Valtioneuvoston periaatepäätöksessä julkisten tietojen vapauttamisessa on yhtenä toimenpiteenä avoimien tietoaineistojen hyödyntämiskilpailut.

Apps4Finland on varmasti tunnetuin hyödyntämiskilpailu. Vuoden 2011 kisa ei ole vielä alkanut, mutta sitä odottellessa voi osallistua HSLn mobiilikisaan.

Yhden merkittävän rajoitteen löysin tuosta mobiilikisasta. Kilpailutyöt pitää tehdä Nokia-, Android- tai Apple-mobiililaittelle. Siis Windows Phone-mobiililaitteille ei kilpailutyötä voi tehdä. Vai sisältääkö tuo Nokia-mobiililaite Symbian, Maemo, Meego ja Windows käyttöjärjestelmät? Ketterä sovelluskehittäjä luonnollisesti tukee sovelluksellaan (Qt?) kaikkia käytössä olevia mobiilikäyttöjärjestelmiä.

Valtioneuvosto teki viime torstaina (3.3.2011) periaatepäätöksen julkisten tietovarantojen vapauttamisesta. Itse arvelin, että päätöksiä olisi kirjattu vasta eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmaan. Vihreät ehtivät jo vaatia tätä tehtäväksi.

Periaatepäätöshän on ”vain” poliittinen kannanotto. Seuraava hallitus voi tietysti pyyhkiä tällä ties mitä, mutta eiköhän byrokratia ole jo aloittanut periaatepäätöksen toteuttamisen. Periaatepäätöksessä on lueteltu useita toimenpiteitä. Nyt pitäisi saada päätettyä kuka ja millä aikataululla.

Vihreä lanka kirjoitti uusista kuntarajoista 4.2.2011. Sadan kunnan uudet rajat on muodostettu paikkatietoanalyysien perusteella. Web-uutisessa ei kovin tarkkaa kartta ollut saatavilla, mutta hieman kun käyttää hakukoneita, niin johan lähtee. Esrin ArcGIS.com -palvelusta löytyy useampikin karttakäyttöliittymä aiheesta. Helsingin alueen kartta näyttäisi tältä:

Ilman massiivisia kiinteistötoimituksia ei näitä optimoituja kuntarajoja voida ottaa käyttöön. Mutta pakottamalla nykyiseen kiinteistöjaotukseen voisi tästä saada toimivan kokonaisuuden aika helposti.

Samasta aiheesta on pari muutakin esimerkkiä: Sata kuntaa: Vertaile analyysin tuloksia ja Sata kuntaa. Minun on tietysti paras. Saa tehdä paremman.

Viime aikoina olen törmännyt muutamaan ulkomaiseen avoimen datan palveluun, joita voisi Suomessakin käyttää esimerkkeinä.

Police.uk

Iso-Britannina poliisi on julkaissut web-palvelun, jossa voi alueellisesti tarkastella rikoksia ja niiden sijaintia.

Huomaa oikealla ylhäällä oleva kielisyys-nappi.

Hienoa tässä palvelussa on, että tiedot saa myös rajapintapalvelun kautta. Tätä kautta syntyy varmasti uusia käyttöliittymiä ja käyttötapoja tiedoille.

Opendata.paris.fr

Pariisin kaupunki avaa myös tietojaan open data-periaatteella. Ilmeisesti web-sivusto on ollut kovan kuorman alla, koska välillä palvelu ei ole saatavilla. Mielenkiintoista palvelussa on, että varsinaisesti ranskalaiset (tavoistaan poikkeavasti) eivät ole keksineet uusia käyttöoikeustekstejä vaan käyttävät yleisesti käytössä olevia sopimuksia.

bustime.mta.info

New Yorkissa on kokeilu käynnissä linja-auton seurantasovelluksella. Kovin vaatimaton sovellus toistaiseksi: yksi reitti seurannassa. Jonkin käsittämättön älykkyyskohtauksen seurauksena palvelusta EI ole tehty ensimmäisenä iPhone-sovellusta. Yksinkertaisen web-liittymän lisäksi on tarjolla sovelluskehittäjille rajapintapalvelu: kyllä se iPhone-sovelluskin tulee, mutta sitä ei tarvitse viranomaisen toteuttaa. Markkinat hoitavat tarvittavat palvelut/sovellukset.

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2011! Vuoden ensimmäisessä blogissa on hyvä hieman palata menneeseen.

Lokakuusta 2009 lähtien olen jaksanut kirjoittaa 75 kirjoitelmaa. Gurumarkkinointi-oppien perusteella noiden perusteella voisi jo kirjoittaa kirjan. Noh, ei taida nyt ihan onnistua.

WordPress:n mukaan blog on kategoriassa: ”Wow”. Tämä taitaa olla niitä kuuluisia amerikkalaisia tutkimuksia:

The Blog-Health-o-Meter™ reads Wow.

Suosituimmat kirjoitelmat

Seuraavat kirjoitelmat saavuttivat suurimmat lukijamäärät. Kaikki liittyvät ainakin löyhästi paikkatietoihin:

Afrikan todellinen pinta-ala Lokakuu 2010

Tietohallintolaki eduskunnan käsittelyyn Marraskuu 2010
2 comments

Paikkatieto-osaajan uudet haasteet Helmikuu 2010
3 comments

Paikkatietoja mediassa Syyskuu 2010
7 comments

Uusia paikkatietopalveluja: tässä.fi ja FinderBase Toukokuu 2010

Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys metsävaratietojärjestelmästä (HE 261/2010). Laissa on tarkoitus määritellä uuden Suomen metsäkeskuksen (HE 260/2010) ylläpitämän metsävaratietojen tietojärjestelmästä ja sen tietojen jakelusta.

Metsävarojen hallintajärjestelmä on luonnollisesti paikkatietojärjestelmä. Hallituksen esityksessä mainitaan kattavasti alaan liittyvät lait ja asetukset sekä paikkatietoinfrastuktuuri. Suurin haaste ja vääntö käytäneen siitä että voidaanko metsävaratietoja luovuttaa yksityisen sektorin käyttöön.

Aikoinaan todettiin, että ”Suomi elää metsästä”. Mielenkiintoista on, että toisessa merkittävässä hallituksen esityksessä (HE 246/2010, ns. tietohallintolaki) luetellaan perustietovarannot. Mutta uudesta metsävaratietojärjestelmästä ei puhuta sanaakaan. Pitääköhän uutta tietohallintolakia muuttaa heti kun se tulee voimaan vai pystyisikö joku eduskunnan valiokunnista huomaamaan lakien välisen ristiriidan? Epäilepä. Taitaa Suomi elää edelleen metsässä.

Nykyään ensisijainen tapa tallentaa paikkatietoja on relaatiotietokanta. Tiedostopohjaiset ratkaisut ovat hyviä tietojen siirtämiseen, mutta varsinainen paikkatietojen käsittely tehdään pääsääntöisesti tietokantaan tallennetuista paikkatiedoista. Tietokantaratkaisujakin on nähty monenlaisia matkan varrella: relaatiopohjaiset tietokannat ovat kuitenkin yleisyytensä kautta muodostuneet defacto-ratkaisuksi.

Oikean relaatiotietokannan valinta on sitten hieman monimutkaisempi ongelma. Yleensä organisaatiossa on valittuna yksi suositeltava tietokanta. Muiden tietokantojen käyttö on punainen vaate tietohallinnolle (ja ihan aiheesta).

Jos on mahdollisuus vapaasti valita paikkatietojen tallentamiseen relaatiotietokanta, niin on hyvä tutustua tähän blog-kirjoitukseen: Compare SQL Server 2008 R2, Oracle 11G R2, PostgreSQL/PostGIS 1.5 Spatial Features. Artikkelissa ei käsitellä lähes kaikkia mahdollisuuksia paikkatietokannoista, mutta antaa hyviä eväitä oman harkinnan tueksi.

Paikkatietokannan valintaa ei voi eriyttää sovelluspalvelimista ja työasemasovelluksista. Monesti kuulee haukuttavan ESRI Geodatabase-, PBBIn Spatialware– ja Bentleyn ProjectWise -konsepteja ”turhiksi ja kalliiksi välikerroksen ohjelmistoiksi verrattuna meidän-täysin-puhtaaseen-oracel-spatial-sql-server2008-postgis -ratkaisuun”. Mielestäni nämä lausunnot kertovat enemmän puhujan ymmärtämättömyydestä tuotteiden ominaisuuksista ja käyttötarkoituksista ja siten ne voi jättää omaan arvoonsa.

Hyvin harvoin törmää julkiseen vertailuun eri paikkatietoteknologioista. T-Mapy (Tsekki) on julkaissut 20 sivuisen vertailun ERDAS Apollo ja ESRIn ArcGIS Serverin välillä. Vertailun kohteena on 10 cm:n resoluutioisen ilmavalokuva-aineiston julkaiseminen WMS-palveluna.

Seuraavat asiat on hyvä pitää mielessä vertailua lukiessa:

• T-Mapy on ERDAS-ohjelmistojen virallinen jakelija Tsekeissä ja Slovakiassa. Yhtiö on osa T-Kartoria, joka toimii tytäryhtiöneen ERDAS-jakelijana Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
• INSPIRE-direktiivi edellyttää mm. WMS-palvelujen toteuttamista julkisista paikkatieto-aineistoista.
• Molemmilla teknologioilla on käyttäjiä Suomessa. Samankaltaisia vertailuja on siis jo tehty Suomessa ja varmasti tehdään myöhemminkin.
• T-Mapy:llä näyttää olevan omiakin karttapalvelinohjelmisto, miksei niitä ole vertailtu? Ehkä julkisuusarvo olisi pienempi.
• Open Source teknologioiden vertailu on myös jätetty pois.
• Paikkatietosovelluspalvelinta käytetään varmaan muuhunkin kuin yhden WMS-karttatason julkaisemiseen.

Ja sitten vaan odotellaan…