Category Archives: Paikkatietouutiset

SUPRA karttapalvelu – miksi siitä pitäisi innostua?

Suomen paikkatietoalan julkisin salaisuus on jo muutaman vuoden ollut SUPRA-hankkeen karttapalvelu. Maanmittauslaitoksen FGI Paikkatietokeskuksessa (ex-Geodeettinen laitos) on kehitetty jo vuosien ajan paikkatietojen teholaskentaa yhdessä Åbo Akademin kanssa. Lyhyesti: rinnakkaistetaan paikkatietoanalyysit ja suoritetaan laskenta näytönohjaimen GPU-suorittimilla. Tarkemmin: http://www.mdpi.com/2220-9964/4/4/1813.

Itse olen päässyt seuraamaan hanketta yrityksistä koostuvan ohjausryhmän jäsenenä. Suunnilleen ensimmäisestä demosta lähtien olen vauhkonnut, että tästä pitäisi tehdä liiketoimintaa. Ehkä sellaista on jo tulossa. Toivottovasti.

Jos et ole vakuuttunut, niin nyt sinulla on itse mahdollisuus kokeilla SUPRAn karttapalvelua. Tutkimusryhmä tarjoaa live demon vuoden 2015 loppuun asti: http://supra.abo.fi/

SUPRA - Jyväskylä - running

Lyhyet ohjeet palvelun käyttöön:

  1. Siirry halumallesi alueelle, yllä on kaappauskuva Jyväskylän alueelta. Palvelussa on Pohjois-Euroopan alueelta Sports Trackerin käyttäjien GPS-polkuja (800k jälkeä, noin 2.8 miljardia GPS pistettä)
  2. Valitse oikealta valikosta parametrit ja kartta päivittyy.
  3. Kokeile mitä reittejä pyöräilijät tai juoksijat käyttävät. Harjun alueella juostaan kesällä. Rullaluistelijat kiertävät Jyväsjärveä. Arvelen, että kaikki kaupunkisuunnitellijat sekä SmartCity hipsterit haluaisivat tämmöisen palvelun käyttöönsä.

Tämmöisiähän heat map -viritelmiä on nähty vaikka kuinka paljon. Mitä tässä nyt on niin erikoista?
Veronmaksajien rahaa on taas tuhlattu turhanpäiväiseen.
Amerikkalaiset ovat tehneet jo paljon parempia.

No niin, jospa hieman selitän taustoja:

  • Ensinnäkin paikkatietoanalyysit tehdään lennosta. Ei siis mitään valmiiksi laskettuja karttatiiliä (cached map tiles) tai vastaavia. Viivettä syntyy käytännössä vain siitä kun analyysin visualisointia varten tehdyt karttatiilet siirretään Åbon palvelimelta selaimellesi. Tulos syntyy millisekunneissa (millisekunti on 1/1000 sekuntia, tulokset aina siis alle 1 s)
  • Paikkatietoanalyysi ei ole yksinkertainen laitetaan-viivoille-arvoja-ja-visualisoidaan. Aineiston laatu (kaiken maailman älypuhelin GPS-virityksiä) moninaiset ominaisuustiedot yms. tekevät asiasta ongelmallisen.
  • 2.8 miljardia pistettä ja 800k+ viivaa ei ole ihan super massiivinen paikkatietoaineisto. Mutta liikaa useimmille paikkatieto-ohjelmistoille, lähdekoodiin katsomatta.
  • Karttapalvelun demolaitteistosta ei minulla ole tarkempaa tietoa. Mutta käsitykseni mukaan sellaista perus-ATK-kamaa, jota löytyy jokaisen teinipojan pelikoneesta.
  • Jos tuntuu silti köykäiseltä demolta, niin koeta rakentaa itse vastaava. Väitän, että yksikään kaupallinen _TAI_ avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto ei pysty vastaavaan suorituskykyyn. Ainakan samalla raudalla. Tässä(kin) asiassa haluaisin olla väärässä. Taitaa jäädä haaveeksi.

Nyt vaan odotellaan, kun SUPRA-hanke julkaisee ohjelmiston lähdekoodit Githubissa (mieluiten MIT, EUPL:kin on ihan kiva). Meritulvaskenaarioon liityvä lähdekoodi on luettavissa Githubissa: https://github.com/jsoksane/cageo. Ei sama kuin SUPRA, mutta tuosta pääsee noheva koodaajaa jäljille toteutuksesta.

Tarkennettu 18.10.2015: sarkasmia korostettu ja Github-linkki lisätty.

Mainokset

Vakoilevia tukiasemia etsimässä

Viime viikolla Oslossa norjalaisille paljastui, että matkapuhelinverkkoa voidaan vakoilla asettamalla kuuluvuusalueelle vakoilevia tukiasemia. Teknisesti tuollaisen vakoilevan tukiaseman rakentaminen ei liene vaikeaa, valtiollisille toimijoille jopa helppoa. Mutta kuinka paljastaa vakoilevat tukiasemat?

Ainakin tukiasemien seuraantaan voi käyttää joukkoistamalla kerättyjä tietopankkeja. OpenCellID-tietokannasta (käyttöoikeuslisenssi: CC-BY-SA) voi poimia tietyllä alueella toimivat matkapuhelinverkon tukiasemat. Teleoperaattoreiden on helppo verrata tietokannan tietoja omiin tukiasemaluetteloihinsa.

QGIS OpenCellID Helsinki

Tukiasemien sijainnista ei kannata päätellä juuri mitään. Sijainti on määritetty tukiasemaa käyttävien matkapuhelinten muodostaman monikulmion keskelle. Tämä tapa ei ota huomioon, että erityisesti kaupunkialueilla tukiasemat on hyvin useasti suunnattuja antenneja. Venäjän ja USA:n suurlähetystön alueella olevat tukiasemat eivät siis todennäköisesti sijaitse OpenCellID:n tietokannan mukaisessa paikassa. Kai.

Olisiko aika Suunnittelutietojärjestelmälle?

ATK:n varhaisissa vaiheissa (1970-luvulla) syntyi käsitys, että Suomeen tarvitaan Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ). KTJ on sittemin toteutunut ja on osa suomalaista tietoinfrastruktuuria. KTJ:stä voi helposti hakea esimerkiksi kiinteistöt Ahvenanmaalta. Avoimen yhteiskunnan etuja tämäkin.

FastighetiÅland

KTJ:tä ylläpitävät Maanmittauslaitos ja kunnat. Maanmittauslaitos on toteuttanut sittemin myös Maastotietojärjestelmän (MTJ). MTJ:hen on kerätty ja koottu erilaisista lähteistä maastoa kuvailevia tietoja. Tiedot avattiin 1.5.2012 ja sen jälkeen käyttö on laajentunut merkittävästi. Jopa OpenStreetMap -aktiivit hyödyntävät aineistoa OSM:n päivittämisessä.

Ilmeisen alkuvaiheessa on myös ideana ollut toteuttaa Suunnittelutietojärjestelmä (STJ tai KTJ/S). STJ on jäänyt unelmaksi. Vaikka maankäytön suunnitelmat ovat erittäin merkittäviä monille toimijoille. Jotenkin olisi kuvitellut, että alan viranomaiset olisivat saaneet jotain merkittävää aikaa noin 40 vuoden aikana. Asiaa on luonnollisesti selvitetty ja suunniteltu (sic) huolellisesti, Internetin hakukoneet eivät ylety kovin helposti vuosikymmenten taakse. Hyvä niin.

Lähde: YM: Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.

Lähde: YM: Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.

Mutta on hienoa kun nuoret, innovatiiviset ihmiset eivät välitä vanhoista vaan päättävät ryhtyä toimeen. Ympäristöministeriön johdolla Suomen Ympäristökeskukseen tulevaan Liiteri-tietojärjestelmään on kerätty yhtenäiseksi tietoaineistoksi Suomen kaikki yleiskaavat. Sito Oy:n on tehnyt likaisen työn, joka on sisältänyt kyyneliä ja hikeä sekä tuskaa ja varmasti myös iloa. Muutaman tuhannen puhelinsoiton jälkeen, pölyisten arkistojen ja kunnantalojen kaivelujen ( ”Täällä se on, kunnantalon seinällä”) ja lukemattomien työtuntien jälkeen on aika kiitosten. Kiitos!

Jos olet kiinnostunut niin, asiasta voi kuulla lisää YM:n tilaisuudessa ke 29.10. Myös Paikkatietomarkkinoilla voi palveluun tutustua.

Ketuille

Muiden ei ehkä kannata lukea (pakollinen disclaimer).

Se on vaan rasteriaineistoa: aivan, suurin osa yleiskaavoista on vain karttana. Ei rakenteellisena tietona tietokannassa. Vapaaehtoiset voivat ruveta digitoimaan.

Pitäisi olla myös asemakaavat: niinpä, näitäkin löytyy jo useiden kuntien tietojärjestelmistä rakenteellisina tietoina. Ja jopa rajapintojen kautta käytettävissä. Parhaiten säilytettyjä aarteita Suomessa.

Tämä ei ole avoin aineisto: tietojen kerääminen on maksanut maltaita (oops, herääkö AVI) ja jostain pitää saada rahoitusta. Käsitykseni mukaan aineistosta ei tulla keräämään ”käyttöoikeusmaksuja” vaan tiedon keräämisestä ja jakelusta koituvia kustannuksia. Tietoaineistohan varmaan voidaan saattaa avoimeksi tiedoksi,. Halukkaat voivat tehdä valtioavustusanomuksen valtionvarainministeriön budjettiosastolle. Onnea matkaan!

Lopuksi

Itse haluan kiittää tekijöitä niistä kaikista uhrauksista jota olette joutuneet tekemään. Ei varmasti ole ollut helppoa. Työtänne ja päämääriänne on varmasti arvosteltu laajasti, eikä asia tästä helpotu. Mutta kertomalla asisasta avoimesti on ehkä mahdollista, että Suomessa olisi 2020-luvulla käytössä Suunnittelutietojärjestelmä. Tietysti jos annamme toteuttamisen nuorelle sukupolvelle, niin asia ratkennee jo 2010-luvulla.

Kyllä niitä SADe-varoja olisi voinut (ja on käytetty) käyttää huonomminkin 😉

 

 

Ebola ja paikkatiedot

Ebola-viruksen leviäminen Länsi-Afrikassa on saanut OpenStreetMap HOT-yhteisön aloittamaan uuden projektin, 2014 West Africa Ebola Response -projektissa kerätään ja päivitetään OSM-aineistoa Ebolan tartuntalueelta.

OpenStreetMap-aineistoja hyödyntävät ainakin ”Lääkärit ilma rajoja” -järjestö, Punainen risti sekä lukuisat muut kansainväliset yhteisöt (mm. WHO ja YK).

Näkyvimpiä hyödyntäjiä on MapAction. MapAction on kansainvälinen avustusjärjestö, jonka paikkatietoasiantuntijat auttavat erilaisissa kriiseissä. Tällä hetkellä asiantuntijoita on Ebola-tartunta-alueella, Irakissa ja Syyriassa.

MA012 EbolaResponseUnits v5

MapAction ja OpenStreetMap ovat molemmat vapaaehtoisjärjestöjä. Jos ei itse voi uhrata kallista aikaasi vapaaehtoistyöhön, niin rahalla on myös vaikutusta toimintaan: MapAction Donate  Donate to OpenStreetMap HOT   Donate to OpenStreetMap

Jos olet menossa auttamaan tai olet Ebola-tartunta-alueella, ota yhteyttä. Tarvitse joka tapauksessa paikkatietoja alueelta. Alueella toimiessasi kaupallisen navigaattorisi kartta-aineistot voivat olla vanhentuneita tai puuttellisia.

Paikkatietokeskus Turkuun

Reilu kuukausi sitten tämän olisi mennyt pilojen piikkiin, mutta eiköhän turkulaiset ole ihan tosissaan:

Turun yliopisto esittää kansallista paikkatietokeskusta Turkuun

Luonnollisesti Turun Sanomat on myös aloittanut häikäilemättömän mediakampajan: Osaaminen valttina Turussa.

Nyt jäämme odottamaan Tampereen, Jyväskylän, Lappeen rannan, Joensuun, Kuopio, Oulun ja Rovaniemen ehdotuksia ja perusteluja. Ehkä olisi parasta, että tuleva Paikkatietokeskus hajasijoitettaisiin kaikkiin Suomen kuntiin. Luonnollisesti nykyaikaisena työnantajana Paikkatietokeskuksen palvelukseen siirtyville työntekijöille annetaan mahdollisuus etätyöskentelyyn. Ei välttämättä tarvitse edes hankkia työtiloja ja -kalusteita työntekijöille. Edistyksellistä, eikö totta!

ps. otsikon valinta oli tarkoituksellinen, pitää saada kuukauden lukijatavoitteet heti ensimmäisellä viikolla täyteen 😉

Uusia paikkatietojen rajapintapalveluita

Suomalaiset avoimet paikkatietoaineistot tuottavat uusia rajapintapalveluja. Esri on avaamassa huhtikuun alussa rajapintapalveluja omille asiakkailleen. Aineistot.esri.fi -palvelussa on Maanmittauslaitoksen, ympäristöhallinnon ja Tilastokeskuksen aineistoista johdettuja karttapalveluja.

Maailman johtava suljettujen paikkatieto-ohjelmistojen toimittaja on saanut tehtyä 10 kpl suomalaisille asiakkaille suunnattua karttapalvelua. Jatkojalostusta on tehty väestön tiheyden esittämiseen sekä harmaasävykartan tuottamiseen. Karttapalvelut ovat pääsääntöisesti suomalaisten suosimassa EPSG:3067 -koordinaatistossa, mutta luonnollisest myös yleismaailmallisessa WGS84-koordinaatistossa.

Kaikkien ohjelmistojen, aineistojen ja verkkopalveluiden käyttöönotossa on kaksi tärkeää osaa: tekninen toimivuus ja käyttöehdot. Esrin palvelussa korostetusti kerrotaan, että palvelut ovat heidän asiakkailleen. Ilmeisesti palvelut saa täysimääräisesti käyttöönsä osana maksullisia tuki- ja ylläpitosopimuksia, ELA-sopimuksia tai muiden järjestelyjen kautta.

Palvelun maksuista tai käyttöehdoista ei ole vielä tietoa. Eiköhän nekin tule julki viimeistään 1.4.2013, kun palvelu avataan julkisuuteen.

Toistaikseksi rajapinnoissa on ollut käytössä standardien mukaiset WMS- ja WMTS-palvelut. Käyttö muissa kuin Esrin ekosysteemin tuotteissa on hieman hankalaa, ellei mahdotonta. Tiilipalveluiden osalta olisi tietysti voinut toivoa, että olisi toteutettu JHS180:n mukaiset kansalliset tiilipalvelut. Mutta ekosysteemin sisällä ei tietysti tarvitse olla huolissaan yhteensopivuudesta ulkomaailman kanssa. Meidän muiden pitää tyytyä Kapsin karttoihin, OpenStreetMap:in sekä Maanmittauslaitoksen palvelualustaan.

No niin, ne niistä pihlajanmarjoista. Oikeasti harmaasävykartta on hieno ja sitä on varmaan ilo käyttää:

Esri - harmaasävykartta

Vielä yksi mobiili Reittiopas

HSL:n Reittiopas API:a avulla on rakennettu yli 30 erilaista mobiilisovellusta. HSL ei ole näistä käsitykseni mukaan yhtäkään tilannut, eikä siten maksanut niistä senttiäkään.

APIn käyttö ei ole kovin monimutkaista. Tämän ovat myös osoittaneet teekkarit, jotka parhaillaan suorittavat  GIS Application Development -kurssia Aalto-yliopistossa.

Uusi, parempi Mobiilireitti on nyt Beta-vaiheessa ja tekijät kaipaavat kommentteja. Ole siis rohkea, siirry mobiililaitteellasi demoon (http://joonamo.kapsi.fi/gisad/). Käytä ja anna palautetta!

Tässä vielä muutama kuvaruutukaappaus sovelluksesta:

Mobiilireitti - kuva01

Mobiilireitti - kuva 2

Jos innostut kehittämään omaa sovellustasi, niin liity nopeasti HSL kehittäjäyhteisöön!

Paikkatietojen markkina-arvo

Useamman kerran olen ollut pohtimassa paikkatietojen markkina-arvoa, liikevaihtoa ja muita taloudellisia lukuja. Joko Suomen, Euroopan tai koko maailman osalta. Aina on päädytty isoon lukuun, jota on ollut vaikea ymmärtää.

Nyt eurooppalainen konsultointiyritys, Oxera, on pistänyt paremmaksi. Googlen toimeksiantona tehty raportti arvio paikkatietojen markkina-arvoksi 150 miljardia dollaria (noin 110 miljardia euroa). Tuolla summalla paikkatiedot ovat paljon suurempi kuin peliteollisuus ja noin neljännes globaalista ilmailumarkkinoista.

Oxera - Geo - Marketsize

Raportista voi varmasti tehdä monenlaisia johtopäätöksiä. Luvut sisältävät tietysti aina arvauksia ja toiveita sekä mielipiteitä.

Luvuista tekee heti mieleen laskea Suomen osuus. Raportissa on koko maailmaa koskevat bruttokansantuotteet hieman pienempiä kuin muissa lähteissä kerrotut (wikipedia). Ero johtuu ilmeisesti siitä, että on oletettu että kaikki eivät vielä hyödynnä paikkatietoja. Suomen vuoden 2011 bruttokansantuote oli 266 miljardia USD:tä. Tuolla luvulla laskettuna paikkatietojen markkina-arvo Suomessa olisi noin 660 miljonaan USD:tä.

Erilaisiin raportteihin ja uutisiin halutaan kauniin tasaisia lukuja, joten:

Suomessa paikkatietojen markkina-arvo on vähintään 500 miljoonaa euroa vuodessa. Lähivuosien aikana markkina-arvo nousee 1,2 miljardiin euroon.

Jos et vielä ole ymmärtänyt paikkatietojen merkitystä, tutustu seuraavaan videoon (18 min):

OpenLayers 3.0:n uudet ominaisuudet

Vielä on aikaa osallistua OpenLayersin seuraavan version joukkorahoitukseen. Voit katsoa suunnitelmat oheisesta videosta:

OpenLayersin joukkorahoitus – käynnissä

Maailman suosituin web-karttakäyttöliittymä, OpenLayers, on uuden version kehittämisen edessä. Nykyinen versio (2.12) on useiden web-karttakäyttöliittymien pohjalla. Monet kaupalliset toimijat ovat ottaneet OpenLayer:sin oman tuotteensa pohjalle (lisensiointi sallii tämän, FreeBSD). Avoimen lähdekoodin sovelluksena OpenLayers kehittyy hitaasti mutta varmasti kehittäjäyhteisön toimesta. Kehittämisen nopeuttamiseksi nyt kerätään joukkorahoituksen avulla lisävaroja.

Hyödyntääkö teidän organisaationne OpenLayers:iä? Oletko toteuttanut web-karttakäyttöliittymän (tai jopa useamman) OpenLayers:in avulla? Olisiko WebGL-tuesta hyötyä? Vastasitpa yhteen tai useampaan kysymykseen myönteisesti, niin nyt on aika auttaa uuden version kehittämisessä. Pienetkään lahjoitukset eivät ole merkityksettömiä.

Joku seuraavista tavoista varmasti sopii sinulle tai edustamallesi organisaatiolle:

  1. Lahjoita valitsemasi summa OpenLayersin uuden version kehittämiseen. 20 USD (~16 euroa) on pienin mainittu summa, jolla osallistumisesi huomioidaan (nimi tukisivustolle). Pienempikin summa on ihan ok, jos et juuri nyt ole varoissasi.
  2. Vastikkeeton lahjoitus ei sovi useammalle julkiselle organisaatiolle. Tällöin kannattaa harkita suuremman lahjoituksen tekemistä. Tällöin on mahdollisuus saada tukipalveluja OpenLayers:n käyttöä varten. Sovelluskehittäjälle hankittava T-paita on sitten halvempi vaihtoehto.
  3. Jos rahallisesta omaisuudesta luopuminen on mahdotonta, niin on myös muita vaihtoehtoja. Voit osallistua JavaScript-koodaukseen, uuden version testaamiseen sekä dokumentointiin. Myös suomenkieliset esimerkit ja dokumentit ovat tervetulleita.
  4. Viimeisenä vaihtoehtona on sitten tiedon levittäminen omaan verkostoosi.

Tavoitteena on kerätä globaalisti 350 000 USD (~275k euroa). OpenLayersin hyötyyn verrattuna tuo on pieni summa. Nyt marraskuun puolessa välissä varoja on kertynyt puolet tavoitteesta.

%d bloggers like this: