Ordnance Survey (Iso-Britannian karttalaitos) on vapauttanut muutamia paikkatietoaineistoja huhtikuun 1. päivänä. Ennakkoarvioista huolimatta kyseessä ei ollut aprillipila. Tosin aineistojen lataus ei onnistunut heti puolenyön jälkeen, mutta hyvissä ajoin ennen brittiläistä virka-aikaa aineistot olivat jo ladattavissa.

Tässä kirjoitelmassa pyrin kertomaan vapautuksen taustoja, tarkempia tietoja vapautetuista aineistoista ja mitä vastaavia paikkatietoaineistoja Suomen Maanmittauslaitoksella on.

Tausta

Paikkatietoaineistojen vapautus ei ole Ordnance Survey:n oma päätös. Päätös perustuu Gordon Brownin päätökseen vapauttaa viranomaisten tietoaineistot. Sir Tim Berners-Lee on ollut erityisen aktiivinen Iso-Britanniassa: ilmeisesti tarkoitus on näyttää esimerkkiä muille valtioille. Iso-Britannin tietoaineistojen vapauttamisesta on runsaasti lisätietoja data.gov.uk -sivustolla.

Viranomaisten tietoaineistojen vapauttamisella tarkoitetaan sitä, että tietoaineistot ovat vapaasti kansalaisten, viranomaisten ja yritysten hyödynnettävissä. Tiedoista ei kerätä enää lisenssi- ja/tai irroittamiskuluja (ei hallinnon sisällä, eikä ulkopuolisilta käyttäjiltä). Maksuttomuuden lisäksi tietoaineistojen käyttöä ei yleensä rajoiteta: aineistojen avulla voivat yksityiset yritykset toteuttaa uusia tuotteita.

Vapauttamista perustellaan yleensä kolmella argumentilla:

• Hallinnon läpinäkyvyys
  Tietoaineistojen vapauttaminen mahdollistaa hallinnon paremman läpinäkyvyyden. Kansalaiset pystyvät paremmin reagoimaan omaan elinympäristöönsä liittyviin kysymyksiin.
• Hallinnon tehokkuus
  Päällekkäisten tietoaineistojen keruu vähenee. Hallinnon toiminta tehostuu kun riittävät tietoaineistot ovat käytössä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Byrokratia vähenee, kun virkamiesten ei tarvitse neuvotella lisenssointioikeuksista ja/tai aineistojen maksuista.
• Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
  Vapaat tietoaineistot mahdollistavat uudet innovaatiot. Innovaatiot luovat yritystoimintaa ja sitä kautta kasvattavat verotuloja. Isossa-Britanniassa on arvioitu, että Ordnance Survey:n tietoaineistojen vapauttaminen maksaa 12 miljoonaa puntaa, mutta tuottaisivat lisääntyneitä verotuloja 156 miljoonaa puntaa (tosin tätä raporttia on myös arvosteltu).

Vapautetut paikkatietoaineistot

Ordnance Survey ei vapauttanut kaikkia paikkatietoaineistoja. Tästä on seurannut jonkun verran kritiikkiä ja uskoisin että jatkossa aineistoja tullaan vapauttamaan vielä lisää. Aloitus on mielestäni tärkeä. Kun (ja jos) vapauttaminen tuottaa uusia innovaatioita sekä hallinnon tehokkuus parantuu, niin hyödyt on paremmin nähtävissä.

Nyt vapautetut paikkatietoaineistot ovat:

• 1:50 000 Scale Gazetteer
  Paikannimirekisteri, jossa on noin 250 000 paikannimeä.

• 1:250 000 Scale Colour Raster
  Pienimittakaavainen rasterikarttasarja.

• Boundary-Line™
  Hallinnolliset rajat, tarkin mittakaava on 1:10 000. Sisältää tiedon tilastollisiin aineistoihin

• Code-Point Open
  Postinumeroaineistoa. Iso-Britannian postinumerointi on suhteellisen kryptinen, jota ei ole tarkoitettu ymmärrettäväksi mannermaalla.

• Land-Form PANORAMA® Contours
  Korkeuskäyrä aineisto, mittakaavassa 1:50 000. Käyräväli 10 m.

• Meridian™ 2
  Vektoriaineisto mittakaavassa 1:50 000. Räätälöityjen karttojen osalta ilmeisesti myös paikkatietoanalyysit olisivat mahdollisia, esimerkiksi reitinoptimointi.

• MiniScale®
  1:1 miljoonaan tehty pienimittakaavainen kartta-aineisto. Toimitetaan ilmeisesti sekä paikkatietoaineistona että valmiina tuotteena taittojärjestelmiin (Adbobe Freehand / Illustrator).

• OS Locator
  Katunimirekisteri.

• Strategi®
  Vektoriaineisto mittakaavassa 1:250 000. Tietosisältö vastannee tuota 1:250k rasterikarttasarjaa.

• OS Street View®
  Rasterikarttasarja mittakaavassa 1:10 000. Ehdottamasti laajin aineisto.

Näiden paikkatietoaineistojen lisäksi tulee vielä kesäkuussa uusi aineisto: OS VectorMap™ District. Tämä tulee olemaan keskimittakaavainen (1:25 000) rasteri- ja vektoriaineisto.

Ilmaisten aineistojen ulkopuolelle jäivät tarkimmat paikkatietoaineistot sekä ilmakuva-aineistot. Guardian-lehden blogissa kerrotaan tarkemmin mihin Ordnance Survey:n aineistoja voi käyttää.

Vastaavat suomalaiset paikkatietoaineistot

Maanmittauslaitoksen paikkatietoaineistot eivät ole suoraan vertailtavissa Ordnance Survey:n aineistoihin. Mutta jos Suomessa halutaan Iso-Britannian tapaan avata viranomaisten tietoaineistot, niin Maanmittauslaitoksen osalta lista voisi olla seuraava:

Pienimittakaavaiset karttatietokannat

Nämä aineistot sisältävät karttatietokannat mittakaavoissa 1:100 000 – 1:4,5 miljoonaan. Vektoriaineistojen lisäksi näiden karttojen rasterikartat olisivat myös hyvin käyttökelpoisia.

Korkeusmallit

Maanmittauslaitoksella on tällä hetkellä kolmea eri tarkkuutta: 25×25, 10×10 ja 2×2 metrin ruutukorkeusmallit. Tuo 25 metrin korkeusmalli sopii hyvin visualisointiin, 10 metrin korkeusmallilla voi tehdä jo karkeita analyysejä. Tarkin 2 metrin korkeusmalli tuotetaan laserkeilauksella ja sen avulla tuotetaan tarkkoja tulvakarttoja vuoteen 2013 mennessä. Korkeusmalleista 25 ja 10 metrin aineistot olisivat alkuun riittäviä vapautettuja aineistoja. 2 metrin korkeusmalli riittää useammille viranomaisille: päällekkäinen tiedonkeruu vähenisi.

Nimistörekisteri

Aineisto sisältää noin 800 000 paikannimeä. Tällä aineistolla olisi varmasti käyttöä erilaisten rekisterin geokoodauksessa.

Hallinnolliset rajat

Maanmittauslaitoksella on tilaston pohjakarttoja jo nyt saatavilla ilmaiseksi. Niistä olisi hyvä saada hallinnolliset rajat vektoriaineistoina (kunnat, maakunnat yms.)

Maastotietokanta, kiinteistörekisteri ja ilmakuvat ovat sellaisia aineistoja, joita ei tässä vaiheessa tarvitse vapauttaa. Niiden hyödyntäminen ja käyttö rajapintapalvelujen kautta on riittävän tehokas tapa saada hyödyt irti. Esimerkkiä voi ottaa Ordnance Survey:n OpenSpace API-rajapintapalvelusta, ranskalaisten API Géoportail:sta tai espanjalaisten API de IDEE -palvelusta.

Entä muut suomalaiset paikkatietoaineistot?

Maanmittauslaitos ei ole ainoa taho, joka hallinnoi paikkatietoja. Asetus paikkatietoinfrastruktuurista listaa hyvin keskeisiä paikkatietoaineistojen tuottajia ja aineistoja. Kunkin aineiston kohdalta tulee käydä julkinen keskustelu avoimuudesta: voisiko paikkatietoaineiston vapauttaa, miten ja millä aikataululla?

Mitä nyt?

Julkiset tietovarannot tullaan vapauttamaan Suomessa(kin). Tällä hetkellä kysymys on vain aikataulusta: ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja vai niiden jälkeen? Avoin data -keskustelun mantraksi on jo noussut Julkinen data -opas. Aiheesta on tänä keväänä pidetty jo muutama herätyskokous (Forum Virium Open up the city ja Linked Open Data in Finland). Viivytystaistelua voi vielä käydä, mutta lienee parasta olla osa ratkaisua kuin osa ongelmaa. IMHO.