Category Archives: Avoin lähdekoodi

Karttakeskus osallistuu avoimen lähdekoodin kehittämiseen

Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen merkittävin toimija on OSGeo. OSGeo ohjaa useita kehittämisprojekteja sekä järjestää vuosittain FOSS4G-konferenssin.

Suomalainen Karttakeskus on liittynyt OSGeon ”Associate Sponsor” -jäseneksi. Sponsorinmaksu on tuolla tasolla 3000 USD. Summa ei ole merkittävä osa Karttakeskuksen markkinointibudjetista. Ele on kuitenkin tärkeämpi.

Tänä vuonna Karttakeskus aikoo osallistua mm. avoimen lähdekoodin ohjelmistojen suomennokseen. Toivottovasti kuulemme Karttakeskuksen huhtikuun seminaarissa konkreettiset toimenpiteet joilla Karttakeskus osallistuu suomalaisen avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen yhteisön toimintaan. Tervetuloa joukkon!

SADeOSS – Hollanti

Hollannin hallitus on julkaissut joulukuussa 2007 oppaan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hankinnasta. Tai oikeastaan oppaan nimeksi on laitettu ”The acquisition of (open-source) software”. Tuo sulkumerkkien käyttö viitannee siihen, että dokumenttia voi käyttää myös suljetus lähdekoodin ohjelmistojen hankintaan.

Oppaan tärkeimmät havainnot ovat:

  1. Gratis software does not require tendering. The same is true for gratis open source software. This conclusions means that there are to main ways of software acquisition: tendering on one hand and downloading on the other.
  2. Software acquisition has to be focuses on the fulfilment of requirements. Openness however can be a requirement as well. For instance, some software applications might require the source code to be available.

Ensin mainittu kohta on hyvin merkittävä: avoimen lähdekoodin lataaminen verkosta ja käyttöönotto eivät ole hankintoja, jolloin niiden käyttöönotto ei edellytä julkista hankintaa. Tämä asia on mainittu myös SADeOSS toimintamallissa.

Edellytyksenä tuolle tulkinnalle on, että käyttöönottoon ei sisälly taloudellisia sopimuksia. Maksulliset tuki-, koulutus- ja ohjelmointipalvelut täyttävät julkisen hankinnan ehdot ja ne tulee tietysti kilpailuttaa.

SADeOSS – Islanti

Islannin hallituksen tekemästä periaatepäätöksestä siirtyä avoimen lähdekoodin ratkaisuihin on raportoitu laajasti (IT-viikko, EU Joinup).

Periaatepäätös sisältää 5 periaatetta (korostukset minun):

1. When purchasing new software, free and open-source software and proprietary software are to be considered on an equal footing, with the object of always selecting the most favourable purchase.
2. Every endeavour shall be made to choose software based on open standards, regardless of whether the software in question is standard or bespoke (custom-designed). Generally, software which is free for anyone to use is also typified by open standards.
3. Public bodies shall endeavour to avoid any undue dependence on particular software manufacturers or service providers. The utilisation of free and open-source software is one means of this.
4. One goal for bespoke (custom-designed) software financed by public bodies, including software for research and development projects, should be its reusability. Keeping the software free and open-source is one way to achieve reusability. Strategies shall be devised at the outset of such projects for ensuring reuse of the software.
5. Students in Icelandic educational institutions shall be given the opportunity of learning about and using free and open-source software on a par with proprietary software.

Periaatepäätökset ovat hyviä, mutta toimeenapano on yleensä huomattavasti hankalampi. Keppi ei varmasti toimi ja islantilaiset pyrkivät tarjoamaan porkkananoita. Toimeenpanoa varten on perustettu projekti, jota vetää Tryggvi Björgvinsson.

SADeOSS – esiselvitysvaiheet

SADeOSS toimintamallissa suositellaan, että avoimen lähdekoodin hyödyntäminen aloitetaan valmistelu- ja esiselvittelyvaihessa seuraavilla toimenpiteillä:

  • Oman osaamisen arviointi
  • Kartoitus avoimen lähdekoodin ohjelmistoista
  • Ohjelmistojen soveltuvuus arviointi

Osaamisen arviointi

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen vaatii osaamista. Soitellen ei kannata lähteä sotaan, eikä pienellä jollalla avomerelle. Organisaation osaaminen koostuu yksilöiden osaamisesta. On hyvä tunnistaa oman organisaation osaamistaso avoimen lähdekoodin ohjelmistojen osalta sekä haluattessa muodostaa kehittämisohjelma, jossa siirrytään ylemmille hyödyntämisen tasoille.

Toimintamallissa on korkeimmat tasot nimetty ”Kisälli” ja ”Mestari” -nimillä. Jokaisen organisaation ei tarvitse nousta ylemmille tasoille. Hyötyjä tulee jo alemmillakin tasoilla. Ylempien tason osaajien ja organisaatioiden osaamista kannattaa hyödyntää.

Osaamistasot ja niiden tunnusmerkit on johdettu ”Open Source for the Enterprise” (Woods, Guliani / O’Reilly). Kirja sisältää myös hyviä käytännön ohjeita kuinka eri osaamistasoja voidaan kehittää systemaattisesti.

Kartoitus ohjelmistoista

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja on tuhansia. Uusia avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojekteja syntyy jatkuvasti. Vanhat projektit loppuvat tai ne fuusioituvat toisiin projektehin. Käytännössä on mahdotonta laatia  ja ylläpitää listaa suositelluista ohjelmistoista.

Sama asia on todettu myös Iso-Britannian hallituksen laatimassa ”Open Source Procurement Toolkit” – ohjeistossa. Tosin tästäkin huolimatta Isossa-Britanniassa on laadittu aika kattava luettelo suljetun lähdekoodin ohjelmistojen vaihtoehdoista (Open Source Options v2, PDF).

Ohjelmiston valinta

Avoimen (ja suljetun) lähdekoodin ohjelmiston valinta on hyvin monitahoinen ongelma. Ohjelmiston toiminnallisuuksien lisäksi valintaan vaikuttaa oma osaaminen, ohjelmistojen elinkaarikustannukset sekä monet muut seikat. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen vertailu poikkeaa suljetun lähdekoodin ohjelmistoista: esimerkiksi ohjelmiston kehittäjän konkurssi tai Escrow-menettelyt eivät ole kriittisiä tekijöitä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen arvioinnissa.

Toimintamalliin on kerätty muutamia mahdollisia kriteereitä, joiden avulla voidaan vertailla erilaisia ohjelmistoja. Ison-Britannian OSPT-ohjeistuksessa on myös kattava lista valintakriteeristä (Assessment of Software for Government v1 (PDF) ) sekä malleja elinkaarikustannusten laskemiseen (Total Cost of Ownership – things to consider v1.0 (PDF)

SADeOSS – Ruotsin malli

Ruotsin julkinen hallinto on valinnut erilaisen tien edistää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämistä.

Öppna programvaror 2010 on käytännössä julkisen hallinnon puitesopimus, jonka avulla julkisten toimijoiden on helpompi hankkia avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin liittyviä palveluja.

Ruotsin mallia on puitu laajemmin EUn JoinUp-palvelun artikkelissa (Public Open Source Software Procurement Models: The Next Generation). Ainakin Espanjan ja Iso-Brittanian kommenttien perusteella ruotsalaisten valitsema tie on hyvin erilainen. Päämäärä on sama kuin muilla: avoimen lähdekoodin ohjelmistojen laajamittainen hyödyntäminen julkisessa hallinnossa.

SADe-ohjelman avoimen lähdekoodin toimintamallin kehittämisessä päädyttiin siihen, että Ruotsin malli ei olisi hyvä Suomessa. Tällä kertaa ei ruotsalaisilta kannata kopioida mitään.

SADeOSS – Viron uudet tuulet

Viron julkisen hallinnon politiikka koskien avoimen lähdekoodin ohjelmisto on kuvattu lyhyesti EU Joinup:in artikkelissa (EE: Government publishes open source policy and starts repository).

Viron tavoitteena on ollut avoimen lähdekoodin jakelu (”To facilitate this, Estonia is about to start an open source software development website, considering the using of the virtual forge services offered by the OSOR”). Mutta ilmeisesti suunnitelmat ovat muuttunet, koska Uuno Vallnerin esityksessä (EE – Uuno Vallner – The Estonian software policy) mainittu web-sivusto ei vastaa enää kyselyihin (http://estonia.forge.osor.eu/).

Yksi Viron politiikan kohdista on kuitenkin Euroopan union periaatteiden vastaista: omien yritysten hyysääminen ei onnistu

The policy also aims to support Estonia’s ICT sector. ”In the case of open-source software, the Estonian ICT sector will be able to keep the money so far spent on ’boxed products’. Instead of mechanical sales, high-qualification intensive development work will prevail.”

SADe-ohjelman avoimen lähdekoodin toimintamalli

Olen nyt viime kuukausin aikana ollut tekemässä (myös) SADe-ohjelman avoimen lähdekoodin toimintamallia (myöhemmin SADeOSS). Työ on vielä kesken, mutta perinteisestä toimintatavasta poiketen toimintamalli päätettiin laittaa luonnoksena altiiksi kritiikille.

Nyt toimintamalliin voi kuka tahansa antaa kommentteja Otakantaa.fi -palvelussa. Palautteet toivotaan mahdollisimman nopeasti, viimeistään su 2.12.2012. Palautteiden perusteella toimintamallia hiotaan. Vielä joulukuussa kokoontuvaan SADe-johtoryhmään viedään toimintamalli hyväksyttäväksi.

Kirjailen seuraavissa kirjoitelmissani vähän taustoja toimintamallin tekemisestä. Koetan yleensä tiivistää asiat ja siitä syystä taustoitus jää joskus vähän vähemmälle. Se on ehkä tuon luonnoksenkin ongelma. Toivottavasti nämä muutamat seuraavat kirjoitelmat avaavat taustoja.

Kansainväliset esimerkit

Toimintamallin tekemiseen liitettiin myös lyhyt kansainvälisen tilanteen katsaus. Käytännössä tuo tarkoitti netin avulla tehtävää tutkimustyötä tietyistä eurooppalaisista maista. Tarkoituksena oli selvittää julkisen viranomaisten kokemuksia avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä. Kohdemaiksi valittiin Ruotsi, Viro, Islanti, Hollanti ja Iso-Britannia. Joukkoon eksyi sitten matkan varrella sekä EU että Ranska. Koetan saada olennaiset asiat koottua kustakin maasta erillisiksi kirjoituksi, lähdemateriaalia koetan linkittää mahdollisimman paljon.

Toimintamallin tarkoitus

SADeOSS on laadittu ensisijaisesti SADe-ohjelman tarpeita varten. Käytännöllisesti katsoen ei ole esteitä, etteikö sitä voisi hyödyntää muissakin julkisen hallinnon hankkeissa. JHS 169 ohjeistaa edelleen hyvin avoimen lähdekoodin käyttöä julkisessa hallinnossa. Toimintamallin tarkoitus on täydentää JHS:n sanomaa. Ristiriitaisuuksia on pyritty välttämään, mutta sellaisia on varmaan tahattomasti syntynyt.

Suurimmat haasteet

SADe-ohjelmassa toimiville virkamiehille lähetettiin kysely kesällä 2012 koskien SADeOSS:n päivitystä. Edellinen versio toimintamallista oli tehty vuonna 2009 ja nyt oli noussut tarve päivittää tietoja. SADe-ohjelman hankkeet ovat hyvin erilaisissa vaiheissa: osa hankkeista on jo toteutusvaiheessa ja toisissa kerätään vasta yhteistyöverkostoja. Tarpeetkin päivitykselle olivat siten hyvin erilaisia. Kaksi asiaa kuitenkin nousi erityisesti esiin:

  1. Miten hankitaan avoimen lähdekoodin ratkaisuja julkisessa hallinnossa?
  2. Miten jaetaan tehtyä avointa lähdekoodia?

Hankintaan kaivattiin konkreettisia hankinta- ja sopimuslausekkeita. Niitä on nyt kirjattu toimintamallin liitteeseen 1. Monissa hankkeissa on nyt jo hankittu avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin perustuvia ratkaisuja. Monesti tuloksena on syntynyt myös avointa lähdekoodia. Mutta miten tuo avoin lähdekoodi voidaan tehokkaati jakaa muille hyödynnettäväksi?

Jotta tämä kirjoitus ei laajenisi tarpeettomasti, päätän sen tähän. Siirryn nyt kirjoittamaan muita aiheeseen liittyviä kirjoitelmia. Pyrin myös seuraamaan otakantaa.fi -palvelun keskustelua, twitterissä käytän tagia #sadeoss. Facebookin voisi joku perustaa ryhmän, sivun tms.

Muut aiheeseen liittyvät kirjoitelma

Päivitän tähän linkkejä muihin aiheeseen liittyviin kirjoitelmiin:

SADe AVOIN seminaari

SADe-ohjelma järjesti AVOIN -seminaarin to 8.11.2012. Olin tuolloin paneelissa kertomassa toimintamallin kehittämisestä. Videotallenteesta voi poimia jotain taustatietoja. Erityisesti ajanhetkeä 1:25:00 kohdasta eteenpäin on sosiaalisessa mediassa kehuttu: vihainen ja ei-enää-niin-nuori-mies, Petri Kola, joutuu pulaan hankepäälliköiden kanssa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: