Ihmettelin eräässä tilaisuudessa tämän ilmakuvauksen järkeä: “Eikö metsänomistajat muka itse osaa käydä kartoittamassa mahdollisia metsätuhoja”. Noh, virkamiesten lakoninen toteamus oli: ” Näiden kuvien avulla voimme myöhemmin tarkistaa kuinka laajat metsätuhot ovat olleet. Joskus on jossain käynyt niin, että 1 hehtaarin tuhosta on haettu korvausta 4 hehtaarille. Tämä ilmakuvaus säästää yhteisiä rahoja.”. Että semmoisia veijareita meillä on metsänomistajina…

Kesän 2010 myrskyjen metsätuhojen ilmakuvauksista pidettiin paljon meteliä: ministeri Sirkka-Liisa Anttila tilasi virka-apupyyntönä ilmakuvaukset Puolustusvoimilta. Ei olisi pitänyt. Tuloksena oli korkealta kuvattu, mustavalkoisia ilmakuvia filmillä. Loistava suoritus…. 1980-luvulla.  MMM:n työryhmän raportissa asia on sanottu kauniimmin: “Kuvat olivat irrallisia toimijoiden omiin tietojärjestelmiin nähden. Toimijoilta saadun suullisen palautteen perusteella kuvien käyttö erillisen järjestelmän kautta on ollut hankalaa eikä kuvia ole Etelä-Savon metsäkeskuksen saamien tietojen mukaan pystytty kunnolla hyödyntämään operatiivisessa toiminnassa.”

Nyt asiat ovat sitten paremmin. Toivottavasti kuulemme hyödyntämisen tuloksista myöhemmin.

]]> http://paikkatieto.com/2012/01/26/myrskytuhojen-ilmakuvaukset/feed/ 4 pos Tapani-myrskyn metsätuhoja Tapani-myrskyn metsätuhoja Tapani-myrskyn metsätuhoja http://paikkatieto.com/2012/01/19/asiantuntijoita-kuntauudistukseen/ http://paikkatieto.com/2012/01/19/asiantuntijoita-kuntauudistukseen/#comments Thu, 19 Jan 2012 08:47:59 +0000 pos http://paikkatieto.com/?p=1148 ]]> Suomalaisen hallintokulttuurin mukaisesti julkisten asioiden valmistelu tapahtuu salaisesti. Kun päätökset on tehty, niin niitä ei voida enää muuttaa. Suomen kuvalehti julkaisi pe 13.1.2012 salaisen kuntakartan. Kartasta voi päätellä, että päätöksenteossa kunnioitetaan nykyisiä kunrajoja. Parempi ratkaisu olisi varmasti muodostaa täysin uudet kuntarajat.

Paikkatietoanalyysien avulla olisi helppo tehdä päätettyjen periaatteiden perusteella optimaaliset kuntarajat. Periaatteita voisivat olla esimerkiksi väestön ja työpaikkojen tasapainottaminen, nykyisen liikenne-, energia-, tietoliikenne- ja muiden infrastruktuurien tehokas käyttö ja muut sijaintiin liittyvät seikat. Tässä mallissa on tietysti ongelmana se, että poliittiselle harkinnalle ei jää tilaa. Mitäs me sitten poliitikoilla teemme? Poliitikoita on verrattu useasti vaippoihin: molempia pitää vaihtaa säännöllisesti. Toisaalta kun lapsi oppii kuivaksi, niin ei ole tarvetta vaipoille. Itse olen jo siinä iässä, että uuteen vaippaikään on vähemmän aikaa kun uskonkaan.

Espoon kaupungin virkamiehissä (tai poliitikoissa) on ilmiselvästi herännyt ajatus: olisiko ehkä akateemisella maailmalla jotain annettavaa kuntauudistukseen? Löytyisiköhän Suomesta joku erityisesti kaupungien maantieteeseen perehtynyttä tutkijaa? Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara oli kutsuttu puhumaan Espoon valtuustoseminaariin ke 18.1.2012, aiheena “Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? “. Vaattovaaran ajatukset olisivat voineet vanhaan hyvään aikaan jäädä hyvin pienen kuulijakunnan iloksi. Mutta nyt koko puheenvuoro on meidän kaikkien katseltavissa ja kuunnelteltavissa Espoon kaupungin sivuilta:

Seminaarin viimeisessä puheenvuorossa toivottiin, että video siirrettäisiin CD:lle ja lähetettäisiin Helsingin päättäjille katsottavaksi. Ehkä naapurissa on sen verran vanhat Internet-yhteydet, että webin kautta katselu jää tekemättä. Ehkä se DVD olisi ihan hyvä vaihtoehto…

Espoolaisena olen tietysti sitä mieltä, että tarvitsemme ehdottomasti syväsataman ja lentokentän. Tästä johtuen Helsinki ja Vantaa voidaan liittää Espooseen. Asukkaista ja virkamiehistä voidaan neuvotella erikseen, poliitikoista ei

Autodesk, Inc. (NASDAQ:ADSK – News), a world leader in 3D design, engineering and entertainment software, and Pitney Bowes Software, Inc., a global leader in customer data, location intelligence, analytics and communication software and services, today announced they have entered into a strategic alliance agreement. The new agreement will serve as a framework for both companies to provide resources, services and solutions to help infrastructure owners and architecture, engineering and construction (AEC) organizations make more informed decisions and drive greater efficiencies across the plan, design, build, manage lifecycle of infrastructure.

Uutinen herätti amerikkalaisessa blogisfäärissä ihmettelyä:

• Autodesk Hooks up With Pitney Bowes Software (No, Really!)
• Pitney Bowes and Autodesk get “Strategic”
• Autodesk and Pitney Bowes Software Elaborate on New Relationship

Strategisia yhteistyösopimuksia on solmittu historian hamassa poskettomasti. Joskus tuntuu siltä, että ylin johto on lounalla miettinyt yhteistyömahdollisuuksia. Kun kosketus todelliseen businekseen on kadonnut ja jotain pitäisi kuitenkin tehdä, niin on helppo sopia sitten vaikkapa strategisesta yhteistyöstä. Strateginen taso ei yleensä kosketa päivittäistä toimintaa mitenkään. Joskus häiritsee, muttei ylenmäärin.

Muutaman vuoden aikajaksolla ei tapahtune mitään dramaattista. Ajatelkaapa kuinka monta vuotta sitten Microsoft kävi ensi kertaa vokottolemassa Nokiaa.

Täältä Atlantin paremmalta puolelta katsottuna voi tietysti vetää muutamia HIRA-johtopäätöksiä:

• Autodeskin yritykset tulla perinteiseille GIS-puolelle ovat viime vuosien aikana valuneet hukkaan
• Trimblen Tekla-ostos nostaa uutta kilpailua, johon on syytä varautua
• Pitney Bowes ei ole saanut niin paljon irti MapInfo-kaupasta kuin on odottanut
• ESRIn ja Hexagonin vahva markkina-asema ajaa pienempiä GIS-toimijoita yhteen
• Kasvava Open Source ohjelmistotarjonta syö markkina-asemaa

Lopuksi toivotetaan onnea toimittajille ja asiakkaille!

“Ei ole ilmaisia lounaita, ei siis myöskään ole ilmaisia karttapalveluja.” Tämän toteamuksen perusteella on monet hyväksyneet tuon käyttöoikeuksien jakamisen. Ilmiselvästi Google on huomannut, että kartoilla voisi tehdä ehkä rahaa. Lokakuussa 2011 Google sitten ilmoitti, että ilmaiset ajat ovat ohi. Nyt yli 25 000 karttalatausta tekevät sovellukset tulevat saamaan laskun. Ei kovin paljoa, mutta verrattuna entiseen, korotus on lievästi sanoen iso.

Vaihtoehtoja Googlelle on monta. Jos haluat pysyä kaupallisissa ratkaisuissa, niin Microsoft, Nokia ja ESRI tarjoavat omia karttapalvelujaan. Moni näistä palveluista sisältää ilmaisia komponentteja, mutta jossain vaiheessa kuitenkin tulee eteen se, että kustannuksia on jaettava. Suomeksi sanottuna, artisti maksaa.

Mutta on myös vaihtoehtoja

Kaupallisten aineistojen ja ohjelmistojen vastapainoksi löytyy myös vapaita ja ilmaisia sekä aineistoja että ohjelmistoja.

Suomessa Maanmittauslaitoksen aineistot vapautuvat käyttömaksuista keväällä 2012. Jos karttapalvelusi tulee kattaa myös Suomen ulkopuoliset alueet, niin tutustu OpenStreetMap-karttoihin. OpenStreetMap on karttojen wikipedia: tuhannet vapaaehtoiset keräävät tiedot ja jakavat ne ilmaiseksi kaikkeen käyttöön. Aineistoa voi siis hyödyntää myös kaupallisesti: esimerkiksi uudet MapQuest-karttapalvelut perustuvat OSM-aineistoon. Tietojen päivittymisen nopeus on aivan eri luokkaa kuin kaupallisten aineistotoimittajien prossessit.

Huvittavaa on, että OSM aktiiveille kovasti naureskeltiin muutama vuosi sitten. Nyt kaikki kaupalliset toimijat koettavat kiiresti rakentaa toimivan yhteisön: on TomTomin MapShare, Googlen Map Maker sekä ESRIn Community Maps. Jos olet oikeasti valmis keräämään paikkatietoja ja jakamaan sen muille käyttäjille, miksi tekisit sen kaupallisen toimijan kautta ja ehdoilla?

Yksinkertaisen karttapalvelun omille sivuille voi tehdä OpenLayers-kirjaston avulla. Allaolevasta kuvasta löytyy linkki toimivaan esimerkkiin:

Ei välttämättä kovin kaunista, mutta käsintehty Suomessa!

Kun Maanmittauslaitoksen ehdotus tuli julki marraskuun alussa, niin se tuntui aivan uskomattomalta. Jos joku olisi minulle vuosi sitten kertonut että vuonna 2012 Maanmittauslaitoksen maastotiedot olisivat käyttöoikeusmaksuista vapaita aineistoja: olisin a) pyytänyt tarkistamaan lääkityksen seuraavalla lääkärin käynnillä tai b) julistanut, että niin ei ikinä tule tapahtumaan. Niin tuo b)-kohdan uhkaus tuli julistettua vielä kesällä 2011. Mutta joissakin asioissa on ihanaa olla väärässä (Nokian tulevaisuus on muuten se toinen asia, jossa haluaisin olla väärässä…)

Maa- ja metsätalousministeriön lehdistötiedotteesta selviää ne poliittiset perustelut käyttöoikeusmaksuista luopumiseen: Euroopan komission tuoreet arviot julkisten tietojen avauksien taloudellisista hyödyistä sekä ministeri Koskisen maalaisjärkinen huomio: “Olisi edesvastuutonta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta hyväksi. Avoin tieto on avain kasvuun, painottaa Koskinen.” Ministeriön sivulla on muuten eri sisältöinen lehdistötiedote. Mitään suurempaa painotuseroa en huomannut.

Maanmittauslaitos listaa omassa lehdistötiedotteessaan 1.5.2012 avattavat maastotiedot. Listasta löytyy myös linkit tuotekuvauksiin. Lehdistötiedotteen mukana on myös kaksi esimerkkikuvaa aineistoista.

Laserkeilausaineiston tarkkuus saa minut aina hämmästelemään. Tässäkin esimerkiksi pellolla olevat ojat sekä tiestö erottuvat selvästi. Muistakaa, että tämä on “vain” visualisointi tuosta laserkeilausaineistosta, oikeasti Maanmittauslaitos julkaisee “Automaattisesti maanpintaluokitellun pistepilven”.

Lyhyt sivujuoni: tuo laserkeilaus suoritetaan sitä varten, että saadaan tarkka maanpinnan korkeusmalli. Korkeusmallin yksi suuri tarve on ollut EUn tulvadirektiiviin liittyvät toimenpiteet. Kun Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat näkivät ensimmäistä kertaa aineiston, niin he olivat puulla päähän lyötyjä (GTK tutkii maa- ja kallioperää metriä syvemmältä): “Tästä näkee enemmän kuin monista meidän omista aineistoista!”. Tarkoitus oli tehdä paikkatietoaineisto maanpinnan muodoista, mutta maanpinnan alapuolen tutkijat pystyvät myös hyödyntämään aineistoa. Eikä kukaan ollut ajatellut tämmöistä hyödyntämistä kun aineistoa ruvettiin keräämään.

Toinen tutumpi esimerkki on perus- /maastokartta:

Maanmittauslaitos avaa siis rasterikartta-aineistonsa. Niiden lisäksi avataan myös vastaavat vektoriaineistot. Tämä kuva on siis “vain” visualisointi maastotietokannasta. Maastotietokantaan on tallennettu monikulmioina rakennukset, järvet, pellot jne. Viivoina tiet, korkeuskäyrät sekä pisteinä symboleja yms. Tuon vektoriaineistojen avulla voi siis tehdä täysin uuden näköisen kartan tai suorittaa paikkatietoanalyysejä. Esimerkiksi mitkä talot ovat 50 metrin päästä Ia luokan maanteistä. Maastotietokannan kohdemallista löytyy reilut 500 kohdeluokkaa.

Ja sitten olisi vielä ilma- ja ortokuvat! Ehkä on paras vain siirtyä odottelemaan sitä oikeaa joulupukki. Lahjat kyllä jo tulivat. Kiitokset virkamiehille, jotka veivät asian loppuun asti.

Muille muistiin sitten, että tämä ei ollut loppu. Ei edes lopun alku. Kenties alun loppu. Ehkä.

Rauhallista Joulua ja Riehakasta Uutta Vuotta !

Asia huipentuu sitten ensi viikolla pidettävään valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan kokoukseen (keskiviikkona klo 13). Jos ja kun asiasta annetaan myöntävä vastaus, niin Maanmittauslaitoksen maksuasetus voidaan hyväksyä valtioneuvoston istunnossa. Lievästi on epäselvää tuo marssijärjestys. Valtioneuvoston kalenterissa on valtioneuvoston yleisistunto ja raha-asiainvaliokunta samaan aikaan. Noh, eiköhän aikataulu tarkennu viimeistään maanantaiksi. Nykyinen maksuasetus on voimassa 31.12.2011 asti, joten joku maksetus on saatava aikaiseksi. Tai sitten ei ole mitään maksuja vuoden alusta

Saas nähdä tuleeko valkoinen, tulevaisuuden uusin mahdollisuuksiin uskova joulu vai perinteinen musta, sisäänkääntynyt, vanhoja valtarakenteita pönkittävä joulu.

• Sisäasiainministeriö
• Puolustusministeriö
• Valtionvarainministeriö
• Opetus- ja kulttuuriministeriö
• Liikenne- ja viestintäministeriö
• Työ- ja elinkeinoministeriö
• Suomen Kuntaliitto
• Esri Finland Oy
• SITO Oy
• Karttakeskus Oy

Pääosin lausunnot ovat myönteisiä. Valtionvarainministeriön lausunto poikkeaa tunnetusti muiden lausnnoista. Oikeusministeriön lausuntoa en saanut käsiini, joten ilmeisesti sellaista ei ole toimitettu.

Lausuntoa olisi voinut pyytää myös muiltakin yksityisen sektorin toimijoilta kuin paikkatietoalan palveluyrityksiltä. Mielenkiinnolla olisin kuullut paikkatietojen suurkäyttäjiltä mielipiteitä (kuten vähittäiskauppaliikkeet, metsäyhtiöt, logistiikkayhtiöt, energiayhtiöt, tietoliikenneyhtiöt, vakuutusyhtiöt (lista on loputon)…).

Tietysti Suomessa voi lausuntoja antaa, vaikka niitä ei nyt erityisesti ole tietyltä taholta pyydetty.

Euroopan komissiolla näyttää olevan aivan toinen linja. Uuden digitaalistrategian kasvuodotukset ovat 40 miljardin euron luokkaa vuosittain.

Tekla piti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa Ari Kohosen tilalle valittiin Rajat Bahri (Trimblen talousjohtaja). Lisäksi on asetettu viimein välimiesoikeus, joka hoitaa vähemmistöosakkeiden lunastuksen. Myös Teklan osakkeiden poistaminen pörssistä on aloitettu.

Arveluni Teklan uusista suunnista toteutuu hitaasti, mutta varmasti. Viimeisen tulostiedotteen perusteella Building & Construction jatkaa voittokulkuaan ja Public & Infra… noh, lukekaa itse.

Ameriikkalaisuus ei vielä Paikkatietomarkkinoilla näkynyt. Mutta markkinointiviestinnässä on jo perin hienoja amerikkalaisia piirteitä. Ei voi syyttää ainakaan vaatimattomuudesta:

…

Työkalu sellaisten vaativien (paikkatieto)analyysien tekemiseen, joita ei voi tehdä muilla markkinoilla tarjolla olevilla sovelluksilla

…

Kannattaisikohan tehdä joskus joku markkinaselvitys muista markkinoilla olevista sovelluksista?

Lapset, demokratiaan, oikeudenmukaisuuteen ja tasoarvoon uskovat sekä valtionvarainministeriön virkamiehet (erityisesti budjettiosaston) voivat lopettaa lukemisen tähän. Ettei sitten tarvitse käräjäoikeudessa kertoa mielensä pahoittamisesta.

Demokraattisessa maassa, kuten Suomi, valitaan vapailla vaaleilla edustajat edustamaan kansaa. Olin kovin innostunut viime keväänä kun Kiviniemen hallitus julkaisi vielä maaliskuussa periaatepäätöksen julkisten tietoaineistojen vapauttamisesta (tähän linkki). Joissakin vaalikoneissa ja -väittelyissä avoimen data periaatteet olivat eri ehdokkaiden listoilla ja muutamat tulivat jopa valituiksi.

Vaalituloksesta johtuen hallitusneuvottelut venähtivät hieman pitkäksi. Usko taisi monelta loppua. Mutta ilokseni huomasin, että Kataisen hallituksen ohjelmaan oli muutamaankin kohtaan eksynyt/sisällytetty maininta julkisten tietojen avaamisesta. Tuntui jotenkin siltä, että järki oli voittanut.

Syksyllä sitten Kataisen hallityksen ohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelmassa vielä korostettiin tarvetta vapauttaa verovaroilla kerättyjä tietoaineistoja. ETLA julkaisi oman selvityksen, kuinka tietoaineistojen vapauttaminen tuottaa uutta liiketoimintaa ja tuo työpaikkoja. Joita niin kovasti taantuma/lama-Suomeen tarvitaan.

Maanmittauslaitos oli jo muutamia vuosia aikaisemmin koettanut avata tietoaineistojaan julkisten viranomaisten käyttöön. Valtionvarainministeriön budjettiosasto veti herneet palkoineen poikittain nenään: lopputuloksena se, että kyllä aineistoja sai jakaa valtionhallinnossa, mutta kunnille ette ainakaan anna. Eli minä veronmaksajana maksan tiedonkeruun kahteen kertaan. Kiitoksia tästäkin tehottomuudesta.

Viime kesänä Maanmittauslaitos ilmoitti, että selvittää maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona maastotietojen avaamista. Itse olin hieman pessimistinen kuinka pitkälle Maanmittauslaitos ja ministeriö olisivat valmiita menemään. Maastotietokannan (vrt. peruskartta 1:20 000) avaaminen tuntui utopistiselta. Myös käyttöoikeuksien laajuus huolestutti: voisiko olla mahdollista, että maastotietoja voisi käyttää hyödyksi kaupallisesti?

Paikkatietomarkkinoilla Maanmittauslaitos julkisti oman ehdotuksensa: lähes kaikki maastotiedot vapautetaan hyvin laajoilla käyttöoikeuksilla! Tuntui kuin olisi lyöty pesäpallomailalla päähän ja annettu kruununjalokivet käteen. Luonnollisesti ehdotuksen mukaista asetusta tulisi käsitellä valtioneuvostossa ja erityisesti sen rahavaliokunnassa.

Suhtauduin tuohonkin käsittelyyn luottavaisesti. Olihan poliitikot kirjanneet hallitusohjelmaan ja muihin dokumentteihin tahtonsa avata julkisia tietoaineistoja. Virkamiehet noudattavat eduskunnan tahtoa.

Ja mitä sitten tapahtuikaan…

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti tuon Maanmittauslaitoksen maksuasetuksen lausuntopyynnöille eri ministeriöihin ja muille asianosaisille. Koetan kerätä lausunnot julkisesti nähtäville, LVM:n lausunto oli positiivinen.

Tässä vaiheessa olisi ehkä pitänyt jo hälytyskellojen soida. Tuo MMM:n lausuntopyyntö ei koskaan ilmestynyt ministeriön Lausunnolla-verkkosivuille. Noh, ajattelin että kiireessä sattuu erehdyksiä eikä tuo nyt välttämättä ole niin kovin tärkeää. Ja kuinka väärässä olinkaan…

Kuulin usealta taholta, että valtiovarainministeriön lausunto olisi asiaan kielteinen. Pääsin kaivamaan alkuperäisen dokumentin byrokratian kätköistä vasta tällä viikolla. Kummankin ministeriön (VM ja MMM) kirjaamot toimivat loistavasti, kyse oli vain omasta “saamattomuudestani”.

Lyhyen virkamies urani aikana (MML, 1990-luvulla) opin lukemaan byrokratian kieltä rivien välistä. VM:n lausuntopyyntö loppuu muka lupaavasti:

Suomeksi tuo tarkoittaa: “Älkää edes koettako tuoda tätä poliitikkojen päätettäväksi. Jos tuotte, niin voitte olla varma, että torppaamme kaikki tulevat esitykset ja ehdotuksenne.”

Se siitä sitten. Miksi pitää valita kansanedustajia, kun tärkeät päätökset voidaan tehdä virkamiesten voimin?

Miksi näin tapahtuu?

Jotenkin tuntuu erikoiselta, että näinkin pienen summan (nettona ilmeisesti 100 000 euroa / vuosi) nostetaan näin iso haloo. Syy lienee siinä, että valtiovarainministeriön budjettiosasto pelkää tästä tulevan hyvä esimerkki. Luopumalla jostain voidaan toisaalla kerätä enemmän verotuloja. Voisi kuvitella, että maksuperustelaki on jo aikanaan tehty virheellisesti. Joku virkamies olisi tehnyt virheen. Ei, semmoista ei ole voinut tapahtua. Keisarin uudet vaattet.

Toinen vaihtoehto on, että kyse ei ole rahasta. Vaan avoimuudesta. Ex-kansanedustaja Jyrki J. Kasvi on monessa yhteydessä tuonut esiin Kanadassa tapahtuneen tietojen avauksen seurauksen: verotietojen avaus paljasti miljardiluokan veropetokset. Voisiko olla niin, että suomalaisten verotietojen, valtionvarainministeriön rahankäytön tai muun julkisen tiedon avaaminen paljastaisi väärinkäytöksiä? Ei, Suomessa ei tuollaista voi tapahtua. Siis ainakaan vaalirahaa ei ole kerätty väärin tai että se olisi vaikuttanut päätöksiin. Oops, kohta varmaan tulee kutsu käräjille. Tämä oli siis vain ajatusleikkiä, en ketään syytä mistään. Ihan tosi

Mitä nyt tapahtuu?

Ymmärrän hyvin valtionvarainministeriön budjettiosaston ulkopuolella toimivia virkamiehiä. Ei kannata välttämättä uhrata omaa työuraansa taisteluun tuulimyllyjä vastaan. Siinä voi joutua hankkimaan uuden työpaikan julkisen sektorin ulkopuolelta.Tai ulkomailta.

Entä poliitikot? Ei löydy sitä rohkeutta keneltäkään poliitikolta, joka laittaisi VMn budjettiosaston ruotuun. Sieltä lyödään sellaiset rätingit pöytään, että ei kannata paljoa pullikoida. EU-taloussotkujen selvittämisessä menee kaikki aika ja energia, jotta tämä asia saisi minkäänlaista huomioita keneltäkään poliitikolta.

Jotenkin tulee mieleen, että tuo EU:n taloussotkunkin ovat aiheuttaneet lyhytnäköiset virkamiehet eripuolilla Eurooppaa. “Poliitikot tekevät päätökset, virkamiehet vain valmistelevat päätökset”. Niinpä, kumpaa syöt kylmää vai lämmintä kaurapuuroa?

Mitä pitäisi tehdä?

Itse laitoin sähköposteja vaalipiirini kansanedustajille. Toistaiseksi yksi on ehtinyt vastaamaan: “Olen kanssasi täysin samaa mieltä, kannatan tiedon avoimuutta. Terveisin, Mikael”. Ei taida mennä viesti Jutalle.

Amerikkalaiset ystäväni ovat monta kertaa harmitelleet kun “Bush Administration” ei saanut mitään järkevää tehtyä. Suuri toivo on ollut, että “Obama administration” korjaa virheet, mutta riittääkö kaksi presidenttikautta. Pitäisikö Suomessakin siirtyä siihen, että ylimmät virkamiehet vaihdettaisiin kun eduskuntakin vaihtuu? Tämä pitkäjänteinen virkamiestyö ei nyt oikein vakuuta. Nythän tuli juuri voimaan kansalaisten uusi vaikuttamismahdollisuus: joku voisi kerätä 50 000 nimeä uutta lakiesitystä varten.

Perustin Facebook-ryhmän “Vapauttakaa maastotiedot“. Jos haluat antaa nimetöntä palautetta, niin kommentit tämän blogin alle jäävät vain minun tietooni. Ellei SUPO sitten kaiva niitä jostain

Pahoittelut

Loppuun on sitten hyvä laittaa pahoittelut. Monet hyvistä ystävistäni ovat virkamiehiä. Jotkut jopa valtionvarainministeriössä. Lähes kaikki tuntemani virkamiehet tekevät hyvää työtä, tehokkaasti ja asiantuntevasti. Nyt muutamat mädät omenat ovat pilaamassa koko satoa. Valitettavasti.

Kun kaivetaan byrokratiasta valtionvarainministeriön budjettiosaston lausunto ( VM/1865/00.00.05/2011) koskien Maanmittauslaitoksen ehdotuksesta maastotietojen vapauttamisesta, voi kukin tehdä omat johtopäätöksensä kuka vie ja kuka vikisee. Lyhyesti: VM ei puolla maastotietojen vapauttamista. Taitaa jäädä maksuasetus ministeri Koskisen pöydälle.

Minusta on aika selvää, että poliitikot (ja kansa) haluavat muuta. Tästä esimerkkinä ministeri Kiurun lausuma YLEn areenasta (suunnilleen ajassa 0:20:20).

Totuus on sitten aina tarua ihmeellisempää: