Nokia osti MetaCartan

Nokia ilmoitti perjantaina ostavansa MetaCarta -nimisen yhdysvaltalaisen ohjelmistotalon. MetaCarta tarjoaa teknologiaratkaisuja sijaintipohjaisten hakujen tekemiseen.

Tässä ja Navteqin kaupassa on mielestäni yksi yhteinen piirre: Nokia haluaa jonkun tietyn ominaisuuden omiin palveluihinsa. Navteqin kohdalla kyseessä olivat kartta-aineistot ja MetaCartan osalla sijaintiin liittyvät haut. Tavallisesti yritykset lisensoivat uusia ominaisuuksia, mutta Nokian tapa näyttää olevan erilainen: ostetaan koko firma pois kuleksimasta.

Sekä MetaCartalla että Navteqilla on runsaasti yrityksiä ja viranomaisia asiakkaina. Ainakaan toistaiseksi Nokia ei ole näitä siirtänyt oman brändinsä alle: Navteqin kartta-aineistoja haluavat asioivat edelleen Navteqin kanssa. Näin jatkunee myös MetaCartan kanssa: suurimmat käyttäjät lienevät puolustussektorilla.

Mikä on sitten Nokian seuraava ostos? Paikkatietoanalyysit vielä puuttuvat portfoliosta, yrityksiä kyllä löytyy markkinoilta. Ostettavaksikin.

All Points Blog analysoi myös Nokian ostosta.

Kyllä sekoittuu – iPad

Perustin uuden luokan: MikseiAinaVoiOllaPerjantai. Video selittää tämän luokan sisällön:

Iso-Britannian paikkatiedot vapautettu

Ordnance Survey (Iso-Britannian karttalaitos) on vapauttanut muutamia paikkatietoaineistoja huhtikuun 1. päivänä. Ennakkoarvioista huolimatta kyseessä ei ollut aprillipila. Tosin aineistojen lataus ei onnistunut heti puolenyön jälkeen, mutta hyvissä ajoin ennen brittiläistä virka-aikaa aineistot olivat jo ladattavissa.

Tässä kirjoitelmassa pyrin kertomaan vapautuksen taustoja, tarkempia tietoja vapautetuista aineistoista ja mitä vastaavia paikkatietoaineistoja Suomen Maanmittauslaitoksella on.

Tausta

Paikkatietoaineistojen vapautus ei ole Ordnance Survey:n oma päätös. Päätös perustuu Gordon Brownin päätökseen vapauttaa viranomaisten tietoaineistot. Sir Tim Berners-Lee on ollut erityisen aktiivinen Iso-Britanniassa: ilmeisesti tarkoitus on näyttää esimerkkiä muille valtioille. Iso-Britannin tietoaineistojen vapauttamisesta on runsaasti lisätietoja data.gov.uk -sivustolla.

Viranomaisten tietoaineistojen vapauttamisella tarkoitetaan sitä, että tietoaineistot ovat vapaasti kansalaisten, viranomaisten ja yritysten hyödynnettävissä. Tiedoista ei kerätä enää lisenssi- ja/tai irroittamiskuluja (ei hallinnon sisällä, eikä ulkopuolisilta käyttäjiltä). Maksuttomuuden lisäksi tietoaineistojen käyttöä ei yleensä rajoiteta: aineistojen avulla voivat yksityiset yritykset toteuttaa uusia tuotteita.

Vapauttamista perustellaan yleensä kolmella argumentilla:

  • Hallinnon läpinäkyvyys
    Tietoaineistojen vapauttaminen mahdollistaa hallinnon paremman läpinäkyvyyden. Kansalaiset pystyvät paremmin reagoimaan omaan elinympäristöönsä liittyviin kysymyksiin.
  • Hallinnon tehokkuus
    Päällekkäisten tietoaineistojen keruu vähenee. Hallinnon toiminta tehostuu kun riittävät tietoaineistot ovat käytössä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Byrokratia vähenee, kun virkamiesten ei tarvitse neuvotella lisenssointioikeuksista ja/tai aineistojen maksuista.
  • Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
    Vapaat tietoaineistot mahdollistavat uudet innovaatiot. Innovaatiot luovat yritystoimintaa ja sitä kautta kasvattavat verotuloja. Isossa-Britanniassa on arvioitu, että Ordnance Survey:n tietoaineistojen vapauttaminen maksaa 12 miljoonaa puntaa, mutta tuottaisivat lisääntyneitä verotuloja 156 miljoonaa puntaa (tosin tätä raporttia on myös arvosteltu).

Vapautetut paikkatietoaineistot

Ordnance Survey ei vapauttanut kaikkia paikkatietoaineistoja. Tästä on seurannut jonkun verran kritiikkiä ja uskoisin että jatkossa aineistoja tullaan vapauttamaan vielä lisää. Aloitus on mielestäni tärkeä. Kun (ja jos) vapauttaminen tuottaa uusia innovaatioita sekä hallinnon tehokkuus parantuu, niin hyödyt on paremmin nähtävissä.

Nyt vapautetut paikkatietoaineistot ovat:

  • Boundary-Line™
    Hallinnolliset rajat, tarkin mittakaava on 1:10 000. Sisältää tiedon tilastollisiin aineistoihin
  • Code-Point Open
    Postinumeroaineistoa. Iso-Britannian postinumerointi on suhteellisen kryptinen, jota ei ole tarkoitettu ymmärrettäväksi mannermaalla.
  • Meridian™ 2
    Vektoriaineisto mittakaavassa 1:50 000. Räätälöityjen karttojen osalta ilmeisesti myös paikkatietoanalyysit olisivat mahdollisia, esimerkiksi reitinoptimointi.
  • MiniScale®
    1:1 miljoonaan tehty pienimittakaavainen kartta-aineisto. Toimitetaan ilmeisesti sekä paikkatietoaineistona että valmiina tuotteena taittojärjestelmiin (Adbobe Freehand / Illustrator).
  • Strategi®
    Vektoriaineisto mittakaavassa 1:250 000. Tietosisältö vastannee tuota 1:250k rasterikarttasarjaa.
  • OS Street View®
    Rasterikarttasarja mittakaavassa 1:10 000. Ehdottamasti laajin aineisto.

Näiden paikkatietoaineistojen lisäksi tulee vielä kesäkuussa uusi aineisto: OS VectorMap™ District. Tämä tulee olemaan keskimittakaavainen (1:25 000) rasteri- ja vektoriaineisto.

Ilmaisten aineistojen ulkopuolelle jäivät tarkimmat paikkatietoaineistot sekä ilmakuva-aineistot. Guardian-lehden blogissa kerrotaan tarkemmin mihin Ordnance Survey:n aineistoja voi käyttää.

Vastaavat suomalaiset paikkatietoaineistot

Maanmittauslaitoksen paikkatietoaineistot eivät ole suoraan vertailtavissa Ordnance Survey:n aineistoihin. Mutta jos Suomessa halutaan Iso-Britannian tapaan avata viranomaisten tietoaineistot, niin Maanmittauslaitoksen osalta lista voisi olla seuraava:

Pienimittakaavaiset karttatietokannat

Nämä aineistot sisältävät karttatietokannat mittakaavoissa 1:100 000 – 1:4,5 miljoonaan. Vektoriaineistojen lisäksi näiden karttojen rasterikartat olisivat myös hyvin käyttökelpoisia.

Korkeusmallit

Maanmittauslaitoksella on tällä hetkellä kolmea eri tarkkuutta: 25×25, 10×10 ja 2×2 metrin ruutukorkeusmallit. Tuo 25 metrin korkeusmalli sopii hyvin visualisointiin, 10 metrin korkeusmallilla voi tehdä jo karkeita analyysejä. Tarkin 2 metrin korkeusmalli tuotetaan laserkeilauksella ja sen avulla tuotetaan tarkkoja tulvakarttoja vuoteen 2013 mennessä. Korkeusmalleista 25 ja 10 metrin aineistot olisivat alkuun riittäviä vapautettuja aineistoja. 2 metrin korkeusmalli riittää useammille viranomaisille: päällekkäinen tiedonkeruu vähenisi.

Nimistörekisteri

Aineisto sisältää noin 800 000 paikannimeä. Tällä aineistolla olisi varmasti käyttöä erilaisten rekisterin geokoodauksessa.

Hallinnolliset rajat

Maanmittauslaitoksella on tilaston pohjakarttoja jo nyt saatavilla ilmaiseksi. Niistä olisi hyvä saada hallinnolliset rajat vektoriaineistoina (kunnat, maakunnat yms.)

Maastotietokanta, kiinteistörekisteri ja ilmakuvat ovat sellaisia aineistoja, joita ei tässä vaiheessa tarvitse vapauttaa. Niiden hyödyntäminen ja käyttö rajapintapalvelujen kautta on riittävän tehokas tapa saada hyödyt irti. Esimerkkiä voi ottaa Ordnance Survey:n OpenSpace API-rajapintapalvelusta, ranskalaisten API Géoportail:sta tai espanjalaisten API de IDEE -palvelusta.

Entä muut suomalaiset paikkatietoaineistot?

Maanmittauslaitos ei ole ainoa taho, joka hallinnoi paikkatietoja. Asetus paikkatietoinfrastruktuurista listaa hyvin keskeisiä paikkatietoaineistojen tuottajia ja aineistoja. Kunkin aineiston kohdalta tulee käydä julkinen keskustelu avoimuudesta: voisiko paikkatietoaineiston vapauttaa, miten ja millä aikataululla?

Mitä nyt?

Julkiset tietovarannot tullaan vapauttamaan Suomessa(kin). Tällä hetkellä kysymys on vain aikataulusta: ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja vai niiden jälkeen? Avoin data -keskustelun mantraksi on jo noussut Julkinen data -opas. Aiheesta on tänä keväänä pidetty jo muutama herätyskokous (Forum Virium Open up the city ja Linked Open Data in Finland). Viivytystaistelua voi vielä käydä, mutta lienee parasta olla osa ratkaisua kuin osa ongelmaa. IMHO.

Opas julkisen datan avaamiseen

Liikenne- ja viestintäministeriön rahoittama ja Antti Poikolan, Petri Kolan sekä Kari A.Hintikan kirjoittama ”Julkinen data – johdatus tietovarantojen avaamiseen” -opas on julkistettu.

Kartta- ja paikkatiedot esiintyvät esimerkkeinä ja aihealueena sen verran useasti, että rupeaa jo hirvittämään. Nehän vie meidän lapsen!!!

Suosittelen kaikille INSPIRE-direktiivin toteuttamisesta vastaaville luettavaksi. Muille paikkatiedon parissa toimiville tämä varmasti toimii hyvänä keppihevosena.

Avoin data Tietoviikossa

Tietoviikon uusimmassa numerossa (tullee paperisena pe 5.3.2010) on artikkeli avoimen datan politiikasta.

Ensimmäisistä kommenteista voi todeta, että asia ei olekaan niin yksinkertainen kuin luulisi.

Paikkatietoanalyysit laajempaan käyttöön

Paikkatietojen hyötykäyttö lisääntyy valtavalla tahdilla. Google Maps/Earth, Microsoft Bing Maps ja Nokian Ovi kartat tuovat paikkatiedot kaikkien kansalaisten saataville. Katunäkymät (Googlen tai Eniron) tuovat hyvin esiin paikkatietojen vaarallisuuden yksityisyyden suojan osalta.

Kaikki nuo edellämainitut palvelut keskittyvät kuitenkin hyvin helppoon asiaan: paikkatietojen visualisointiin. Niiden tieteelliset ”ansiot” perustuvat siihen kuinka hyvin vektori- ja rasterimuotoisia aineistoja voidaan tehokkaasti visualisoida ja tuoda karttanäkymä nopeasti käyttäjän päätelaitteelle. Siten näitä palveluja voisi kutsua karttakäyttöliittymiksi.

Paikkatietojen todellinen voima syntyy kuitenkin paikkatietoanalyysien avulla. Toistaiseksi yleisissä karttakäyttöliittymissä on käytännössä keskitetty vain hakuihin ja reitin optimointiin. Haku osoitteen, koordinaattien tai paikannimen perusteella on toteutettu kaikkiin palveluihin. Reitin optimointi ja navigointi on myös liitetty useimpiin palveluihin. Yleensä reitit optimoidaan joko ajan tai pituuden mukaan lyhyimmiksi. Liikenteen sujuvuustiedot ovat tulossa. Mutta vielä reitinoptimoinneista puuttuu taloudellisin reitti ja pienimmän hiilijalanjäljen tuottaminen. Todellinen multimodaalisuus (yhdistetään auto, julkinen liikenne, kävely, pyöräily yms.) ovat edelleen minun toivelistallani, Reissugaidi ja matka.fi ovat hyviä aloituksia.

Yksi valaiseva esimerkki paikkatietoanalyysien hyödyntämisestä löytyy etuovi.com -palvelun Markkinapuntarista. Markkinapuntarissa voi lämpökartan (minulle tämä termi ei oikein sovi, suora käännös englannin Heat Maps -termistä) avulla visualisoida asuntojen neliöhintoja ja markkinointiaikoja. Olin tätä joskus aikaisemmin jo katsonut, mutta palasin palvelun pariin erään ystäväni kommentien jälkeen. Ystäväni oli aika ihmeissään kun hänen asuinalueellaan asuntojen hinnat ovat niin erilaiset: ”Miten täällä länsiosassa (puiston vieressä) voivat asuntojen neliöhinnat olla satoja euroja vähemmän kuin itäosassa?”. Hän oli katsonut hintatietoja tuolta Etuovi.com:n Markinnapuntarista ja tehnyt omat analyysit karttojen perusteella.

Miten sinä tulkitset seuraavan kartan?

Asuntojen neliöhinnat (Espoo, Kilo)

Kartasta voisi tehdä seuraavia päätelmiä:

  • Kilonpuiston asunnot ovat useita satoja euroja arvokkaampia kuin Kilonpuistonkadun tai Trillakadun asunnot. Ainakin Googlen katunäkymien perusteella talot näyttävät ihan samanlaisilta.
  • Junaradan pohjoispuolella on paljon arvokkaamat omakotitalot kuin eteläpuolella. Eniron helikopterikuvien perusteella (Kilontien ja Ruotutien risteys sekä Linkomäki)

Kuulen jo hirveän näpyttelyn: ”Ei sitä noin voi tulkita!”. Mutta kun jo tulkitaan!

Katunäkymien uudet mahdollisuudet

Jos Googlen katunäkymät tuntuivat sinusta pelottavilta, niin katso oheiset videot. Huomaat, että olemme vasta uuden ajan alussa.

Ja mitä Google edellä, sitä Microsoft perässä:

Ja kun lisätään vielä nykyisistä paikkatietokannoista tiedot katunäkymään, saadaan lisättyä todellisuutta:

Julkisen tiedon avoimuudesta opas tekeillä

Petri Kola, Antti Poikola ja Kari A. Hintikka kirjoittavat Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta opasta julkisen tiedon avoimuudesta.

Oppaan syntymistä voi seurata blogista, alustavan aikataulun mukaan oppaan pitäisi olla valmiina helmikuun aikana. Saa nähdä onnistuuko.

Toistaiseksi tuntuu ihmeelliseltä, että paikkatietoihin liittyvät asiat eivät mitenkään näy oppaan kirjoitelmissa. Käsitykseni mukaan suurin osa julkisista tietovarannoista ovat paikkatietoja. Tai ainakin sisältävät epäsuoran viittauksen sijaintiin. Kun paikkatietojen julkisuudesta on INSPIRE-direktiiviin liittyen jopa tehty lainsäädäntöä (laki ja asetus). Taitaa ministeriöiden väliset raja-aidat olla sen verran korkeat vielä, että tieto ei ole liikkunut.

Tämän lisäksi julkisen tiedon vapauttamista pohditaan kolmessa työryhmässä: kaksi valtionvarainministeriöstä ja yksi liikenne- ja viestintäministeriöstä. Kuullostaa hyvältä, mutta kun työryhmien aikataulu on vuoden 2011 lopussa, niin maailma on hyvin erilainen tuossa vaiheessa. INSPIREn sääntöjen mukaan tuossa vaiheessa pitäisi olla jo liitteen I ja II mukaiset aineistot latauspalvelujen piirissä.

SQL Serverin paikkatietolaajennus

Oraclessa ja IBM DB2 tietokannoissa on ollut jo pitkään tuki paikkatietojen tallentamiseen. Varsinaisia paikkatietojärjestelmiä ei tietokannoista tule kun tietokannan tauluihin voi lisätä paikkatietoja sisältävän sarakkeen ja SQL lauseilla pääsee paikkatietoja kirjoittamaan, lukemaan ja tallentamaan.

SQL Serveriin tuki paikkatiedoilla tuli vasta versiossa 2008. Nyt Microsoft laajentaa mahdollisuuksia Bing Mapsin karttojen ja raportointityökalujen avulla: Marko Hotti on tehnyt lyhyen demovideon, josta uudet ominaisuudet hyvin selviävät.

Jään mielenkiinnolla odottamaan minkälaisia suomalaisia paikkatietoaineistoja SQL Server 2008 R2:n mukana toimitetaan. Ainakin ajantasaiset kuntarajat, mahdollisesti myös postinumerojako olisivat toivottavia aineistoja.

Googlen katunäkymät Suomesta

Sitten lienee aika lopettaa tuottava työnteko ja ruveta katsomaan sitä omaa kotitaloa (ja naapurin) Google katunäkymistä. Kaikkia teitä ei ole ajettu (ja eihän siellä metsässä olisi mitään katsottavaakaan), mutta hyvin tuntuu olevan asutuimmat alueet kuvattuna.

Yhden asian jo huomasin, osa kuvista on otettu syksyllä (ei lehtiä puissa) ja toiset kesällä aurinkonpaisteessa. Tästä varmaan alkaa iso purnaus: ei näytä oma koti kivalta, kun ei ole suojaavia lehtiä ja aurinko ei paista.