Valtionvarainminiseti Jutta Urpilainen kertoi eilen (7.8.2012), että julkisten tietojen avaamista jatketaan. Seuraavaksi avataan Ilmatieteen laitoksen tietoaineistoja.

Kaikissa julkisen tiedon avauksissa kannatta kysyä kolme kysymystä: mitä aineistoja avataan, miten tiedot ovat saatavilla ja mitä käyttöehtoja tietoihin sovelletaan.

Mitä tietoja avataan?

Jotkut tietojen avaukset ovat olleet kovin vaatimattomia. Tästä syystä on aina perusteltua ensin arvioida mitä aineistoja avataan ja mitä ei. Sen jälkeen voi hehkuttaa avauksen merkittävyyttä.

VM:n tiedotteessa asia mainitaan seuraavasti:

Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaiset sää- ja ilmastohavaintojen, tutka- ja salamadatan, kansallisen sääennustedatan sekä lentokenttähavaintojen data vapautetaan kahdessa vaiheessa maksuttomaan käyttöön.

Tarkempia tietoja varmaan saadaan lähiaikoina. Puheenvuoroissa on mainittu, että keväällä avattiin Maanmittauslaitoksen aineistot ja verrattu tätä avausta siihen. Ihan selvää ei vielä ole, että jääkö Ilmatieteen laitokselle vielä joitain maksullisia aineistoja. Oman rajoittuneen arvioni mukaan Ilmatieteen laitoksen tietoaineistojen avaus on samaa luokkaa kuin maastotietojen avaus viime keväänä.

Tässä vaiheessa +10 pistettä VM:lle ja Ilmatieteen laitokselle (jos siellä oltiin avauksesta tietoisia)

Miten tiedot saa käyttöönsä?

Tietojen saattavuuteen voi kytkeytyä monesti hämäriä seikkoja. Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen ilmakuvat ovat saatavilla irroituskustannuksilla. Koko maan ortoilmakuvien irroituskustannukset ovat 3000 euroa (+alv). Hinta, jota yksittäinen henkilö tai start-up yritys ei ole helposti kaivamassa omasta taskustaan. MML:n tapauksessa on sitten kohta 2: tiedot ovat ladattavissa vapaasti verkkopalvelusta. Eli irroituskustannuksista ei tullut mikään estettä tietojen saamiselle. Helpoiten MML:n aineistot ovat muuten ladattavissa kartat.kapsi.fi -palvelusta. Palvelusta löytyy myös WMS- ja TMS-palvelut.

Pahimmassa tapauksessa olen kuullut julkisen tahon kertoneen tietojen irroituskustannuksiksi 189 euroa / tunti (+alv). Tämän lisäksi on mainittu, että tarkkaa työmääräarvioita ei voida antaa. Tuossa tapauksessa tiedot jäivät viranomaisen omiin tietovarastoihin. Pitäisi varmaan julkaista listaus näistä käsittämättömistä tapauksista ml. viranomaisen nimi ja yhteystiedot.

Ilmatieteen laitoksen osalta ei ole vielä tiedossa kuinka tiedot saa käyttöönsä. Toivottavasti suunnitelmissa on ilmainen verkkopalvelu. Raakadatakin on riittävä (+dokumentti formaatista), ei tarvitse olla INSPIRE-direktiivin mukaisessa tietomallissa standardirajapintojen takana.

Mitä käyttöehtoja sovelletaan?

Vaikka aineisto olisi ilmaiseksi saatavilla verkkopalvelun kautta, niin käyttöehtojen avulla voidaan sitten lopettaa aineiston hyödyntäminen. Esimerkiksi rajoittamalla aineiston käyttö vain henkilökohtaiseen ei-kaupalliseen käyttöön Suomessa, lopetetaan tehokkaasti yritystoiminnan syntyminen vapautettujen aineistojen hyödyntämiseen.

Maanmittauslaitoksen käyttöehdot ovat hyvin vapaat. Olisi kyllä toivottavaa että suomalaiset julkiset tietoaineistot käyttäisivät yhtenäisiä käyttöehtoja. Vielä parempi olsi, että käyttöehdot olisivat myös kansainvälisesti tunnistettuja. OpenStreetMapin ODBl ja Creative Commons lienevät kaikkein parhaimpia vaihtoehtoja. Tosin tietoaineistojen vapauttamista ei pidä jaruttaa sillä varjolla, että ihan kohta on tulossa joku parempi käyttöehto (lue: odotamme Creative-Commons-4.0 käyttöehtojen valmistumista)

Mitä seuraavaksi?

Ilmatieteen laitoksen aineistot vapautettiin nyt oikeassa järjestyksessä: poliitikot tekevät oikeat tärkeät päätökset, eivät tilivirastoissa työskentelevät virkamiehet.

Alan piireissä oli pelko, että Maanmittauslaitoksen aineistojen avaus olisi ollut vain yksittäinen kokeilu. Nyt myös muiden ministeriöiden tulee tuoda kehysriiheen suunnitelmat tietojen avaamisesta. Eri tahojen mielipiteitä voi lukea jo ennakkoon Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt -raporttiin saatujen lausuntojen yhteenvedosta

Tarvitaan kärsivällisyyttä tietojen hyödyntämisessä. Ei tietoaineistojen vapauttaminen tuota heti seuraavana päivänä miljoonia euroja verotuloja. Isot asiat vaativat vuosien työskentelyä. Yliarvioimme vaikutuksia kahden vuoden aikajaksollaja aliarvioimme 10 vuoden aikajaksolla (by Osmo A. Wiio)