Havaintoja FOSS4G:stä

Viime sain viettää pitkän konferenssiviikon Etelä-Korean Soulissa. Työpajojen jälkeen FOSS4G-konferenssi jatkui esityksillä ja Code Sprint-tapahtumalla. Muutamia havaintoja muistiinpanoistani:

  • OSGeo:n presidentti, Jeff McKenna, mainitsi avauspuheenvuorossa, että avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot ovat nyt laajasti tiedossa ja mielenkiinnon kohteena. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsi suositun GIS-blogin 10 kysymyksen muutamaa kysymystä:GISUser-10 Questions - 2 most relevant ;-)Vastaukset ovat hyvin mielenkiintoisia, jopa yli 20 vuotta ESRIUC:ssa käyneiden osalta.
  • Yhtenä konferenssin sivutapahtumana oli YK:n paikkatietoesitykset, järjestäjänä YK:n paikkatieto-osasto (United Nations Geospatial Information Section). UN-GIS:n johtaja, Mr. Kyoungsoo Eom, piti esitelmän. Hän kertoi käyttäneensä GRASS-ohjelmistoa jo vuonna 1989, nuorena Etelä-Korean armeijan upseerina. Toivottovasti hänelle on toimitettu ja asennettu uusin versio GRASS-ohjelmistosta (v 7.0). Harvalla paikkatieto-ohjelmistolla on näin pitkä kehityskaari takanaan.
  • Konferenssin lopussa Jeff kiitti erilaisia palveluyrityksiä, joita tarvitaan avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttöönottoon ja kehittämiseen. Olin mykistynyt ja nöyrän kiitollinen:

FOSS4G Closing session

Parhaiten konferenssista saa irti kun on itse paikalla. Kaikille tämä ei ole mahdollista ja olen itse liian laiska kirjailemaan kaikkia havaintoja. Onneksi maailmaan mahtuu parempia blogin kirjoittajia, tässä muutamia mausteeksi:

Esitykset ja videot ovat tulossa näytille, mutta kiireisille muutama linkkejä:

Ensi vuonna FOSS4G järjestetään Saksan Bonnissa. Sinne lienee monen suomalaisen olevan helpompi osallistua.

Suomessa taas järjestetään devALPO to 22.10.2015 sekä ALPO-seminaari toukokuussa 2016. Tilaisuuksien järjestelyistä vastaa elokuussa perustettu OSGeo Suomi. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille, jotka ovat kiinnostuneita avoimen lähdekoodin ohjelmistoista.

Paikkatietomarkkinoilla on mahdollisuus tutustua avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoihin, osastolla M4. Tietoiskut ti 3.11. klo 12 ja ke 4.11. klo 11:30.

FOSS4Gn työpajoissa

Osallistuin kolmeen työpajaan FOSS4G-konferenssissa:

Näistä ei yksikään ei ollut pettymys. Työpajojen valinnassa kannattaa olla innovatiivinen: jos joku asia on jo tuttu, niin FOSS4G:n työpajat eivät välttämättä sisällä uutta tietoa. Lähinnä niissä on mielestäni parasta oppia jotain uutta. Kaikista opin uutta ja sain uusia ideoita.

istSOS

istSOS on Python-perusteinen paikkatietosovelluspalvelin, joka mahdollistaa erilaisen sensoritiedon tallentamisen ja jakelun. Yksi merkittävimmistä ominaisuuksista on tuki  OGC:n SOS-rajapinnalle (Sensor Observation Service): tämä on lienee tärkeä ominaisuus eurooppalaisille sensoritietojen jakelijoille ja käyttäjille.

Työpajassa käytimme virtuaalikonetta, johon oli valmiiksi ladattuna istSOS sekä esimerkkiaineistoa. Mielenkiintoinen osuus työpajasta oli oman sensorin rakentaminen ja sen tietojen lataaminen istSOS:n tietokantaan (PostGIS, luonnollisesti).

Sensorina toimi Arduino -mikro-ohjain-alusta ja siihen liitetty lämpösensori. Sensori koottiin paloista ja siihen ladattiin ohjelmisto, joka teki halutun mittauksen.

istSOS - Arduino sensorSensori kytkettiin tietokoneesen. Yllättäen saimme sensorin toimimaan: Windows koneessa oleva virtuaalikone (Ubuntu) luki sensorin tietoja. Tosin ensin koetimme olla liian ovelia (konfigurointiin lukemaan sarjaportista, vaikka Windows osasi emuloida tiedot suoraan USB-porttiin).

Muutamalla Python-skriptillä sensorin tiedot luettiin istSOS:n ja hallintakonsolista pystyi seuraamaan työpajatilan kuumenemista:

istSOS - arduino sensor feed to istSOS

OGC SensorThings API

OGC SensorThings API on kohta hyväksytty OGC:n standardi. Standardi on käsitykseni mukaan ensimmäinen avoin standardi esineiden Internetin (Internet of Things, IoT) sensoritietojen välittämiseen. Sensorititiedoilla tarkoitetaan tässä käytännössä ihan mitä tahansa mittaus- tai havaintotietoa. Mittauksen kohteena voi olla siis lämpötila, säteilytiedot, ihmisen pulssi, sähkömoottorin kierrosluku tms.

Mielenkiintosta nähdä leviääkö standardin käyttö muualle kuin paikkatietoalalle. Standardi on laadittu siten, että hyödyntäminen ja käyttö on mahdollista muissakin kuin puhtaissa paikkatietosovelluksissa. Näissä sovelluksissa paikkatieto on useasti tärkeä, mutta kuitenkin sivuseikka.

OpenDroneMap

Kolmannen työpajan taustalla on OpenDroneMap -projekti. Projekissa rakennetaan työkaluja ja työkalujonoa, jonka avulla on helppo tuottaa lennokeista, multikoptereista, kuumailmapalloista ja muista miehittämömistä aluksista otetuista kuvista paikkatietoja (3D pistepilvi, ortokuvat, tekstuurit yms.).

Mutta ennen kuin OpenDropMap-työkalulle on saatavissa kuvia, pitää olla alusta, jolla kamera voidaan kuljettaa ilman. Joten työpajassa rakennettiin ensimmäiseksi oma multikopteri. Tarkemmin yksi ryhmä rakensi multikopteria, yksi lennokkia, yksi rakensi lennonohjaukseen liittyvät modulit ja yhden ryhmän tehtäväksi jäi kolvaus (ja sitä oli paljon!).

Käytännössä multikopterin rakentaminen ei ole vaikeaa. Seurasimme OpenUAV-projektin ohjeita. Luonnollisesti materiaalien hankkiminen ja kaikkeen odottamattomaan varautuminen vievät suunnattomasti aikaa.

Alussa oli vain kasa osia:

Drone_parts

Kuvassa on vain pieni osa multikopterin elektroniikasta. Kuvassa näkyy APM 2.6 lennonohjaustietokone, kasa johtoja, telemetrian lähetysradiot, GPS vastaanotin ja muuta sälää.

Muutaman tunnin säätämisen jälkeen oli multikopterin ohjaustietokone ja moottorit valmiina asennettavaksi multikopterin runkoon:

Drone_ready

Virrat palavat ja ohjaustietokone on kytketty Mission Planner -ohjelmistoon. Tuon avulla voi suunnitella lentoradat, päivittää ohjaustietokonetta yms.

Asennusten jälkeen päästiin jo kokeilemaan multikopteria ulkona, lievää jatkosäätöä menossa:

Drone_testflight

Kun olimme valmiit lennättämään, niin ROK Armed Forces lähetti upseerin adjutantin kanssa valvomaan lentoa. Suomessa lennätys olisi onnistunut ilman näin tarkkaa viranomaisvalvontaa:

Drone_flight

Tosiasiassa emme saaneet multikopteria ilmaan: ensin väärin kytketyt moottorit (moottorien tulee pyöriä erisuuntiin) ja sitten lennättämisessä rikkoutui joku johdoista. Oppi: tuskin rupean rakentamaan multikopteria, ellei vapaa-aika ilmaannu erityisen paljon jostain.

Jos harkitset oma toimista kopterikuvausta, niin suositeltu kamera on joku Canonin pokkarikameroista. Canon Hack Development Kit on loistava työkalu kuvauksen automatisointiin ja kaikkeen muuhun hauskaan hakkerointiin.

 

 

 

 

 

FOSS4G 2015 Etelä-Koreassa

Vuosittainen FOSS4G 2015 järjestetään tänä vuonna Etelä-Korean Soulissa. Ensikokemukset korealaisesta kulttuurista ja ihmisistä ovat miellyttävät: ystävällisiä kasvoja ja palvelua, vaikka englanti ei aina suju. Ruoka on pääsääntöisesti ollut hyvää, joskus hmm… mielenkiintoista.

FOSS4G_streetFood

FOSSG4 Gangnam

Yllätyksellisesti olen oppinut, että korea kuuluu suomen kanssa samaan uralilais-altailaisiin kieliin. Totta vai tarua, mutta itse en ole vielä löytänyt kovin montaa yhtymäkohtaa. Ehkä viikon opiskelun jälkeen perussanasto jää mieleen.

Soul on suurkaupunki. Toimiva julkinen liikenne (metro) auttaa liikkuman paikasta toiseen. Näkemistä ja kokemista riittäisi varmasti viikoiksi. Puhumattakaan muun niemimaan katsastamisesta. FOSS4G - Soul

Nämä junat tosin oli peruttu:

toNorth

Konferenssi alkaa perinteisesti workshopeilla, joita on nyt takana kahden päivän ajalta. Näiden jälkeen on kolme päivää esitelmiäja muuta tavallista konferenssiohjelmaa. Lauantaina innokkaimmat osallistuvat vielä Code Sprint -tapahtumaan.

Kykyjeni ja voimieni mukaan raportoin kokemuksista konferenssin aikana ja jälkeen.

Istuminen tappaa

Kuten tunnettua, istuminen tappaa. Uudet työasennot, kuten seisominen, on jo vanhanaikaista. Uudet tuulet puhaltavat taas Atlantin takaa:

3D kaupunkimalleja heti

Varsinainen kohina on käynyt viimeisen vuoden aikana koskien 3D kaupunkimalleja. Tai oikeasti nopeimmat ovat jo kehittämässä 5D kaupunkimalleja.Todelliset gurut lienevät jo siirtyneet puhumaan n-ulotteisista kaupunkimalleista. Uskoisin, että kehitys- ja ylläpitokulut kasvavat ulottuvuuksien mukaan ekspotentiaalisesti. Ovatkohan saatavat hyödyt kasvavien kustannusten arvoisia?

Tosiasiahan on se, että suurimmasta osasta kaupungeista löytyy 2-ulotteiseen tasoon tehty kartta. Ei siis paikkatietoa tai kaupunkimallia. Toisaalta näistäkin voi näppärät koodaajat tehdä toimiva sovelluksia:

Virtual HelsinkiYlläovesta kuvasta ei selviä, että varsinaisessa demossa linja-autot ja raitiovaunut liikkuvat mallissa sujuvasti. Demossa käytetään hyväksi VizCities-alustaa, jonka löydät luonnollisesti Githubista. Kohta on aika taas valmistella Apps4Finland -kisan kilpailutöitä.

Ne, joilla ei lähdekoodi pysy hyppysissä: lataa QGIS-ohjelmistoosi qgis2threejs-laajennos ja visualisoi paikkatietosi 3D näkymänä web-selaimessa:

qgis2threejs-plugin

QGIS 2.8 LTR – nyt ladattavissa

QuantumGISSuositusta QGIS-ohjelmistosta on tuotettu uusi versio – 2.8. Lukuisten uusien ominaisuuksien lisäksi tämä on ensimmäinen LTR-versio (Long Term Release). LTR-versiot ovat käytännöllisiä, kun et jaksa vaivautua päivittämään QGIS ohjelmisto joka neljäs kuukausi. QGIS-kehittäjien tarkoituksena on tuottaa LTR-versiot kerran vuodessa. LTR- ja muiden versioiden ero selvinnee oheisesta kuvasta:

QGIS - Long Term ReleaseJokaisen QGIS-ohjelmistoa hyödyntävän organisaation on hyvä miettiä miten uusi LTR-käytöntö vaikuttaa nykyisiin toimintatapohin. Paikkatiedon asiantuntijoille suosittelen edelleen käyttämään uusinta Relelase-versiota. Release-versiot julkaistaan 4 kuukauden välein ja ne tunnistaa helpoiten versionumeron toisesta numerosta (parilliset numerot: 2.4; 2.6; 2.8;…). Kehitysversioita (parittomat numerot: 2.9; 2.11..) suosittelen vain niihin tilanteisiin kun haluat tutustua tuleviin ominaisuuksin jo etukäteen.

QGIS koulutuksia on tulossa kesäkuun I viikolle. Jos olet kiinnostunut, varaa paikkasi ajoissa.

Paikkatietoja blogi taivaalla

Blogiton tammikuu lienee ohi. Missä lienee syy, että ei ole syntynyt kirjoitelmia. Pitää varmaan tyytyä lyhyisiin kirjoitelmiin, jotta tulisi tehtyä edes jokunen kirjoitus. Alle 140 merkkiset laitan viserryksinä, mutta ehkä ne pitemmät sitten tänne.

Miellyttävää on nähdä että suomalaiselle paikkatietojen blogi taivaalle on syntynyt uusia kirkkaampia tähtiä.

  • Maanmitta.us on Facebookin Maanmittaus yhteisö. Jos olet töitä vailla tai etsit uusia haasteita, niin tuonne tulee ainakin maanmittaukseen liittyvät työpaikat luettavaksi.
  • Vaatimattoman nimen on taas valinut Paikkatietojumala: ”Paikkatietoa luovasti. Tai sit ei”
  • Minulla olevien tietojen mukaan Paikkatietojumala ei asu Paikkatietotaivaassa. Vaikka sellaista tietoa vääräuskoiset välittävät. Tutkimattomia ovat herran tiet ja ilmeisesti osuuskunta-aate ei siihen kuulu.

Vakoilevia tukiasemia etsimässä

Viime viikolla Oslossa norjalaisille paljastui, että matkapuhelinverkkoa voidaan vakoilla asettamalla kuuluvuusalueelle vakoilevia tukiasemia. Teknisesti tuollaisen vakoilevan tukiaseman rakentaminen ei liene vaikeaa, valtiollisille toimijoille jopa helppoa. Mutta kuinka paljastaa vakoilevat tukiasemat?

Ainakin tukiasemien seuraantaan voi käyttää joukkoistamalla kerättyjä tietopankkeja. OpenCellID-tietokannasta (käyttöoikeuslisenssi: CC-BY-SA) voi poimia tietyllä alueella toimivat matkapuhelinverkon tukiasemat. Teleoperaattoreiden on helppo verrata tietokannan tietoja omiin tukiasemaluetteloihinsa.

QGIS OpenCellID Helsinki

Tukiasemien sijainnista ei kannata päätellä juuri mitään. Sijainti on määritetty tukiasemaa käyttävien matkapuhelinten muodostaman monikulmion keskelle. Tämä tapa ei ota huomioon, että erityisesti kaupunkialueilla tukiasemat on hyvin useasti suunnattuja antenneja. Venäjän ja USA:n suurlähetystön alueella olevat tukiasemat eivät siis todennäköisesti sijaitse OpenCellID:n tietokannan mukaisessa paikassa. Kai.

Kohti linkitettyä avointa paikkatietoa

Linkitetystä tiedosta (linked data) on puhuttu kohta vuosikymmen. Monien odotuksena oli, että linkitetty tieto yleistyisi ja leviäisi yhtä nopeasti kuin kaiken maailman Web-sivustot 1990-luvulla. Linkitetyssä tiedossa on lähtökohtaisesti kyse huomattavasti vaikeammasta asiasta. Todennäköisesti myös linkitetyn tiedon hyödyt eivät ole kaikille toimijoille itsestään selvyyttä. Yksilöivät tunnisteet ovat linkitetyn tiedon peruspilareita.

Tim Bernes-Lee on määritellyt linkitetyn tiedosta neljä pääsääntöä:

  1. Käytä URI-tunnisteita asioiden nimeämiseksi.
  2. Käytä http URI-tunnisteita, jotta ihmiset voivat tarkastella näitä nimiä.
  3. Kun joku tarkastelee URI-tunnistetta, tarjoa hyödyllistä tietoa käyttäen standardeja (RDF, SPARQL).
  4. Tarjoa linkkejä muihin URI-tunnisteisiin, jolloin voi löytää lisää asioita.

Inspire logoIlmeisesti linkitetyn tiedon tutkimuksen ja muun hype:n johdatuksena EU:n komission on kirjannut paikkatiedon yksilöivien tunnisteiden käytöstä Inspire-toimeenpanosääntöihin seuraavaa:

Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon tuottajan julkaisemaa yksilöivää tietojärjestelmäriippumatonta kohdetunnistetta. Näiden tunnisteiden avulla ulkopuoliset sovellukset voivat viitata paikkatietokohteeseen.

Helposti sanottu Brysselissä. Vaikeampi toteuttaa jäsenmaissa. Suomessa on totuttu noudattamaan lainsäädäntöä sekä perinteistä härmäläistä että yleiseurooppalaista. Joten pari vuotta sitten nousi esiin kansallisen paikkatietojen yksilöivien tunnisteiden suosituksen tuottaminen. Hikeä ja kyyneliä säästämättä JHS-suositushanke on saanut tuotettua suositusehdotuksen palautekierrokselle.

Miksi pitäisi kiinnostua yksilöivistä tunnisteista?

Jokaisen suomalaisen viranomaisen, jonka vastuulla on paikkatietojen ylläpito, tulisi ehdottomasti tutustua suositusehdotukseen. Yksilöivien tunnisteiden avulla voidaan siirtyä aivan uudenlaiseen (paikka)tietojen hyödyntämiseen. Loputon tietoaineistojen kopiointi, vanhentuneiden tietoaineistojen käyttö päätöksenteossa ja monet muut ongelmat voidaan (ainakin teoreettisesti) ratkaista avoimella linkitetyllä tiedolla.

Paikkatiedon yksilöivät tunnisteiden toteuttaminen on lakisääteinen tehtävä Inspire-viranomaisille. Nyt palautekierroksella oleva JHS-suositusehdotus suosittelee kansallisen toteutuksen. Suosituksia voi käyttää myös muiden, ei-Inspire-aineistojen yksilöivien tunnisteiden muodostamiseen.

Inspire-säädökset koskevat kaikkia EU:n jäsenmaita. Yksilöivien tunnisteiden toteuttaminen on merkittävä liiketoimintapotentiaali. Tämä on sitä paikkatietoinfrastruktuurin rakentamista, johon useat suomalaiset paikkatietoalan palveluyritykset ovat keskittyneet. Mutta huomattavasti suuremmat mahdollisuudet liittyvät avoimen linkitetyn tiedon hyödyntämiseen eri toimialueilla. Mielikuvitus on rajoitteena.

Uudenlaisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen on alkanut. Valitettavasti tulokset eivät tule muutamien vuosineljännesten aikana. Nyt ruvetaan rakentamaan tietoinfrastuktuuria, jonka laajamittainen hyödyntäminen tapahtuu 2020-luvulla. Aika on siitä hyvä luonnonvara, että sitä riittää kalenterissa määrättömästi. Vuoteen 2020 on aikaa vain 20 vuosineljännestä, nyt on aika aloittaa. Ainakin suunnittelu.

Tarvitsetko lisätietoja?

Dokumenttien lukeminen on puuduttavaa. Joten helpointa on katsoa muutama 3 minuutin video:

Ordnance Survey: Why Linked Data?

Europeana: Linked Open Data – What is it?

Jos kantti kestää, niin JHS-suositusehdotuksen palautekierroksen aloitusseminaari on myös taltioitu jälkipolville.

Toiminnanvapautta avoimella lähdekoodilla

Suljetun lähdekoodin ohjelmistot kaventavat merkittävästi niiden käyttäjien toimintavapautta. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen perusperiaate on, että ohjelmisto voi käyttää vapaasti mihin tahansa tarkoitukseen. Toiminnanvapauden menettäminen voi tapahtua monella tavalla. Seuraavassa on muutama esimerkki, jotka ovat todellisia. Esimerkkejä on hieman muokattu asianosaisten suojelemiseksi sekä kirjoittajan oikeusturvan takia.

Viranomainen oli käyttänyt vuosia, itse asiassa vuosikymmeniä, suljetun lähdekoodin ohjelmistoja. Erään sopimuskauden päättymisen yhteydessä ohjelmistojen suomalainen edustaja kertoi (hieman vaivaantuneesti), että ohjelmistojen käyttöoikeuspolitiikkaan oli tullut muutos. Asiakkaalla oli mahdollisuus siirtyä joko lisenssimalliin A tai B. Mallissa A vuosittaiset kustannukset 1,5 kertaistuisivat. Mallissa B kustannukset kolminkertaistuisivat. Kolmantena vaihtoehtona oli lopettaa ohjelmistojen käyttö välittömästi sopimuskauden loppuessa. Ymmärrettävästi asiakkaalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin räyhätä ja sitoutua korkeampiin maksuihin. Mitään lisätoiminnallisuuksia tai palveluja ei kustannuksien nousuun sisältynyt.

Suomessa on suurin osa vanhoista analogisista sähkömittareista vaihdettu etäluettaviin sähkömittareihin. Eräässä sähköyhtiössä sähkömittareiden lukemat tallennetaan suljetun lähdekoodin relaatiotietokantaan. Tietojärjestelmän uudistuksen yhteydessä tietokannan lisenssin omistaja ilmoitti, että jokainen etäluettava sähkömittarin katsotaan olevan relaatiotietokannan käyttäjä. Käyttäjämääriin perustuvan tuki- ja ylläpitomaksun nousu oli luonnollisesti järkyttävän suuri. Ei uutta toiminnallisuutta tai palvelua, energiayhtiö joutui taipumaan kalliimpiin vuosimaksuihin.

Voitte hyvin kuvitella että edellä mainituissa tapauksissa tietohallintojohtaja on ollut puun ja kuoren välissä. Operatiivisten tietojärjestelmien perusohjelmistojen korvaaminen ei onnistu helposti tai nopeasti. Ylin johto ei varmasti ole erityisesti kiitellyt, kun kiinteät kulut ovat kasvaneet yhtäkkiä, pyytämättä ja yllättäen.

Ensimmäinen ajatus tietysti voisi olla, että vaihdamme ohjelmistotuotteen toiseen. Mutta miten saada vakuutus, että uuden ohjelmistotuotteen lisenssi- ja hintapolitiikka pysyy vakaana? Ei mitenkään. Kuinka voin vaikuttaa ohjelmiston kehityskaareen? Toivomalla. Voinko vapaasti kilpailuttaa tai hankkia ohjelmistojen kehitys-, tuki-, koulutus tai ylläpitopalvelut? Entä jos keskeisen tietojärjestelmän ohjelmistokomponenttien kehittäminen lopetetaan?

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla voit varmistaa oman toimintavapautesi. Resursseja (rahaa ja työvoimaa) kuluu todennäköisesti yhtä paljon. Toimintavapauden pitäminen itsellä mahdollistaa sen, että tietotekniikkaa käytetään organisaation toiminnan tehostamiseksi. Tietojärjestelmä on hyvä renki, mutta huono isäntä. Pahimmassa tapauksessa renki pyörittää taloa (ja emäntää). Isännälle jää vain maksajan rooli.

Avoimen lähdekoodin ratkaisuihin tutustuminen kannattaa aloittaa välittömästi. Siirtyminen uuteen toimintakulttuuriin kestää vuosia. Mitä pikemmin aloitat valmistautumisen sitä nopeammin olet perillä. Aloita näistä:

  1. Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoihin tutustumisen voit aloittaa katsomalla Paul Ramsey:n esityksen FOSS4G-konferenssista (alle puoli tuntia) – The Manager’s Guide to PostGIS
  2. Harkitse osallistumista PostGIS-koulutukseen helmikuussa 2015. Tai lähetä asiantuntijan koulutukseen.
  3. Tutustu COSS ry:n Avoin kunta -aloitteeseen.
%d bloggaajaa tykkää tästä: