Category Archives: Paikkatietouutiset

Mediakin voi käyttää OpenStreetMap -karttoja

Pitäisikö toivoa, että sitä mitä HS edellä, muut perässä..

Ja jos tuosta ei heti selviä, mikä tässä on se kova juttu, niin tarkempi kuvaruutukaappaus kertoo oleellisen asian:

Tilastokeskus avaa tietokantoja – ei ruututietokantaa

Datalysaattori.fi on uusi verkkojulkaisu, joka keskittyy avoimen datan ja datajournalismin aiheisiin.

Muutamat uutiset viime päiviltä kertovat mielenkiintoisia tietoja Tilastokeskuksen aineistojen avaamisesta ja ruututietokannan myyntituloista. Myyntitulot ovat olleet perin vaatimattomia, noin 100k euroa / vuosi. Asiakkaina pääasiassa vähittäiskauppaa ja sitten paikkatietoalan palveluyrityksiä.

Ruututietokantaa ei nyt olla sitten avaamassa. Perustelu on mielenkiintoinen: ”Ruututietokantaan liittyy sellainen ongelma, että koska alueet ovat niin pieniä, jollain alueilla tiedosta riippuen havaintojen määrä on niin pieni, että yksityisyydensuoja vaarantuu”. Ja minä kun olen luullut vuosikausia, että nimenomaan tietojen ”ruuduistaminen” on yksi tietosuojaa parantava asia. Mutta rahalla saa ja hevosella pääsee. Mikään ei siis muutu. Taaskaan. Vielä.

Oma kartoitussatelliitti alle 7000 eurolla

Muutama vuosi sitten Norjan entinen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg ehdotti pohjoismaisen valvontasatelliittijärjestelmän rakentamista. Suurvallat ja kaupalliset toimijat eivät ole olleet kiinnostuneita pohjoisista leveyspiireistä ja kriisitilanteessa ei kaukokartoitustietojen saaminen ole mitenkään varmaa. Hintaa järjestelmälle olisi kertynyt noin miljardi euroa.

Maanmittauslaitos on toteuttamassa valmiusjärjestelmää tulva- ja myrskytuhojen ilmakuvausta ja kartoitusta varten. Homma on jäissä, koska varteenotettavia tarjouksia ei ole saatu.

Ehkä suuri ei ole aina kaunista. Nyt olisi mahdollisuus laittaa oma kartoitussatelliitti toimintaa edullisesti. Hinnaksi on amerikkalainen yritys lätkäissyt 8 317 USD (maksu Paypalin kautta). Amerikkalaiset joutuvat maksamaan hieman enemmän, me muut saamme arvonlisäverottamana. Hinta pitää sisällään satelliiitin ja sen viemisen kiertoradalle. Eikun suunnittelemaan naapuruston valvontaa…

Säätiedot avoimeksi dataksi

Valtionvarainminiseti Jutta Urpilainen kertoi eilen (7.8.2012), että julkisten tietojen avaamista jatketaan. Seuraavaksi avataan Ilmatieteen laitoksen tietoaineistoja.

Kaikissa julkisen tiedon avauksissa kannatta kysyä kolme kysymystä: mitä aineistoja avataan, miten tiedot ovat saatavilla ja mitä käyttöehtoja tietoihin sovelletaan.

Mitä tietoja avataan?

Jotkut tietojen avaukset ovat olleet kovin vaatimattomia. Tästä syystä on aina perusteltua ensin arvioida mitä aineistoja avataan ja mitä ei. Sen jälkeen voi hehkuttaa avauksen merkittävyyttä.

VM:n tiedotteessa asia mainitaan seuraavasti:

Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaiset sää- ja ilmastohavaintojen, tutka- ja salamadatan, kansallisen sääennustedatan sekä lentokenttähavaintojen data vapautetaan kahdessa vaiheessa maksuttomaan käyttöön.

Tarkempia tietoja varmaan saadaan lähiaikoina. Puheenvuoroissa on mainittu, että keväällä avattiin Maanmittauslaitoksen aineistot ja verrattu tätä avausta siihen. Ihan selvää ei vielä ole, että jääkö Ilmatieteen laitokselle vielä joitain maksullisia aineistoja. Oman rajoittuneen arvioni mukaan Ilmatieteen laitoksen tietoaineistojen avaus on samaa luokkaa kuin maastotietojen avaus viime keväänä.

Tässä vaiheessa +10 pistettä VM:lle ja Ilmatieteen laitokselle (jos siellä oltiin avauksesta tietoisia)

Miten tiedot saa käyttöönsä?

Tietojen saattavuuteen voi kytkeytyä monesti hämäriä seikkoja. Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen ilmakuvat ovat saatavilla irroituskustannuksilla. Koko maan ortoilmakuvien irroituskustannukset ovat 3000 euroa (+alv). Hinta, jota yksittäinen henkilö tai start-up yritys ei ole helposti kaivamassa omasta taskustaan. MML:n tapauksessa on sitten kohta 2: tiedot ovat ladattavissa vapaasti verkkopalvelusta. Eli irroituskustannuksista ei tullut mikään estettä tietojen saamiselle. Helpoiten MML:n aineistot ovat muuten ladattavissa kartat.kapsi.fi -palvelusta. Palvelusta löytyy myös WMS- ja TMS-palvelut.

Pahimmassa tapauksessa olen kuullut julkisen tahon kertoneen tietojen irroituskustannuksiksi 189 euroa / tunti (+alv). Tämän lisäksi on mainittu, että tarkkaa työmääräarvioita ei voida antaa. Tuossa tapauksessa tiedot jäivät viranomaisen omiin tietovarastoihin. Pitäisi varmaan julkaista listaus näistä käsittämättömistä tapauksista ml. viranomaisen nimi ja yhteystiedot.

Ilmatieteen laitoksen osalta ei ole vielä tiedossa kuinka tiedot saa käyttöönsä. Toivottavasti suunnitelmissa on ilmainen verkkopalvelu. Raakadatakin on riittävä (+dokumentti formaatista), ei tarvitse olla INSPIRE-direktiivin mukaisessa tietomallissa standardirajapintojen takana.

Mitä käyttöehtoja sovelletaan?

Vaikka aineisto olisi ilmaiseksi saatavilla verkkopalvelun kautta, niin käyttöehtojen avulla voidaan sitten lopettaa aineiston hyödyntäminen. Esimerkiksi rajoittamalla aineiston käyttö vain henkilökohtaiseen ei-kaupalliseen käyttöön Suomessa, lopetetaan tehokkaasti yritystoiminnan syntyminen vapautettujen aineistojen hyödyntämiseen.

Maanmittauslaitoksen käyttöehdot ovat hyvin vapaat. Olisi kyllä toivottavaa että suomalaiset julkiset tietoaineistot käyttäisivät yhtenäisiä käyttöehtoja. Vielä parempi olsi, että käyttöehdot olisivat myös kansainvälisesti tunnistettuja. OpenStreetMapin ODBl ja Creative Commons lienevät kaikkein parhaimpia vaihtoehtoja. Tosin tietoaineistojen vapauttamista ei pidä jaruttaa sillä varjolla, että ihan kohta on tulossa joku parempi käyttöehto (lue: odotamme Creative-Commons-4.0 käyttöehtojen valmistumista)

Mitä seuraavaksi?

Ilmatieteen laitoksen aineistot vapautettiin nyt oikeassa järjestyksessä: poliitikot tekevät oikeat tärkeät päätökset, eivät tilivirastoissa työskentelevät virkamiehet.

Alan piireissä oli pelko, että Maanmittauslaitoksen aineistojen avaus olisi ollut vain yksittäinen kokeilu. Nyt myös muiden ministeriöiden tulee tuoda kehysriiheen suunnitelmat tietojen avaamisesta. Eri tahojen mielipiteitä voi lukea jo ennakkoon Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt -raporttiin saatujen lausuntojen yhteenvedosta

Tarvitaan kärsivällisyyttä tietojen hyödyntämisessä. Ei tietoaineistojen vapauttaminen tuota heti seuraavana päivänä miljoonia euroja verotuloja. Isot asiat vaativat vuosien työskentelyä. Yliarvioimme vaikutuksia kahden vuoden aikajaksollaja aliarvioimme 10 vuoden aikajaksolla (by Osmo A. Wiio)

Avoimet postinumeroalueet ja osoiterekisterit tulossa

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan postinumeroalueiden ja osoiterekisterin avaamista. Antti Poikola kirjoitti blogissaan ”salaisesta” työryhmästä ja Janne P. Hukkinen pohdiskelee omassa kirjoituksessaan hyödyntämismahdollisuuksia.

Vanhaan ”hyvään” aikaan postinumeroalueiden avaaminen julkiseksi paikkatietoaineistoksi olisi ollut monimutkaisempi juttu. Aineisto oli Suomen Postin itselleen tekemä aineisto postijärjestelmän toimivuuden ja tehostamisen apuvälineeksi. Vuosien saatossa aineistoista tuli tärkeä referenssiaineisto, johon mm. markkinointiyritykset perustivat omaa toimintaansa.

Postitoiminnan vapauttaminen muutti tilanteen oleellisesti. Uusi postilaki (415/2011) määrittelee 37 §:ssä postinumerojärjestelmästä. Lyhyesti siinä sanotaa, että valtioneuvosto huolehtii postinumerojärjestelmästä. Tämä huolehtiminen voidaan antaa postitoiminnan toimiluvan omaavalle haltijalle. Lisäksi pykälässä todetaan: ”Tiedot on luovutettava postitoiminnan hoitamiseksi käyttökelpoisessa muodossa sekä kustannussuuntautuneella hinnalla ja avoimin ja syrjimättömin ehdoin.” Suoraan tuon kohdan mukaan postinumeroaineistoa ei saa muuhun käyttöön.

Postitoimilaissa määritellään myös osoiterekisteri. Mutta se on katsottu kuuluvan postitoimintaa harjoittavan yrityksen omaksi sisäiseksi järjestelmäksi.

Työryhmä on asetettu. Määräaika on 15.2.2012. Sen jälkeen olisi siis valmiina ehdotus toimenpiteistä. Jos hyvin menisi, niin tämä  nykyinen eduskunta ehtisi säätää tarvittavat lait ja asetukset. Tarkoittaisi siis, että postinumerot ja osoiterekisteri voisi olla vapaasti käytettävissä joskus vuoden 2014 lopulla. Ehkä.

Ei taida riittää kiireisille toimijoille. Asia voidaan hoitaa muillakin tavoilla. Jospa talkoovoimaistetaan tämä(kin) asia. OpenStreetMap luo hyvän perustan postinumero- ja osoiterekisterille. Nominatim -hakupalvelu tarjoaa rajapinnan osoitteiden hakemiseen. Yksinkertaisella haulla voi hakea osoitteita:

http://nominatim.openstreetmap.org/search.php?q=Eteläesplanadi+16%2C+Helsinki

Postinumeroalueet saa myös OSM:stä. Jos ne on jo kartoitettu. Pienellä jatkojalostuksella voi muodostaa myös omat postinumeroalueet pistemäisistä osoitetiedoista. Puutteita Suomen osalta on, mutta kunhan asiaan ehditään hieman keskittyä niin eiköhän vuoden lopussa ole parempaa jo saatavilla.

Downloading National Land Survey datasets

I’m not usually write anything in English. Mainly because my audience is Finnish speaking and there is a lot of good GIS blogs in English already. However, I decide to write something in English, because of National Land Survey Data opening on 1st of May, 2012.

Background

Finnish public sector is open by definition: you can get almost every document or database, if you just ask. But as in many European countries, you have to pay about data. Not memos or articles, but like road network, maps, statistics etc.

Last December, everything changed. National Land Survey of Finland (later on NLS) decided to open all their topographic information. And when I say all, I mean ALL: topographic database (from scale 1:20k), raster maps, aerial imagery, LIDAR data etc. I have estimated that approximately 10 terabytes of geographic information was released. Antti Poikola describe last December in his post: ”Victory!! – Finnish map data and aerial photographs will be opened

Release on 1st of May, 2012

Well, geographic information is now free in Finland. There is 2 ways to get this information: order it from NLS in USB-drive (pay) or download via website (free). NLS has promise to open website on 3rd of May, 7th of May, 9th of May. Topograhic database (around 9.5 GB) will cost 540 EUR (+taxes [23%]). Well, this is quite expensive for smaller companies and individuals.

My company, Gispo Ltd, decides to order necessary topographic information and share it freely to everybody. We got USB sticks (32 GB) and one USB disk (500 GB) on Friday 4th of May. With OpenStreetMap activists we presumed that torrent will be best tool to share this information.

Here are the links to download NLS Topograhic information:

Topographic database
Size of download: 9,8 GB
Map sheets: TM35-grid : Half of 1:25 000 sheet (12 x 12 km), PDF index map, 15.8 MB
File format: shapefile

Road network with addresses
Size of download: 434 MB
Map sheets: TM35-grid: 1:100 00 sheet (48 x 96 km), PDF index map, 15.8 MB
File format: shapefile

Basic map raster 1:20 000 
Size of download: 29,6 GB
Map sheets: TM35-grid : Half of 1:25 000 sheet (12 x 12 km), PDF index map, 15.8 MB
File format:TIFF

Warning: this is raw data! You have to experienced Finnish reading GIS person to understand data structures. Basically all necessary documentation is in Finnish (or in Swedish 😉 )

But because crowed-sourcing is most fasting method, you can now download also PostGIS dumps, if needed:

Topographic database
Size of download: 9,8 GB
Covering whole Finland in n layers
File format: PostGIS dumpfile

Road network with addresses
Size of download: 434 MB
Covering whole Finland in n layers
File format: PostGIS dumpfile

Download and share!

What’s next

I presume Spatialite files are under a work, some WMS / WCS / WFS services are coming. Lidar data will be released on 9th of May, orthophotos on 14th of May and DEMs on 4th of June. So, we will be very busy!

If you have any questions or challenges to use data, please comment or send email (or visit in Finland 😉 )

Maanmittauslaitoksen aineistot torrent-palvelusta

Maanmittauslaitos avasi asetuksen mukaisesti maastotietoja 1.5.2012. Tietoja voi tilata Maanmittauslaitoksen myyntipalveluista irroituskustannuksilla. Irroituskustannukset voivat olla tavallisille kansalaisille tai pk-yrityksille kovin kalliita: maastotietokanta koko Suomesta maksaa 540 euroa (+alv). Toimitus tapahtuu 32 Gb:n USB-muistitikulla.

Gispo Oy teki historiansa kalleimmat investoinnit ostamalla muutaman USB-muistitikun ja vaihtokovalevyn. Levyille oli tallennettu maastotietokanta, tiestö osoitteilla ja peruskarttarasteri. Jotta hankitut mediat voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, päätimme siirtää turhat tiedostot torrent-palvelusta ladattavaksi. OpenStreetMap -aktiivien avustuksella kaikki aineistot siirrettiin torrent-jakelupalveluun perjantaina 4.5.2012.

Maanmittauslaitoksen ilmainen latauspalvelu avataan 7.5.2012 9.5.2012. Jos haluat ladata Maanmittauslaitoksen tietoaineistot viivytyksettä ja Internetin suurimmalla nopeudella, voit seurata seuraavia linkkejä:

Maastotietokanta
Aineiston koko: 9,8 Gt
Lehtijako: TM35-lehtijaon maastokartta 1:25 000 karttalehden puolikkaat (12 x 12 km)
Tiedostomuoto: shape-tiedosto

Tiestö osoitteilla
Aineiston koko: 434 Mt
Lehtijako: TM35-lehtijaon maastokartta 1:100 00 karttalehdet (48 x 96 km)
Tiedostomuoto: shape-tiedosto

Peruskarttarasteri
Aineiston koko: 29,6 Gt
Lehtijako: TM35-lehtijaon maastokartta 1:25 000 karttalehden puolikkaat (12 x 12 km)
Tiedostomuoto: TIFF

Muista käyttäessäsi Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi.

Varoitus: tietoaineistot ovat täysin muokkaamattomia. Suomeksi sanottuna raakamateriaalia. Amatöörit (ja useimmat ammattilaiset): älkää vaivautuko. Jatkojalosteet voitte tilata Gispo:sta!

Ohjeita Maanmittauslaitoksen aineistojen hyödyntämiseen laaditaan parhaillaan ohjesivustolle.

Pieneering myynnissä / ostettavissa

Trimble teki huomattavan hankinnan Suomesta viime vuonna. Teklan ostaminen ja poistaminen pörssistä on loppusuoralla. Trimble ostaa jatkuvasti uusia yrityksiä, viimeisin ostos oli belgialainen Gatewing. Gatewing valmistaa ja myy pientä miehittämätöntä lennokkia ilmakuvauksia varten. UAV:t (unmanned aerial vehicles) ovat jokapäiväistä toimintaa kriisialueilla. Yhdysvaltain viranomaiset ovat nyt sallimassa miehittämättömien lennokkien käytön laajemmin myös omassa ilmatilassaan.

Mitä tekemistä suomalaisella Pieneering:llä on sitten tämän asian kanssa? Gatewing valmistaa ja operoi lennokkia, käytännössä Pieneering:in ohjelmistoilla ja verkkopalveluilla prosessoidaan lennokin ottamat ilmavalokuvat ortokuviksi tai maastomalleiksi. Trimble siis osti tiedonkeruuprosessin alkulähteen. Jos halutaan seurata jalostusprosessia eteenpäin, niin Pieneering on varmaan ostoslistalla.

Jos haluat vakuuttua Gatewing-Pieneering -konseptin mahdollisuuksista, klikkaa video alta käyntiin:

Ahvenanmaan nimikiista – kartografin painajainen

Kartan tekeminen on tiedettä ja taidetta. Tieteellinen osa on yleensä helppoa: tehdään kuvattavasta kohteesta havaintoja ja mittauksia, kirjataan ne rekisteihin/tietokantoihin, yleistetään tiedot haluttun mittakaavaan ja luodaan kartografinen esitystapa. Mutta sitten tulee se nimistö…

Ahvenanmaan  maakuntahallituksen vaatimus suomenkielisten nimien poistamisesta kartoilta on klassinen esimerkki siitä kun poliitikot puuttuvat kartografien työhön. Yleensä tämänkaltaiset asiat liittyvät nationalismiin eli nurkkakuntaisuuteen. Ahvenanmaan sisäpolitiikka tuntevat voisivat valaista mistä tässä on ihan oikeasti kyse. Mieleen tulee Wag the Dog -elokuva. Ei nyt ihan sotaa olla tekemässä, mutta…

Maanmittauslaitos teki päätöksen pitää suomenkieliset kartoissaan. Perusteluihin oli haettu tukea Kotimaisten kielten keskukselta. Sen verran voisi tarkentaa julkisuudessa olleita tietoja: Suomessa ei ole virallisia maastokarttoja. Jos siis virallisuudella tarkoitetaan laki- ja asetussääteisiä asioita. Maanmittauslaitos on velvoitettu tekemään yleisiä kartastotöitä.

Miksi nimistö on hankalaa kartan teossa?

Paikannimet syntyvät ihmisten välisistä sopimuksista. On ruvettu kutsumaan järveä Vesijärveksi (erotukseksi siitä Viinajärvestä) ja järven lahden poukamassa olevaa kuppikuntaa Lahdeksi. Kun on riittävästi konsensusta/demokratiaa ilmassa niin ollaan samaa mieltä paikannimistä.

Hyvin pieni osa suomalaisista paikannimistä on virallisia. Kuntien nimet luonnollisesti ja ainakin kaava-alueilla olevat kadut ovat virallisia nimiä. Mutta sitten suuri osa maastokartoissa olevista nimistä on vain ”aikanaan alkuperäisen väestön käyttämiä” nimiä. Näistä edustavimpia ovat mm. Persekorpi, Persekivenkankat, Pieruojanlatvavuoma ja Viinakorvanmännikkö (se on siinä Viinakummun vieressä). Lisää voit etsiä Karttapaikan paikannimihaulla.

Ilmeisesti Ahvenanmaan maakuntahallituksen (ei ahvenanmaalaisten) logiikka on ollut, että pitäisi käyttää paikoista niitä nimiä jota paikallinen väestö käyttää. Tuon logiikan perusteella suomalaiset kartat, joissa on käytetty Kööpenhaminaa, Lontoota, Pariisia tai Pekingiä, ovat täysin väärin tehtyjä.

Kansainvälisesä politiikassa paikannimet voivat olla hyvin herkkiä asioita. Alsace vai Elsass, tämä lienee sieltä helpoimmasta päästä. Sitten vielä anekdootti 1990-luvulta. Pohjoismaisten karttalaitosten johtajat olivat sopineet, että tehdäänpä pojjat sellainen yhteinen pohjoismainen nimistörekisteri. Noh, alemmat virkamiehet töihin. Teknisesti tuo ei nyt ollut kovin kummoinen asia, mutta tiettyjä yhteisiä periaatteita tuli sopia. Jo mainitut Kööpenhamina ja Tukholma piti tietysti ottaa huomioon. Eli yhdellä paikalla voi olla eri kielisssä erilaisia kirjoitusasuja ja tietysti Suomessa saattaa olla erilainen ruotsinkielinen nimi kuin Ruotsissa. Sovittiin myös, että mikä on ensisijainen nimi järville, jotka sijaitsevat kahden maan rajalla (nimitetään ensisijaisesti sen maan mukaan, jonka alueella pääosa järvestä sijaitsee). Vuorten ja tunturien osalta päädyttiin siihen, että korkein huippu ratkaisee. Ja tietysti löytyi Norjasta ja Ruotsista kilpailevat mittaukset jonkun vähäpätöisen kukkulan huipusta. Ei ole muistikuvaa jouduttiinko käyttämään maiden diplomaatteja vai päästiinkö tästä asiasta sopuun alempien virkamiesten kesken.

Ja nuorisolle syötiksi trailer Wag the Doc – häntä heiluttaa koiraa -elokuvasta:

Blogin uusittua ulkonäköä

Suuremmissa medioissa ja yhtiöissä pidetään suurta meteliä uusitusta brändistä ja ulkonäöstä. Mahdollisesti tämän blogin aikaisemmat lukijat ovat huomanneet että blogin ulkonäkö on muuttunut. Toivottavasti tämä on selkeämpi ja helpommin luettava. Sisältöön ei valitettavasti ole tulossa erityisiä parannuksia.

Tässä blogissa koetan kirjoitella vapaamuotoisesti paikkatiedoista ja niihin liittyvistä asioista. Kovaa teknistä tietoa voit koettaa kalastella uuden yritykseni sivuilta: www.gispo.fi.

%d bloggaajaa tykkää tästä: