Category Archives: Paikkatietouutiset
Uusi työkalu vuorovaikutteiseen suunnitteluun
Maagit on julkaissut uuden työkalun vuorovaikutteiseen suunnittelluun. Kartoittaja.fi mahdollistaa helpon ja edullisen tavan paikkatietojen esittämiseen, keräämiseen ja kommentointiin. Muutaman sadan euron vuosimaksulla saa palvelun käyttöönsä, lisäpalvelujakin löytyy kattavasti.
Iso-Britannian paikkatiedot vapautettu
Ordnance Survey (Iso-Britannian karttalaitos) on vapauttanut muutamia paikkatietoaineistoja huhtikuun 1. päivänä. Ennakkoarvioista huolimatta kyseessä ei ollut aprillipila. Tosin aineistojen lataus ei onnistunut heti puolenyön jälkeen, mutta hyvissä ajoin ennen brittiläistä virka-aikaa aineistot olivat jo ladattavissa.
Tässä kirjoitelmassa pyrin kertomaan vapautuksen taustoja, tarkempia tietoja vapautetuista aineistoista ja mitä vastaavia paikkatietoaineistoja Suomen Maanmittauslaitoksella on.
Tausta
Paikkatietoaineistojen vapautus ei ole Ordnance Survey:n oma päätös. Päätös perustuu Gordon Brownin päätökseen vapauttaa viranomaisten tietoaineistot. Sir Tim Berners-Lee on ollut erityisen aktiivinen Iso-Britanniassa: ilmeisesti tarkoitus on näyttää esimerkkiä muille valtioille. Iso-Britannin tietoaineistojen vapauttamisesta on runsaasti lisätietoja data.gov.uk -sivustolla.
Viranomaisten tietoaineistojen vapauttamisella tarkoitetaan sitä, että tietoaineistot ovat vapaasti kansalaisten, viranomaisten ja yritysten hyödynnettävissä. Tiedoista ei kerätä enää lisenssi- ja/tai irroittamiskuluja (ei hallinnon sisällä, eikä ulkopuolisilta käyttäjiltä). Maksuttomuuden lisäksi tietoaineistojen käyttöä ei yleensä rajoiteta: aineistojen avulla voivat yksityiset yritykset toteuttaa uusia tuotteita.
Vapauttamista perustellaan yleensä kolmella argumentilla:
- Hallinnon läpinäkyvyys
Tietoaineistojen vapauttaminen mahdollistaa hallinnon paremman läpinäkyvyyden. Kansalaiset pystyvät paremmin reagoimaan omaan elinympäristöönsä liittyviin kysymyksiin. - Hallinnon tehokkuus
Päällekkäisten tietoaineistojen keruu vähenee. Hallinnon toiminta tehostuu kun riittävät tietoaineistot ovat käytössä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Byrokratia vähenee, kun virkamiesten ei tarvitse neuvotella lisenssointioikeuksista ja/tai aineistojen maksuista. - Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Vapaat tietoaineistot mahdollistavat uudet innovaatiot. Innovaatiot luovat yritystoimintaa ja sitä kautta kasvattavat verotuloja. Isossa-Britanniassa on arvioitu, että Ordnance Survey:n tietoaineistojen vapauttaminen maksaa 12 miljoonaa puntaa, mutta tuottaisivat lisääntyneitä verotuloja 156 miljoonaa puntaa (tosin tätä raporttia on myös arvosteltu).
Vapautetut paikkatietoaineistot
Ordnance Survey ei vapauttanut kaikkia paikkatietoaineistoja. Tästä on seurannut jonkun verran kritiikkiä ja uskoisin että jatkossa aineistoja tullaan vapauttamaan vielä lisää. Aloitus on mielestäni tärkeä. Kun (ja jos) vapauttaminen tuottaa uusia innovaatioita sekä hallinnon tehokkuus parantuu, niin hyödyt on paremmin nähtävissä.
Nyt vapautetut paikkatietoaineistot ovat:
- 1:50 000 Scale Gazetteer
Paikannimirekisteri, jossa on noin 250 000 paikannimeä.
- 1:250 000 Scale Colour Raster
Pienimittakaavainen rasterikarttasarja.
- Boundary-Line™
Hallinnolliset rajat, tarkin mittakaava on 1:10 000. Sisältää tiedon tilastollisiin aineistoihin
- Code-Point Open
Postinumeroaineistoa. Iso-Britannian postinumerointi on suhteellisen kryptinen, jota ei ole tarkoitettu ymmärrettäväksi mannermaalla.
- Land-Form PANORAMA® Contours
Korkeuskäyrä aineisto, mittakaavassa 1:50 000. Käyräväli 10 m.
- Meridian™ 2
Vektoriaineisto mittakaavassa 1:50 000. Räätälöityjen karttojen osalta ilmeisesti myös paikkatietoanalyysit olisivat mahdollisia, esimerkiksi reitinoptimointi.
- MiniScale®
1:1 miljoonaan tehty pienimittakaavainen kartta-aineisto. Toimitetaan ilmeisesti sekä paikkatietoaineistona että valmiina tuotteena taittojärjestelmiin (Adbobe Freehand / Illustrator).
- OS Locator
Katunimirekisteri.
- Strategi®
Vektoriaineisto mittakaavassa 1:250 000. Tietosisältö vastannee tuota 1:250k rasterikarttasarjaa.
- OS Street View®
Rasterikarttasarja mittakaavassa 1:10 000. Ehdottamasti laajin aineisto.
Näiden paikkatietoaineistojen lisäksi tulee vielä kesäkuussa uusi aineisto: OS VectorMap™ District. Tämä tulee olemaan keskimittakaavainen (1:25 000) rasteri- ja vektoriaineisto.
Ilmaisten aineistojen ulkopuolelle jäivät tarkimmat paikkatietoaineistot sekä ilmakuva-aineistot. Guardian-lehden blogissa kerrotaan tarkemmin mihin Ordnance Survey:n aineistoja voi käyttää.
Vastaavat suomalaiset paikkatietoaineistot
Maanmittauslaitoksen paikkatietoaineistot eivät ole suoraan vertailtavissa Ordnance Survey:n aineistoihin. Mutta jos Suomessa halutaan Iso-Britannian tapaan avata viranomaisten tietoaineistot, niin Maanmittauslaitoksen osalta lista voisi olla seuraava:
Pienimittakaavaiset karttatietokannat
Nämä aineistot sisältävät karttatietokannat mittakaavoissa 1:100 000 – 1:4,5 miljoonaan. Vektoriaineistojen lisäksi näiden karttojen rasterikartat olisivat myös hyvin käyttökelpoisia.
Korkeusmallit
Maanmittauslaitoksella on tällä hetkellä kolmea eri tarkkuutta: 25×25, 10×10 ja 2×2 metrin ruutukorkeusmallit. Tuo 25 metrin korkeusmalli sopii hyvin visualisointiin, 10 metrin korkeusmallilla voi tehdä jo karkeita analyysejä. Tarkin 2 metrin korkeusmalli tuotetaan laserkeilauksella ja sen avulla tuotetaan tarkkoja tulvakarttoja vuoteen 2013 mennessä. Korkeusmalleista 25 ja 10 metrin aineistot olisivat alkuun riittäviä vapautettuja aineistoja. 2 metrin korkeusmalli riittää useammille viranomaisille: päällekkäinen tiedonkeruu vähenisi.
Nimistörekisteri
Aineisto sisältää noin 800 000 paikannimeä. Tällä aineistolla olisi varmasti käyttöä erilaisten rekisterin geokoodauksessa.
Hallinnolliset rajat
Maanmittauslaitoksella on tilaston pohjakarttoja jo nyt saatavilla ilmaiseksi. Niistä olisi hyvä saada hallinnolliset rajat vektoriaineistoina (kunnat, maakunnat yms.)
Maastotietokanta, kiinteistörekisteri ja ilmakuvat ovat sellaisia aineistoja, joita ei tässä vaiheessa tarvitse vapauttaa. Niiden hyödyntäminen ja käyttö rajapintapalvelujen kautta on riittävän tehokas tapa saada hyödyt irti. Esimerkkiä voi ottaa Ordnance Survey:n OpenSpace API-rajapintapalvelusta, ranskalaisten API Géoportail:sta tai espanjalaisten API de IDEE -palvelusta.
Entä muut suomalaiset paikkatietoaineistot?
Maanmittauslaitos ei ole ainoa taho, joka hallinnoi paikkatietoja. Asetus paikkatietoinfrastruktuurista listaa hyvin keskeisiä paikkatietoaineistojen tuottajia ja aineistoja. Kunkin aineiston kohdalta tulee käydä julkinen keskustelu avoimuudesta: voisiko paikkatietoaineiston vapauttaa, miten ja millä aikataululla?
Mitä nyt?
Julkiset tietovarannot tullaan vapauttamaan Suomessa(kin). Tällä hetkellä kysymys on vain aikataulusta: ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja vai niiden jälkeen? Avoin data -keskustelun mantraksi on jo noussut Julkinen data -opas. Aiheesta on tänä keväänä pidetty jo muutama herätyskokous (Forum Virium Open up the city ja Linked Open Data in Finland). Viivytystaistelua voi vielä käydä, mutta lienee parasta olla osa ratkaisua kuin osa ongelmaa. IMHO.
Opas julkisen datan avaamiseen
Liikenne- ja viestintäministeriön rahoittama ja Antti Poikolan, Petri Kolan sekä Kari A.Hintikan kirjoittama ”Julkinen data – johdatus tietovarantojen avaamiseen” -opas on julkistettu.
Kartta- ja paikkatiedot esiintyvät esimerkkeinä ja aihealueena sen verran useasti, että rupeaa jo hirvittämään. Nehän vie meidän lapsen!!!
Suosittelen kaikille INSPIRE-direktiivin toteuttamisesta vastaaville luettavaksi. Muille paikkatiedon parissa toimiville tämä varmasti toimii hyvänä keppihevosena.
Avoin data Tietoviikossa
Tietoviikon uusimmassa numerossa (tullee paperisena pe 5.3.2010) on artikkeli avoimen datan politiikasta.
Ensimmäisistä kommenteista voi todeta, että asia ei olekaan niin yksinkertainen kuin luulisi.
SQL Serverin paikkatietolaajennus
Oraclessa ja IBM DB2 tietokannoissa on ollut jo pitkään tuki paikkatietojen tallentamiseen. Varsinaisia paikkatietojärjestelmiä ei tietokannoista tule kun tietokannan tauluihin voi lisätä paikkatietoja sisältävän sarakkeen ja SQL lauseilla pääsee paikkatietoja kirjoittamaan, lukemaan ja tallentamaan.
SQL Serveriin tuki paikkatiedoilla tuli vasta versiossa 2008. Nyt Microsoft laajentaa mahdollisuuksia Bing Mapsin karttojen ja raportointityökalujen avulla: Marko Hotti on tehnyt lyhyen demovideon, josta uudet ominaisuudet hyvin selviävät.
Jään mielenkiinnolla odottamaan minkälaisia suomalaisia paikkatietoaineistoja SQL Server 2008 R2:n mukana toimitetaan. Ainakin ajantasaiset kuntarajat, mahdollisesti myös postinumerojako olisivat toivottavia aineistoja.
Googlen katunäkymät Suomesta
Sitten lienee aika lopettaa tuottava työnteko ja ruveta katsomaan sitä omaa kotitaloa (ja naapurin) Google katunäkymistä. Kaikkia teitä ei ole ajettu (ja eihän siellä metsässä olisi mitään katsottavaakaan), mutta hyvin tuntuu olevan asutuimmat alueet kuvattuna.
Yhden asian jo huomasin, osa kuvista on otettu syksyllä (ei lehtiä puissa) ja toiset kesällä aurinkonpaisteessa. Tästä varmaan alkaa iso purnaus: ei näytä oma koti kivalta, kun ei ole suojaavia lehtiä ja aurinko ei paista.
Haitin maanjäristykseen apua paikkatiedoilla
Ajattelin laittaa oman panokseni Haitin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. Rahan antaminen tuntui jotenkin liian helpolta ratkaisulta. Mutta koetan auttaa nyt suomalaisia auttajia omalla ammattitaidollani. Toivottavasti tulee vaikuttavuutta.
Muutkin auttajat ovat tervetulleita. Laittakaa sähköpostia tai kommentoikaa alle.
Suomen Tuuliatlas julkistettu
Suomen Tuuliatlas julkistettiin suurelle yleisölle käyttöön keskiviikkona 25.11. klo 17:00. En nyt ollut netin ääressä toteamassa selvisikö palvelu mahdollisesti ruuhkista kunnialla. Ainakaan näin aamusella ei ollut ongelmia käytössä.
Karttakäyttöliittymä on Ilmatieteenlaitoksen omaa tuotantoa (pohjalla ka-Map ja varmaan Mapserver).
Käyttöliittymässsä en havainnut pahempia puutteita. Pieni epäloogisuus on tuuliruusujen ja tuuliprofiilin tarkastelussa: onnistuu vain kun on yksi solu valittuna (yksi klikkaus kartalla). Vaikka valitsisi hyvin pieneen alueen (valittuna vain yksi solu), niin ikonit pysyvät harmaana.
Toinen käyttöliittymässä häiritsevä ominaisuus on zoom-työkalut. Miksi pitää olla erikseen alueeseen sisennys-zoom ja sitten portaittainen zoom? Eikö näitä olisi voitu yhdistää? Samalla logiikalla pitäisi olla myös alueeseen vähennys-zoom (zoom-, en nyt keksi tähän hyvää termiä).
Ja voisihan se ”koko Suomen zoom” näyttää koko Suomen, eikä vaan keskiosaa. Kehittäjillä on tietysti ollut megaluokan näytöt (22″ vähintään) ja resoluutiot sitä tasoa, että pieni ihminen 1024×768/12″ -ruudulla on jäänyt unohduksiin 😉
Suurin puute on WMS-palvelun puuttuminen. En löytänyt mainintaa edes jälkitoimituksesta. Vaikka sitä on peräti Työ- ja elinkeinoministeriön toimesta mainostettu. Varmasti ne WMS-palvelut siellä ovat, mutta on korrektia olla kaivamatta. Aineiston ammattikäyttäjät eivät ole kiinnostuneita käyttämään pelkkää web-käyttöliittymää. Laiha lohtu on, että kartat saa ulos GeoTIFF:nä (ja muinakin rasterimuotoina).
Toivottavasti tämä palvelu auttaa uusien tuulivoimaloiden sijoittamisessa ja saataisiin Suomeenkin lisää tuulivoimaa.
Ordnance Surveyn paikkatietoaineistot vapautettu
Kun INSPIRE-direktiiviä muutama vuosi sitten laadittiin, niin aineistojen maksuttomuudesta tuli suuri kiistan aihe: käytännössä brittien vastustus muutti INSPIRE-direktiiviehdotusta niin, että kukin jäsenmaa saa itse päättää aineistojen maksullisuudesta.
Guardian-lehti aloitti Free our data -kampanjan vuonna 2006. Kampanjan tarkoituksena oli saada verovaroilla kerätyt julkiset tietoaineistot vapaaseen käyttöön. Painavimpana perusteluna on ollut, että vapaat tietoaineistot luovat uusia innovaatioita ja niistä johtuu lisääntyviä verotuloja.
Iso Britannian pääministeri, Gordon Brown, julkisti tiistaina 17. marraskuuta yhdessä Sir Tim Berners-Lee:n kanssa paikkatietoaineistojen vapauttamisessa. Ordnance Surveyn (Iso Britannian karttalaitos) oman arvion mukaan paikkatietoaineistojen vapautus maksaisi 500 – 1000 miljoonaa puntaa seuraavan viiden vuoden aikana. Cambridgen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan aineistojen vapauttaminen maksaisi 12 miljoonaa puntaa ja tuloja syntyisi 156 miljoonaa puntaa.
Jäämme odottelemaan Matti Vanhasen vastavetoa…
Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita:
- Guardian: Ordnance Survey maps to go free online
- Ed Parsons: Now why was that so difficult ?
Forum Virium Helsinki ja paikkatiedot
Forum Virium Helsinki edistää digitaalisten palvelujen kehitystä. Kun paikkatietoalan ”kerma” oli kokoontunut Paikkatietomarkkinoille, niin toisaalla Forum Virium kertoi hankkeesta, joissa ruvetaan jakamaan julkista tietoa avoimesti Helsingin seudulla. Paikkatietoja ei nyt erityisesti mainita, mutta suurin osa tiedoista sisältää paikkatiedon. Tavalla tai toisella.
Ei taida vasen käsi tietää mitä oikea tekee. Tai ainakaan paikkatietomarkkinoiden asiantuntijapaneeli ei ottanut tätä hanketta esiin, kun paikkatietojen vapauttamisesta keskusteltiin.
