Blogiarkistot

Sijainti- vai paikkatietoa?

Ainakin kahdessa viime viikkojen uutisissa on minussa herännyt esiin pieni terminologi. Ensin uutisoitiin hyvin laajasti tavarajunien törmäyksen syistä: Väärä paikkatieto aiheutti Nokian junaturman. Sitten amerikkalaiset (ja kai suomalaisetkin) matkapuhelinvalmistajat jäivät kiinni sijaintitietojen tallentamisesta: Apple-laitteiden paikkatiedon keruu ihmetyttää.

Kummasakin tapauksessa on kysymys sijaintietojen merkityksestä. Minulle paikkatiedot ovat huomattavasti suurempi kokonaisuus. Sijaintitieto sisältää yleensä hyvin vähän ominaisuustietoja. Lähtökohtaisesti sijaintitietoihin liittyy tietysti koordinaatit (x,y ja z) ja tietysti se 4. ulottuvuus eli aika. Jos tuohon sijaintitietoon lisätään muita ominaisuustietoja (kuten suunta, nopeus, identifiointitiedot yms.) niin sitten voitaisiin jo ruveta puhumaan paikkatiedoista.

Sijaintitietoon perustuvat paikkatietoanalyysit ovat yksinkertaisia. Sijaintietojen avulla ei voi esittää monimutkaisia paikkkatietorakenteita (liikenneverkko, kiinteistörekisteri). Sijaintieto on yksinkertaista paikkatietoa, jonka tarkoituksena on kertoa yksittäisen pistemäisen kohteen sijainti.

So what, mitä välii?

On ja ei. Tässähän käy nyt hyvin helposti niin, että paikkatietojen hyödyntämisen mahdollisuudet ymmärretään hyvin suppeasti. Asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä.

ps. terminilogistit voivat tutustua Geoinformatiikan sanastoon

Avointa, ilmaista seudullista tietoa

Helsinki Region Infoshare -hanke avasi virallista hakupalvelunsa perjantaina 18.3.2011. Avaijaisten video on katsottavissa, klikkaa kuvaa alla:

Videosta kiitokset @jal53.

Pelkkien tietoaineistojen lisäksi sivustolta löytyy FloAppsin tekemät muutamat esimerkit tiedon visualisoinnista. Esimerkkeinä jo todella hienoja, itse tuli vietettyä jo jonkin aikaa pallukoiden parissa.

Toivottavasti joku näppärä kääntää nuo KML-aluerajat vaikka shape-tiedostoksi ja PC-Axis tiedot CSV:ksi. Olisi hiukan helpommin hyödynnettävissä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: