Paikkatieto

Torstaina 14.10.2010 Inspire-sihteeristö järjesti uudistuneen Paikkatiedon infrastruktuuri -koulutuspäivän. Uutuutena oli yritysten demoja ohjelmistoista, joten päätin mennä katsastamaan ne. Koulutuspäivä luvattiin videoida ja toimittaa webcasting-lähetyksenä myöhemmin. Joten oli paikko mennä Pasilaan. Päivitän linkin webcasting:iin kun se tulee tietooni.

Heti alkuun pitää todeta, että demojen järjestelyt olivat huonot. Itse olin odottanut, että kullekin toimittajalle olisi annettu 15 minuuttia ”julkista” aikaa. Minä olisin voinut istua alas ja saada käsityksen erilaisten teknologioiden mahdollisuuksista Inspire katselu- ja latauspalvelujen toteuttamiseen.

Nyt kullakin toimittajalla oli oma demopiste. Käytännössä aikataulu oli sellainen, että oli mahdollisuus tutustua vain kahteen järjestelmään. En tiedä kenen idea tämä järjestlely oli, mutta ei toiminut. Ei näin. Nyt kunkin teknologian käyttäjä meni tutustumaan tuttua ympäristöä: Teklan käyttäjät Teklan järjestelmään ja ESRI uskovaiset ArcGIS Serveriin. Joillakin oli sitten enemmän kuulijoita ja toisilla vähemmän. Tämä järjestely vain edesauttaa että nykyiset toimittajat pysyvät toimittajina vaikka tarjolla olisi innovatiivisempiakin ratkaisuja.

Tarjolla oli siis esittely Teklan XCitystä, PBBI:n MapInfosta, Bentley GeoWebPublisherista, ERDAS Apollo Serveristä ja Esrin ArcGIS Serveristä. Kaikkia viittä oli täysin mahdotonta katsastaa. Pahoittelen jos isot ja pienet kirjaimet nimissä eivät menneet kohdalle, ei näistä koskaan tiedä…

Itse tutustuin Teklan ja Erdaksen järjestelmiin. Tekla oli vakuuttava. Enkä usko, että Teklan XCityn käyttäjien on tarkoituksenmukaista edes harkita muita järjestelmiä. Erdas on mielenkiintoinen vaihtoehto: Apollon tausta on ollut enemmän kuvamateriaalin käsittelyssä, mutta vektoripuoli tekee kovasti tuloaan. Demopalvelimeen voi kysellä salasanoja T-Kartor Finlandista.

Open source ratkaisuja ei ollut esillä. Käsitykseni mukaan juuri ennen kaupallisten toimijoiden esittelyä Geodeettinen laitos näytti demoa Open Source -ratkaisusta. Ilmeisesti mikään yritys ei näe Open Source -pohjaisille ratkaisuille markkinoita.

Kaikesta huolimatta: kiitokset demoaille. Toivottavasti demot on nähtävissä paikkatietomarkkinoilla marraskuun alussa.

Osallistuin viime torstaina (23.9.2010) ”SPOT ON – Locative Media” -seminaarin. Oli virkistävää olla Suomessa paikkatietoja käsittelevässä tilaisuudessa, jossa a) en tuntenut juuri ketään ennestään b) kukaan ei valittanut että yksityisiä yrityksiä kohdellaan kaltoin/maanmittauslaitos-pitäisi-lopettaa/paikkatiedot-vapaaksi/mulla-on-paha-olo. Seminaarin esitykset voit katsella YLEn Areenassa.

Järjestäjät kehoittivat miettimään jo ennen seminaaria omia kokemuksia ”location service” aiheesta. No ei tullut mietittyä. Menin ihan ilman ennakkoajatuksia, onneksi. Muutaman yön jälkeen rupesin pohtimaan (hidas ja vanha) että mistäs tässä nyt oikein olikaan taas kyse.

Seminaarin aiheeksi oli mainittu ”The focus in the SPOT ON seminar is on location data and its possible uses in journalism and storytelling.” Mielestäni seminaarissa meni kaksi asiaa sekaisin: paikkasidonnaiset palvelut (Location Based Services, LBS) ja paikkatiedot journalismissa/mediassa.

Paikkatiedot journalismissa

Suomessa ei paikkatietoja hyödynnetä journalismissa.

Karttoja näkyy aika monessa mediassa, paikkatietojen hyödyntäminen on aivan eri asia. Kartat (anteeksi kaikki kartografit) ovat vaan paikkatietojen visualisointia. Tärkeätä, mutta vain kuva varsinaisesta asiasta.

Uutisten paikannus

Seminaarissa puhuttiin (ja tweetattiin) paljon uutisten paikannuksesta (geotagging). Mielestäni kaikkiin uutisiin pitää liittää tieto sijainnista. Tämä ei välttämättä ole kovinkaan yksinkertaista. YLE esimerkiksi uutisoi viime viikolla suomalaisten sotilaiden joutumisesta itsemurhaiskun kohteeksi Afganistanissa: uutinen oli Kotimaa-osiossa. Onhan tässä logiikka. Mutta mitkä olisivat uutisen koordinaatit? Afganistanissa itsemurhaiskun tapahtumapaikalla vai Niinisalon varuskunnassa Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa?

Yhdet koordinaatit eivät välttämättä riitä. Kesän myrskyuutiset eivät koskettaneet vain yhtä kuntaa. Olisiko parempi kertoa uutisen kattavuusalue? Vai miten uutisten paikkatieto pitäisi muodostaa?

Tutkiva journalismi

Paikkatietojen käyttö tutkivassa journalismissa on kääntämätön lautakasa suomalaisessa mediassa. Paikkatietojen avulla olisi helppoa löytää tilastojen takaa oikeasti mielenkiintoisia asioita. Mutta ei paikkatietojen käyttö ole vielä mitään jokapäiväistä leipää suuressakaan maailmassa.

Visualisointi

Edellä tuli mainittua, että kartat ovat vain visualisointia. Useissa tapauksissa kuva kertoo kuitenkin enemmän kuin tuhat sanaa:

• Federal Express:iä ei voi hyvällä uskollakaan kutsua mediayhtiöksi. Silti heidän maailmankartta saa miettimään.
  Toivottavasti ensi kevään vaaleissa joku tekisi vaalien tulospalvelukartan, jossa Keskustan vihreä ei hallitse. Äänestämällä tietysti voi vaikuttaa, mutta jos Suomen kuntien pinta-alat skaalattaisiin asukasluvun mukaan tai edes vaalipiirien koko valittavien kansanedustajien lukumäärän mukaan, niin maailma olisi taas parempi paikka asua.
• BBC taas kertoo että koolla on merkityksensä.

Paikkasidonnaiset palvelut

Otsikko on käännökseni Location Based Services (LBS) -termistä. Alkuun termillä tarkoitettiin matkapuhelimella käytettäviä sovelluksia tai palveluja. Älypuhelinten aikakaudella on tietysti vaikea erottaa tietokoneelle tarkoitettu palveluja mobiilipalveluista. Ehkä näytön koko ratkaisee.

LBS-sovelluksista on puhuttu nyt kohta 10 vuotta. Olisikohan nyt jo aika? Ehkä. Paikannuksen teknologiahaaste on kohta ratkaistu: ulkotiloissa GPS ja sisätiloissa 3G / WLAN tukiasemat (esimerkiksi Skyhook). Perustaustakartta-aineiston voi ottaa Googlelta, Microsoftilta tai Nokialta käytännössä ilmaiseksi.

Mutta tuleeko LBS-sovelluksista koskaan menestystarinoita? Ainakin mobile-guru Tomi T Ahonen on todennut jo vuonna 2008 blogissaan että LBS tappajasovelluksia ei ole ollut, ei ole, eikä muuten tule. Kysymys siitä onko navigointi sovellus kännykässä LBS menestystarina on tietysti aiheellinen. Lisätty todellisuus (Augmented Reality) voisi ehkä olla toinen menestystarina, ehkä.

Pitää tietysti muistaa, että monet sovellukset parantuvat oleellisesti, kun niihin lisätään kartta tai sijaintiin liittyviä ominaisuuksia. Mutta pelkästään sijaintiin pohjautuva LBS-sovellus? No way!

Seminaarissa oli puhetta myös paikkasidonnaisista peleistä (Location Based Gaming). Odotamme mielenkiinnolla Shadow Cities julkaisua ja menestystä maailmalla:

Foursquare ja Gowalla perustuvat myös pelaamisen ideaan. Seminaarissa esitettiin, että käyttäjistä suurin osa on 19-35 -vuotiaita miehiä. Siis nimenomaan tietokone-/konsolipelaajia. MOT.

Häh?!

On epäinhimmillistä kirjoittaa näin pitkiä blogi-kirjoituksia. Lukeminen on varmasti vielä karmeampaa. Mutta sain omaa tuskaani helpotettua. Ilmeisesti jaettua tuskaa on helpommin kantaa.

Kaikesta huolimatta lämpimät kiitokset Spot On -seminaarin järjestäjille!