Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan tänään tekemä päätös tarkoittaa sitä, että Maanmittauslaitoksen maastotiedot vapautetaan käyttöoikeusmaksuista Wappuna 2012. Pitkään ja hartaasti odotettu joululahja!

Kun Maanmittauslaitoksen ehdotus tuli julki marraskuun alussa, niin se tuntui aivan uskomattomalta. Jos joku olisi minulle vuosi sitten kertonut että vuonna 2012 Maanmittauslaitoksen maastotiedot olisivat käyttöoikeusmaksuista vapaita aineistoja: olisin a) pyytänyt tarkistamaan lääkityksen seuraavalla lääkärin käynnillä tai b) julistanut, että niin ei ikinä tule tapahtumaan. Niin tuo b)-kohdan uhkaus tuli julistettua vielä kesällä 2011. Mutta joissakin asioissa on ihanaa olla väärässä (Nokian tulevaisuus on muuten se toinen asia, jossa haluaisin olla väärässä…)

Maa- ja metsätalousministeriön lehdistötiedotteesta selviää ne poliittiset perustelut käyttöoikeusmaksuista luopumiseen: Euroopan komission tuoreet arviot julkisten tietojen avauksien taloudellisista hyödyistä sekä ministeri Koskisen maalaisjärkinen 😉 huomio: ”Olisi edesvastuutonta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta hyväksi. Avoin tieto on avain kasvuun, painottaa Koskinen.” Ministeriön sivulla on muuten eri sisältöinen lehdistötiedote. Mitään suurempaa painotuseroa en huomannut.

Maanmittauslaitos listaa omassa lehdistötiedotteessaan 1.5.2012 avattavat maastotiedot. Listasta löytyy myös linkit tuotekuvauksiin. Lehdistötiedotteen mukana on myös kaksi esimerkkikuvaa aineistoista.

Laserkeilausaineiston tarkkuus saa minut aina hämmästelemään. Tässäkin esimerkiksi pellolla olevat ojat sekä tiestö erottuvat selvästi. Muistakaa, että tämä on ”vain” visualisointi tuosta laserkeilausaineistosta, oikeasti Maanmittauslaitos julkaisee ”Automaattisesti maanpintaluokitellun pistepilven”.

Lyhyt sivujuoni: tuo laserkeilaus suoritetaan sitä varten, että saadaan tarkka maanpinnan korkeusmalli. Korkeusmallin yksi suuri tarve on ollut EUn tulvadirektiiviin liittyvät toimenpiteet. Kun Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat näkivät ensimmäistä kertaa aineiston, niin he olivat puulla päähän lyötyjä (GTK tutkii maa- ja kallioperää metriä syvemmältä): ”Tästä näkee enemmän kuin monista meidän omista aineistoista!”. Tarkoitus oli tehdä paikkatietoaineisto maanpinnan muodoista, mutta maanpinnan alapuolen tutkijat pystyvät myös hyödyntämään aineistoa. Eikä kukaan ollut ajatellut tämmöistä hyödyntämistä kun aineistoa ruvettiin keräämään.

Toinen tutumpi esimerkki on perus- /maastokartta:

Maanmittauslaitos avaa siis rasterikartta-aineistonsa. Niiden lisäksi avataan myös vastaavat vektoriaineistot. Tämä kuva on siis ”vain” visualisointi maastotietokannasta. Maastotietokantaan on tallennettu monikulmioina rakennukset, järvet, pellot jne. Viivoina tiet, korkeuskäyrät sekä pisteinä symboleja yms. Tuon vektoriaineistojen avulla voi siis tehdä täysin uuden näköisen kartan tai suorittaa paikkatietoanalyysejä. Esimerkiksi mitkä talot ovat 50 metrin päästä Ia luokan maanteistä. Maastotietokannan kohdemallista löytyy reilut 500 kohdeluokkaa.

Ja sitten olisi vielä ilma- ja ortokuvat! Ehkä on paras vain siirtyä odottelemaan sitä oikeaa joulupukki. Lahjat kyllä jo tulivat. Kiitokset virkamiehille, jotka veivät asian loppuun asti.

Muille muistiin sitten, että tämä ei ollut loppu. Ei edes lopun alku. Kenties alun loppu. Ehkä.

Rauhallista Joulua ja Riehakasta Uutta Vuotta !