Background

Finnish public sector is open by definition: you can get almost every document or database, if you just ask. But as in many European countries, you have to pay about data. Not memos or articles, but like road network, maps, statistics etc.

Last December, everything changed. National Land Survey of Finland (later on NLS) decided to open all their topographic information. And when I say all, I mean ALL: topographic database (from scale 1:20k), raster maps, aerial imagery, LIDAR data etc. I have estimated that approximately 10 terabytes of geographic information was released. Antti Poikola describe last December in his post: “Victory!! – Finnish map data and aerial photographs will be opened“

Release on 1st of May, 2012

Well, geographic information is now free in Finland. There is 2 ways to get this information: order it from NLS in USB-drive (pay) or download via website (free). NLS has promise to open website on 3rd of May, 7th of May, 9th of May. Topograhic database (around 9.5 GB) will cost 540 EUR (+taxes [23%]). Well, this is quite expensive for smaller companies and individuals.

My company, Gispo Ltd, decides to order necessary topographic information and share it freely to everybody. We got USB sticks (32 GB) and one USB disk (500 GB) on Friday 4th of May. With OpenStreetMap activists we presumed that torrent will be best tool to share this information.

Here are the links to download NLS Topograhic information:

Topographic database
Size of download: 9,8 GB
Map sheets: TM35-grid : Half of 1:25 000 sheet (12 x 12 km), PDF index map, 15.8 MB
File format: shapefile

Road network with addresses
Size of download: 434 MB
Map sheets: TM35-grid: 1:100 00 sheet (48 x 96 km), PDF index map, 15.8 MB
File format: shapefile

Basic map raster 1:20 000 
Size of download: 29,6 GB
Map sheets: TM35-grid : Half of 1:25 000 sheet (12 x 12 km), PDF index map, 15.8 MB
File format:TIFF

Warning: this is raw data! You have to experienced Finnish reading GIS person to understand data structures. Basically all necessary documentation is in Finnish (or in Swedish )

But because crowed-sourcing is most fasting method, you can now download also PostGIS dumps, if needed:

Topographic database
Size of download: 9,8 GB
Covering whole Finland in n layers
File format: PostGIS dumpfile

Road network with addresses
Size of download: 434 MB
Covering whole Finland in n layers
File format: PostGIS dumpfile

Download and share!

What’s next

I presume Spatialite files are under a work, some WMS / WCS / WFS services are coming. Lidar data will be released on 9th of May, orthophotos on 14th of May and DEMs on 4th of June. So, we will be very busy!

If you have any questions or challenges to use data, please comment or send email (or visit in Finland )

Gispo Oy teki historiansa kalleimmat investoinnit ostamalla muutaman USB-muistitikun ja vaihtokovalevyn. Levyille oli tallennettu maastotietokanta, tiestö osoitteilla ja peruskarttarasteri. Jotta hankitut mediat voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, päätimme siirtää turhat tiedostot torrent-palvelusta ladattavaksi. OpenStreetMap -aktiivien avustuksella kaikki aineistot siirrettiin torrent-jakelupalveluun perjantaina 4.5.2012.

Maanmittauslaitoksen ilmainen latauspalvelu avataan 7.5.2012 9.5.2012. Jos haluat ladata Maanmittauslaitoksen tietoaineistot viivytyksettä ja Internetin suurimmalla nopeudella, voit seurata seuraavia linkkejä:

Maastotietokanta
Aineiston koko: 9,8 Gt
Lehtijako: TM35-lehtijaon maastokartta 1:25 000 karttalehden puolikkaat (12 x 12 km)
Tiedostomuoto: shape-tiedosto

Tiestö osoitteilla
Aineiston koko: 434 Mt
Lehtijako: TM35-lehtijaon maastokartta 1:100 00 karttalehdet (48 x 96 km)
Tiedostomuoto: shape-tiedosto

Peruskarttarasteri
Aineiston koko: 29,6 Gt
Lehtijako: TM35-lehtijaon maastokartta 1:25 000 karttalehden puolikkaat (12 x 12 km)
Tiedostomuoto: TIFF

Muista käyttäessäsi Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi.

Varoitus: tietoaineistot ovat täysin muokkaamattomia. Suomeksi sanottuna raakamateriaalia. Amatöörit (ja useimmat ammattilaiset): älkää vaivautuko. Jatkojalosteet voitte tilata Gispo:sta!

Ohjeita Maanmittauslaitoksen aineistojen hyödyntämiseen laaditaan parhaillaan ohjesivustolle.

Mitä tekemistä suomalaisella Pieneering:llä on sitten tämän asian kanssa? Gatewing valmistaa ja operoi lennokkia, käytännössä Pieneering:in ohjelmistoilla ja verkkopalveluilla prosessoidaan lennokin ottamat ilmavalokuvat ortokuviksi tai maastomalleiksi. Trimble siis osti tiedonkeruuprosessin alkulähteen. Jos halutaan seurata jalostusprosessia eteenpäin, niin Pieneering on varmaan ostoslistalla.

Jos haluat vakuuttua Gatewing-Pieneering -konseptin mahdollisuuksista, klikkaa video alta käyntiin:

Ahvenanmaan  maakuntahallituksen vaatimus suomenkielisten nimien poistamisesta kartoilta on klassinen esimerkki siitä kun poliitikot puuttuvat kartografien työhön. Yleensä tämänkaltaiset asiat liittyvät nationalismiin eli nurkkakuntaisuuteen. Ahvenanmaan sisäpolitiikka tuntevat voisivat valaista mistä tässä on ihan oikeasti kyse. Mieleen tulee Wag the Dog -elokuva. Ei nyt ihan sotaa olla tekemässä, mutta…

Maanmittauslaitos teki päätöksen pitää suomenkieliset kartoissaan. Perusteluihin oli haettu tukea Kotimaisten kielten keskukselta. Sen verran voisi tarkentaa julkisuudessa olleita tietoja: Suomessa ei ole virallisia maastokarttoja. Jos siis virallisuudella tarkoitetaan laki- ja asetussääteisiä asioita. Maanmittauslaitos on velvoitettu tekemään yleisiä kartastotöitä.

Miksi nimistö on hankalaa kartan teossa?

Paikannimet syntyvät ihmisten välisistä sopimuksista. On ruvettu kutsumaan järveä Vesijärveksi (erotukseksi siitä Viinajärvestä) ja järven lahden poukamassa olevaa kuppikuntaa Lahdeksi. Kun on riittävästi konsensusta/demokratiaa ilmassa niin ollaan samaa mieltä paikannimistä.

Hyvin pieni osa suomalaisista paikannimistä on virallisia. Kuntien nimet luonnollisesti ja ainakin kaava-alueilla olevat kadut ovat virallisia nimiä. Mutta sitten suuri osa maastokartoissa olevista nimistä on vain “aikanaan alkuperäisen väestön käyttämiä” nimiä. Näistä edustavimpia ovat mm. Persekorpi, Persekivenkankat, Pieruojanlatvavuoma ja Viinakorvanmännikkö (se on siinä Viinakummun vieressä). Lisää voit etsiä Karttapaikan paikannimihaulla.

Ilmeisesti Ahvenanmaan maakuntahallituksen (ei ahvenanmaalaisten) logiikka on ollut, että pitäisi käyttää paikoista niitä nimiä jota paikallinen väestö käyttää. Tuon logiikan perusteella suomalaiset kartat, joissa on käytetty Kööpenhaminaa, Lontoota, Pariisia tai Pekingiä, ovat täysin väärin tehtyjä.

Kansainvälisesä politiikassa paikannimet voivat olla hyvin herkkiä asioita. Alsace vai Elsass, tämä lienee sieltä helpoimmasta päästä. Sitten vielä anekdootti 1990-luvulta. Pohjoismaisten karttalaitosten johtajat olivat sopineet, että tehdäänpä pojjat sellainen yhteinen pohjoismainen nimistörekisteri. Noh, alemmat virkamiehet töihin. Teknisesti tuo ei nyt ollut kovin kummoinen asia, mutta tiettyjä yhteisiä periaatteita tuli sopia. Jo mainitut Kööpenhamina ja Tukholma piti tietysti ottaa huomioon. Eli yhdellä paikalla voi olla eri kielisssä erilaisia kirjoitusasuja ja tietysti Suomessa saattaa olla erilainen ruotsinkielinen nimi kuin Ruotsissa. Sovittiin myös, että mikä on ensisijainen nimi järville, jotka sijaitsevat kahden maan rajalla (nimitetään ensisijaisesti sen maan mukaan, jonka alueella pääosa järvestä sijaitsee). Vuorten ja tunturien osalta päädyttiin siihen, että korkein huippu ratkaisee. Ja tietysti löytyi Norjasta ja Ruotsista kilpailevat mittaukset jonkun vähäpätöisen kukkulan huipusta. Ei ole muistikuvaa jouduttiinko käyttämään maiden diplomaatteja vai päästiinkö tästä asiasta sopuun alempien virkamiesten kesken.

Ja nuorisolle syötiksi trailer Wag the Doc – häntä heiluttaa koiraa -elokuvasta:

Tässä blogissa koetan kirjoitella vapaamuotoisesti paikkatiedoista ja niihin liittyvistä asioista. Kovaa teknistä tietoa voit koettaa kalastella uuden yritykseni sivuilta: www.gispo.fi.

Keypro Oy on kovin huolestunut Suomen Erillisverkkojen hankinnasta. Suomen erillisverkot -konserni hankki joulukuussa 2011 Johtotieto Oy:n koko osakekannan. Lehdistötiedotteessa todetaan: ” Yrityskaupan tarkoituksena on saada aikaan laaja yhden toimijan kaapelitietopalvelu, jonka kautta eri tahojen ylläpitämä kaapeleiden sijaintitieto on kootusti saatavilla.”

Tästä suivantuneena Keypro Oy on hakenut Liikenne- ja viestintäministeriöltä kannanottoa. Taustalla on se, että Keypro on raketanut omaa liiketoimintaansa kilpailemaan Johtotieto Oy:n kanssa.

Taustatietoja omasta muistista ja internetin ihmeellisestä maailmasta:

• Johtotieto Oy on perustettu jo pimeällä 1990-luvulla, paljon ennen Internetin suurta tuloa. Perustajina ja omistajani olivat suuret maanalaisia verkkoja omistavat tahot.
• Johtotieto Oy rupesi vuoden 2005 paikkeilla selvittämään paikkatietojärjestelmän hankkimista. Tarve oli saada johtotiedot paikkatietopalveluksi. Kiertäen tämä liittyi kuntien KuntaGML ja KRYSP-hankkeisiin.
• Johtotieto Oy pyysi myös tarjouksia paikkatietojärjestelmän toteuttamiseksi. Keypro Oy ei menestynyt kaikesta huolimatta tässä kilpailutuksessa.
• Johtotieto Oy:n toimitusjohtaja siirtyi Keypro:n palvelukseen.
• Keypro avasi toukokuussa 2011 “mittavan kehitystyön tuloksena maamme ensimmäisen selainpohjaiset kaapeli/johtokyselyt mahdollistavan www.kaivulupa.fi -sivuston”

Maanalaiset verkostot ovat tärkeä osa kansallista infrastruktuuria. Rakentamisen yhteydessä tapahtuu erilaisia vahinkoja. Tulee kaivettua (tai porattua, oma kokemus ;-( jonkun johtoon, vesijohtoon tai viemäriin. Tarkat tiedot maanalaisisesta johdoista olisi oltava kaikkien toimijoiden tiedossa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Hankalaksi asian tekee se, että nuo maanalaiset johdot ovat hyvin useiden yksityisten yritysten omaisuutta. Miten velvoitetaan yksityisiä yrityksiä luovuttamaan tiedot yleiseen käyttöön?

Tilanne tietysti vielä monimutkaistuu kun Suomessakin ruvetaan Ruotsin mallin mukaan kaivamaan sähköverkkoa maan alle. Nyt jo monissa kunnissa maalämpökaivojen kaivaminen edellyttää lupaa.

Useissa laeissa on määritelty maa-alueiden pakkolunastuksesta. Tietoyhteiskunnassa tieto on valtaa ja omaisuutta. Kuinka pakkolunastetaan tietoja ja tietojärjestelmiä, jotka sisältävät yleisen edun kannalta kriittistä tietoa?

Ihmettelin eräässä tilaisuudessa tämän ilmakuvauksen järkeä: “Eikö metsänomistajat muka itse osaa käydä kartoittamassa mahdollisia metsätuhoja”. Noh, virkamiesten lakoninen toteamus oli: ” Näiden kuvien avulla voimme myöhemmin tarkistaa kuinka laajat metsätuhot ovat olleet. Joskus on jossain käynyt niin, että 1 hehtaarin tuhosta on haettu korvausta 4 hehtaarille. Tämä ilmakuvaus säästää yhteisiä rahoja.”. Että semmoisia veijareita meillä on metsänomistajina…

Kesän 2010 myrskyjen metsätuhojen ilmakuvauksista pidettiin paljon meteliä: ministeri Sirkka-Liisa Anttila tilasi virka-apupyyntönä ilmakuvaukset Puolustusvoimilta. Ei olisi pitänyt. Tuloksena oli korkealta kuvattu, mustavalkoisia ilmakuvia filmillä. Loistava suoritus…. 1980-luvulla.  MMM:n työryhmän raportissa asia on sanottu kauniimmin: “Kuvat olivat irrallisia toimijoiden omiin tietojärjestelmiin nähden. Toimijoilta saadun suullisen palautteen perusteella kuvien käyttö erillisen järjestelmän kautta on ollut hankalaa eikä kuvia ole Etelä-Savon metsäkeskuksen saamien tietojen mukaan pystytty kunnolla hyödyntämään operatiivisessa toiminnassa.”

Nyt asiat ovat sitten paremmin. Toivottavasti kuulemme hyödyntämisen tuloksista myöhemmin.

]]> http://paikkatieto.com/2012/01/26/myrskytuhojen-ilmakuvaukset/feed/ 4 pos Tapani-myrskyn metsätuhoja Tapani-myrskyn metsätuhoja Tapani-myrskyn metsätuhoja http://paikkatieto.com/2012/01/19/asiantuntijoita-kuntauudistukseen/ http://paikkatieto.com/2012/01/19/asiantuntijoita-kuntauudistukseen/#comments Thu, 19 Jan 2012 08:47:59 +0000 pos http://paikkatieto.com/?p=1148 ]]> Suomalaisen hallintokulttuurin mukaisesti julkisten asioiden valmistelu tapahtuu salaisesti. Kun päätökset on tehty, niin niitä ei voida enää muuttaa. Suomen kuvalehti julkaisi pe 13.1.2012 salaisen kuntakartan. Kartasta voi päätellä, että päätöksenteossa kunnioitetaan nykyisiä kunrajoja. Parempi ratkaisu olisi varmasti muodostaa täysin uudet kuntarajat.

Paikkatietoanalyysien avulla olisi helppo tehdä päätettyjen periaatteiden perusteella optimaaliset kuntarajat. Periaatteita voisivat olla esimerkiksi väestön ja työpaikkojen tasapainottaminen, nykyisen liikenne-, energia-, tietoliikenne- ja muiden infrastruktuurien tehokas käyttö ja muut sijaintiin liittyvät seikat. Tässä mallissa on tietysti ongelmana se, että poliittiselle harkinnalle ei jää tilaa. Mitäs me sitten poliitikoilla teemme? Poliitikoita on verrattu useasti vaippoihin: molempia pitää vaihtaa säännöllisesti. Toisaalta kun lapsi oppii kuivaksi, niin ei ole tarvetta vaipoille. Itse olen jo siinä iässä, että uuteen vaippaikään on vähemmän aikaa kun uskonkaan.

Espoon kaupungin virkamiehissä (tai poliitikoissa) on ilmiselvästi herännyt ajatus: olisiko ehkä akateemisella maailmalla jotain annettavaa kuntauudistukseen? Löytyisiköhän Suomesta joku erityisesti kaupungien maantieteeseen perehtynyttä tutkijaa? Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara oli kutsuttu puhumaan Espoon valtuustoseminaariin ke 18.1.2012, aiheena “Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? “. Vaattovaaran ajatukset olisivat voineet vanhaan hyvään aikaan jäädä hyvin pienen kuulijakunnan iloksi. Mutta nyt koko puheenvuoro on meidän kaikkien katseltavissa ja kuunnelteltavissa Espoon kaupungin sivuilta:

Seminaarin viimeisessä puheenvuorossa toivottiin, että video siirrettäisiin CD:lle ja lähetettäisiin Helsingin päättäjille katsottavaksi. Ehkä naapurissa on sen verran vanhat Internet-yhteydet, että webin kautta katselu jää tekemättä. Ehkä se DVD olisi ihan hyvä vaihtoehto…

Espoolaisena olen tietysti sitä mieltä, että tarvitsemme ehdottomasti syväsataman ja lentokentän. Tästä johtuen Helsinki ja Vantaa voidaan liittää Espooseen. Asukkaista ja virkamiehistä voidaan neuvotella erikseen, poliitikoista ei

Autodesk, Inc. (NASDAQ:ADSK – News), a world leader in 3D design, engineering and entertainment software, and Pitney Bowes Software, Inc., a global leader in customer data, location intelligence, analytics and communication software and services, today announced they have entered into a strategic alliance agreement. The new agreement will serve as a framework for both companies to provide resources, services and solutions to help infrastructure owners and architecture, engineering and construction (AEC) organizations make more informed decisions and drive greater efficiencies across the plan, design, build, manage lifecycle of infrastructure.

Uutinen herätti amerikkalaisessa blogisfäärissä ihmettelyä:

• Autodesk Hooks up With Pitney Bowes Software (No, Really!)
• Pitney Bowes and Autodesk get “Strategic”
• Autodesk and Pitney Bowes Software Elaborate on New Relationship

Strategisia yhteistyösopimuksia on solmittu historian hamassa poskettomasti. Joskus tuntuu siltä, että ylin johto on lounalla miettinyt yhteistyömahdollisuuksia. Kun kosketus todelliseen businekseen on kadonnut ja jotain pitäisi kuitenkin tehdä, niin on helppo sopia sitten vaikkapa strategisesta yhteistyöstä. Strateginen taso ei yleensä kosketa päivittäistä toimintaa mitenkään. Joskus häiritsee, muttei ylenmäärin.

Muutaman vuoden aikajaksolla ei tapahtune mitään dramaattista. Ajatelkaapa kuinka monta vuotta sitten Microsoft kävi ensi kertaa vokottolemassa Nokiaa.

Täältä Atlantin paremmalta puolelta katsottuna voi tietysti vetää muutamia HIRA-johtopäätöksiä:

• Autodeskin yritykset tulla perinteiseille GIS-puolelle ovat viime vuosien aikana valuneet hukkaan
• Trimblen Tekla-ostos nostaa uutta kilpailua, johon on syytä varautua
• Pitney Bowes ei ole saanut niin paljon irti MapInfo-kaupasta kuin on odottanut
• ESRIn ja Hexagonin vahva markkina-asema ajaa pienempiä GIS-toimijoita yhteen
• Kasvava Open Source ohjelmistotarjonta syö markkina-asemaa

Lopuksi toivotetaan onnea toimittajille ja asiakkaille!

“Ei ole ilmaisia lounaita, ei siis myöskään ole ilmaisia karttapalveluja.” Tämän toteamuksen perusteella on monet hyväksyneet tuon käyttöoikeuksien jakamisen. Ilmiselvästi Google on huomannut, että kartoilla voisi tehdä ehkä rahaa. Lokakuussa 2011 Google sitten ilmoitti, että ilmaiset ajat ovat ohi. Nyt yli 25 000 karttalatausta tekevät sovellukset tulevat saamaan laskun. Ei kovin paljoa, mutta verrattuna entiseen, korotus on lievästi sanoen iso.

Vaihtoehtoja Googlelle on monta. Jos haluat pysyä kaupallisissa ratkaisuissa, niin Microsoft, Nokia ja ESRI tarjoavat omia karttapalvelujaan. Moni näistä palveluista sisältää ilmaisia komponentteja, mutta jossain vaiheessa kuitenkin tulee eteen se, että kustannuksia on jaettava. Suomeksi sanottuna, artisti maksaa.

Mutta on myös vaihtoehtoja

Kaupallisten aineistojen ja ohjelmistojen vastapainoksi löytyy myös vapaita ja ilmaisia sekä aineistoja että ohjelmistoja.

Suomessa Maanmittauslaitoksen aineistot vapautuvat käyttömaksuista keväällä 2012. Jos karttapalvelusi tulee kattaa myös Suomen ulkopuoliset alueet, niin tutustu OpenStreetMap-karttoihin. OpenStreetMap on karttojen wikipedia: tuhannet vapaaehtoiset keräävät tiedot ja jakavat ne ilmaiseksi kaikkeen käyttöön. Aineistoa voi siis hyödyntää myös kaupallisesti: esimerkiksi uudet MapQuest-karttapalvelut perustuvat OSM-aineistoon. Tietojen päivittymisen nopeus on aivan eri luokkaa kuin kaupallisten aineistotoimittajien prossessit.

Huvittavaa on, että OSM aktiiveille kovasti naureskeltiin muutama vuosi sitten. Nyt kaikki kaupalliset toimijat koettavat kiiresti rakentaa toimivan yhteisön: on TomTomin MapShare, Googlen Map Maker sekä ESRIn Community Maps. Jos olet oikeasti valmis keräämään paikkatietoja ja jakamaan sen muille käyttäjille, miksi tekisit sen kaupallisen toimijan kautta ja ehdoilla?

Yksinkertaisen karttapalvelun omille sivuille voi tehdä OpenLayers-kirjaston avulla. Allaolevasta kuvasta löytyy linkki toimivaan esimerkkiin:

Ei välttämättä kovin kaunista, mutta käsintehty Suomessa!