Miksi paikkatietojen tuominen kansalliseen palveluväylään on hidasta ja kallista?
Paikkatietoihin perustuvien verkkopalvelujen tuottaminen kansalliseen palveluväylään tulee olemaan hidasta ja kallista. Sekä toteutusprojektina että ylläpidettävinä palveluina.
Yksinkertaistetaan kuvina. Ensin nykyinen OGC:n standardeihin perustuva ratkaisu:
Tällä hetkellä näitä OGC-palveluja on käynnissä Suomessa ja ulkomailla satoja, ellei tuhansia. OGC:n rajapinnat on tuettu lukuisissa avoimen (ja suljetun) lähdekoodin sovelluksissa.
Uuden Paikkatiedon viitearkkitehtuuri-dokumentin (lausunnolla, linkki voi mennä rikki myöhemmin) mukaan OGC:n palveluiden tuottaminen kansalliseen palveluväylään tapahtuu seuraavasti:
Punaisella ympäröin ne komponentit/ohjelmistot/palvelimet, jotka tulisi toteuttaa.
Ei mulla muuta.
Posted on 25.04.2016, in Paikkatietouutiset, Yleistä. Bookmark the permalink. 7 kommenttia.
Paikkatieto 
Ei ei ei eieieieieiiiiiiiii 😐
Eihän palveluväylä hävitä tuota yksinkertaista jakelutapaa mihinkään. On tietenkin ihan selvää, että avointen rajapintojen jakelussa palveluväylän kautta on aika vähän hyötyjä verrattuna luvanvaraisiin, esim henkilötietoja sisältäviin rajapintoihin. Palveluväylähän luo toimijoiden välille valmiit luottosuhteet ja huolehtii välitettävien tietojen salauksesta ja aikaleimauksesta, joista avoimet rajapinnat ja avoin data eivät tietystikään hyödy. Ainakin yksi hyöty kuitenkin on; kuvaan piirretyt dedikoidut liityntäpalvelimethan eivät todellisuudessa ole dedikoituja (markkinan avautuessa niitä tullee saamaan jopa palveluna), joten jos palvelutarjoaja tarvitsee avoimen paikkatietorajapinnan lisäksi tietoja vaikka kymmenestä muustakin eri organisaatioiden tarjoamasta rajapinnasta, niin lienee ylläpitäjälle houkuttelevampaa hallita näitä kaikkia yhden liityntäpalvelimen kautta ja standardilla tavalla.
Yksinkertaistaminen tuottaa herkullisempia kuvia 😉
Paikkatietojen osalta on tarve sekä avoimiin että rajoitettuihin palveluihin. Odotan mielenkiinnollla tuossa dokumentissa mainitun tutkimushankkeen johtopäätöksiä, 18.5. taisi olla joku esittelytilaisuus.
Kaikesta huolimatta: töitä riittänee integraattoreille ja palveluntarjoajille.
Niin siis ihan ensimmäiseksi voisi kysyä, miksi paikkatietoja pitäisi ”kuljettaa” palveluväylässä? Jos kuitenkin kuvattaisiin ihan käytännönläheisesti miten eri käyttötapauksissa palveluväylän tarjoamissa palveluissa hyödynnetään paikkatietojen erilaisia rajapintapalveluita.
Teknisesti ehkä WFS ja WFS-T rajapintoihin liittyvä palvelut voisivat olla tuollaisia. Jälkimmäisiä ei taida olla oikeasti käytössä. Kiinteistörajojen toimittaminen WFS-rajapintapalvelun kautta palveluväylässä voisi olla ehkä perustelua jossakin käyttötapauksessa.
Totta. Se, että jotain julkaistaan palveluväylässä, ei tarkoita etteikö muu (suora, natiivi) käyttö olisi yhä sallittua. Toukokuussa kuulemme varmasti selvityksestä lisää, mutta jos käyttökohteita väylän kautta löytyy, niin syytähän sitä on siinäkin hyödyntää. Sovitinratkaisut toivottavasti ovat avoimella lähdekoodilla. Ja voihan esimerkiksi jokin taho, joka on jo liittynyt palveluväylään muusta syystä nähdä hyödylliseksi jossain käyttötarkoituksessa käyttää x-road -muotoon väännettyä, alunperin WFS-rajapintaa ihan vain keveämmän rajapinnan, yhteysavauskäyntänteiden ym. välttämiseksi.Palveluväylän kohdalla en näe mitään syytä olla ainakaan estämässä sinne rajapintojen avaamista. Oma liityntäpalvelin kun toimii haluttaessa yhdellä kertaa luukkuna sitten kaikkiin siellä avattuihin rajapintoihin.
Kyllä sovellettavia rajapintoja on jo käytössä. Mukaan kannattaa laskea myös muutkin kuin kehittyvien standardien mukaiset palvelut.