Kategoria-arkisto: Paikkatietouutiset

Lausunnot MML:n maksuasetuksesta

Maa- ja metsätalousministeriö MMM – Lausuntopyyntö – 2011-11-11 koskien Maanmittauslaitoksen maastotietojen vapauttamista. Myyräntyöni tuloksena ohessa on lausunnot, jota asiasta on annettu:

Pääosin lausunnot ovat myönteisiä. Valtionvarainministeriön lausunto poikkeaa tunnetusti muiden lausnnoista. Oikeusministeriön lausuntoa en saanut käsiini, joten ilmeisesti sellaista ei ole toimitettu.

Lausuntoa olisi voinut pyytää myös muiltakin yksityisen sektorin toimijoilta kuin paikkatietoalan palveluyrityksiltä. Mielenkiinnolla olisin kuullut paikkatietojen suurkäyttäjiltä mielipiteitä (kuten vähittäiskauppaliikkeet, metsäyhtiöt, logistiikkayhtiöt, energiayhtiöt, tietoliikenneyhtiöt, vakuutusyhtiöt (lista on loputon)…).

Tietysti Suomessa voi lausuntoja antaa, vaikka niitä ei nyt erityisesti ole tietyltä taholta pyydetty.

Euroopan komissiolla näyttää olevan aivan toinen linja. Uuden digitaalistrategian kasvuodotukset ovat 40 miljardin euron luokkaa vuosittain.

Muutoksia Teklassa

Avoimen datan pyörityksessä jää vähän huomioitta perinteistä GISiä koskevat uutiset.

Tekla piti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa Ari Kohosen tilalle valittiin Rajat Bahri (Trimblen talousjohtaja). Lisäksi on asetettu viimein välimiesoikeus, joka hoitaa vähemmistöosakkeiden lunastuksen. Myös Teklan osakkeiden poistaminen pörssistä on aloitettu.

Arveluni Teklan uusista suunnista toteutuu hitaasti, mutta varmasti. Viimeisen tulostiedotteen perusteella Building & Construction jatkaa voittokulkuaan ja Public & Infra… noh, lukekaa itse.

Ameriikkalaisuus ei vielä Paikkatietomarkkinoilla näkynyt. Mutta markkinointiviestinnässä on jo perin hienoja amerikkalaisia piirteitä. Ei voi syyttää ainakaan vaatimattomuudesta:

Työkalu sellaisten vaativien (paikkatieto)analyysien tekemiseen, joita ei voi tehdä muilla markkinoilla tarjolla olevilla sovelluksilla

Kannattaisikohan tehdä joskus joku markkinaselvitys muista markkinoilla olevista sovelluksista?

Kun usko demokratiaan kuolee…

Elämässä tulee aina hetkiä, kun harhakuvitelmat kaatuvat ja karu totuus paljastuu. Uskoni demokraattiseen päätöksentekoon horjuu pahasti.

Lapset, demokratiaan, oikeudenmukaisuuteen ja tasoarvoon uskovat sekä valtionvarainministeriön virkamiehet (erityisesti budjettiosaston) voivat lopettaa lukemisen tähän. Ettei sitten tarvitse käräjäoikeudessa kertoa mielensä pahoittamisesta.

Demokraattisessa maassa, kuten Suomi, valitaan vapailla vaaleilla edustajat edustamaan kansaa. Olin kovin innostunut viime keväänä kun Kiviniemen hallitus julkaisi vielä maaliskuussa periaatepäätöksen julkisten tietoaineistojen vapauttamisesta (tähän linkki). Joissakin vaalikoneissa ja -väittelyissä avoimen data periaatteet olivat eri ehdokkaiden listoilla ja muutamat tulivat jopa valituiksi.

Vaalituloksesta johtuen hallitusneuvottelut venähtivät hieman pitkäksi. Usko taisi monelta loppua. Mutta ilokseni huomasin, että Kataisen hallituksen ohjelmaan oli muutamaankin kohtaan eksynyt/sisällytetty maininta julkisten tietojen avaamisesta. Tuntui jotenkin siltä, että järki oli voittanut.

Syksyllä sitten Kataisen hallityksen ohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelmassa vielä korostettiin tarvetta vapauttaa verovaroilla kerättyjä tietoaineistoja. ETLA julkaisi oman selvityksen, kuinka tietoaineistojen vapauttaminen tuottaa uutta liiketoimintaa ja tuo työpaikkoja. Joita niin kovasti taantuma/lama-Suomeen tarvitaan.

Maanmittauslaitos oli jo muutamia vuosia aikaisemmin koettanut avata tietoaineistojaan julkisten viranomaisten käyttöön. Valtionvarainministeriön budjettiosasto veti herneet palkoineen poikittain nenään: lopputuloksena se, että kyllä aineistoja sai jakaa valtionhallinnossa, mutta kunnille ette ainakaan anna. Eli minä veronmaksajana maksan tiedonkeruun kahteen kertaan. Kiitoksia tästäkin tehottomuudesta.

Viime kesänä Maanmittauslaitos ilmoitti, että selvittää maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona maastotietojen avaamista. Itse olin hieman pessimistinen kuinka pitkälle Maanmittauslaitos ja ministeriö olisivat valmiita menemään. Maastotietokannan (vrt. peruskartta 1:20 000) avaaminen tuntui utopistiselta. Myös käyttöoikeuksien laajuus huolestutti: voisiko olla mahdollista, että maastotietoja voisi käyttää hyödyksi kaupallisesti?

Paikkatietomarkkinoilla Maanmittauslaitos julkisti oman ehdotuksensa: lähes kaikki maastotiedot vapautetaan hyvin laajoilla käyttöoikeuksilla! Tuntui kuin olisi lyöty pesäpallomailalla päähän ja annettu kruununjalokivet käteen. Luonnollisesti ehdotuksen mukaista asetusta tulisi käsitellä valtioneuvostossa ja erityisesti sen rahavaliokunnassa.

Suhtauduin tuohonkin käsittelyyn luottavaisesti. Olihan poliitikot kirjanneet hallitusohjelmaan ja muihin dokumentteihin tahtonsa avata julkisia tietoaineistoja. Virkamiehet noudattavat eduskunnan tahtoa.

Ja mitä sitten tapahtuikaan…

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti tuon Maanmittauslaitoksen maksuasetuksen lausuntopyynnöille eri ministeriöihin ja muille asianosaisille. Koetan kerätä lausunnot julkisesti nähtäville, LVM:n lausunto oli positiivinen.

Tässä vaiheessa olisi ehkä pitänyt jo hälytyskellojen soida. Tuo MMM:n lausuntopyyntö ei koskaan ilmestynyt ministeriön Lausunnolla-verkkosivuille. Noh, ajattelin että kiireessä sattuu erehdyksiä eikä tuo nyt välttämättä ole niin kovin tärkeää. Ja kuinka väärässä olinkaan…

Kuulin usealta taholta, että valtiovarainministeriön lausunto olisi asiaan kielteinen. Pääsin kaivamaan alkuperäisen dokumentin byrokratian kätköistä vasta tällä viikolla. Kummankin ministeriön (VM ja MMM) kirjaamot toimivat loistavasti, kyse oli vain omasta “saamattomuudestani”.

Lyhyen virkamies urani aikana (MML, 1990-luvulla) opin lukemaan byrokratian kieltä rivien välistä. VM:n lausuntopyyntö loppuu muka lupaavasti:

Suomeksi tuo tarkoittaa: “Älkää edes koettako tuoda tätä poliitikkojen päätettäväksi. Jos tuotte, niin voitte olla varma, että torppaamme kaikki tulevat esitykset ja ehdotuksenne.”

Se siitä sitten. Miksi pitää valita kansanedustajia, kun tärkeät päätökset voidaan tehdä virkamiesten voimin?

Miksi näin tapahtuu?

Jotenkin tuntuu erikoiselta, että näinkin pienen summan (nettona ilmeisesti 100 000 euroa / vuosi) nostetaan näin iso haloo. Syy lienee siinä, että valtiovarainministeriön budjettiosasto pelkää tästä tulevan hyvä esimerkki. Luopumalla jostain voidaan toisaalla kerätä enemmän verotuloja. Voisi kuvitella, että maksuperustelaki on jo aikanaan tehty virheellisesti. Joku virkamies olisi tehnyt virheen. Ei, semmoista ei ole voinut tapahtua. Keisarin uudet vaattet.

Toinen vaihtoehto on, että kyse ei ole rahasta. Vaan avoimuudesta. Ex-kansanedustaja Jyrki J. Kasvi on monessa yhteydessä tuonut esiin Kanadassa tapahtuneen tietojen avauksen seurauksen: verotietojen avaus paljasti miljardiluokan veropetokset. Voisiko olla niin, että suomalaisten verotietojen, valtionvarainministeriön rahankäytön tai muun julkisen tiedon avaaminen paljastaisi väärinkäytöksiä? Ei, Suomessa ei tuollaista voi tapahtua. Siis ainakaan vaalirahaa ei ole kerätty väärin tai että se olisi vaikuttanut päätöksiin. Oops, kohta varmaan tulee kutsu käräjille. Tämä oli siis vain ajatusleikkiä, en ketään syytä mistään. Ihan tosi ;-)

Mitä nyt tapahtuu?

Ymmärrän hyvin valtionvarainministeriön budjettiosaston ulkopuolella toimivia virkamiehiä. Ei kannata välttämättä uhrata omaa työuraansa taisteluun tuulimyllyjä vastaan. Siinä voi joutua hankkimaan uuden työpaikan julkisen sektorin ulkopuolelta.Tai ulkomailta.

Entä poliitikot? Ei löydy sitä rohkeutta keneltäkään poliitikolta, joka laittaisi VMn budjettiosaston ruotuun. Sieltä lyödään sellaiset rätingit pöytään, että ei kannata paljoa pullikoida. EU-taloussotkujen selvittämisessä menee kaikki aika ja energia, jotta tämä asia saisi minkäänlaista huomioita keneltäkään poliitikolta.

Jotenkin tulee mieleen, että tuo EU:n taloussotkunkin ovat aiheuttaneet lyhytnäköiset virkamiehet eripuolilla Eurooppaa. “Poliitikot tekevät päätökset, virkamiehet vain valmistelevat päätökset”. Niinpä, kumpaa syöt kylmää vai lämmintä kaurapuuroa?

Mitä pitäisi tehdä?

Itse laitoin sähköposteja vaalipiirini kansanedustajille. Toistaiseksi yksi on ehtinyt vastaamaan: “Olen kanssasi täysin samaa mieltä, kannatan tiedon avoimuutta. Terveisin, Mikael”. Ei taida mennä viesti Jutalle.

Amerikkalaiset ystäväni ovat monta kertaa harmitelleet kun “Bush Administration” ei saanut mitään järkevää tehtyä. Suuri toivo on ollut, että “Obama administration” korjaa virheet, mutta riittääkö kaksi presidenttikautta. Pitäisikö Suomessakin siirtyä siihen, että ylimmät virkamiehet vaihdettaisiin kun eduskuntakin vaihtuu? Tämä pitkäjänteinen virkamiestyö ei nyt oikein vakuuta. Nythän tuli juuri voimaan kansalaisten uusi vaikuttamismahdollisuus: joku voisi kerätä 50 000 nimeä uutta lakiesitystä varten.

Perustin Facebook-ryhmän “Vapauttakaa maastotiedot“. Jos haluat antaa nimetöntä palautetta, niin kommentit tämän blogin alle jäävät vain minun tietooni. Ellei SUPO sitten kaiva niitä jostain

Pahoittelut

Loppuun on sitten hyvä laittaa pahoittelut. Monet hyvistä ystävistäni ovat virkamiehiä. Jotkut jopa valtionvarainministeriössä. Lähes kaikki tuntemani virkamiehet tekevät hyvää työtä, tehokkaasti ja asiantuntevasti. Nyt muutamat mädät omenat ovat pilaamassa koko satoa. Valitettavasti.

 

MML:n aineistojen maksuasetus

Maanmittauslaitoksen maastotietojen avaaminen edistyy byrokratian rattaissa. Käsitykseni mukaan asia etenee seuraavasti:

  • MML on tehnyt ehdotuksen Maa- ja metsätalousministeriölle koskien Maaanmittauslaitoksen maksuja vuodelle 2012 (PDF-tiedosto, 118 kt).
  • Maa- ja metsätalousministeriö todennäköisesti vie esityksen sellaisenaan (tai muutettuna) valtioneuvoston käsittelyyn.
  • Kun kyseessä on budjettiasia, niin asiaa käsittelee joko valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta tai talouspoliittinen ministerivaliokunta. Valiokunnilla on hieman erilaiset roolit:

“Raha-asiainvaliokunnan tehtävänä on ennakollinen finanssivalvonta. Valiokunnassa käsitellään valmistavasti asiat, joilla on huomattava taloudellinen merkitys tai joista muuten vaaditaan raha-asianvaliokunnan lausunto. Käsittelyn pohjana ovat ministeriöissä laaditut asiakohtaiset esittelylistat kuten valtioneuvoston yleisistunnossakin.”
“Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee kokonaistaloudellista kehitystä ja yleistä talouspolitiikkaa, julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivoja ja pääministerin määräämiä muita talouspoliittisia toimenpiteitä vaativia asioita.”

  • Valiokuntien käsittelyn jälkeen asia siirtynee valtioneuvoston yleisistuntoon.

Ehdotus sisältää myös taustamuistion. Muistiossa arvioidaan MML:n menettävän vuonna 2012 aikana 1,2 miljoonaa euroa aineistojen käyttöoikeusmaksuja. Tämä ehdotetaan katettavaksi budjettivaroista.

Maanmittauslaitoksen ehdotus maastotietojen avaamisesta

Maanmittauslaitoksen pääjohtaja kertoi Paikkatietomarkkinoiden avauksen jälkeen ehdotuksesta maastotietojen avaamisesta. Ehdotuksen tarkka sisältöä ei ole vielä saatavilla, mutta tässä lyhyt tilannekatsaus.

Mitä aineistoja avaaminen koskee?

Avaaminen koskee Maanmittauslaitoksen keräämiä ja ylläpitämiä maastotietoja. Jo aiemmin Maanmittauslaitos on avannut pienimittakaavaisia kartta- ja paikkatietoaineistoja, nimistötietokannan ja hallinnollisia raja-aineistoja. Nyt avattavia aineistoja ovat:

Seuraavia Maanmittauslaitoksen paikkatietoaineistoja ei tässä vaiheessa avata:

  • Painetut kartat
  • Merituvallisuuteen liittyviä LIVIn tietoja
  • Kiinteistötietoja, eikä kiinteistöraja-aineistoa

Mitä avaaminen tarkoittaa?

Maanmittauslaitos haluaa luopua tietoaineistojen käyttöoikeusmaksuista. Tietojen irroittamisesta peritään edelleen työkustannukset. Tosin itsepalveluna web-palvelusta ladattuna irroituskuluja ei peritä. Käytännössä tämä tarkoittanee karttalehtijakoon pilkottujen paikkatietoaineistojen lataamista FTP:llä tai verkkopalvelusta.

Maksuttomuuden lisäksi avaaminen tarkoittaa myös hyvin vapaita käyttöoikeuksia tietojen käyttön ja edelleen jakoon. Lähtökohtana on nykyiset ilmaisten aineistojen käyttöehdot. Nämä mahdollistavat aineistojen hyödyntämisen julkisessa hallinnossa, yksityisissä yrityksissä sekä yhteisöissä erittäin laajasti.

Koska?

Maanmittauslaitos on lähettänyt ehdotuksensa Maa- ja metsätalousministeriöön. MMM vienee ehdotuksen ensin valtioneuvoston rahavaliokunnan käsiteltäväksi ja sitten valtioneuvostoon päätettäväksi.

Tavoiteaikataulu on, että maastotiedot olisivat vapautettu toukokuussa 2012.

Mitä tämä merkitsee?

Tämä paikkatietoaineistojen avaus on suurin päätös, jonka olen oman GIS urani aikana nähnyt.

Iso-Britannian ja Hollanin tekemät päätökset paikkatietoaineistojensa avaamiseta ovat pikkulasten näpertelyä verrattuna Maanmittauslaitoksen ehdotukseen.

Tässä vaiheessa on hyvä muistaa Osmo A. Wiion periaate: yliarvioimme 2 seuraavaa vuotta ja aliarvioimme seuraukset 10 vuoden kuluessa.

Kaikesta huolimatta toukokuussa 2012 on mahdollista aloittaa uusi aikakausi paikkatietojen hyödyntämisessä.

YK:n paikkatietokonferenssi Etelä-Koreassa

Jos suomalaisten viranomaisten harjoittama byrokratia tuntuu hitaalta, niin on ehkä paras pysyä poissa kansainvälisiltä areenoilta. YK:n paikkatietoisuus kasvaa ja leviää hitaasti, tällä viikolla Etelä-Koreassa järjestettiin YK:n ensimmäinen paikkatietokonferenssi.

Muista paikkatietoalan konferensseista erottuen, ei paikanpäältä ole juuri tihkunut tietoa Internetin ihmeellisten tietoväylien kautta. Sen verran ohjelmasta ja MMM:n tiedotteesta voi päätellä että osallistujat ovat olleet korkea-arvoisia (ministereitä ja pääjohtajia). Ilmiselvästi ollaan muutaman vuoden kuluessa päätymässä kaikkia tyydyttävään julkilausumaan, joka toteaa paikkatiedoista olevan hyötyä.

Apps4Finlandin kilpailuehdotukset ja tapahtumat

Tänä vuonna Apps4Finland-kilpailuun tuli 139 kilpailuehdotusta. Tuo on huikea määrä. Jotkut ehdotukset ovat hyvin samanlaisia, kai sama ajatus voi tulla useallekin henkilölle. Avoimuuden periaatteiden mukaan ehdotukset on julkistettu sitä mukaa kun ehdotus on saatu kirjattua kilpailuun mukaan. Siten varmaan plagioinnit saadaan kitkettyä pois.

Kilpailuehdotuksiin voi tutustua ja äänestää 18.11.2011 asti. Paikkatietomarkkinoilla voi myös ensi viikon keskiviikkona (tarkemmin klo 12:30 – 14:30, sali 102) tutustua kilpailuun ja kuulla lisää kilpailutöistä.

Voittajat palkitaan ti 22.11. Apps4Finland-gaalassa. Ilmoittautuminen on jo menossa, nyt on jo kiire!

Tietojen avauksia

Hollannin karttalaitos on päättänyt avata paikkatietoaineistoja. Avaus koskee uuden satelliittikuva-aineistoa sekä topografisen tietokantaa. Paikallinen ministeriö investoi yli 4 miljoonaa euroa ilmaisiin satellittikuviin. Yhtenä perusteena on tehostunut maatalous. Voisiko Suomessakin ajatella, että osa maataloustuista annettaisiinkin ilmaisina paikkatietoaineistona? Samalla voisi hyötyä myös metsätalous sekä muut luonnonvaroja hyödyntävät tahot.

Oma hollanninkieleni ei riitä tulkitsemaan kuinka tarkat maastotiedot ovat nyt avautumassa. Tarkimmat aineistot Hollannissa ovat mittakaavassa 1:10 000. Pienessä maassa on suuret mittakaavat. Tuo aineisto vastannee suomalaista 1:20/25k maastotietokantaa.

Suomessa taas Helsingin Sanomat on aloittanut omien tietovarastojensa avaamisen. Lähimpänä paikkatietoja ovat Omakaupungin meno- ja palvelutiedot. Tiedon avaamisen lisäksi Helsingin Sanomat on käsitykseni mukaan ensimmäisenä mediatalona julkaissut ohjeistuksena avoimen tiedon käyttämisestä. Nyt kun avoimen tiedon käyttäjät ovat linjanneet toimintatapojaan, olisi niin kovin toivottavaa että julkiset toimijat linjaisivat oman kantaansa. Mielenkiinnolla odotan Maanmittauslaitoksen julkistusta paikkatietomarkkinoilla.

Onko julkisten paikkatietovarantojen avaamisesta hyötyä? ETLA on asiaa tutkinut (PDF-tiedosto, 20 sivua) Erityisesti PK-yritykset hyötyvät paikkatietoaineistojen avaamisesta. Tutkimuksessa tosin on keskitetty vain paikkatietoja jo hyödyntäviin yrityksiin. Mmutta uskon, että vaikutukset ovat laajemmat.

Avoimuus on hauskaa!

Paikkatiedot Kauppalehdessä 6.10.2011

Torstaina 6.10.2011 Kauppalehden välissä jaettiin Maanmittauslaitoksen ilmoitusliite paikkatiedoista. Kansilehden pikavilkaisun perusteella olisi kyllä jäänyt minulta väliin. Muistuttaa enemmän vaali- tai matkailumainosta kuin liiketoiminnan tehostamista.

Sitten seuraa katkeraa purkautumista: viitisen vuotta sitten toimin Progis ry:n yritysrenkaan puheenjohtajana. Paikkatietojen ilosanoman levittäminen oli yksi tavoitteeni ja samalla nostaa myös paikkatietoalan yritysten imagoa. Yhtenä idena oli tehdä ilmoitusliite Helsingin Sanomain tai Kauppalehden väliin. HS:n ilmoitusliite olisi ollut huomattavasti kalliimpi kuin Kauppalehden. Joten päädyimme tekemään ilmoitusliitettä Kauppalehteen.

Sainkin jo kerättyä hyvän otoksen yrityksiä ja myös viranomaisia mukaan. Suulliset lupaukset ovat mielestäni olleet aina luotettavan miehen/naisen mittareita. Noh, sitten ilmiselvästi kateus ohitti innostuksen ja lupaukset rupesivat unohtumaan / muuttumaan. Kun en jaksanut dinosauruksia vastaan taistella, niin löin sitten rukkaset santaan.

Ilmoitusliitteestä huomaa, että paikkatietoalan innovatiivisuus Suomessa taitaa lymytä vain viranomaisissa. Toisaalta tämän syksyn aikana on uskoni on vahvistunut: innovatiivisia paikkatietoja hyödyntäviä yrityksiä syntyy. Niistä yksikään ei kyllä ole näytteilleasettajana Paikkatietomarkkinoilla.

Paikkatietoiskuja – osa 5

Turun kaupungin uusimmassa Paikkatietoiskuja -julkaisussa käsitellään taloudellisten säästöjen saavuttamista reitin optimoinnilla.

Mielestäni monesti ylikorostetaan säästynyttä ajoaikaa ja/tai kustannuksia. Varsinkin julkisten palvelujen osalta on tärkeää huomioida, että ajoajassa säästetty aika tuo lisää palveluaikaa. Eräässä itäsuomalaisessa kaupungissa on voitu kasvattaa oleellisesti kotihoidon palveluaikaa asiakkaiden (lue: mummojen) luona, kun on käytetty hyvin kevyesti paikkatietoanalyysejä.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 212 muun seuraajan joukkoon