Olen nyt viime kuukausin aikana ollut tekemässä (myös) SADe-ohjelman avoimen lähdekoodin toimintamallia (myöhemmin SADeOSS). Työ on vielä kesken, mutta perinteisestä toimintatavasta poiketen toimintamalli päätettiin laittaa luonnoksena altiiksi kritiikille.

Nyt toimintamalliin voi kuka tahansa antaa kommentteja Otakantaa.fi -palvelussa. Palautteet toivotaan mahdollisimman nopeasti, viimeistään su 2.12.2012. Palautteiden perusteella toimintamallia hiotaan. Vielä joulukuussa kokoontuvaan SADe-johtoryhmään viedään toimintamalli hyväksyttäväksi.

Kirjailen seuraavissa kirjoitelmissani vähän taustoja toimintamallin tekemisestä. Koetan yleensä tiivistää asiat ja siitä syystä taustoitus jää joskus vähän vähemmälle. Se on ehkä tuon luonnoksenkin ongelma. Toivottavasti nämä muutamat seuraavat kirjoitelmat avaavat taustoja.

Kansainväliset esimerkit

Toimintamallin tekemiseen liitettiin myös lyhyt kansainvälisen tilanteen katsaus. Käytännössä tuo tarkoitti netin avulla tehtävää tutkimustyötä tietyistä eurooppalaisista maista. Tarkoituksena oli selvittää julkisen viranomaisten kokemuksia avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä. Kohdemaiksi valittiin Ruotsi, Viro, Islanti, Hollanti ja Iso-Britannia. Joukkoon eksyi sitten matkan varrella sekä EU että Ranska. Koetan saada olennaiset asiat koottua kustakin maasta erillisiksi kirjoituksi, lähdemateriaalia koetan linkittää mahdollisimman paljon.

Toimintamallin tarkoitus

SADeOSS on laadittu ensisijaisesti SADe-ohjelman tarpeita varten. Käytännöllisesti katsoen ei ole esteitä, etteikö sitä voisi hyödyntää muissakin julkisen hallinnon hankkeissa. JHS 169 ohjeistaa edelleen hyvin avoimen lähdekoodin käyttöä julkisessa hallinnossa. Toimintamallin tarkoitus on täydentää JHS:n sanomaa. Ristiriitaisuuksia on pyritty välttämään, mutta sellaisia on varmaan tahattomasti syntynyt.

Suurimmat haasteet

SADe-ohjelmassa toimiville virkamiehille lähetettiin kysely kesällä 2012 koskien SADeOSS:n päivitystä. Edellinen versio toimintamallista oli tehty vuonna 2009 ja nyt oli noussut tarve päivittää tietoja. SADe-ohjelman hankkeet ovat hyvin erilaisissa vaiheissa: osa hankkeista on jo toteutusvaiheessa ja toisissa kerätään vasta yhteistyöverkostoja. Tarpeetkin päivitykselle olivat siten hyvin erilaisia. Kaksi asiaa kuitenkin nousi erityisesti esiin:

1. Miten hankitaan avoimen lähdekoodin ratkaisuja julkisessa hallinnossa?
2. Miten jaetaan tehtyä avointa lähdekoodia?

Hankintaan kaivattiin konkreettisia hankinta- ja sopimuslausekkeita. Niitä on nyt kirjattu toimintamallin liitteeseen 1. Monissa hankkeissa on nyt jo hankittu avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin perustuvia ratkaisuja. Monesti tuloksena on syntynyt myös avointa lähdekoodia. Mutta miten tuo avoin lähdekoodi voidaan tehokkaati jakaa muille hyödynnettäväksi?

Jotta tämä kirjoitus ei laajenisi tarpeettomasti, päätän sen tähän. Siirryn nyt kirjoittamaan muita aiheeseen liittyviä kirjoitelmia. Pyrin myös seuraamaan otakantaa.fi -palvelun keskustelua, twitterissä käytän tagia #sadeoss. Facebookin voisi joku perustaa ryhmän, sivun tms.

Muut aiheeseen liittyvät kirjoitelma

Päivitän tähän linkkejä muihin aiheeseen liittyviin kirjoitelmiin:

• Kansainväliset kokemukset
  • Ruotsi
  • Viro
  • Islanti
  • Hollanti
• Esiselvitysvaiheet

SADe AVOIN seminaari

SADe-ohjelma järjesti AVOIN -seminaarin to 8.11.2012. Olin tuolloin paneelissa kertomassa toimintamallin kehittämisestä. Videotallenteesta voi poimia jotain taustatietoja. Erityisesti ajanhetkeä 1:25:00 kohdasta eteenpäin on sosiaalisessa mediassa kehuttu: vihainen ja ei-enää-niin-nuori-mies, Petri Kola, joutuu pulaan hankepäälliköiden kanssa.