ALPO 2013 -seminaari ti 28.5.2013
Tänä vuonna avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttäjät kokoontuvat ALPO seminaarin puitteissa tiistaina 28.5.2013. Seminaarissa kerrotaan OpenStreetMapin hyödyntämisestä BlindSquare -sovelluksessa, miten karttoja käytetään datajournalismissa sekä avoimen lähdekoodin teknologioiden hyödyntämisestä SADe-hankkeessa.
Iltapäivällä on mahdollisuus kasvattaa omaa osaamista ja osallistua avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen työpajoihin.
Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumiset: http://www.gispo.fi/alpo-2013.
Seminaarin järjestelyissä mukana Gispo Oy, GISMOOD Oy ja Dimenteq Oy.
Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla -seminaarin satoa – osa II
Lounaan jälkeen Juha Järvi kertoi HSL:n matka-aikakartasta. Suurimpina käyttäjäryhminä muuttajat (henkilöt tai yritykset). OpenStreetMap tieverkon avulla lasketaan jalankulku- ja pyöräilyreitit. Laskenta tehdään selaimessa: JavaScriptillä. Lievästi paljon nopeampi kuin keskitetyllä palvelimella tehdyt hakupalvelut. Tämmöisen paikallisen selainsovelluksen haittana on tietysti se, että käytettävä aineisto pitää ladata selaimeen. Juha on tehnyt hyvän työn: koko aineisto on muutaman megatavun kokoinen. Ei siis suositella huonoilla mobiiliyhteyksillä käytettävissä. Mutta mikä tahansa ADSL/3G yhteys on ihan riittävä.
Lassi Tani oli komennettu parempiin hommin ja Hannu-Pekka Rantaniemi puhui Helsingin seudun liikennevirtojen visualisoinneista. Ensimmäistä kertaa nähtiin myös kuinka visualisointi oikeasti syntyy.
Teemu Peltonen oli nostetty hyllyltä alas ja hän tuli kertomaan tekemistään palveluista:
- kartat.hylly.org – Maastotietokannasta tuotettu maastokartta Garmin GPS-laitteisiin. Hinta 0 €. Ladattu yli 25 000 kertaa.
- liikenne.hylly.org – yhdistelee avoimesti saatavilla olevaa liikennetietoa
- saa.hylly.org – säätietoja kartalla
Näistä vielä kuullaan:
Ainoa kysymys, jonka osasin Teemulle tehdä: ”Miksi?”. Vastaus oli yksinkertainen: ”Koska voin”.
Lauri Kajan valoitti säätilastojen visualisoinnista avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla. Aalto-yliopistossa tehty kurssityö lähti vähän lapasesta ja tuli tehtyä säätietojen visualisointi. Värien etsintään Lauri oli käyttänyt ColorBreweriä, itse olen suosinut tuota JavaScript-versiota.
Iltapäivän ohjelman on tähän mennessä ollut parempi kuin aamupäivällä. Tai ainakin mielenkiintoisempi. Odotusarvo lopuille puhujille on nyt kovempi.
”Hyperspektridatasta tehtävät paikkatietoanalyysit” oli Petri Nygrénin esityksen otsikkona. Hyperspektrisensoreita käytetään laajasti metsätaloudessa maailmalla, muttei Suomessa (ei taida olla suutarin lapsilla kenkiä). Toistaiseksi Specim:n kamerat ovat suhteellisen isoja UAV-käyttöön: nyt 10-11 kg, tulossa 4-5 kg.
David Eränen kertoi paikkatietoanalyysien suorittamisesta teholaskentaympäristössä. Teholaskentaa tehdään GPU (Graphical processing units) eli näytönohjainprosessoreillea. Suomeen on tulossa käyttöön 2 x 2 m korkeusmalli, joka tarkoittaa 208 miljardia korkeuspistettä, valuma-aluiden laskenta on siis CPU-intensitiivinen tehtävä. Nyt kehitetty GPU arkkitehtuuri oli testien mukaan 200x nopeampi kuin kaupallinen ohjelmisto.
Seminaarin anti oli mielenkiintoinen. Kiitoksia järjestäjille! Yhteenvetokeskustelun yhteenveto jää nyt tekemättä.
Esitykset ovat ladattavissa ProGISin sivuilta.
Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla -seminaarin satoa
Osallistuin to 11.4.2013 Poligonin ja ProGIS:in järjestämään seminaarin: ”Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla”. Tilaisuus järjestettiin Otaniemessa, niin tutussa salissa E. Vielä ei päärakennuksen peruskorjaus ollut päässyt muuttamaan vanhoja seiniä.
Poligonille tilaisuus oli Teemapäivä ja ProGIS:lle Kevätseminaari. Hyvä, että yhdistysten voimavarat yhdistettiin. Myös osallistujien aikaa säästyy, kun ei tarvitse joka viikko istua seminaarissa.
Tuuli Toivonen alusti aluksi paikkatietoanalyysien ja visualisoinnin hyödyistä. Inspire-seminaarissa olleet havaitsivat esityksissä samoja piirteitä: hyviä kalvoja on syytä kierrättää. Johdatuksen jälkeen Tuuli pääsi taas vauhtiin ja tulos on aina pysäyttävää. Uusi tuttavuus paikkatieto-ohjelmistoista oli Zonation. Open Science -liikehdintä edellyttää avoimuutta ja toistettavuutta. Tästä johtuen paikkatietoanalyysien prosessointikoodi pitäisi myös avata. Sama koskee myös visualisointeja. Hyvä esimerkki on WorldGrids. Yhteenvetona:
- Laadukas tieto on tärkeää analyyseille
- Kartografian ja tilastotieteen perussäännöt pätevät edelleen (vanhoillakin on siis vielä markkina-arvoa)
- Lopputuloksen lisäksi myös prosessi on arvokas. Voisiko senkin jakaa?
Omaa osamista voi päivittää helposti nettiopiskelulla: Tuuli seuraa Courseran kursseja.
HRI:n Tanja Lahti kertoi, avoimen datan löytämisestä, käyttöönotosta ja jakamisesta. HRI:n verkkosivuilla on kaksi roolia:
- Clearing house: ”Data metatietorekisteri”
- Tiedon jakelija: ”Helsingin seudun datakatalogi”
HRI:tä on rakennettu pilottina 2010-2012. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus vakiinnuttaa toiminta sekä siirtyä vuonna 2014 kuntien normaaliksi toiminnaksi. HRI:llä on haastava lista toivottavista paikkatietoaineistojen avauksista: opaskartta, osoitteet (avattu Helsingin osalta CSV-tiedostona), kiinteistörekisteri, rakennuskiellot, ajantasa-asemakaava, yleiskaava, ilmanlaatupisteet (HSY), pilantuneet maat, korkeustiedot (tulvariskialueet), suunnittelutarvealueet. Datatoiveet voi lähettää HRI:lle suoraan: http://www.hri.fi/fi/datatoiveet/
Roope Tervo Ilmatieteen laitoksella kertoi säätietojen avauksesta. Ensimmäiset palvelut ovat jo beta-vaiheessa, tuotantoon siirryttäneen kesällä 2013. Avoimen datan rajapintoja toteutetaan niin, että myös Inspire-direktiivin vaikutukset voidaan hoitaa samalla palvelulla: kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Datan rakenn noudattaa O&M (Observation & Measurement) standardin perusrakennetta.
Hiladataa ei tulla jakamaan GML-formaatissa. Hirlam painepinnat tuottavat 17 Gt 4 krt vuorokaudessa. Kun tuon binääridatan muuttaisi GML-tiedostoksi (siis XML:n), niin voitte kuvitella tietoaineistojen kokoa. GML:nä jaetaan linkkiä binääridataan, jonka käyttäjät (kuka? voi sitten käsitellä haluamallaan tavalla.
Ilmatieteen laitos julkaisee myös avoimen lähdekoodin kirjaston (MetO Lin) datan käytän helpottamiseksi. Jakelu GitHub:ssa: JavaScript, Python ja JAVA (ehkä) tuki.
Eero Salminen näytti esimerkkejä paikkatietoanalyysien käytöstä kaupunkisuunnittelussa. KTM:n piti tietysti todeta: ”Jonkun verran joutuu käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, kuten QGIS” 😉. Tarkennettu 29.4.2013: ”Jotkut meillä käyttävät avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, kuten QGIS” (ks. lisää kommenteista). Muutamia esimerkkejä kouluverkon optimoinnista ja turvallisista koulureiteistä: ilmeisesti lopputuloksia ei ole jaettu avoimena aineistona kuntalaisten käyttöön. Prossessointikoodeista puhumattakaan.
Kävelyhoukuttavuuden analyysin tulokset haluaisin kaikkien kaupunkisuunnittelulautakunnissa istuvien poliittisten päättäjien käyttöön, ehkä pitäisi tehdä myös tuon antianalyysi. Tuolla ”autoiluhoukuttavuus” -analyysillä voisi ymmärtää paremmin kuntalaisten halukkuutta yksityisautoiluun.
Tiia Palvimo näytti demoja paikkatietoanalyysien mahdollisuuksista. 3D visualisointi on perin näyttävää, mutta aika monen paikkatietoanalyytikon kykyjen ulkopuolella. Mielenkiintoinen demo, jonka perusteella Ruoholahden 7 päiväkodista ainakin 3 pitäisi siirtää Töölön. Toivottavasti tulokset on tehty Helsingin toimesta tai ainakin tulokset on kerrottu eteenpäin.
Päijät-Hämeen maakunnassa oli tehty tuulivoimaloista näkyvyysanalyysiä. Ainakin asukkaat pääsevät kommentoimaan, mutta toivottavasti myös kesäasukkaat. Analyysi oli tehty Maanmittauslaitoksen avoimilla korkeusmalleilla.
Petri Kola informoi vuosittaisesta Apps4Finland -kilpailusta. Nyt tulossa 5. kerta: varsinaisesta kisaa ei ole vielä julkaistu. Mutta nyt oli saatavilla ennakkotietoa. Koska mitään salassapitolausekkeita ei ollut käytössä, vuodan kaiken. Lienee sallitua ottaen huomioon kilpailun luonteen.
Apps4Finland: avoimen datan hyödyntämisen SM-kilpailut. Esimerkkejä edellisten vuosien kilpailutöistä. Vuoden 2013 sarjat ja aikataulut noudattanevat edellisten vuosien kaavaa: kisan julkistus keväällä, elo-syyskuussa työpajoja, palautus marraskuussa sekä palkintogaala joulukuussa.
Karttakeskus osallistuu avoimen lähdekoodin kehittämiseen
Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen merkittävin toimija on OSGeo. OSGeo ohjaa useita kehittämisprojekteja sekä järjestää vuosittain FOSS4G-konferenssin.
Suomalainen Karttakeskus on liittynyt OSGeon ”Associate Sponsor” -jäseneksi. Sponsorinmaksu on tuolla tasolla 3000 USD. Summa ei ole merkittävä osa Karttakeskuksen markkinointibudjetista. Ele on kuitenkin tärkeämpi.
Tänä vuonna Karttakeskus aikoo osallistua mm. avoimen lähdekoodin ohjelmistojen suomennokseen. Toivottovasti kuulemme Karttakeskuksen huhtikuun seminaarissa konkreettiset toimenpiteet joilla Karttakeskus osallistuu suomalaisen avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen yhteisön toimintaan. Tervetuloa joukkon!
Uusia paikkatietojen rajapintapalveluita
Suomalaiset avoimet paikkatietoaineistot tuottavat uusia rajapintapalveluja. Esri on avaamassa huhtikuun alussa rajapintapalveluja omille asiakkailleen. Aineistot.esri.fi -palvelussa on Maanmittauslaitoksen, ympäristöhallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoista johdettuja karttapalveluja.
Maailman johtava suljettujen paikkatieto-ohjelmistojen toimittaja on saanut tehtyä 10 kpl suomalaisille asiakkaille suunnattua karttapalvelua. Jatkojalostusta on tehty väestön tiheyden esittämiseen sekä harmaasävykartan tuottamiseen. Karttapalvelut ovat pääsääntöisesti suomalaisten suosimassa EPSG:3067 -koordinaatistossa, mutta luonnollisest myös yleismaailmallisessa WGS84-koordinaatistossa.
Kaikkien ohjelmistojen, aineistojen ja verkkopalveluiden käyttöönotossa on kaksi tärkeää osaa: tekninen toimivuus ja käyttöehdot. Esrin palvelussa korostetusti kerrotaan, että palvelut ovat heidän asiakkailleen. Ilmeisesti palvelut saa täysimääräisesti käyttöönsä osana maksullisia tuki- ja ylläpitosopimuksia, ELA-sopimuksia tai muiden järjestelyjen kautta.
Palvelun maksuista tai käyttöehdoista ei ole vielä tietoa. Eiköhän nekin tule julki viimeistään 1.4.2013, kun palvelu avataan julkisuuteen.
Toistaikseksi rajapinnoissa on ollut käytössä standardien mukaiset WMS- ja WMTS-palvelut. Käyttö muissa kuin Esrin ekosysteemin tuotteissa on hieman hankalaa, ellei mahdotonta. Tiilipalveluiden osalta olisi tietysti voinut toivoa, että olisi toteutettu JHS180:n mukaiset kansalliset tiilipalvelut. Mutta ekosysteemin sisällä ei tietysti tarvitse olla huolissaan yhteensopivuudesta ulkomaailman kanssa. Meidän muiden pitää tyytyä Kapsin karttoihin, OpenStreetMap:in sekä Maanmittauslaitoksen palvelualustaan.
No niin, ne niistä pihlajanmarjoista. Oikeasti harmaasävykartta on hieno ja sitä on varmaan ilo käyttää:
Rajapinnat tehokäyttöön – jatkot
Inspire-verkosto järjesti viime torstaina (7.3.2013) Rajapinnat tehokäyttöön -seminaarin. Olin näyttämässä demoja rajapintojen julkaisijoille (Geoserver & PostGIS) sekä hyödyntäjille (rajapintojen käyttö avoimen lähdekoodin ohjelmassa).
Seminaariin oli ilmoittautunut lähes 120 henkilöä ja paikallekin oli tullut reilu 100 henkilöä. Ilmeisesti tiedolle on tarvetta. Esitysmateriaalit ovat tulossa jakeluun. Omat esitykseni olivat demoja, joten paljoa ei jäänyt jaettavaksi. Videointia ei tällä kertaa ollut järjestetty. Joten jos haluat uusintaesityksen, niin sitten pitää vaan pyytää kauniisti.
Esitysten aikana ja kahvitauolla tuli muutamia kysymyksiä, joihin on tässä vähän vielä tarkennettuja vastauksia. Lisääkin voi kysellä.
Geoserver ja PostGIS
Demoissa käytin Amazonin ”pilvipalveluita”, olin etukäteen valmistellut yhden Windows-palvelimen (Windows Server 2008 R2). Olen nuo AWS:n palvelut todennut kustannustehokkaiksi.
PostGISin asennuksessa käytän useasti Windows-ympäristössä EnterpriseDB:n valmiita asennuspaketteja. PostgreSQL:n asennuspakettiin on sisällytetty valmiiksi myös PostGIS:n vaatimat osat. Linux-ympäristöissä tulee useimmiten käännettyä PostGIS suoraan lähdekoodista: ohje Ubuntulle.
Geoserverin kotisivuilta löytyy asennuspaketti ja -ohjeet Windows-ympäristöön. Yksi huomattava asia on, että vaikka käyttäisit 64-bittistä käyttöjärjestelmää, niin asenna 32-bittinen JRE JAVA:sta. Ongelmat vähenevät, IMHO.
Demosin myös GeoExplorer -webkäyttöliittymää. Tuon osion lähdekoodin koodin voi ladata OpenGeo:n Github-projektista. Jos kaipaat valmiiksi käännettyä lisäosiota, niin laita mailia.
Sitten vastauksia muutamiin kysymyksiin, jotka tilaisuudessa esitettiin:
- Tukeeko Geoserver myös Oracle -tietokantaa?
Ei ja kyllä. Peruspaketti GeoServeristä ei sisällä tukea Oraclen tietokannoilla. Asentamalla laajennoksen saa tuen Oraclen tietokannoille (ml. Spatial ja Locator lisäosat). Oraclen GeoRaster tuki löytyy myös laajennoksen avulla. - Suurten rasteriaineistojen käyttö hidastaa / kaataa Geoserverin. Mikä avuksi?
Lähtökohtaisesti Geoserver ei ole kovin hyvä käsittelemään massiivisia määriä rasteriaineistoja. Java-sovelluksena se kuluttaa aika paljon RAMia, joten rasteriaineistojen käsittelyssä voi olla ongelmia. Lähtökohtaisesti suosittelen seuraavia vaihtoehtoja:- Geoserver käyttää Java Advanced Imaging APIa (JAI) rasterikuvien käsittelyyn. Perusasennuksessa käytetään pure JAVA -versiota, joten tehoa voi saada käyttämällä natiivia versiota JAI:sta
- Käytetään rasteriaineistojen käsittelyyn jotain muuta ohjelmaa, esimerkiksi MapServer ja MapProxy ovat hyviä vaihtoehtoja.
- Muitakin vaihtoehtoja on, mutta tarkemmat vastaukset vaatisivat tarkempia tietoja haasteista. Log-tiedostojen luku on myös suositeltavaa.
- Voiko Teklan tietokannasta julkaista karttapalvelun?
Ei ja voi. Suoraan lukua Teklan tietokannasta ei ole toteutettu Geoserveriin. Teknisesti se ei ole kovin ihmeellinen laajennos, mutta koska tietokannan rajapintojen määrityksiä ei ole saatavilla, niin työ jäänee tekemättä.
Toisaalta useat Teklan asiakkaat ovat julkaisseet WMS ja WFS-rajapintapalveluita. Näitä rajapintoja voi hyödyntää Geoserverissä hyvin monella eri tavalla.
Rajapintojen hyödyntäminen
Tässä luentosarjassa oli käsitelty jo monesti sekä Quantum GISiä että monia muita avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoja. Omassa esityksessä näytin kuinka OpenStreetMap aineistoa digitoidaan JOSM ohjelmistolla sekä kuinka siinä voidaan hyödyntää Inspire-direktiivin mukaisia rajapintapalveluita.
Muutamia kysymyksiä:
- OpenStreetMap editointia varten on kehittetty oma rajapintapalvelu (OSM API). OSM:n aineistosta on tehty useita WMS-palveluja.
Jäikö jotain hampaankoloon? Laita alle kommenttia tai kysymyksiä sähköpostilla, jos julkisuus pelottaa.
Johdatus Paikkatietoikkunaan ja yleiseen karttakäyttöliittymään
Viime viikon perjantaina oli mahdollisuus osallistua Paikkatietoikkunan ja Yleisen karttaliittymän katselmointiin. Itse kuvittelin, että katselmoinnissa olisi enemmän keskitetty uusiin ominaisuuksiin sekä koodaukseen. Ehkäpä ensi kerralla.
Katselmoinnin videotallennus on nyt katseltavissa. Videon vieressä näkyy sensuroimattomia kommentteja asiasta ja etenkin asian vierestä. Hyvä että on dokumentoitu jälkipolville.
Muista vääntää resoluutio 720HD:ksi, niin saat selvää kuvista.
Vielä yksi mobiili Reittiopas
HSL:n Reittiopas API:a avulla on rakennettu yli 30 erilaista mobiilisovellusta. HSL ei ole näistä käsitykseni mukaan yhtäkään tilannut, eikä siten maksanut niistä senttiäkään.
APIn käyttö ei ole kovin monimutkaista. Tämän ovat myös osoittaneet teekkarit, jotka parhaillaan suorittavat GIS Application Development -kurssia Aalto-yliopistossa.
Uusi, parempi Mobiilireitti on nyt Beta-vaiheessa ja tekijät kaipaavat kommentteja. Ole siis rohkea, siirry mobiililaitteellasi demoon (http://joonamo.kapsi.fi/gisad/). Käytä ja anna palautetta!
Tässä vielä muutama kuvaruutukaappaus sovelluksesta:
Jos innostut kehittämään omaa sovellustasi, niin liity nopeasti HSL kehittäjäyhteisöön!
Paikkatietojen markkina-arvo
Useamman kerran olen ollut pohtimassa paikkatietojen markkina-arvoa, liikevaihtoa ja muita taloudellisia lukuja. Joko Suomen, Euroopan tai koko maailman osalta. Aina on päädytty isoon lukuun, jota on ollut vaikea ymmärtää.
Nyt eurooppalainen konsultointiyritys, Oxera, on pistänyt paremmaksi. Googlen toimeksiantona tehty raportti arvio paikkatietojen markkina-arvoksi 150 miljardia dollaria (noin 110 miljardia euroa). Tuolla summalla paikkatiedot ovat paljon suurempi kuin peliteollisuus ja noin neljännes globaalista ilmailumarkkinoista.
Raportista voi varmasti tehdä monenlaisia johtopäätöksiä. Luvut sisältävät tietysti aina arvauksia ja toiveita sekä mielipiteitä.
Luvuista tekee heti mieleen laskea Suomen osuus. Raportissa on koko maailmaa koskevat bruttokansantuotteet hieman pienempiä kuin muissa lähteissä kerrotut (wikipedia). Ero johtuu ilmeisesti siitä, että on oletettu että kaikki eivät vielä hyödynnä paikkatietoja. Suomen vuoden 2011 bruttokansantuote oli 266 miljardia USD:tä. Tuolla luvulla laskettuna paikkatietojen markkina-arvo Suomessa olisi noin 660 miljonaan USD:tä.
Erilaisiin raportteihin ja uutisiin halutaan kauniin tasaisia lukuja, joten:
Suomessa paikkatietojen markkina-arvo on vähintään 500 miljoonaa euroa vuodessa. Lähivuosien aikana markkina-arvo nousee 1,2 miljardiin euroon.
Jos et vielä ole ymmärtänyt paikkatietojen merkitystä, tutustu seuraavaan videoon (18 min):
Paikkatieto 