ilo käyttää:

Esri - harmaasävykartta

Hyvää PostGIS Day’tä

Tänään vietetään kansainvälistä PostGIS Day’tä. Suomessa ehkä tuntemattompi, mutta maailmalla sadat, jopa tuhannet henkilöt juhlistavat PostGIS päivää.

PostGIS on maailman suosituin avoimen lähdekoodin paikkatietokanta. Käytännössä PostGIS on PostgreSQL tietokannan laajennos, joka mahdollistaa paikkatietojen tallentamisen ja käytön relaatiotietokannassa. Kehittäjien lähtökohtana on ollut toteuttaa mahdollisimman hyvin OGC:n standardeja koskien paikkatietojen käyttöä relaatiotietokanssa (tarkemmin Simple Features Specification for SQL -suositusta). Viime kesänä julkistetun version 2.0 avulla voi tallentaa sekä rasteri- että vektoripaikkatietoaineistoja tehokkaasti avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön. Myös monissa suljetun lähdekoodin ohjelmistoissa on tuki PostGIS:lle.

Itselleni on jäänyt epäselväksi juhlistetaanko tänään paikkatietojärjestelmien jälkeisestä aikaa vai onko kyseessä vain toipuminen eilisestä? Kiitokset Maanmittauslaitokselle 200v juhlista!

Kaikesta huolimatta, päätin itse juhlistaa tekemällä tarjouspaketteja kaikille paikkatietoalan ammattilaisille. Nyt voit hankkia Maanmittauslaitoksen maastotietokannan PostGIS-tietokannassa käytettäväksi. Samalla voit tukea OpenLayersin version 3 kehitystyötä. Tarjoukset ovat voimassa rajoitetun ajan, tilaa nyt!

Paikkatietomarkkinoiden esitykseni

Kiitokset kaikille kuuntelijoille ja kysyjille. Kalvot PDF-muotoisena alla. Jos haluat alkuperäiset, niin ota yhteys.

PTM2012 – Syntyykö ekosysteemi avoimen datan ja ohjelmistojen ympärille – Sarkola

Tilastokeskus avaa tietokantoja – ei ruututietokantaa

Datalysaattori.fi on uusi verkkojulkaisu, joka keskittyy avoimen datan ja datajournalismin aiheisiin.

Muutamat uutiset viime päiviltä kertovat mielenkiintoisia tietoja Tilastokeskuksen aineistojen avaamisesta ja ruututietokannan myyntituloista. Myyntitulot ovat olleet perin vaatimattomia, noin 100k euroa / vuosi. Asiakkaina pääasiassa vähittäiskauppaa ja sitten paikkatietoalan palveluyrityksiä.

Ruututietokantaa ei nyt olla sitten avaamassa. Perustelu on mielenkiintoinen: ”Ruututietokantaan liittyy sellainen ongelma, että koska alueet ovat niin pieniä, jollain alueilla tiedosta riippuen havaintojen määrä on niin pieni, että yksityisyydensuoja vaarantuu”. Ja minä kun olen luullut vuosikausia, että nimenomaan tietojen ”ruuduistaminen” on yksi tietosuojaa parantava asia. Mutta rahalla saa ja hevosella pääsee. Mikään ei siis muutu. Taaskaan. Vielä.

Ilmaisia kartta-aineistoja Garminin GPS-laitteisiin

Moniin käsi-GPS laitteisiin voi ostaa tarkempia kartta-aineistoja. Garminin laitteisiin voi ladata myös ilmaisia kartta-aineistoja. Tässä muutamia kokemuksia ilmaisista kartta-aineistoista Garmin Oregon 500 -laitteessa.

OpenStreetMap

Suomalainen pyöräilysivusto tuottaa OpenStreetMap:ista automaattisesti viikottain uuden kartta-aineiston Garmin yhteensopivana tiedostona. Tietoaineiston koko on noin reilu 100 megatavua, joten sen siirtäminen omalle koneelle ja edelleen Garminin laitteistoon ei ole ongelma.

Sivustolla on myös ohjeet kuinka voi tehdä oman aineiston, jos kuvaustekniikka tai muut asiat kovasti häiritsevät käytössä.

Kartta-aineiston perusteella voi tehdä moninaisia hakuja erilaisista kohteista. Myös reitinoptimointi ajoneuvolla, pyörällä ja kävelyllä onnistuu mainiosti.

Aineistossa olevat puutteet ja virheet on helppo korjata OpenStreetMap:iin. Päivitetty aineiston sitten ladattavissa noin viikon päästä korjauksineen. Tietysti jos on tarve saada korjaukset nopeammin, niin kartta-aineiston voi helposti generoida myös itse.

Maanmittauslaitoksen maastotietokanta

Nyt on myös mahdollista ladata Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta muodostettu kartta-aineisto Garmin laitteeseen. Tiedoston koko on reilut 1 gigatavu: lataamiseen omalle koneelle kestää hetken. Ensimmäinen versio julkistettiin heinäkuussa ja elokuun alussa on tullut jo päivitetty versio.

Maastotietokannassa olevat virheet voi raportoida Maanmittauslaitokselle ja mahdollisesti korjaukset valuvat tuohon Garminiin ladattavaan tiedostoon jollakin aikataululla. Kokemuksesta voisin arvioida, että nopeimmissakin tapauksessa aikaa menee kuukausia.

Molempiparempi

Kumpi sitten pitäisi ladata käyttöön? Molemmat tietysti. Maastotietokanta on ehdottomasti tarkempi metsissä ja siinä on kohteita, joita ei ole (ja eikä tule) OpenStreetMapissa. Näitä kohteita ovat mm. korkeus- ja syvyyskäyrät.

OpenStreetMap taas sisältää mahdollisuuden reitin optimointiin ja POI hakuihin. Näitä ei tule Maastotietokanta-pohjaiseen tiedostoon kovin helposti.

Kustannukset molempien käyttöön ovat minimaaliset. Maastotietokannan osalta toivon, että mahdollisimman moni tukee tekijän harrastusta. Lahjoitukset voi tehdä PayPalin kautta.

Väestötiedot maksuttomiksi – julkiselle sektorille

Kovin paljon ei ole tihkunut tietoa julkisten tietoaineistojen avausten suunnitelmista. Valtionvarainministeriön tiedotteesta poimittuna:

Väestörekisterikeskuksen julkiselle sektorille tuottamien vakiomuotoisten tietoluovutusten maksuttomuus toteutuu vuoden 2013 alusta. Tämä nostaa viraston toimintamenomäärärahamomentin tasoa n. 3 milj. euroa vuosittain.

Ilmeisesti tuo tarkoittaa sitä, että valtion viranomaisten ja kuntien ei tarvitse enää maksaa väestötiedoista VRK:lle. Kaupalliseen ja muuhun yksityiseen käyttöön aineistot ovat edelleen maksullisia. Toivottavasti maksuja ei nyt kohoteta tämän seurauksena.

Tilastokeskuksen tietoaineistoja ei vapauteta. Ei hyvä Jutta! Muiden ministeriöiden tietoaineistot on helppo vapauttaa, mutta miten tämä oma pesä?

Säätiedot avoimeksi dataksi

Valtionvarainminiseti Jutta Urpilainen kertoi eilen (7.8.2012), että julkisten tietojen avaamista jatketaan. Seuraavaksi avataan Ilmatieteen laitoksen tietoaineistoja.

Kaikissa julkisen tiedon avauksissa kannatta kysyä kolme kysymystä: mitä aineistoja avataan, miten tiedot ovat saatavilla ja mitä käyttöehtoja tietoihin sovelletaan.

Mitä tietoja avataan?

Jotkut tietojen avaukset ovat olleet kovin vaatimattomia. Tästä syystä on aina perusteltua ensin arvioida mitä aineistoja avataan ja mitä ei. Sen jälkeen voi hehkuttaa avauksen merkittävyyttä.

VM:n tiedotteessa asia mainitaan seuraavasti:

Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaiset sää- ja ilmastohavaintojen, tutka- ja salamadatan, kansallisen sääennustedatan sekä lentokenttähavaintojen data vapautetaan kahdessa vaiheessa maksuttomaan käyttöön.

Tarkempia tietoja varmaan saadaan lähiaikoina. Puheenvuoroissa on mainittu, että keväällä avattiin Maanmittauslaitoksen aineistot ja verrattu tätä avausta siihen. Ihan selvää ei vielä ole, että jääkö Ilmatieteen laitokselle vielä joitain maksullisia aineistoja. Oman rajoittuneen arvioni mukaan Ilmatieteen laitoksen tietoaineistojen avaus on samaa luokkaa kuin maastotietojen avaus viime keväänä.

Tässä vaiheessa +10 pistettä VM:lle ja Ilmatieteen laitokselle (jos siellä oltiin avauksesta tietoisia)

Miten tiedot saa käyttöönsä?

Tietojen saattavuuteen voi kytkeytyä monesti hämäriä seikkoja. Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen ilmakuvat ovat saatavilla irroituskustannuksilla. Koko maan ortoilmakuvien irroituskustannukset ovat 3000 euroa (+alv). Hinta, jota yksittäinen henkilö tai start-up yritys ei ole helposti kaivamassa omasta taskustaan. MML:n tapauksessa on sitten kohta 2: tiedot ovat ladattavissa vapaasti verkkopalvelusta. Eli irroituskustannuksista ei tullut mikään estettä tietojen saamiselle. Helpoiten MML:n aineistot ovat muuten ladattavissa kartat.kapsi.fi -palvelusta. Palvelusta löytyy myös WMS- ja TMS-palvelut.

Pahimmassa tapauksessa olen kuullut julkisen tahon kertoneen tietojen irroituskustannuksiksi 189 euroa / tunti (+alv). Tämän lisäksi on mainittu, että tarkkaa työmääräarvioita ei voida antaa. Tuossa tapauksessa tiedot jäivät viranomaisen omiin tietovarastoihin. Pitäisi varmaan julkaista listaus näistä käsittämättömistä tapauksista ml. viranomaisen nimi ja yhteystiedot.

Ilmatieteen laitoksen osalta ei ole vielä tiedossa kuinka tiedot saa käyttöönsä. Toivottavasti suunnitelmissa on ilmainen verkkopalvelu. Raakadatakin on riittävä (+dokumentti formaatista), ei tarvitse olla INSPIRE-direktiivin mukaisessa tietomallissa standardirajapintojen takana.

Mitä käyttöehtoja sovelletaan?

Vaikka aineisto olisi ilmaiseksi saatavilla verkkopalvelun kautta, niin käyttöehtojen avulla voidaan sitten lopettaa aineiston hyödyntäminen. Esimerkiksi rajoittamalla aineiston käyttö vain henkilökohtaiseen ei-kaupalliseen käyttöön Suomessa, lopetetaan tehokkaasti yritystoiminnan syntyminen vapautettujen aineistojen hyödyntämiseen.

Maanmittauslaitoksen käyttöehdot ovat hyvin vapaat. Olisi kyllä toivottavaa että suomalaiset julkiset tietoaineistot käyttäisivät yhtenäisiä käyttöehtoja. Vielä parempi olsi, että käyttöehdot olisivat myös kansainvälisesti tunnistettuja. OpenStreetMapin ODBl ja Creative Commons lienevät kaikkein parhaimpia vaihtoehtoja. Tosin tietoaineistojen vapauttamista ei pidä jaruttaa sillä varjolla, että ihan kohta on tulossa joku parempi käyttöehto (lue: odotamme Creative-Commons-4.0 käyttöehtojen valmistumista)

Mitä seuraavaksi?

Ilmatieteen laitoksen aineistot vapautettiin nyt oikeassa järjestyksessä: poliitikot tekevät oikeat tärkeät päätökset, eivät tilivirastoissa työskentelevät virkamiehet.

Alan piireissä oli pelko, että Maanmittauslaitoksen aineistojen avaus olisi ollut vain yksittäinen kokeilu. Nyt myös muiden ministeriöiden tulee tuoda kehysriiheen suunnitelmat tietojen avaamisesta. Eri tahojen mielipiteitä voi lukea jo ennakkoon Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt -raporttiin saatujen lausuntojen yhteenvedosta

Tarvitaan kärsivällisyyttä tietojen hyödyntämisessä. Ei tietoaineistojen vapauttaminen tuota heti seuraavana päivänä miljoonia euroja verotuloja. Isot asiat vaativat vuosien työskentelyä. Yliarvioimme vaikutuksia kahden vuoden aikajaksollaja aliarvioimme 10 vuoden aikajaksolla (by Osmo A. Wiio)

%d bloggaajaa tykkää tästä: