Jo toiseen kertaan Suomessa järjestetään kisa, jossa koetetaan innovoida uusia käyttötapoja julkisille tietoaineistoille. Apps4Finland -kilpailu on tänä vuonna avoin myös yrityksille ja kilpailun suojelijana on Risto Siilasmaa.

Viime vuoden kilpailuun tuli 23 osallistujaa, joista 11 olivat ideoita julkisen datan hyödyntämisestä. Suuressa osassa viime vuotisista ehdokkaista oli mukana paikkatiedot. Paikkatietoja käytettiin tosin lähinnä vain visualisoinnissa: pisteitä/viivoja/alueita karttojen päälle. Toivottavasti tänä vuonna näemme innovatiivisia paikkatietoanalyysien käyttöä.

Paikkatietoaineistoja puuttuu vielä aika paljon julkishallinnon datakataloogista (data.suomi.fi). Toivottavasti paikkatietohakemisto 2.0:ssa olevat  aineistot siirtyvät automaattisesti suuren yleisön tietoisuuteen.

Jos sinulla on loistava idea tai mahdollisuus koodaamiseen, niin ole yhteydessä! Tehdään voittava ehdotus.

Nokia ilmoitti perjantaina ostavansa MetaCarta -nimisen yhdysvaltalaisen ohjelmistotalon. MetaCarta tarjoaa teknologiaratkaisuja sijaintipohjaisten hakujen tekemiseen.

Tässä ja Navteqin kaupassa on mielestäni yksi yhteinen piirre: Nokia haluaa jonkun tietyn ominaisuuden omiin palveluihinsa. Navteqin kohdalla kyseessä olivat kartta-aineistot ja MetaCartan osalla sijaintiin liittyvät haut. Tavallisesti yritykset lisensoivat uusia ominaisuuksia, mutta Nokian tapa näyttää olevan erilainen: ostetaan koko firma pois kuleksimasta.

Sekä MetaCartalla että Navteqilla on runsaasti yrityksiä ja viranomaisia asiakkaina. Ainakaan toistaiseksi Nokia ei ole näitä siirtänyt oman brändinsä alle: Navteqin kartta-aineistoja haluavat asioivat edelleen Navteqin kanssa. Näin jatkunee myös MetaCartan kanssa: suurimmat käyttäjät lienevät puolustussektorilla.

Mikä on sitten Nokian seuraava ostos? Paikkatietoanalyysit vielä puuttuvat portfoliosta, yrityksiä kyllä löytyy markkinoilta. Ostettavaksikin.

All Points Blog analysoi myös Nokian ostosta.

Paikkatietojen hyötykäyttö lisääntyy valtavalla tahdilla. Google Maps/Earth, Microsoft Bing Maps ja Nokian Ovi kartat tuovat paikkatiedot kaikkien kansalaisten saataville. Katunäkymät (Googlen tai Eniron) tuovat hyvin esiin paikkatietojen vaarallisuuden yksityisyyden suojan osalta.

Kaikki nuo edellämainitut palvelut keskittyvät kuitenkin hyvin helppoon asiaan: paikkatietojen visualisointiin. Niiden tieteelliset ”ansiot” perustuvat siihen kuinka hyvin vektori- ja rasterimuotoisia aineistoja voidaan tehokkaasti visualisoida ja tuoda karttanäkymä nopeasti käyttäjän päätelaitteelle. Siten näitä palveluja voisi kutsua karttakäyttöliittymiksi.

Paikkatietojen todellinen voima syntyy kuitenkin paikkatietoanalyysien avulla. Toistaiseksi yleisissä karttakäyttöliittymissä on käytännössä keskitetty vain hakuihin ja reitin optimointiin. Haku osoitteen, koordinaattien tai paikannimen perusteella on toteutettu kaikkiin palveluihin. Reitin optimointi ja navigointi on myös liitetty useimpiin palveluihin. Yleensä reitit optimoidaan joko ajan tai pituuden mukaan lyhyimmiksi. Liikenteen sujuvuustiedot ovat tulossa. Mutta vielä reitinoptimoinneista puuttuu taloudellisin reitti ja pienimmän hiilijalanjäljen tuottaminen. Todellinen multimodaalisuus (yhdistetään auto, julkinen liikenne, kävely, pyöräily yms.) ovat edelleen minun toivelistallani, Reissugaidi ja matka.fi ovat hyviä aloituksia.

Yksi valaiseva esimerkki paikkatietoanalyysien hyödyntämisestä löytyy etuovi.com -palvelun Markkinapuntarista. Markkinapuntarissa voi lämpökartan (minulle tämä termi ei oikein sovi, suora käännös englannin Heat Maps -termistä) avulla visualisoida asuntojen neliöhintoja ja markkinointiaikoja. Olin tätä joskus aikaisemmin jo katsonut, mutta palasin palvelun pariin erään ystäväni kommentien jälkeen. Ystäväni oli aika ihmeissään kun hänen asuinalueellaan asuntojen hinnat ovat niin erilaiset: ”Miten täällä länsiosassa (puiston vieressä) voivat asuntojen neliöhinnat olla satoja euroja vähemmän kuin itäosassa?”. Hän oli katsonut hintatietoja tuolta Etuovi.com:n Markinnapuntarista ja tehnyt omat analyysit karttojen perusteella.

Miten sinä tulkitset seuraavan kartan?

Kartasta voisi tehdä seuraavia päätelmiä:

• Kilonpuiston asunnot ovat useita satoja euroja arvokkaampia kuin Kilonpuistonkadun tai Trillakadun asunnot. Ainakin Googlen katunäkymien perusteella talot näyttävät ihan samanlaisilta.
• Junaradan pohjoispuolella on paljon arvokkaamat omakotitalot kuin eteläpuolella. Eniron helikopterikuvien perusteella (Kilontien ja Ruotutien risteys sekä Linkomäki)

Kuulen jo hirveän näpyttelyn: ”Ei sitä noin voi tulkita!”. Mutta kun jo tulkitaan!

Jos Googlen katunäkymät tuntuivat sinusta pelottavilta, niin katso oheiset videot. Huomaat, että olemme vasta uuden ajan alussa.

Ja mitä Google edellä, sitä Microsoft perässä:

Ja kun lisätään vielä nykyisistä paikkatietokannoista tiedot katunäkymään, saadaan lisättyä todellisuutta:

Petri Kola, Antti Poikola ja Kari A. Hintikka kirjoittavat Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta opasta julkisen tiedon avoimuudesta.

Oppaan syntymistä voi seurata blogista, alustavan aikataulun mukaan oppaan pitäisi olla valmiina helmikuun aikana. Saa nähdä onnistuuko.

Toistaiseksi tuntuu ihmeelliseltä, että paikkatietoihin liittyvät asiat eivät mitenkään näy oppaan kirjoitelmissa. Käsitykseni mukaan suurin osa julkisista tietovarannoista ovat paikkatietoja. Tai ainakin sisältävät epäsuoran viittauksen sijaintiin. Kun paikkatietojen julkisuudesta on INSPIRE-direktiiviin liittyen jopa tehty lainsäädäntöä (laki ja asetus). Taitaa ministeriöiden väliset raja-aidat olla sen verran korkeat vielä, että tieto ei ole liikkunut.

Tämän lisäksi julkisen tiedon vapauttamista pohditaan kolmessa työryhmässä: kaksi valtionvarainministeriöstä ja yksi liikenne- ja viestintäministeriöstä. Kuullostaa hyvältä, mutta kun työryhmien aikataulu on vuoden 2011 lopussa, niin maailma on hyvin erilainen tuossa vaiheessa. INSPIREn sääntöjen mukaan tuossa vaiheessa pitäisi olla jo liitteen I ja II mukaiset aineistot latauspalvelujen piirissä.

Muutamat henkilöt ovat kyselleet, että löytyykö paikkatieto-osaajalle Suomesta haastavia työtehtäviä. Itselleni on kyllä kasaantunut riittävästi haasteita, mutta ajattelin sitten hiukan katsoa löytyisikö työpaikkoja paikkatietoalalta. Ja kyllähän niitä löytyi.

Ensimmäiseksi tulee mieleen katsoa kaupallisten toimijoiden (Uratie, Oikotie, Uranus) tarjonta. Tulos oli hämmästyttävä, ainoastaan yksi työpaikka tarjolla (GTK:lla toimialapäällikön tehtävä, sinänsä hyvin mielenkiintoinen työpaikka).

Seuraavaksi päätin koettaa työvoimaviranomaisten palvelua (mol.fi). No, johan löytyi. Tätä kirjoittessa löytyi 22 avointa työpaikkaa hakusanalla paikkatieto. Kaikki paikat eivät luonnollisesti ole paikkatietoasiantuntijan paikkoja, mutta tavalla tai toisella työtehtävät tai työnantajat liittyvät paikkatietoihin. Ei huono tulos viranomaisten ylläpitämältä palvelulta.

Mielenkiintoisin havainto oli Vantaan kaupungin Teknikkan huiput -ohjelma. Lamasta huolimatta aikovat palkata opiskelijoita harjoittelijoiksi. Hienoa, että opiskelijoille vielä löytyy harjoittelupaikkoja. Elävästi muistan edellisen laman ajoilta, jolloin Kauniaisten kaupungin mittamiehen paikkaa haki useampikin teekkari. Yhtenä edelletyksenä työpaikalle oli oma polkupyörä: mittausautoon ei mahtunut koko ryhmä, joten nuorimmaisen olisi poljettava pyörällä perässä. Taitaa kyllä olla edelleen niin, että polkupyörä on autoa nopeampi liikkumisväline Kauniaisissa. Paikan taisi saada JoonaM, vai miten se meni?

Sovelluskehittäjille näyttää löytyvän töitä Logicasta, tosin Academic Work -yrityksen kautta. Ja jos muutto Pohjanmaalle kiinnostaa, niin pieni kasvava paikkatietoalan yritys etsii uusia kykyjä (samma på svenska ;-))

No nyt ovat amerikkalaiset huomanneet, että GPS voi häiritä aika helposti: got geoint -blogi lainaa DoD Buzz -verkkojulkaisua. Yhdysvaltojen ilmavoimien esikuntapäällikkö oli todennut, että GPS:lle pitäisi olla vaihtoehtoja, kun sitä voidaan helposti häiritä.

GPS häirintä ei nyt ole kovin kummoinen juttu, verkkokaupoista voi muutamalla sadalla eurolla ostaa häirintälähettimen. Kantamaksi mainitaan riittävän muutama kymmenen metriä. Riittää siis ajoneuvoon laitetun GPS-seuraimen häiritsemiseen. Suuremman kantaman tekeminen ei liene mikään ongelma, lisätään vaan tehoja. Tietysti sitten myös omat GPS vastaanottimet ovat poissa käytöstä. Ehkä nuo mainitut muut korvaavat järjestelmät ovat Glonass ja/tai Galileo. Tuskinpa nekään ovat häirinnältä suojattuja.

Kyllä lienee kartta ja kompassi (sekä suunnistustaito) olla se paras tapa sijainnin määritykseen kriisitilanteessa. Amerikkalaisten sotalaitteista pitää vielä muistaa sen, että Irakissa UAV lennokkien videot kaapattiin muutaman kymmenen dollarin softalla (WSJ).

Nyt olen muutaman päivän ajan tutkaillut Haitin paikkatietoja ja miettinyt kuinka niitä voisi parhaiten käyttää avustusorganisaatioissa hyväksi.

Kun infrastruktuuri on hyvin huonossa kunnossa (ei tule sähkö, eikä kulje vesi), niin tietokoneiden raijaaminen paikan päälle ei nyt ole optiona. Lisäksi tulee vastaan se, että kentähenkilöstön koulutus on nyt aika vaikeasti järjestettävissä.

Palataan siis perinteiseen tulostemateriaaliin. Paikkatietoaineistoista ei ole pulaa: satelliittikuvia, vektoriaineistoja yms. on saatavilla runsaasti, ehkä liiankin runsaasti. Lähtöaineistoista pitäisi sitten tehdä joitakin paikkatietotuotteita (tai tässä tapauksessa karttatuotteita). Tietotaidollista ei mikään iso homma, mutta kyllähän siihen aikaa menee. Päädyin lopulta siihen, että on ehkä järkevää käyttää hyväksi muiden tekemiä tuotteita. Tässä oma listani valmiista tuotteista, joista löytyy kaikille Haitiin suuntaaville riittävästi tulostettavaa:

• MapAction: Haiti Earthquake deployment. Täältä löytyy PDF-tiedostoja, joissa on hyvin koottuna aineistoja. MapAction ryhmä on ollut paikalla jo ensimmäisistä päivistä lähtien ja varmaan on kohta aika rotaatiolla.
• UNOSAT: Haiti maps. Sekä peruskarttoja että pidemmälle vietyjä paikkatietoanalyysejä. Osa sisältää niin paljon informaatiota ja selittäviä tekstejä että niitä voisi pitää postereina ( Density of Bridge & Road Obstacles in Port-au-Prince and Carrefour, Haiti (Update2) ).
• Delta State University: Haiti Map Products. Valmiita karttasarjoja Haitin alueelta. Tiedostot ovat PDF-muotoisia, joissa aineistot on jaettu jo valmiiksi tasoille. Voit siis ottaa jonkun teeman pois ja saada juuri sellaisen tulosteen kuin haluat. Tällä hetkellä vain US Letter paperikoossa, mutta lupailivat tehdä myös A4-versiot (mittakaavat kunnossa ja koordinaattien mittaaminenkin onnistuu)
• Harvard University: Haiti Earthquake Data. Valmiit linkit eri aineistoihin.
• OpenStreetMap: Haiti/Earthquake map resources. Open Street Map -yhteisö on ruvennut keräämään paikkatietoaineistoa saatavilla olevien satellittikuvien ja muiden pohjalta. Tietokanta kasvaa koko ajan.

Ja tässä ei todellekaan olleet kaikki paikat, joista aineistoja ja muuta tukea voi hakea. Seuraavista löytyy lisää linkkejä:

• All Points Blog: Multiple Geospatial Resources for the Haitian Earthquake Efforts.
• James Fee Blog: Community Geospatial Links to Haiti
• ESRI: Haiti Disaster Relief and Support. Aineistoja ja ohjelmistoja saatavilla.

Tämän prosessin aikana on syntynyt ajatus suomalaisten paikkatieto-osaajien verkostosta, joka voisi auttaa paikkatietojen hyödyntämisessä erilaisissa kriisinhallinta operaatioissa. Jos olet kiinnostunut, niin kommentoi tai ota yhteyttä.