Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille ArcGIS ohjelmistoja
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy hankkii suomalaisille yliopistoille ja ammattikorkeakoulujen yhteishankintana ArcGIS Education Site License -konseptin mukaisesti ArcGIS-ohjelmistoja. Hankinnan arvo on noin 300 000 euroa ja se tehdään suorahankintana ilman kilpailutusta. Perustelut suorahankinnalle ovat hankintailmoituksesta.
Tarkempaa kuvausta CSC:n havittelemasta sopimuksesta ei ole julkisesti saatavilla. Esrin sivujen perusteella voisi kuvitella, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat, tutkijat ja opettajat voivat tulevaisuudessa käyttää hyvin vapaasti erilaisia ArcGIS-ohjelmistoja.
Paikkatietoikkuna valittu Laatuinnovaatioksi
Laatukeskus on valinnut Paikkatietoikkunan vuoden laatuinnovaatioksi julkisen sektorin -sarjassa. Lyhyet perustelut:
Paikkatietoikkunassa käyttäjä pääsee selailemaan aivan uudella tavalla kymmeniä eri organisaatioiden tuottamia karttatasoja eri teemoista. Paikkatietoikkunan toteutus perustuu avoimen lähdekoodin ohjelmakirjastojen hyödyntämiseen, integrointiin ja jatkokehittämiseen.
Kunkin sarjan voittaja kutsutaan (ja kustannetaan) Laatukeskuksen Oasis of Excellence -seminaariin Karibianmerelle 7-14.5.2011. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan raporttia seminaarin tuloksista.
Paikkatiedon historiaa – osa 1/3
Paikkatiedon isäksi kutsut Dr. Roger Tomlinson teki vuonna 1967 ”Data for Decisions” – filmin. Pakollista oppimateriaalia kaikille paikkatietoa käyttävillä: historian tunteminen auttaa ymmärtämään nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Tietohallintolaki eduskunnan käsittelyyn
Paljon puhuttu tietohallintolaki annettiin tiistaina 9.11.2010 eduskunnan käsittelyyn. Lausuntokierroksen jälkeen lakiehdotukseen on tullut varmasti monia muutoksia, mutta itse huomasin yhden mielenkiintoisen ”lisäyksen” koskien perustietovarantoja:
10 §
Tallennettujen tietojen hyödyntäminen
Julkisen hallinnon viranomaisen on pyrittävä järjestämään toimintansa siten, että se käyttää tässä pykälässä tarkoitettuihin tietojärjestelmiin talletettuja tietoja, jos viranomaisen toiminta edellyttää näiden tietojen käyttöä. Näitä tietojärjestelmiä ovat:
1) väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettu väestötietojärjestelmä ja lain 7 §:n 1 momentin 1, 2 ja 6 kohdassa tarkoitetut tiedot;
2) yhdistyslaissa (503/1989) tarkoitettu yhdistysrekisteri;
3) kaupparekisterilaissa (129/1979) tarkoitettu kaupparekisteri:
4) säätiölaissa (109/1930) tarkoitettu säätiörekisteri;
5) kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavista tietopalveluista annetussa laissa (453/2002) tarkoitettu kiinteistötietojärjestelmä;
6) yritys- ja yhteisötietolaissa (244/2001) tarkoitettu yritys- ja yhteisötietojärjestelmä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin tietojärjestelmiin rinnastetaan myös Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen ylläpitämä maastotietoja koskeva tietojärjestelmä.
Tästä pykälästä tulee mieleen pari kysymystä:
- Ilmeisesti Maanmittauslaitoksen maastotietokanta on maastotietoja koskeva tietojärjestelmä? Vai kuuluvatko siihen myös tukevat (ortokuvat) ja johdetut tietoaineistot (karttatuotteet)?
- Mikä on Geodeettisen laitoksen ylläpitämä maastotietoja koskeva tietojärjestelmä?
- Pitäisikö muidenkin laissa määrättyjen paikkatietoaineistojen olla tuossa listassa? Digiroad tulee ensimmäisenä mieleen.
- Entäs muut paikkatietoaineistot kuin MML:n maastotiedot? Esimerkiksi ympäristöä ja luonnovaroja koskevat tiedot. Tarkoituksena lienee että tietoja ei kerättäisi moneen kertaan…
Huolestuneille lukijoille: kyllä, on sairasta seurata lakien etenemistä eduskunnassa. Kyllä, pitäisi hankkia se ”oikea” elämä. Aivan, lääkäri on maininnut jotain taudinkuvaan kuuluvista oireista. 😉
Huomiot paikkatietomarkkinoilta
Viime viikolla oli sitten pakolliset paikkatietomarkkinat. Mitään suurta mullistavaa en havainnut, mutta tässä muutamia huomioita:
- Maanmittauslaitos avaa muutamia paikkatietoaineistoja ilmaiseksi laajoilla käyttöoikeuksilla: nimistörekisteri ja 1:1m karttatietokanta. Tästä ei vielä maailma muutu, mutta hyvä alku.
- Avoin data paneelissa ei hirveästi tullut uutta. Helsinki Region Infoshare -hanke taisi tulla yllätyksenä sekä poliittisille päättäjille (Jyrki J:n kommentti paneelissa) ja paikkatietoalan virkamiehille. Mielenkiintoista mihin asiat johtavat.
- Paikan päältä tein joitakin sekalaisia huomioita. Arkisto: http://twapperkeeper.com/hashtag/PTM10. Kiitokset: @ConnectIrmeli.
- Kansallinen paikkatietostrategia oli jaossa: muut voivat ladata sen ympäristöyställisemmin verkosta. Älkää sitten tulostelko sitä !
- Näyttelyssä oli ilmeisesti sama määrä yrityksiä kuin edellisenä vuonna: osastojen koot olivat tosin pienentyneet. Radikaalein pienennys taisi olla Karttakeskuksella (28 neliöstä 3 neliöön). Osaston koon kasvattajiakin oli: Karttatiimi oli tuplanut osaston koon ja riippumaton paikkatietokonsultti oli ensimmäistä kertaa näyttelyssä 🙂
- Esrin ArcGIS Serverin voi laittaa Amazon pilvipalveluihin myös Suomessa: ei tarvitse enää hankkia erillisiä omia laitteistoja. Toistaiseksi mahdollista vain erikseen hankitulla lisenssillä, tulossa myös sovellusvuokraus.
- Bentleyn Microstation -ohjelmiston voi hankkia käyttöönsä kuukausimaksulla (129 euroa / kk). Ei paha. Minimi aikajakso oli 12 kk. Ei hyvä. Uskoisin, että 3 kk:n minimiaikajaksolla tulisi enemmän käyttäjiä. IMHO.
- Tarkka koordinaatistomuunnos KKJ:n ja EUREF-FIN koordinaatistojen välillä onnistuu SpatialWorldin tekemällä FME-lisäosalla. Muunnos tapahtuu kolmioittain.
- Geometrix on tehnyt avoimiin rajapintoihin tukeutuvan kännykkäsovelluksen Symbian käyttöjärjestelmään. Sovelluksen avulla onnistuu sekä paikkatietojen katselu että muokkaus kännykkäsovelluksen avulla. Pakolliset standardilyhennykset: WMS, WFS ja WFS-T. Tämä ei sitten onnistu näköjään yhdeltäkään amerikkalaiselta paikkatietoyritykseltä. Eikä suurilta kotimaisiltakaan.
- Esiintyjien kalvoja löytyy jo jonkin verran verkkosivuilta. Avoin data paneelin virallinen video on tulossa myös katsottavaksi. Lisään linkin, kun se ilmestyy yleiseen jakeluun.
Kiitoksia kaikille keskusteluista. Jos olen luvannut laittaa jotain viestiä tai dokumentteja, niin laittakaa muistutusta vaan peliin sähköpostilla. On voinut jo unohtua 😉
Maanmittauslaitos avasi kartta-aineistoja
Paikkatietomarkkinoiden avauksen yhteydessä pääjohtaja Jarmo Ratia ilmoitti, että Maanmittauslaitos avaa paikkatietojaan julkisesti saataville. Ensi tammikuussa avataan nimistörekisteri ja 1:1m karttatietokanta. Hyvä avaus, mutta vielä on listallani kartta-aineistoja avattavaksi: Iso-Britannian paikkatiedot vapautettu (6.4.2010).
Mutta tämä on hyvä alku.
Paikkatietoanalyyseistä annettava viranomaisilmoitus
YLE raportoi perjantaina 29.10.2010: Geoscoring paljastaa rahattomien asuinalueet. Uutisessa haastateltiin tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniota.
Geoscoring on ainakin minulle uusi termi. Wikipediasta löytyy ainoastaan saksankielinen selitys termille. Täysin puutteellisella saksankielen taidollani (zweibierbitte,dankeschön, viewel,gutentag) ja Googlen käännöskoneen avulla tein sellaisen tulkinnan että kyseessä on aika yksinkertaisesta paikkatietoanalyysistä: asuinpaikan perusteella päätellään henkilön luottokelpoisuus ja muita ominaisuuksia. Ei siis mitään uutta ja ihmeellistä, täysin jokapäiväistä asiaa jo 90-luvulta lähtien.
Mutta sitten tulee mielenkiintoiset lainaukset Aarniolta:
Laki edellyttää, että tällaisten automatisoitujen päätöksenteko-järjestelmien kuten geoscoringin käyttöönotosta tehdään tietosuojavaltuutetun toimistoon etukäteen ilmoitus, muistuttaa Aarnio.
On äärimmäisen mielenkiintoista kuulla ensi tiistaina Paikkatietomarkkinoiden paneelissa kuinka monta ilmoitusta on tehty tietosuojavaltuutetun toimistoon. Oma veikkaukseni on että lukumäärä on hyvin lähellä nollaa (0).
Tuosta uutisesta voi myös päätellä, että ilmoituksessa ei riitä pelkästään maininta, että tietoja analysoidaan. Kansalaisen pitää saada tietää kuinka häneen liittyviä tietoja käsitellään. Siis pelkkä ”käytämme paikkatietoanalyysejä tietojen analysointiin” on riittämätön. Pitäisi kertoa tarkemmin mihin kaikkiin tietoihin tehdään yhdistelmiä ja mihin liiketoimintaprosesseihin nämä liittyvät.
Laki on tietysti sama yritykselle kuin julkiselle sektorille.
Paikkatietoanalyytikko: oletko tehnyt jo ilmoituksen?
Afrikan todellinen pinta-ala
Suomessa yleisesti käytetyt karttaprojektiot vääristävät pahasti Afrikan pinta-alaa. Tässä Kai Krausen tekemästä kuvasta paljastuu hyvin Afrikan todellinen pinta-ala.
Kysymykset paikkatietomarkkinoiden paneeliin 2.11.2010
Ensi viikolla paikkatietomarkkinoiden avauksen yhteydessä järjestetään paneelikeskustelu aiheesta ”Avoin paikkatieto”. Paneelin osallistujat ovat:
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio, Tietosuojavaltuutetun toimisto
Valtion IT-johtaja Yrjö Benson, valtiovarainministeriö
Maankäyttöinsinööri Matti Holopainen, Kuntaliitto
Kansanedustaja Jyrki Kasvi, Eduskunta
Tutkija, toimittaja Petri Kola
Johtaja Asta Manninen, Helsingin kaupungin tietokeskus
Neuvotteleva virkamies Taru Rastas, Liikenne- ja viestintäministeriö
Itse haluaisin kuulla vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Jyrki Kasvi: Koska Espoon kaupunki vapauttaa paikkatietonsa kuntalaisten hyödyksi?
- Matti Holopainen: Kuntien itsehallinto-oikeuden perusteellahan kunnat voisivat vapauttaa paikkatiedot ilman valtionviranomaisia kahlitsevaa maksuperustelakia. Onko kuntien omilta liikelaitoksiltaan saamat lisenssimaksut niin oleellinen osa kunnallistaloutta, että kunnallisia paikkatietoja ei voida vapauttaa?
- Reijo Aarnio: pitäisikö kaikissa henkilötietoja sisältävissä tietojärjestelmissä olla ominaisuus, jolla voisin tietää kuka on katsonut minun henkilötietojani. Voisiko tämän raportin saada automaattisesti viranomaiselta esimerkiksi vuosittain?
- Yleisesti: miksi paneelissa ei ole yksityisten yritysten tai kansalaisten edustajia? Vai edustaako kansanedustaja Jyrki Kasvi kansaa yksinään? Kuka puhuu yritysten puolesta?
Voit laittaa oman kysymyksesi kommenteihin. Varmistan viimeistään maanantaina 1.11. että kysymykset päätyvät paneelin puheenjohtajan tietoon.
Twitterissä voi seurata tagia #PTM10. Minua tuskin näkee osastolla M4, ehkä paremminkin kahvilassa.
Paikkatieto 