Osoitteet hukassa
Maaliskuun lopussa useat suomalaiset mediat (mm. Digitoday, MTV3 ja Ilta-Sanomat) kertoivat väärän talon purkamisesta Yhdysvalloissa. Virheen alkulähteeksi on mainittu useasti Googlen kartta-aineistot.
Mikä helpotus suomalaisille! Ei kai kukaan nyt käytä Googlen karttapalveluja kriittisten asioiden tarkasteluun. Lisäksi meillähän on luotetut viranomaisaineistot, jotka on saatavilla avoimen aineistona (tiedoksi: VRK:n väestötietojärjestelmän rakennustiedot on eduskunnan päätöksellä avattu. Toimenpiteitä odotellessa…).
Suuri vaiettu asia paikkatiedon ammattilaisten keskuudessa on suomalaisten osoitetietojen sekavuus ja laatuongelmat. Aiheesta on väännetty vuodesta miekka-ja-kivi. Vuoden 2014 Paikkatietomarkkinoilla pidettiin paneelikeskustelua. Tammikuussa 2016 Hätäkeskuslaitos kävi kertomassa rakennusten osoitteiden laatuongelmista Kuntaliiton seminaarissa: sijaintiongelmia kymmenissä tuhansisssa osoitteissa. Luvatun mukaisesti kuntien osalta osoitetiedot piti laittaa kuntoon muutamassa viikossa…
Ongelma on vain jossain maalla, ei meidän kaupungissa…
Tässä kuvaruutukaappaus Hätäkeskuslaitoksen tunnistamista ongelmista, paikka Itäinen Satamakaupunki:
Voit tarkistaa oman osoitteesi tilanteen verkkopalvelusta. ÄLÄ soita hätänumeroon, jos kotiosoitteesi on virheellinen: laita sähköpostia oman kuntasi vastaavalle viranhaltijalle. (laittaisin tähän linkin nettisivulle, jossa voi ilmoittaa viranomaisten tietoaineistojen virheistä….)
OpenStreetMapissa ei ole kattavaa osoiterekisteriä. Mutta sinne voi ainakin helposti korjata virheet. Omat ja muiden tekemät.
Tippuiko kopterisi?
Sen verran aprillipilaa, että tuo tuli alas jo kuukausi sitten. Voisi sattua päähän, jos osuisi. Mutta urbaanissa ympäristössä pitää olla varuillaan:
ps. Löytäjä ei saanut pitää, ”onnellinen” kartoittaja-ammattilainen kävi korjaamassa romun pois. Pelko lakimiehistä estää minua kertomasta omistajayrityksen nimeä: ei kuitenkaan mikään nakkipaja tai startup-hörhöilyä 😉
Bloggauksen sietämätön tuska
Kirjoitelmien tekeminen on hidastunut huolettavasti. Sanomista on vuoden sisällä ollut paljonkin, mutta aikaa vähemmän. Tai aikaahan on aina saman verran, mutta ajankäytön priorisointi on vienyt blogikirjoitukselta kaiken ajan.
Sanomisia olen laittanut satunnaisesti Twitteriin. Joskus Facebookin. Mutta useimmiten on jäänyt sanomatta.
Mihin on sitten aikani mennyt? Meitä on nyt 4 henkilöä Gispo:ssa. Kokemuksesta voin sanoa, että työntekijöiden palkkaaminen ei nyt välttämättä vähennä työtä. Mutta ilman heitä on mahdotonta auttaa ja palvella asiakkaita.
Asiakkaille ollaan tehty sitten lyhyempiä ja pitempiä projekteja viimeisen vuoden aikana. Olemme muun muassa:
- Analysoineet liito-oravien liitopolkuja Espoossa ja muualla
- Selvittäneet avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen soveltuvuutta erilaisiin käyttökohteisiin
- Arvioineet OpenStreetMapin soveltuvuutta pyörätieverkoston käyttöön
- Osallistuneet JHS-suositusten tekemiseen (JHS193, JHS196 ja JHS197)
- Konsultoineet rakennetun ympäristön digitalisointiin liittyvissä hankkeissa
- Tuottaneet rasterikartta-aineistoja Aasiasta ja Suomesta
Olemme myös kouluttaneet lukuisia asiakkaita QGIS:n, Geoserverin ja PostGIS:n saloihin. Koulutuksia on pidetty sekä yleisinä kursseina että asiakaskohtaisina. Koulutusten jälkeen on tullut usein kysymyksiä käyttöönotosta: tukipalvelujen avaaminen on myös priorisoinut ajankäyttöä. 
Kaikesta kiireestä huolimatta on ollut hauskaa. Lievää ajankäytön priorisointi ongelmia on vieläkin, mutta kirjoitelmille olen ajatellut kuitenkin uhrata enemmän aikaa.
WeLoveMaps – Haluan perustaa karttapalvelun – mitä teen?
Paikkatietomarkkinoiden I päivän iltapäivällä Suomen Kartografinen Seura (SKS) järjesti ”Tykkäämme kartoista – We love maps!” -seminaarin. Ohjelmassa oli perinteisten puhujapöntössä sessioiden lisäksi myös karttaorigamien askartelua.
© Juha Oksanen
SKS julisti Kartta 2016 -haasteen. Nyt on mahdollisuus loistaa kartografina sekä kerätä mainetta. Ammattilaisten sarjan parhaat kartat lähetetään Kansainväliseen Kartografian konferenssin Japaniin. Aikaa toteuttamiseen on riittävästi, aina syyskuun 2016 loppuun asti.
Oma pönttöesiintyminen koski karttapalvelun perustamista. Esityksen aluksi näytin tyypillisen ammattilaisen näkymän web-karttapalvelun toteuttamisesta:
Ei herättänyt suurta mielenkiintoa, joten siirryin sujuvasti näyttämään kuinka ilman varsinaista koodaamista voi tuottaa omat karttapalvelunsa. Luonnollisesti hyödyntäen avoimia tietoaineistoja ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.
OpenStreetMap
Helpoin tapa tehdä yksinkertainen karttapalvelu on hyödyntää OpenStreetMap:in ”Jakaminen” toimintoa. Valitse OSM:n karttakäyttöliittymästä oikealta ”Jakaminen”. Laita ”Lisää karttamerkki” -kohtaan ruksi, siirrä karttaa oikeaan paikkaan. Kopioi joko suora linkki sähköpostiin tai upota HTML-koodi omalle web-sivullesi. Esimerkit löydät WeLoveMaps-sivultani.
Perinteinen web-kartta
OpenStreetmapin upotettu HTML-koodi riittää varmaan monelle kartoista kiinnostuneille. Jos on tarpeen julkaista hieman monimutkaisempia karttoja, niin niiden tekeminen onnistuu esimerkiksi QGIS-ohjelmiston qgis2web-laajennoksen avulla. Laajennoksen avulla voi helposti tuottaa OpenLayers tai Leaflet -javascript kirjastoihin perustuvan karttapalvelun.
3D kartta
Kaikilla näyttelyosastoilla näytti olevan mitä hienoimpia 3D esityksiä paikkatiedoista. Joten olihan sellainen myös tehtävä. QGIS:n qgis2threejs-laajennos mahdollistaa helposti 3-ulotteisen karttakäyttöliittymän julkaisun:
Kaikista edellä mainituista löytyvät esimerkit (ja lähdekoodit) WeLoveMaps-sivultani. Voit myös ladata valmiit QGIS-tiedostot paikkatietoaineistoineen omaan käyttöösi (noin 30 Mt ZIP-tiedosto). Happy Mapping!
Paikkatietomarkkinoiden satoa
Alkuviikolla pidettiin Paikkatietomarkkinat. Viiden vuoden tauon jälkeen olin tiskin toisella puolella. Ei se maailma kovin erilainen ole näyteilleasettajan puolelta. Mitä nyt on hirveä kiire ennen, aikana ja jälkeen. Asiaa ei tietysti helpottanut 4 esiintymistä erilaisissa foorumeissa. Lupasin, että kalvot tulevat ladattavaksi nettin. Myös joitain tarkempia ohjeita keräilen tässä kokoon, lähiaikoina on siis tulossa useampia kirjoitelmia eri aiheista.
Ensimmäinen esitykseni koski projektia, jossa selvitimme Espoon kaupungille liito-oravien mahdollisia liitopolkuja. Tavoitteena oli paikkatietoanalyysien avulla selvittää mistä kohdin liito-oravat mahdollisesti ylittävät Espoon pääväyliä (Kehät I, II, III, Turunväylä ja Länsiväylä). Kalvot löytyvät ensimmäisen kuvan takaa (pdf, 6 Mt)
Seuraavassa kuvassa on visualisoitu liitopolkuja Länsiväylän yli Niittykummun kohdalla.
Aina paikkatietoanalyysin tulokset eivät vastaa todellisuutta. Oheisessa esimerkissä on Turvesolmun kohdalta laskennan tulokset. Lähtöaineistona käytetty LIDAR-aineisto oli vuodelta 2013,. Kuvan taustalla olevasta ortoilmakuvasta voi nähdä, että alueella ei ole enää puustoa. Tuskinpa myöskään liitopolkuja.
SUPRA karttapalvelu – miksi siitä pitäisi innostua?
Suomen paikkatietoalan julkisin salaisuus on jo muutaman vuoden ollut SUPRA-hankkeen karttapalvelu. Maanmittauslaitoksen FGI Paikkatietokeskuksessa (ex-Geodeettinen laitos) on kehitetty jo vuosien ajan paikkatietojen teholaskentaa yhdessä Åbo Akademin kanssa. Lyhyesti: rinnakkaistetaan paikkatietoanalyysit ja suoritetaan laskenta näytönohjaimen GPU-suorittimilla. Tarkemmin: http://www.mdpi.com/2220-9964/4/4/1813.
Itse olen päässyt seuraamaan hanketta yrityksistä koostuvan ohjausryhmän jäsenenä. Suunnilleen ensimmäisestä demosta lähtien olen vauhkonnut, että tästä pitäisi tehdä liiketoimintaa. Ehkä sellaista on jo tulossa. Toivottovasti.
Jos et ole vakuuttunut, niin nyt sinulla on itse mahdollisuus kokeilla SUPRAn karttapalvelua. Tutkimusryhmä tarjoaa live demon vuoden 2015 loppuun asti: http://supra.abo.fi/
Lyhyet ohjeet palvelun käyttöön:
- Siirry halumallesi alueelle, yllä on kaappauskuva Jyväskylän alueelta. Palvelussa on Pohjois-Euroopan alueelta Sports Trackerin käyttäjien GPS-polkuja (800k jälkeä, noin 2.8 miljardia GPS pistettä)
- Valitse oikealta valikosta parametrit ja kartta päivittyy.
- Kokeile mitä reittejä pyöräilijät tai juoksijat käyttävät. Harjun alueella juostaan kesällä. Rullaluistelijat kiertävät Jyväsjärveä. Arvelen, että kaikki kaupunkisuunnitellijat sekä SmartCity hipsterit haluaisivat tämmöisen palvelun käyttöönsä.
Tämmöisiähän heat map -viritelmiä on nähty vaikka kuinka paljon. Mitä tässä nyt on niin erikoista?
Veronmaksajien rahaa on taas tuhlattu turhanpäiväiseen.
Amerikkalaiset ovat tehneet jo paljon parempia.
No niin, jospa hieman selitän taustoja:
- Ensinnäkin paikkatietoanalyysit tehdään lennosta. Ei siis mitään valmiiksi laskettuja karttatiiliä (cached map tiles) tai vastaavia. Viivettä syntyy käytännössä vain siitä kun analyysin visualisointia varten tehdyt karttatiilet siirretään Åbon palvelimelta selaimellesi. Tulos syntyy millisekunneissa (millisekunti on 1/1000 sekuntia, tulokset aina siis alle 1 s)
- Paikkatietoanalyysi ei ole yksinkertainen laitetaan-viivoille-arvoja-ja-visualisoidaan. Aineiston laatu (kaiken maailman älypuhelin GPS-virityksiä) moninaiset ominaisuustiedot yms. tekevät asiasta ongelmallisen.
- 2.8 miljardia pistettä ja 800k+ viivaa ei ole ihan super massiivinen paikkatietoaineisto. Mutta liikaa useimmille paikkatieto-ohjelmistoille, lähdekoodiin katsomatta.
- Karttapalvelun demolaitteistosta ei minulla ole tarkempaa tietoa. Mutta käsitykseni mukaan sellaista perus-ATK-kamaa, jota löytyy jokaisen teinipojan pelikoneesta.
- Jos tuntuu silti köykäiseltä demolta, niin koeta rakentaa itse vastaava. Väitän, että yksikään kaupallinen _TAI_ avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto ei pysty vastaavaan suorituskykyyn. Ainakan samalla raudalla. Tässä(kin) asiassa haluaisin olla väärässä. Taitaa jäädä haaveeksi.
Nyt vaan odotellaan, kun SUPRA-hanke julkaisee ohjelmiston lähdekoodit Githubissa (mieluiten MIT, EUPL:kin on ihan kiva). Meritulvaskenaarioon liityvä lähdekoodi on luettavissa Githubissa: https://github.com/jsoksane/cageo. Ei sama kuin SUPRA, mutta tuosta pääsee noheva koodaajaa jäljille toteutuksesta.
Tarkennettu 18.10.2015: sarkasmia korostettu ja Github-linkki lisätty.
QGIS – versio 2.12 jäädytetty, joukolla testaaman
Suositun QGIS-ohjelmiston seuraavan version (2.12) ominaisuudet on jäädytetty (feature freeze). Tämä tarkoittaa sitä, että nyt on aika testata uusia ominaisuuksia ja muutenkin varmistaa, että ohjelmistossa olevat virheet tulevat korjattua varsinaiseen versioon.
Muutamia valittuja uusia toiminnallisuuksia:
- Custom grid coordinate annotations
- Support for circular arcs
- Labeling enchaments
Jos haluat nähdä uudet ominaisuudet, niin vieraile Paikkatietomarkkinoilla Gispo:n osastolla.
Syksyn tapahtumia
Ensi kuun jälkeen on joulukuu ja kohta se pukkikin tulee. Vaikka nyt tuntuu siltä, että viimeisen kvartaalin jälkeen ei ole elämää, niin voin kokemuksesta sanoa, että kyllä niitä päiviä kalenterissa riittää.
Oma osaaminen on hyvä pitää yllä koko ajan. Jatkuva ammattitaidon ylläpitäminen on varmin tapa varmistaa sen, että työsuhteesi jatkuu myös myöhemmin. Tai jos nykyinen työnantajasi ei arvostaisi osaamistasi, niin joku muu on varmasti kiinnostunut sinusta.
Ainakin seuraavissa tapahtumissa voit kasvattaa osaamistasi:
devALPO 2015 – to 22.10.2015
Tapaa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen suomalaiset sovelluskehittäjät. Kuulet uusinta uutta ja voit samalla liittyä OSGeo Finlandin jäseneksi. Ohjelma ja ilmoittautuminen käynnissä!
Paikkatietomarkkinat – 3.-4.11.2015
Saat kattavan näkemyksen paikkatietoalan toimijoista ja ratkaisuista. Gispo esiintyy osastolla M4, ilmoittautuminen tapahtuu helpoten nettilomakkeella. Itse olen esiintymässä useampaankin kertaan:
- Ti 3.11. klo 12:00 – 12:25 – Liito-oravien liitopolut kaupunkisuunnittelun tukena (sali 218)
- Ke 4.11. klo 11:30 – 11:55 – 250 euron paikkatietopalvelin (sali 216)
- Ke 4.11. klo 13 alkaen Paikkatiedon JHS-seminaari (pääsali)
- Lisäksi olen luvannut kertoa paikkatietopalvelimen pystyttämisestä ”Tykkäämme kartoista – We love maps!” seminaarissa (ti 3.11. iltapäivällä, kai)
Muina aikoina päivystän sitten messuosastolla tai sen lähettyvillä.
PostgreSQL -koulutukset
Hannu Krosing (2nd Quadrant) tulee pitämään PostgreSQL koulutuksia marras-joulukuun vaihteessa, lisätietoja kurssiesitteestä.
QGIS -koulutukset
Johdanto QGISn käyttöön -koulutus
on 8.-9.12.2015. Tällä koulutuksella saat QGISn hyötykäyttöön nopeasti ja tehokkaasti. Jos haluat oppia räätälöimään ja muokkaamaan QGIS:iä Pythonin avulla, niin Oslandian Hugo Mercier tulee pitäämään koulutusta vielä joulukuussa.
Olisiko tänään?
Sitten kun olen vastannut yhteen tarjouksen tarkennukseen, laskuttanut, tehdyt työaikakirjaukset, käynyt yhden kehityskeskustelun (alakoulussa), toiminut autonkuljettajana lentokentälle, hankkinut elintarpeita, toimittanut koulutusmateriaalia, laatinut alustuksen (huomiseksi), koodannut bash-skriptiä, muokannut paikkatietoaineistoa sekä tehnyt muut rästityöt, niin sitten voisi:
[youtube https://youtu.be/pJeDrX31o50]Tai sitten menen vaan kävelylenkille. Oikein aurinkoista viikonloppua!
Joukkoistamaan geotietoja
Open Finland Challenge -kilpailu on käynnissä (ex. Apps4Finland). Mukana on taas lukuisa joukko sponsoreja. Sarjoja ja palkintoja on monia. Kunniaa, mainetta ja hieman eurojakin on siis tarjolla innokkaille kehittäjille.
Yhtenä haastajana paikkatietojen osalta on Geologian tutkimuskeskus. Haastena on geotietoihin liittyvien tietojen kerääminen joukkoistamalla. Tästähän voisi syntyä uusi, hieno OpenGeoMap. Mahdollisesti myös liiketoimintaa halukkaalle yrittäjälle. Geologia on maailmanlaajuista, joten markkinat lienevät kohtuullisen suuret.
Asiaan liitymätön kuva – tai onhan siinä kiviä
Paikkatieto 